Talvi-camo -liivit päällä heinäkuussa, ovelaa. Tuota ei A2 kelt. osannut odottaa, veikkaan...Kröhöm.... positiivinen Suomi-uutinen tässä on se että meikäläinenkin pääsi kuvaan.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005875310.html
.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Talvi-camo -liivit päällä heinäkuussa, ovelaa. Tuota ei A2 kelt. osannut odottaa, veikkaan...Kröhöm.... positiivinen Suomi-uutinen tässä on se että meikäläinenkin pääsi kuvaan.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005875310.html
.
Alexander Stubb hävisi saksalaiselle ennakkosuosikille äänin 492–127 – Manfred Weber matkalla Euroopan tärkeimmäksi johtajaksi
Weber voitti Stubbin murskaluvuin
Tulokset ovat selvät:
Weber sai 492 ääntä, Stubb 127 ääntä. Weber sai siis lähes 80 prosenttia äänistä ja on näin valittu EPP:n kärkiehdokkaaksi ensi kevään europarlamenttivaaleihin.
https://www.hs.paskamedia.fi/politiikka/art-2000005892118.html
Eihän Stubb voittaakseen kampanjoinut. Tiedossahan tuo oli. Mutta tämä on taas muutama porras uraportaita ylöspäin - seuraava työ sen näyttää.Kenelle tämä oli yllätys? Stubbin federalistinen linja ollut vastatuulessa jo vuosia. Eurooppa ei halua kuulla yhtään enempää tätä Stubbeloiden harhaanjohtavaa mainontaa. Sen piti olla talousliitto, alentaa veroja ja viennin esteitä. Ei puuttua kurkkujen tai lippaiden käyryyteen.
Kenelle tämä oli yllätys? Stubbin federalistinen linja ollut vastatuulessa jo vuosia. Eurooppa ei halua kuulla yhtään enempää tätä Stubbeloiden harhaanjohtavaa mainontaa. Sen piti olla talousliitto, alentaa veroja ja viennin esteitä. Ei puuttua kurkkujen tai lippaiden käyryyteen.
Niin - oli jo ennen EUta. Miksi EUn pitäisi sekaantua johonkin teollisuuden jo määrittelemään? Mitä mahdollista lisäarvoa joku politbyron virkamies voi tähän enää antaa?Jos Kesko tilaa Espanjasta rekallisen kurkkuja laatuluokkaa A1, se saa sen mukaisia kurkkuja. Jos laatuluokka ei olisi määritelty, voisi tulla vaikka hevosenkengän muotoisia ruppanoita. Nuo ovat aivan normaaleja, tarpeellisia, kaupankäynnin standardeja. Niitä oli jo ennen eu:hun liittymistä. Joku populisti keksi sitten tuonkin asian vääntää typeräksi vitsailuksi.
Niin - oli jo ennen EUta. Miksi EUn pitäisi sekaantua johonkin teollisuuden jo määrittelemään? Mitä mahdollista lisäarvoa joku politbyron virkamies voi tähän enää antaa?
Facepalmaa vain, mutta kysymykseni edelleen on: mitä lisäarvoa EU on tuottanut asioihin joihin oli jo sovitut kansainväliset standardit? Jos ihmiset osaa sopia asian keskenään, ei sinne jotain valtiovallan kumileimasinta enää väliin tarvita. En tässä edes viitsi mainita mm. Asedirektiiviä, rupeaa veri kiehumaan.
Sitä että jäsenmaissa ne standardit on samat. Ei tarvitse kaikkien keksiä samaa pyörää uudestaan ja uudestaan sekä sopia siitä erikseen.mitä lisäarvoa EU on tuottanut asioihin joihin oli jo sovitut kansainväliset standardit?
Sitä että jäsenmaissa ne standardit on samat. Ei tarvitse kaikkien keksiä samaa pyörää uudestaan ja uudestaan sekä sopia siitä erikseen.
...ja Tallinnan.Kyllähän Puuppolan porukka melkoisen ihmeen rakensi viimeyönä..
https://www.sss.fi/2018/11/automars...kyla-juhli-yolla-toyotan-maailmanmestaruutta/
Eivät ole kuin huoltanut, ehkä, ausseissa olleet autot....ja Tallinnan.
Juu, kehitys on Puuppolassa. Huoltopaikka Tallinnassa. Sillain fifti-sikti.Eivät ole kuin huoltanut, ehkä, ausseissa olleet autot.
Kehitys on edelleen Puuppolassa.
tiwi.fi;
Suomi saa hypertehokkaan supertietokoneen, jossa on Pohjoismaiden kehittynein tekoälylaitteisto
Suomeen hankitaan uusi supertietokone, tiedottavat Tieteen tietotekniikan keskus CSC ja tietokoneen toimittava tietoyhtiö Atos. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden akateemiseen käyttöön tuleva kone on yksi Euroopan tehokkaimmista, ja siinä on muun muassa Pohjoismaiden kehittynein tekoälylaitteisto.
Uuden supertietokoneen avulla tutkijat voivat muun muassa ennustaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia, tutkia kvanttimaailman kiehtovia ilmiöitä, ratkaista uusiutuvaan energiaan ja fuusioenergiaan liittyviä kysymyksiä, kehittää uusia lääkkeitä ja etsiä tekoälyn avulla tehokkaampia hoitomuotoja sekä ratkoa muita suurta laskentatehoa vaativia pulmia.
”Olemme yhdessä ryhmäni kanssa kehittäneet maailman tarkimman avaruuden olosuhteita mallintavan simulaation nimeltä Vlasiator”, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta kertoo. ”Uuden supertietokoneen mahdollistama kuusiulotteinen mallinnus tulee näyttämään valoa avaruusfysiikan visaisimpiin ongelmiin, joita ei olla vuosikymmeniin pystytty ratkaisemaan”, professori Palmroth uskoo.