Ilmasota
- Viestiketjun aloittaja Ikarus
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Eräs fiksun oloinen henkilö sanoi joskus lentokonemoottorien kehitystyöstä, ettei vauvaa voi tehdä kuukaudessa, vaikka saatavilla olisi 9 naista.
Natsien johtamiskulttuurissa oli moni asia pielessä noin laajemmaltikin eikä vain Göringin persoonassa, mutta kelpo marsalkka oli kuitenkin se joka viime kädessä suihkukoneprojektit Saksassa aloitti, asemassaan Ilmailuministeriön johtajana. Hän olisi myös voinut ne aivan helposti lopettaa alkuunsa, tai missä vaiheessa vain jos se nyt siitä olisi ollut kiinni.
Suihkumoottori ei 1930-luvulla ollut parin höyrypään salassa kehittämä autotallikeksintö, vaan laajalti tunnettu teknologia. Hyvin laajalti oli vallalla myös mielipide, ettei se toimi lentokoneen voimalähteenä, tai voi toimia joskus 50 vuoden päästä, jossain muodossa. Tämä on se kokonaiskuva, johon jokainen saa sijoitella sellaisia detailjeita kuin löytää googlesta, tai mistä vaan.
Voi yhden kerran. Gallandin muistelmat ovat lähinnä satukirja. Gallandin oli täysi pösilö. Hyvä lentäjä, mutta täysin väärä mies kenraaliksi. Gallandin ajattelusta saa hyvän esimerkin Mankaun ja Petrickin kirjassa olevista pöytäkirjaotteista. Hän ei ymmärtänyt tekniikasta ja sotataloudesta yhtään mitään.
Puheet laadullisen edun takaisin otosta ovat tuulta tuomaskuonaa. Ensinnäkin, tuon ajan tekniikalla määrä oli valtava laatutekijä. Kun ampumaetäisyydet ovat muutaman sadan metrin luokkaa, niin kaluston laatueron merkitys on minimaalinen vrt. vaikkapa MiG-21 vastaan F-18.
Toiseksi, todellinen laatutekijä olisi ollut koulutus. Ihan ratkaiseva. Mutta siihen Saksalla ei ollut henkisiä eikä materiaalisia (polttoaine) resursseja. Henkisesti taas Luftwaffen piti olla kansallissosialistisen hengen voitto materiasta, ts. pieni eliittijoukko. Kun turpaan tuli ilmasodassa jo 1940, tappio oli sinetöity. Vaikka minkälaisia superyybersuihkareita sieltä olisi tullut.
Saksan ilmavoimien tappio sinetöitiin siis jo kauan ennen sotaa, koska ei ymmärretty, että tuleva ilmasota vaatii lentomiehistöjen massakoulutusta ja samalla materiaaliresurssien äärimmäiatä optimointia. Britit ja jenkit tämän seikan ymmärsivät.
Sakuille tärkein tekninen, sen ajan tekniikalla realistinen, "yyberase" olisi ollut hyrrätähtäin. Se näet teki keskivertoäijästä ässätasoisen ampujan.
Puheet laadullisen edun takaisin otosta ovat tuulta tuomaskuonaa. Ensinnäkin, tuon ajan tekniikalla määrä oli valtava laatutekijä. Kun ampumaetäisyydet ovat muutaman sadan metrin luokkaa, niin kaluston laatueron merkitys on minimaalinen vrt. vaikkapa MiG-21 vastaan F-18.
Toiseksi, todellinen laatutekijä olisi ollut koulutus. Ihan ratkaiseva. Mutta siihen Saksalla ei ollut henkisiä eikä materiaalisia (polttoaine) resursseja. Henkisesti taas Luftwaffen piti olla kansallissosialistisen hengen voitto materiasta, ts. pieni eliittijoukko. Kun turpaan tuli ilmasodassa jo 1940, tappio oli sinetöity. Vaikka minkälaisia superyybersuihkareita sieltä olisi tullut.
Saksan ilmavoimien tappio sinetöitiin siis jo kauan ennen sotaa, koska ei ymmärretty, että tuleva ilmasota vaatii lentomiehistöjen massakoulutusta ja samalla materiaaliresurssien äärimmäiatä optimointia. Britit ja jenkit tämän seikan ymmärsivät.
Sakuille tärkein tekninen, sen ajan tekniikalla realistinen, "yyberase" olisi ollut hyrrätähtäin. Se näet teki keskivertoäijästä ässätasoisen ampujan.
Ikarus
Respected Leader
Siis täydestä pösilöstä tehtiin hävittäjälentäjien tarkastaja, virka-asemaltaan hävittäjälentäjien kenraali.
Vaikutusmahdollisuudet tuotantoon olemattomat tuosta positiosta. Muut miehet päätti, suosituksia hän saattoi antaa.
Lennettyään Me 262:lla ymmärsi kuitenkin, että koneella voisi saada vaikutusta Saksan yllä käytävän ilmasodan suuntaan, mikäli konetta saataisiin huomattavassa määrin käyttöön. Ja kuten tiedämme, näin ei Gallandista riippumattomista syistä koskaan tapahtunut.
Takuulla Gallandissa oli vikansa, mutta täysin imbesilli mies ei ollut.
Kuten jo aikaisemmin sanottu, Me 262, liian vähän ja myöhään. Saksan peli oli menetetty juuri sillä hetkellä, kun USA liittyi sotaan. Ei mitään mahdollisuuksia jenkkien teollista kapasiteettia vastaan.
Churchill totesi myös, kun kuuli että jenkit on mukana: ''Olemme pelastetut!''. Ainakin jotain tähän suuntaan.
Vaikutusmahdollisuudet tuotantoon olemattomat tuosta positiosta. Muut miehet päätti, suosituksia hän saattoi antaa.
Lennettyään Me 262:lla ymmärsi kuitenkin, että koneella voisi saada vaikutusta Saksan yllä käytävän ilmasodan suuntaan, mikäli konetta saataisiin huomattavassa määrin käyttöön. Ja kuten tiedämme, näin ei Gallandista riippumattomista syistä koskaan tapahtunut.
Takuulla Gallandissa oli vikansa, mutta täysin imbesilli mies ei ollut.
Kuten jo aikaisemmin sanottu, Me 262, liian vähän ja myöhään. Saksan peli oli menetetty juuri sillä hetkellä, kun USA liittyi sotaan. Ei mitään mahdollisuuksia jenkkien teollista kapasiteettia vastaan.
Churchill totesi myös, kun kuuli että jenkit on mukana: ''Olemme pelastetut!''. Ainakin jotain tähän suuntaan.
tulikomento
Supreme Leader
Ei sen puoleen, olen joskus ihmetellyt että miksi Ernst Udetin kaltainen mies laitettiin johtamaan lentokonetuotantoa. Tämä kun oli pilvien huimapää, alkoholisti, naissankari. Ja taisipa mömmötkin sitten loppuvaiheessa maistua. Ei kestänyt paineita kun Göring ja kumppanit vaativat korkeampia tuotantolukuja. Tappoi itsensä.
fulcrum
Greatest Leader
On käsittämätöntä miten myöhään Amerikabomber-projektia jatkettiin, vaikkei Saksalla missään vaiheessa ollut siihen varaa. Konseptiin sisältyi välilasku Azoreilla, universumin suuria ratkaisemattomia mysteereitä on, miten siellä olisi ylläpidetty jotain saksalaista tankkaustukikohtaa. Pitkän matkan meritoimintakoneena noille olisi tietenkin voinut olla käyttöä pienemmissä määrin tehtynä.
fulcrum
Greatest Leader
Udet oli varmaan vaan liian kuuluisa? Natsit rakastivat näyttäviä keulakuvia. Tosin vikaa oli myös vuoressa, eikä vain Muhammedissa. Myös Jeschonnek ennemmin päätti päivänsä kuin jatkoi Göringin kanssa työskentelyä.
Sarek1:n skannaamassa sivussa mainitaan että Göring kannatti Me-262:n käyttöä hävittäjänä. Tämä ei kuitenkaan ole synninpäästö Göringille, sillä jos hän oli joskus oikeassa, niin vastapainoksi yleensä jossain toisessa asiassa väärässä. Göringin johtoasemien määrä oli tolkuton. Tässä on vain sellaisia, joissa hän oli sodan aikana:
Preußischer Ministerpräsident (1933–1945)
stellvertretender Reichsstatthalter von Preußen (1933–1945)
Präsident des Preußischen Staatsrates (1933–1945)
Präsident des Reichstags (1932–1945)
Reichsforstmeister (1934–1945)
Reichsjägermeister (1934–1945)
Mitglied des Geheimen Kabinettsrats (1938–1945)
Vorsitzender des Ministerrats für Reichsverteidigung (1939–1945)
designierter Nachfolger des Führers (1934–1945)
Präsident des Reichsforschungsrats (1943–1945)
Reichsminister der Luftfahrt (1933–1945)
Oberbefehlshaber der Luftwaffe (1935–1945)
Beauftragter für den Vierjahresplan (1936–1945)
Vorsitzender des Zentralen Planungsamts (1943–1945)
Hauptleiter der Reichswerke Hermann Göring (1937–1945)
On selvää, ettei kukaan ihminen pysty 'johtamaan' tuollaista portfoliota, etenkin kun siinä on sellaisia hyvin vaativia tehtäviä, kuten suurvallan ilmavoimien johtaminen sodan aikana. Korkeintaan ehtii silloin tällöin allekirjoittamaan jonkun pumaskan, ja joskus käydä näyttäytymässä ja antamassa jonkun mahtikäskyn.
tulikomento
Supreme Leader
English Electric Lightning on konetyyppi, jolla on kehuskeltu U-2:n kiinniotto.
Mirage III:sta muistan lukeneeni tästä kirjasta. Kirjoittaja lensi 60-luvulla RAF:n Canberraa. Kirjassa on muistelus siitä kun erään kerran lensivät korkealla Ranskan yllä. Ranskan ilmavoimat yritti härnätä brittejä Mirageilla, mutta jostain syystä eivät päässeet yhtä korkealle.
tulikomento
Supreme Leader
Kyllä olen edelleen sitä mieltä, että Galland oli epäpätevä. Kyse oli Kolmannessa valtakunnassa hiukkasen laajempikin ongelma, että aika monia, etenkin lentäjiä, ylennettiin korkeisiin virkoihin pelkkiä lentosaavutusten ansioilla. Sellaisiin virkoihin, joissa parempi tausta olisi ollut vaikkapa tehtaanjohtaja tai insinööri. Vrt. Britannia, jossa Churchill nimitti lentokonetuotannon ministeriksi Lord Beaverbrookin, jolla oli paljon laajempi ymmärrys kuin lentopojilla.
Jo aiemmin mainituista RLM:n pöytäkirjoista käy ilmi, Gallandin perspektiivi oli puhtaasti yksittäisen ässälentäjän näkökulma. Asiaa kannattaa pohtia verraten tilanteeseen, että pelkän RUK:n käynyt komppania päällikkö ylennetään jalkaväen tarkastajaksi. Suomessa samaa gallandmaisuutta oli nähtävissä niissä, jotka asemasodan aikana hinkusivat lisää ilmavoittoja jopa etsien taistelua käskyjen vastaisesti, mikä johti sellaisiin tappioihin, joitten vastineeksi ei saatu mitään sotatoimillusta hyötyä. Mutta toki ässien glooria kasvoi. Ilmavoimien komentaja, joka ymmärsi Ilmavoimien kaluston saamisen vaikeudet (mitä taas lentopojat eivät voineetkaan ymmärtää, koska heille ei voitu tietoja antaa), joutui puuttumaan näihin tapauksiin hyvinkin jyrkästi. Ja näistä puuttumisista sitten Karhunen masinoi kirjoissaan lokakampanjan.
Saksan Ilmavoimien kyvyn kannalta aivan liian moni johtaja Gallandista Göringiin oli väärä mies. Ehkä joku Kesselringin kaltainen olisi saanut jotain aikaankin, jos olisi saanut pätevän tuotantopuolen apulaisen.
Laadun vaikutuksesta vertaus: Talvisodan aikainen kone, esimerkiksi Brewster, pystyi vielä ampumaan alas 1 vs. 1 taistelussa jatkosodan loppuvaiheen viholliskoneen, vaikkapa La-5FN:än. Mutta talvisodan aikainen panssarivaunu, vaikkapa talvisodassa täysin kelvollinen T-26, ei olisi voinut yhtään mitään edes metrin päästä esimerkiksi IS-2:hta vastaan.
Jo aiemmin mainituista RLM:n pöytäkirjoista käy ilmi, Gallandin perspektiivi oli puhtaasti yksittäisen ässälentäjän näkökulma. Asiaa kannattaa pohtia verraten tilanteeseen, että pelkän RUK:n käynyt komppania päällikkö ylennetään jalkaväen tarkastajaksi. Suomessa samaa gallandmaisuutta oli nähtävissä niissä, jotka asemasodan aikana hinkusivat lisää ilmavoittoja jopa etsien taistelua käskyjen vastaisesti, mikä johti sellaisiin tappioihin, joitten vastineeksi ei saatu mitään sotatoimillusta hyötyä. Mutta toki ässien glooria kasvoi. Ilmavoimien komentaja, joka ymmärsi Ilmavoimien kaluston saamisen vaikeudet (mitä taas lentopojat eivät voineetkaan ymmärtää, koska heille ei voitu tietoja antaa), joutui puuttumaan näihin tapauksiin hyvinkin jyrkästi. Ja näistä puuttumisista sitten Karhunen masinoi kirjoissaan lokakampanjan.
Saksan Ilmavoimien kyvyn kannalta aivan liian moni johtaja Gallandista Göringiin oli väärä mies. Ehkä joku Kesselringin kaltainen olisi saanut jotain aikaankin, jos olisi saanut pätevän tuotantopuolen apulaisen.
Laadun vaikutuksesta vertaus: Talvisodan aikainen kone, esimerkiksi Brewster, pystyi vielä ampumaan alas 1 vs. 1 taistelussa jatkosodan loppuvaiheen viholliskoneen, vaikkapa La-5FN:än. Mutta talvisodan aikainen panssarivaunu, vaikkapa talvisodassa täysin kelvollinen T-26, ei olisi voinut yhtään mitään edes metrin päästä esimerkiksi IS-2:hta vastaan.
Sarek1
Ylipäällikkö
Pommikoneidn murjomiseen suunniteltu lankaohjattava ilmataisteluohjus Ruhrstal-Kramer X4 ei ehtinyt massamaisesti käyttöön toisessa maailmanpalossa. Asiaan vaikutti muistaakseni myös se, että juuri valmistunut noin tuhannen kappaleen erä moottoreita tuhoutui liittoutuneiden ilmapommituksessa ennen kuin ne ehdittiin siirtää asennettavaksi ohjuksiin. Saksalaiset kehittelivät tämän pohjalta myös panssarintorjuntaan tarkoitetun X7 -mallin (”Punahilkka”).
Koskien Me 262:n ja Arado 234:n moottoria Jumo 109-004 suosittelen vahvasti seuraavaa kirjaa:
Laitan tähän myös näytteen siitä miten lentäjäparan piti huolehtia pelkästään moottoreista. . . .
Liitteet
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Asiaa ryssän Sidewinder -kopiosta, eli K-13 (AA-2 Atoll) ohjuksesta.