Ilmasota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tästä on ollut juttua ennenkin. CF-105 Arrow oli aikanaan edistyksellinen torjuntahävittäjä, mutta se jäi politikoinnin ja suhmuroinnin vuoksi putkiunelmaksi. Hukkaan ei saatu oppi ja kokemus mennyt, vaan se vaikutti eri puolilla maailmaa myöhempien siviili- ja sotalentimien kehitykseen. Entä jos Arrow olisi päässyt tuotantoon? Tämä on askarruttanut kanukkeja näihin päiviin saakka ja patrioottien sieluissa kone elää vieläkin nykypäivään sovitettuina virtuaalimalleina Super Arrow -nimen alla.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä on ollut juttua ennenkin. CF-105 Arrow oli aikanaan edistyksellinen torjuntahävittäjä, mutta se jäi politikoinnin ja suhmuroinnin vuoksi putkiunelmaksi. Hukkaan ei saatu oppi ja kokemus mennyt, vaan se vaikutti eripuolilla maailmaa myöhempien siviili- ja sotalentimien kehitykseen. Entä jos Arrow olisi päässyt tuotantoon? Tämä on askarruttanut kanukkeja näihin päiviin saakka ja patrioottien sieluissa kone elää vieläkin nykypäivään sovitettuina virtuaalimalleina Super Arrow -nimen alla.

Kanada joutui ostamaan Bomarc-ilmatorjuntaohjukset sekä Voodoo-torjuntahävittäjät jenkeistä. Myöhemmin Starfighterit ja Hornetit. Kanadan ilmailuteollisuus käytännössä sai kuoliniskun ja osaajia muutti etelään jenkkifirmojen sekä NASA:n palvelukseen.
 
On kyllä ihmeellistä, että noista B-Drakeneista aikoinaan, jotka ensiksi vuokrattiin meille, poistettiin tutkat ja näin ollen kuohittiin aika iso osa niiden suorituskyvystä. Mikäköhän oli motiivi ostaa kalliita koneita, ja sitten tarkoituksenmukaisesti downgreidata niiden suorituskykyä huomattavasti?
Liittyisikö Pariisin rauhansopimukseen? Sitähän tulkittiin niin, että saa olla 60 taistelukonetta, mutta muita koneita saa olla enemmän. Ja taistelukoneen määritelmäksi kai muodostui, että siinä on tutka (ei se, että kone voidaan aseistaa). Tällä tavalla saatettiin ostaa kymmeniä Hawkeja myös, jotka voitiin aseistaa ohjuksilla, mutta joita ei laskettu taistelukoneiksi
 
Tästä on ollut juttua ennenkin. CF-105 Arrow oli aikanaan edistyksellinen torjuntahävittäjä, mutta se jäi politikoinnin ja suhmuroinnin vuoksi putkiunelmaksi. Hukkaan ei saatu oppi ja kokemus mennyt, vaan se vaikutti eri puolilla maailmaa myöhempien siviili- ja sotalentimien kehitykseen. Entä jos Arrow olisi päässyt tuotantoon? Tämä on askarruttanut kanukkeja näihin päiviin saakka ja patrioottien sieluissa kone elää vieläkin nykypäivään sovitettuina virtuaalimalleina Super Arrow -nimen alla.
Jos kone olisi tuotettu niin sitten 70-luvulla ilmailuteollisuus olisi kehittänyt sen seuraajaksi jonkun 'Kanadan Gripenin' joka olisi yritetty pakkomyydä ilmavoimille.
CF-105 oli ylispeksattu hirviö (isompi kuin vaikka MiG-25) jolla ei ollut vientipotentiaalia. Joku olisi ehkä voinut ostaa moottoreita omiin koneisiinsa, Iroquois näyttää paperilla aika edistyksekäältä motilta tuohon aikaan?
 
Unkarin valtionhoitaja amiraali Miklos Horthyn poika Istvan oli sotalentäjä. Kuoli lento-onnettomuudessa elokuussa 1942.


Myös Italian diktaattori Benito Mussolinin poika Bruno palveli ilmavoimissa. Myös hän sai surmansa lento-onnettomuudessa sodan aikana.

 
Pistetään vähän WW 2 moottorijuttua. BMW 801 ja ASh-82.
Vaikuttaa tilastojen valossa siltä, että BMW ja Shvetsov olivat enemmän tai vähemmän Twin Cyclonen kopioita.

Shvetsovin ahtopaine ja teho korkein, mikä mahtoi olla tämän vaikutus kestävyyteen?

La-5 FN:ssä tuo Shvetsov oli kiinni ja alle 5000 metriin suorituskyvyn piti olla saksalaishävittäjien veroinen. Tosin tästä oli suomalaisilla hyvinkin erilaisia näkemyksiä. (Mahdollinen tekijä tähän ei välttämättä ollut kone, vaan venäläisohjaajien kirjava laatu.)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top