Verkkouutisten Kasperi Summanen kävi läpi Kofmanin tekstin ja ainakin minä ihmettelen, mistä tällaisia juttuja tosiaan syötetään ja miksi.
Kofman käy läpi artikkelin väitteet. Jutussa mainittiin muun muassa Venäjän Tu-95MS-pommikoneet, jotka lensivät Norjan ohi ja harjoittelivat iskua Saksaan. Kaliningradin venäläisjoukkojen taas kerrottiin iskevän Puolaan ja kuudennen armeijan Ruotsiin ja Suomeen. Jutussa puhuttiin myös maihinnousuista satamiin, risteilyohjusiskuista infrastruktuurikohteisiin sekä invaasiosta Baltiaan, Pohjoismaihin ja Puolaan.
Kofmanin mukaan tällaisissa operaatioissa ei olisi mitään järkeä. Venäjän Tu-95-koneet käyttäisivät todellisessa konfliktissa pitkän kantaman risteilyohjuksia, joita voitaisiin ampua turvallisesti vaikka Venäjän omasta ilmatilasta. Tarvetta erikoiselle pommituslennolle Euroopan ilmapuolustuksen keskelle ei olisi. Venäjän koneet lentävät tavallisesti muutenkin partiolentoja Norjan edustalla. Puolaan hyökkäämistä väitetysti harjoitelleet sotilaat olivat taas todellisuudessa Kaliningradin alueen puolustusta vahvistamaan lähetettyjä laskuvarjosotilaita.
– Olisi mielenkiintoista nähdä operaatiosuunnitelma, jossa Puolaan hyökätään 1 200 miehen voimin, Kofman ihmettelee.
Sama pätee tutkijan mukaan myös Ruotsia ja Suomea koskeviin väitteisiin.
– Kuudes armeija on periaatteessa puolustusjoukko, joten on jossain määrin kyseenalaista, millä aineksilla se voisi hyökätä Suomeen. Venäjän Petsamon joukot (Pohjoinen laivasto) muodostivat puolustusta varten suuren taisteluosaston, mutta on jossain määrin uskomatonta kuvitella invaasio Pohjoismaihin kourallisella sotilaita ja vailla todellista tavoitetta. Siellä ei ole mitään strategista, minne hyökätä.
Myös maihinnousuväitteet ovat Michael Kofmanin mukaan vaikeita uskoa. Venäjän merijalkaväki harjoittelee kyllä maihinnousuja, mutta siihen soveltuvaa kalustoa on liian vähän laajamittaiseen toimintaan.
– Jos kaupungin Baltiassa voi kaapata kahdeksalla miehistönkuljetusvaunulla, on siihen (maihinnousuun) silloin hyvät mahdollisuudet. Muuten ollaan ongelmissa.
Mikäli harjoituksissa tosiaan simuloitiin risteilyohjusiskuja tärkeisiin infrastruktuurikohteisiin, koostui koko harjoitus kahdesta R-500-ohjuksen laukaisusta sekä käytöstä poistuvien Totshka-ohjusten ammunnoista.
– Lopuksi, ajatus siitä, että Venäjä harjoitteli hyökkäystä Baltiaan, Puolaan ja Pohjoismaihin 23 000-25 000 sotilaalla samalla, kun se sotii muuta Natoa vastaan, on sellaisenaan jossain määrin naurettava. Zapad 2017 -harjoitus on korkean tason taistelua Naton kanssa, mutta on varsin selvää, mistä harjoituksessa on kyse ja mistä ei, Michael Kofman kirjoittaa.
Hänen mukaansa mitään hyökkäystä Pohjoismaihin tai Puolaan taikka Hollannin pommitusta ei ollut.
– Korkeat viranomaiset Yhdysvalloissa ja Natossa eivät nähneet mitään Bildin maailmanlopun fantasiassa kuvatun kaltaista.
