Ilmasota

[Erkki]

On käsittämätöntä miten myöhään Amerikabomber-projektia jatkettiin, vaikkei Saksalla missään vaiheessa ollut siihen varaa. Konseptiin sisältyi välilasku Azoreilla, universumin suuria ratkaisemattomia mysteereitä on, miten siellä olisi ylläpidetty jotain saksalaista tankkaustukikohtaa.

Azoreilla oli liittoutuneiden lentotukikohta vuodesta 1943, jolloin puolueeton Portugali sen niille antoi. Vaikka Portugalin diktaattori Salazar oli varmasti mielipiteiltään kallellaan akselivaltoihin päin, hän oli ulkopolitiikassaan pragmaattinen ja hyppäsi voittajan vankkureihin jo hyvissä ajoin.

 

[tulikomento]

 

[Sarek1]

Tämäkin Hornet oli soiva peli.

 

[Sarek1]

Pyörretuuli tositoimissa.

 

[fulcrum]

Puheet laadullisen edun takaisin otosta ovat tuulta tuomaskuonaa. Ensinnäkin, tuon ajan tekniikalla määrä oli valtava laatutekijä. Kun ampumaetäisyydet ovat muutaman sadan metrin luokkaa, niin kaluston laatueron merkitys on minimaalinen vrt. vaikkapa MiG-21 vastaan F-18.

Ei ihan niinkään, kaluston laatu vaikutti myös henkilöstön laatuun. Ilmataistelu suorituskykyisemmällä kalustolla oli anteeksiantavampaa. Jos mersulentäjä jäi alakynteen Hurricanea tai Spitfireä vastaan 1940, hän saattoi kääntää koneen syöksyyn ja paeta vastustajalta. Mutta jos hän yritti samaa 1944 Mustangia tai Thunderbolttia vastaan, niin todennäköisesti kävi kalpaten. Vaakalennossakin ne olivat 50km/h nopeampia. Luftwaffen koulutusjärjestelmä oli käsittääkseni eräänlainen kisällisysteemi, eli peruskoulutuksen jälkeen lentäjä meni yksikköön oppimaan ammatin vanhoilta ketuilta käytännön hommissa. Se oli (ja on) erittäin tehokas tapa oppia. Mutta yksiköt voi ottaa vastaan vain rajallisen määrän noviiseja, ja jos koneet on alivoimaisia, niin uusille lentäjille käy suurella todennäköisyydellä huonosti ennen kuin ehtivät saada riittävästi taistelutaitoja. Näistä samoista syistä Eka Magnusson painotti ennen sotaa hävittäjien syöksynopeuksien merkitystä. Piti pystyä myös irtautumaan.

Hyrrätähtäimestä samaa mieltä, tähtäimien merkitys usein unohdetaan. Eikö sakuilla sodan lopussa jonkunmoinen hyrrä ollutkin käytössä?

Saksan Ilmavoimien kyvyn kannalta aivan liian moni johtaja Gallandista Göringiin oli väärä mies. Ehkä joku Kesselringin kaltainen olisi saanut jotain aikaankin, jos olisi saanut pätevän tuotantopuolen apulaisen.

Hitler asteikon ylimpänä ei tietenkään asiaa auttanut, führerprinziipillä saatiin aikaan samanlaista poukkoilevaa päätöksentekoa kuin Göringkin, mutta Hitlerille oli vaikeampi väittää vastaan. Galland kuvasi miten erään Hitlerin tapaamisen jälkeen Göring istui alas ja itki, kun ei ollut taaskaan pystynyt sanomaan Hitlerille vastaan ja joutui hyväksymään jonkun Aatun älyttömän idean.

 

[Sarek1]

Pommikoneiden murjomiseen suunniteltu lankaohjattava ilmataisteluohjus Ruhrstal-Kramer X4 ei ehtinyt massamaisesti käyttöön toisessa maailmanpalossa. Asiaan vaikutti muistaakseni myös se, että juuri valmistunut noin tuhannen kappaleen erä moottoreita tuhoutui liittoutuneiden ilmapommituksessa ennen kuin ne ehdittiin siirtää asennettavaksi ohjuksiin. Saksalaiset kehittelivät tämän pohjalta myös panssarintorjuntaan tarkoitetun X7 -mallin (”Punahilkka”).

Sukelletaan syvemmälle X -filesiin: Kuinka X-4 toimi?

 

[Sigma957]

Ei ihan niinkään, kaluston laatu vaikutti myös henkilöstön laatuun. Ilmataistelu suorituskykyisemmällä kalustolla oli anteeksiantavampaa. Jos mersulentäjä jäi alakynteen Hurricanea tai Spitfireä vastaan 1940, hän saattoi kääntää koneen syöksyyn ja paeta vastustajalta. Mutta jos hän yritti samaa 1944 Mustangia tai Thunderbolttia vastaan, niin todennäköisesti kävi kalpaten. Vaakalennossakin ne olivat 50km/h nopeampia. Luftwaffen koulutusjärjestelmä oli käsittääkseni eräänlainen kisällisysteemi, eli peruskoulutuksen jälkeen lentäjä meni yksikköön oppimaan ammatin vanhoilta ketuilta käytännön hommissa. Se oli (ja on) erittäin tehokas tapa oppia. Mutta yksiköt voi ottaa vastaan vain rajallisen määrän noviiseja, ja jos koneet on alivoimaisia, niin uusille lentäjille käy suurella todennäköisyydellä huonosti ennen kuin ehtivät saada riittävästi taistelutaitoja. Näistä samoista syistä Eka Magnusson painotti ennen sotaa hävittäjien syöksynopeuksien merkitystä. Piti pystyä myös irtautumaan.

Hyrrätähtäimestä samaa mieltä, tähtäimien merkitys usein unohdetaan. Eikö sakuilla sodan lopussa jonkunmoinen hyrrä ollutkin käytössä?



Hitler asteikon ylimpänä ei tietenkään asiaa auttanut, führerprinziipillä saatiin aikaan samanlaista poukkoilevaa päätöksentekoa kuin Göringkin, mutta Hitlerille oli vaikeampi väittää vastaan. Galland kuvasi miten erään Hitlerin tapaamisen jälkeen Göring istui alas ja itki, kun ei ollut taaskaan pystynyt sanomaan Hitlerille vastaan ja joutui hyväksymään jonkun Aatun älyttömän idean.

Luftwaffen koulutusohjelma ei kyllä mitenkään loistanut. Tuntimääriin nähden Suomessakin saatiin parempaa aikaan. Yksi Luftwaffen(kin) ongelma oli todennäköisesti se, että kiinnitettiin liikaa alkukarsinnassa huomiota toissijaisiin seikkoihin kuten silmälasit jne. Lentokurikin oli liian kova. Olikohan Walter Wolfrum, joka muistelmissaan kertoo kuinka rintamayksiköissä jouduttiin uusille tulokkaille opettamaan "kiellettyä" lentämistä eli kaikenlaista temppua syöksykierteistä alkaen, koska niillä säilyttiin tosipaikassa hengissä. Vastaavaa on ollut luettavissa Kauko-Idän ilmataisteluista, joissa japanilaisilla saattoi olla tapana tehdä hyvin puhtaita tuomaripisteitä saavia liikkeitä ja amerikkalaiset vastaavassa tilanteessa lensivät päinvastoin.

 

[tulikomento]

Uuteen hehkutettuun Masters of the Air -sarjaan liittyvä videotietoisku Luftwaffen näkökulmasta.

 

[Sarek1]

Suihkukonekauden alkuaikaa lentotukialuksilla, Bansheen synty.

 

[tulikomento]

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1755914986998665396

Thread by @heatloss1986 on Thread Reader App

@heatloss1986: The AIM-7E Sparrow failed in Vietnam. Today, I intend to explain what went wrong, how, and what was done to correct it. 🧵 The early members of the AIM-7 family were complicated. For the sake...…

threadreaderapp.com

Laatutriidi.

In the Ault report, a few other significant issues are described. The AIM-7E had a captive flight lifespan of only 30 flights before having to be rebuilt. This (missile head droop) was one of the many issues encountered on repeated captive flights.

 

[tulikomento]

USAF:n museon MiG-29.

 

[tulikomento]

Helsingin ohella ryssä rusikoi talvella 1944 ilmasta käsin myös Kotkaa.

150 pommikonetta vyöryi Neuvostoliitosta Suomeen tasan 80 vuotta sitten â näin Kotka pelastui täystuholta

Kotka oli yksi pommitetuimmista kaupungeista Suomessa sodan aikana.

yle.fi

 

[Sarek1]

X-siipinen on eräs tieteistarinoiden ikonisista avaruusaluksista. Oheisessa jutussa esitellään hieman ilmailun x-muotoja.

 

[tulikomento]

Vietnamin sodan F-105 -kuski tarinoi kokemuksistaan. Kesto 1 h 40 min.

 

[Ikarus]

Vietnamin sodan F-105 -kuski tarinoi kokemuksistaan. Kesto 1 h 40 min.

Pätkän alussa oli hyvin samannäköinen häiskä kuin Ukkosen jyrinää kirjan kirjoittanut Ed Rasimus. Myös ''luodinkestävät'' viikset näytti samoilta.

Huomasitte, että koneet rullasivat kuomut auki. Syynä oli se, että lisää työntöä antanut vesiruiskutus kytkettiin päälle ilmastoinnin katkaisimesta. Eli ilmastointia ei saanut laittaa päälle ennen lähtökiihdytystä.

Komennus Vietnamiin kesti sata sotalentoa ja tappiot olivat suuria.

Keneltä on Rasimuksen Ukkosen jyrinää vielä lukematta, niin suosittelen.

 

[tulikomento]

Pätkän alussa oli hyvin samannäköinen häiskä kuin Ukkosen jyrinää kirjan kirjoittanut Ed Rasimus. Myös ''luodinkestävät'' viikset näytti samoilta.

Huomasitte, että koneet rullasivat kuomut auki. Syynä oli se, että lisää työntöä antanut vesiruiskutus kytkettiin päälle ilmastoinnin katkaisimesta. Eli ilmastointia ei saanut laittaa päälle ennen lähtökiihdytystä.

Komennus Vietnamiin kesti sata sotalentoa ja tappiot olivat suuria.

Keneltä on Rasimuksen Ukkosen jyrinää vielä lukematta, niin suosittelen.

Hyvin bongattu. Taisipa alussa tosiaan vilahtaa herra Rasimus "luodinkestävine viiksineen."

 

[tulikomento]

Ahti Lappi ja it-veteraanit kertoilevat Helsingin vuoden 1944 ilmapuolustuksesta.

 

[Vonka]

Keneltä on Rasimuksen Ukkosen jyrinää vielä lukematta, niin suosittelen.

Pidin hänen kirjoitustyylistään. Hän moitti voimankäytön sääntöjä. Lentäjät eivät saaneet itsenäisesti päättää, vaikka näkivät lihavia maaleja. Sitten jonain päivänä kaadettiin karmean iso kuorma johonkin kahden polun risteykseen ja saaliina oli "taktinen polkupyörä ja norsu".

Jos laskee mukaan myös Phantom-lennot, Rasimukselle tuli yhteensä 250 taistelulentoa kahdella eri komennuksella.

 

[tulikomento]

Pidin hänen kirjoitustyylistään. Hän moitti voimankäytön sääntöjä. Lentäjät eivät saaneet itsenäisesti päättää, vaikka näkivät lihavia maaleja. Sitten jonain päivänä kaadettiin karmean iso kuorma johonkin kahden polun risteykseen ja saaliina oli "taktinen polkupyörä ja norsu".

Jos laskee mukaan myös Phantom-lennot, Rasimukselle tuli yhteensä 250 taistelulentoa kahdella eri komennuksella.

On kirjoittanut kirjan myös ajastaan F-4 Phantomin puikoissa Vietnamissa. Lukemisen arvoinen tämäkin. Ei ole suomennettu.