Hyviä uutisia Suomesta - kansallista "hyvä me" -selkääntaputtelua
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Kait tääkin on täällä ollut, mutta ei haittaa:
Suomalaiset elävät keskellä aarretta, joka korvaa öljyn ja paljon muuta – Listasimme kiinnostavimmat tuotteet, joita tutkitaan nyt
Puusta kehitellään koko ajan uusia tuotteita, jotka taklaavat ilmastonmuutosta.
yle.fi
Loyd
Kenraali
Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan
yle.fi
Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan
Reino- ja Aino-kenkien tekijät uskovat Lieksan tehtaan tulevaisuuteen.
yle.fi
Toivottavasti kelpaa jenkeillekin.
Jenkkien polaarimurtajat ovat hieman erityyppisiä, mutta teknologia on toki pitkälti samaa. Kanadalle sen sijaan olisi käyttöä polarismaisilla murtajillakin.
Loyd
Kenraali
32-vuotias opettaja päätti pitää salaisuuden kuolemaansa asti – onnistui niin hyvin, ettei kotikylillä Suomessa vieläkään ymmärretä hänen olleen yksi maailman suurimmista taiteilijoista
yle.fi
32-vuotias opettaja päätti pitää salaisuuden kuolemaansa asti – onnistui niin hyvin, ettei kotikylillä Suomessa vieläkään ymmärretä hänen olleen yksi maailman suurimmista taiteilijoista
Alma Pihl paljasti menneisyytensä tyttärelleen vasta hiukan ennen kuolemaansa. Muulle Suomelle se selvisi vasta paljon myöhemmin. Juttu on julkaistu huhtikuussa 2019.
yle.fi
Kansallispuistojen käyntikerrat ovat kasvaneet koko 2000-luvun - "Retkeily on hieno laji"
JULKAISTU 2 TUNTIA SITTEN
Metsähallituksen luontopalvelujen tilastojen mukaan viime vuonna kansallispuistoissa käytiin yhteensä 3 167 800 kertaa. Uusia kansallispuistoja on perustettu 2000-luvulla, mutta se ei yksin selitä käyntitilastojen kasvukäyrää.
Retkeilyn ammattilainen näkee monia syitä alati kasvavalle suosiolle.
– Ensinnäkin retkeily on muodikasta. Lisäksi puhutaan paljon luonnon hyvistä terveysvaikutuksista, kuinka luonto auttaa rauhoittumaan, sanoo retkinikkari Joppe Ranta.
Ranta muistuttaa myös siitä, että kaikilla suomalaisilla on lyhyet juuret luontoon ja maaseudulle.
– Useimpien suomalaisten isät tai isoisät ovat maalta, että sieltä se luontosuhde tulee verenperintönä.
Retkeily muuttuu ja eriytyy
Kun harrastuksen pariin kertyy tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, alkaa erikoistuiminen. Näin on käynyt retkeilyllekin. Yksi porukka innostuu riippumattoyöpymisistä, toisille tärkeintä ovat itse tehdyt retkeilyvarusteet ja kolmas joukko virittelee risukeittimiä.
– En kyllä yhtään moiti näitä hurahtajia. Itse olen hurahtanut niin monta kertaa erilaisiin retkeilyjuttuihin, sanoo Joppe Ranta.
Retkeilijä nauttii luonnosta siihen jälkiä jättämättä. Roskat kerätään ja tulet tehdään vain luvallisille paikoille.
– Avotulen tekeminen ilman maanomistajan lupaa on kielletty, samoin oksien taittaminen puusta. Maahan pudonneita oksia saa käyttää, neuvoo Ranta.
Kelly Kettle on vedenkeitinten aatelia ainakin metsässä.
Ennen varusteita ja välineitä yhdisti tarkoituksenmukaisuus.
– Kun lähdettiin metsään valittiin jotkut vaatteet, joilla metsässä pärjää. Samoin valittiin puukko, joka oli tarkoitukseen sopiva, ja jota osattiin käyttää, sanoo Ranta.
– Nyt ostetaan tiettyä merkkiä oleva puukko, koska joku on sanonut, että sellainen sen pitää olla. Mutta puukontaju on kadonnut, pahoittelee Ranta.
Retkellä lähellä
Tätä juttua varten käytiin retkellä Vantaalla Tikkurilan liepeillä olevassa metsässä.
– Ei tämä kansallispuisto ole, mutta väitän, että hyvä luontokokemus silti, sanoo Ranta.
Tällaiset pienet retket ovat kaikkien suomalaisten ulottuvilla, sillä aina jossakin on metsä, jonka reunaan pääsee julkisille kulkuneuvoilla. Luontoelämystä varten ei tarvitse matkustaa kauas syville saloille.
Vaikka Metsähallitus laskee kansallispuistokäyntejä, ei metsässä pistäytymisten määrää tiedä kukaan. Kirjanpitoa haittaisi sekin, ettei itse kukin määrittelee retken omalla tavallaan.
– Väärin ei voi retkeillä. Eihän museossakaan museon mies tule sanomaan, että väärin katsottu näyttely, sanoo Ranta.
– Retkeily on hieno laji, sanoo Ranta ja haukkaa risukeittimen liekeissä paahdettua, viikunahillolla siveltyä paahtoleipää.
www.mtvuutiset.fi
JULKAISTU 2 TUNTIA SITTEN
Metsähallituksen luontopalvelujen tilastojen mukaan viime vuonna kansallispuistoissa käytiin yhteensä 3 167 800 kertaa. Uusia kansallispuistoja on perustettu 2000-luvulla, mutta se ei yksin selitä käyntitilastojen kasvukäyrää.
Retkeilyn ammattilainen näkee monia syitä alati kasvavalle suosiolle.
– Ensinnäkin retkeily on muodikasta. Lisäksi puhutaan paljon luonnon hyvistä terveysvaikutuksista, kuinka luonto auttaa rauhoittumaan, sanoo retkinikkari Joppe Ranta.
Ranta muistuttaa myös siitä, että kaikilla suomalaisilla on lyhyet juuret luontoon ja maaseudulle.
– Useimpien suomalaisten isät tai isoisät ovat maalta, että sieltä se luontosuhde tulee verenperintönä.
Retkeily muuttuu ja eriytyy
Kun harrastuksen pariin kertyy tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, alkaa erikoistuiminen. Näin on käynyt retkeilyllekin. Yksi porukka innostuu riippumattoyöpymisistä, toisille tärkeintä ovat itse tehdyt retkeilyvarusteet ja kolmas joukko virittelee risukeittimiä.
– En kyllä yhtään moiti näitä hurahtajia. Itse olen hurahtanut niin monta kertaa erilaisiin retkeilyjuttuihin, sanoo Joppe Ranta.
Retkeilijä nauttii luonnosta siihen jälkiä jättämättä. Roskat kerätään ja tulet tehdään vain luvallisille paikoille.
– Avotulen tekeminen ilman maanomistajan lupaa on kielletty, samoin oksien taittaminen puusta. Maahan pudonneita oksia saa käyttää, neuvoo Ranta.
Kelly Kettle on vedenkeitinten aatelia ainakin metsässä.
Ennen varusteita ja välineitä yhdisti tarkoituksenmukaisuus.
– Kun lähdettiin metsään valittiin jotkut vaatteet, joilla metsässä pärjää. Samoin valittiin puukko, joka oli tarkoitukseen sopiva, ja jota osattiin käyttää, sanoo Ranta.
– Nyt ostetaan tiettyä merkkiä oleva puukko, koska joku on sanonut, että sellainen sen pitää olla. Mutta puukontaju on kadonnut, pahoittelee Ranta.
Retkellä lähellä
Tätä juttua varten käytiin retkellä Vantaalla Tikkurilan liepeillä olevassa metsässä.
– Ei tämä kansallispuisto ole, mutta väitän, että hyvä luontokokemus silti, sanoo Ranta.
Tällaiset pienet retket ovat kaikkien suomalaisten ulottuvilla, sillä aina jossakin on metsä, jonka reunaan pääsee julkisille kulkuneuvoilla. Luontoelämystä varten ei tarvitse matkustaa kauas syville saloille.
Vaikka Metsähallitus laskee kansallispuistokäyntejä, ei metsässä pistäytymisten määrää tiedä kukaan. Kirjanpitoa haittaisi sekin, ettei itse kukin määrittelee retken omalla tavallaan.
– Väärin ei voi retkeillä. Eihän museossakaan museon mies tule sanomaan, että väärin katsottu näyttely, sanoo Ranta.
– Retkeily on hieno laji, sanoo Ranta ja haukkaa risukeittimen liekeissä paahdettua, viikunahillolla siveltyä paahtoleipää.
Kansallispuistojen käyntikerrat ovat kasvaneet koko 2000-luvun - "Retkeily on hieno laji"
Metsähallituksen luontopalvelujen tilastojen mukaan viime vuonna kansallispuistoissa käytiin yhteensä 3 167 800 kertaa. Uusia kansallispuistoja on perustettu 2000-luvulla, mutta se ei yksin selitä käyntitilastojen kasvukäyrää.
www.mtvuutiset.fi
Suomesta tulee maailman parhaimmat meriklusteriin liittyvät yritykset. Vaikka risteilijöitä tehdään Saksassa, Ranskassa ja muuallakin, niin esimerkiksi suunnittelutyö on hyvin monesti suomalaisen insinöörin kädenjälkeä.
Sitten uskallan myös väittää, että akuuttihoito on Suomessa maailman parasta.
Viranomaisten toiminta ja ennenkaikkea yhteistyö on myös maailman kärkeä. Vaikka Helsingin komissaarit mädättää Twitterit täyteen, niin kaikesta huolimatta toiminta on parasta A luokkaa.
Sitten uskallan myös väittää, että akuuttihoito on Suomessa maailman parasta.
Viranomaisten toiminta ja ennenkaikkea yhteistyö on myös maailman kärkeä. Vaikka Helsingin komissaarit mädättää Twitterit täyteen, niin kaikesta huolimatta toiminta on parasta A luokkaa.
Loyd
Kenraali
Nyt se ratkesi – Metsä Group rakentaa Kemiin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan
yle.fi
Metsä Fibre aikoo rakentaa Raumalle uuden mäntysahan – investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa
yle.fi
Nyt se ratkesi – Metsä Group rakentaa Kemiin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan
Uusi biotuotetehdas on yli tuplasti suurempi kuin Kemin nykyinen sellutehdas.
yle.fi
Metsä Fibre aikoo rakentaa Raumalle uuden mäntysahan – investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa
Metsä Fibre aikoo rakentaa Raumalle uuden mäntysahan – investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa
Mäntysaha tulisi Rauman tehdasalueelle, jossa on jo tehty salaperäisiä räjäytyksiä useita kuukausia.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Nuorten humalajuominen vähenee rajusti etenkin Suomessa – grafiikka näyttää trendit Pohjoismaissa
Nuorten juominen on Suomessa vähentynyt lähes Ruotsin tasolle. Pohjoismaissa eniten juovat tanskalaisnuoret.
www.hs.fi
Nuorten humalajuominen vähenee rajusti etenkin Suomessa – grafiikka näyttää trendit Pohjoismaissa
...
HANKE nostaa Suomen luvuista esiin tutkimuksen vuodelta 2015. Sen mukaan 26 prosenttia yhdeksäsluokkalaista kertoi, ettei ollut koskaan juonut alkoholia. Sama luku vuonna 1999 oli selvästi pienempi, 14 prosenttia.
Sama trendi näkyy, kun nuorilta kysyttiin, olivatko he olleet humalassa viimeisen kuukauden aikana: vuonna 1999 heitä oli lähes puolet, vuonna 2015 enää alle neljännes. Väheneminen koskee niin tyttöjä kuin poikia.
...
Ei näytä siltä, että kannabis korvaisi alkoholia. Ne nuoret, jotka käyttävät kannabista, usein myös juovat alkoholia. Samaan aikaan nuoret aikuiset käyttävät kannabista aiempaa enemmän.
kimmo.j
Respected Leader
Siis onko tosiaan käynyt niin, että alkoholin vapauttaminen pala kerrallaan (tällä vuosituhannella) ei olekkaan tuhonnut nuorisoa?Nuorten humalajuominen vähenee rajusti etenkin Suomessa – grafiikka näyttää trendit Pohjoismaissa
Nuorten juominen on Suomessa vähentynyt lähes Ruotsin tasolle. Pohjoismaissa eniten juovat tanskalaisnuoret.
Nuorten humalajuominen vähenee rajusti etenkin Suomessa – grafiikka näyttää trendit Pohjoismaissa
...
HANKE nostaa Suomen luvuista esiin tutkimuksen vuodelta 2015. Sen mukaan 26 prosenttia yhdeksäsluokkalaista kertoi, ettei ollut koskaan juonut alkoholia. Sama luku vuonna 1999 oli selvästi pienempi, 14 prosenttia.
Sama trendi näkyy, kun nuorilta kysyttiin, olivatko he olleet humalassa viimeisen kuukauden aikana: vuonna 1999 heitä oli lähes puolet, vuonna 2015 enää alle neljännes. Väheneminen koskee niin tyttöjä kuin poikia.
...
Ei näytä siltä, että kannabis korvaisi alkoholia. Ne nuoret, jotka käyttävät kannabista, usein myös juovat alkoholia. Samaan aikaan nuoret aikuiset käyttävät kannabista aiempaa enemmän.
Terveysperversien mielestä tietysti on, mutta eivät nuoret perkeleet tunnusta.
Toisaalta 30-70 -vuotiaat alkoholi on tietyssä mielessä ehtinyt tuhota, nuoret näkevät varoittavan esimerkin keksi-ikäisissä kännikaloissa...
Ei tätä kehitystä voi mielestäni yksin alkoholin sääntelyn muutoksilla selittää. Näkisin, että kyse on nimenomaan kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksestä.
Sama pätee monissa muissakin asioissa. Viime vuosisadalla käyttöönotetut lainsäädännölliset keinot pitää hurja metsäläiskansamme kurissa ja nuhteessa tuntuvat näin 2020-luvun kynnyksellä enenemissä määrin tavallista vastuullista elämää rajoittavilta muinaisjäänteiltä. Esimerkiksi Lada-tier ajoneuvokalustolle räätälöidyt nopeusrajoitukset maanteillä ja motareilla ovat vain yksi esimerkki tästä.
Sama pätee monissa muissakin asioissa. Viime vuosisadalla käyttöönotetut lainsäädännölliset keinot pitää hurja metsäläiskansamme kurissa ja nuhteessa tuntuvat näin 2020-luvun kynnyksellä enenemissä määrin tavallista vastuullista elämää rajoittavilta muinaisjäänteiltä. Esimerkiksi Lada-tier ajoneuvokalustolle räätälöidyt nopeusrajoitukset maanteillä ja motareilla ovat vain yksi esimerkki tästä.
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Hyvää Suomessa on tänäkin vuonna se, että ei tarvitse lähteä ulkomaille lomaa viettämään kun kotimaassa on monenlaista tekemistä ja katteltavaa.
BlackFox
Ylipäällikkö
Nyt se on virallista - Ruotsi varaa 5600 sotilasta sodan uhatessa Suomeen lähetettäväksi
Tänään klo 18:11
Prikaati voisi toimia Suomessa paitsi kriisi- ja sota-aikaan myös sotatilan vasta uhatessa.
Valtiopäiväpuolueet haluavat perustaa Ruotsiin muun muassa neljä uutta prikaatia. Kuva Aurora 17 - sotaharjoituksesta, johon myös Suomi osallistui.AOP
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen) loppuraporttiin.
Komitea jätti loppuraporttiinsa tiistaiaamuna puolustusministeri Peter Hultqvistille.Raportin mukaan Ruotsi tarvitsee puolustusvoimia, jotka oikeasti kykenevät torjumaan aseellisen hyökkäyksen.Puolustusvoimia on voimakkaasti vahvistettava. Kehitettävää on etenkin maavoimissa.
Puolustusvalmiuskomitean mukaan maan sota-ajan armeija on organisoitava uudelleen.Uusi organisaatio tulisi voimaan vuonna 2021.Ruotsin sota-ajan puolustusvoimiin kuuluu tällä hetkellä 60000 sotilasta. Vuodesta 2021 eteenpäin sotilaita tulisi olla 90000.
Neljä uutta rykmenttiä
Komitean mukaan uusia rykmenttejä pitää perustaa neljä, joista yksi Pohjois-Ruotsin Arvidsjauriin. Merireittien varrella sijaitseva Gotlanti tarvitsee oman mekanisoidun pataljoonan.
Pelkät ammattisotilaat eivät riitä. Ruotsin puolustusvoimat tarvitsee entistä enemmän myös varusmiehiä ja varusnaisia. Nyt heitä on 3000, mutta tarve on 8000.
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati täydennyksineen on osa komitean esitystä.
Kyseinen prikaati (ruotsalaisittain noin 5600 sotilasta) voisi toimia Suomessa sodan uhatessa, sotatilanteessa tai muun tyyppisen kriisin vallitessa.
Päätös on historiallinen, sillä koskaan aiemmin virallinen Ruotsi ei ole varannut joukko-osastoa Suomea varten. (Toisen maailmansodan aikaan Suomessa toimineet ruotsalaiset olivat vapaaehtoisia.)
Valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitea haluaa tiivistää Suomen kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä. Komitean mukaan lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että Ruotsin hallituksella on tarvittavat valtuudet ottaa vastaan tai antaa puolustuksellista apua myös tilanteissa, jotka eivät vastaa rauhan ajan tilannetta.
Komitean mukaan parlamentaarinen tie on joissakin tapauksissa liian hidas.
Komitea kuitenkin korostaa, ettei yhteistyö Suomen kanssa ole automaattista. Päätöksiin tarvitaan kummankin maan kansallinen päätös.
Ruotsin tulee kuitenkin lähteä siitä, että jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi, Ruotsi varautuu avustamaan Suomea.
Komitean mukaan jo pelkästään tämä periaate ”kohottaa ruotsalais-suomalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuutta ja parantaa yhteistyötä”.
Sanat eivät kuitenkaan riitä. ”Yhteistyötä tulee suunnitella, valmistella sekä harjoitella jo rauhan aikana”.
Tänään klo 18:11
Prikaati voisi toimia Suomessa paitsi kriisi- ja sota-aikaan myös sotatilan vasta uhatessa.
- Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen) loppuraporttiin.
- Komitea esittää Ruotsin puolustusvoimien voimakasta kasvattamista.
- Vahvistusta kaipaavat etenkin maavoimat.
Valtiopäiväpuolueet haluavat perustaa Ruotsiin muun muassa neljä uutta prikaatia. Kuva Aurora 17 - sotaharjoituksesta, johon myös Suomi osallistui.AOP
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen) loppuraporttiin.
Komitea jätti loppuraporttiinsa tiistaiaamuna puolustusministeri Peter Hultqvistille.Raportin mukaan Ruotsi tarvitsee puolustusvoimia, jotka oikeasti kykenevät torjumaan aseellisen hyökkäyksen.Puolustusvoimia on voimakkaasti vahvistettava. Kehitettävää on etenkin maavoimissa.
Puolustusvalmiuskomitean mukaan maan sota-ajan armeija on organisoitava uudelleen.Uusi organisaatio tulisi voimaan vuonna 2021.Ruotsin sota-ajan puolustusvoimiin kuuluu tällä hetkellä 60000 sotilasta. Vuodesta 2021 eteenpäin sotilaita tulisi olla 90000.
Neljä uutta rykmenttiä
Komitean mukaan uusia rykmenttejä pitää perustaa neljä, joista yksi Pohjois-Ruotsin Arvidsjauriin. Merireittien varrella sijaitseva Gotlanti tarvitsee oman mekanisoidun pataljoonan.
Pelkät ammattisotilaat eivät riitä. Ruotsin puolustusvoimat tarvitsee entistä enemmän myös varusmiehiä ja varusnaisia. Nyt heitä on 3000, mutta tarve on 8000.
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati täydennyksineen on osa komitean esitystä.
Kyseinen prikaati (ruotsalaisittain noin 5600 sotilasta) voisi toimia Suomessa sodan uhatessa, sotatilanteessa tai muun tyyppisen kriisin vallitessa.
Päätös on historiallinen, sillä koskaan aiemmin virallinen Ruotsi ei ole varannut joukko-osastoa Suomea varten. (Toisen maailmansodan aikaan Suomessa toimineet ruotsalaiset olivat vapaaehtoisia.)
Valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitea haluaa tiivistää Suomen kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä. Komitean mukaan lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että Ruotsin hallituksella on tarvittavat valtuudet ottaa vastaan tai antaa puolustuksellista apua myös tilanteissa, jotka eivät vastaa rauhan ajan tilannetta.
Komitean mukaan parlamentaarinen tie on joissakin tapauksissa liian hidas.
Komitea kuitenkin korostaa, ettei yhteistyö Suomen kanssa ole automaattista. Päätöksiin tarvitaan kummankin maan kansallinen päätös.
Ruotsin tulee kuitenkin lähteä siitä, että jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi, Ruotsi varautuu avustamaan Suomea.
Komitean mukaan jo pelkästään tämä periaate ”kohottaa ruotsalais-suomalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuutta ja parantaa yhteistyötä”.
Sanat eivät kuitenkaan riitä. ”Yhteistyötä tulee suunnitella, valmistella sekä harjoitella jo rauhan aikana”.
Pari sotaharjoitusta ja ovat laskeneet, että heistä ei yksin ole mihinkään.