Ilmasota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
MW 50 oli vesi-metanoliseosta suihkutteleva laite, jolla saksalaiset saivat moottorista jonkin aikaa enemmän tehoa irti. Menetelmän käyttöönotto ei kuitenkaan tapahtunut ihan käden käänteessä, mutta miksi? Greg pohtii asiaa.
Voi taivas varjele! Kuuntelin tuota Gregiä siihen asti, kun se rupesi puhumaan "shokkijäähdytyksestä" syynä, ettei vesiruiskutus olisi toiminut. Voi hevon vagina. Vesiruiskutuksen vaikutus sylinterinpään lämpöihin ei todellakaan tule äkillisenä ja niin suurena, että se aiheuttaisi tuo äkillisen jäähtymisen ongelman, joka aiheutuu tyypillisesti siitä, että vedetään syöksyssä tehot pois ja silloin jäähtyy äkillisesti liikaa. Ja tuokaan ei aiheuta yleensä ongelmia ennen kuin tuntimäärä on vähintään kolminumeroisia lukemia, joita tuossa vaiheessa hyvin harva Fw:n moottori edes saavutti.

Lisäys: Kuunneltu lisäpätkä, jossa vedotaan turboahdettuihin Lycomingeihin. 😭Siis koneisiin, joissa tyypillisesti ei ole edes säädettäviä jäähdytyskiduksia!
 
Kaikki eivät tykkää Gregistä, mutta eihän näitä ole pakko katsoa. Katsomatta kommentointi on vähän kuin huitoisi sanomalehdellä kärpäsiä silmät sidottuina ja kuulosuojaimet päässä.

Mielenkiintoinen vertailupari, P-38 ja Mosquito.
 
Kommentoidaan nyt kiireellä eli katsomatta: Fw 190D ei kaarra tiukemmin kuin P-51D, koska Fw:n siipikuormitus on niin paljon suurempi ja Fw ei kestä "vetoa" (paha kärkisakkaaja).
Eikö P-51 ollut kärkisakkaaja sekin?
Ao. ominaisuus tosin taisi olla 2.MS hävittäjissä ennemmin sääntö kuin poikkeus, toki joissain pahempi kuin toisissa.
 
Eikö P-51 ollut kärkisakkaaja sekin?
Ao. ominaisuus tosin taisi olla 2.MS hävittäjissä ennemmin sääntö kuin poikkeus, toki joissain pahempi kuin toisissa.
Erittäin hyvä kysymys. Jonkin verran hankaluutta aiheuttaa, että periaatteessa kärkisakkaajia ovat kaikki koneet, jos sakatessa kone kaatuu siivelleen. Mutta käytännössähän iso ero on, miten pahasti kaatuu. Pikaisesti luin muutamia koelentoraportteja, niin P-51 ei ollut paha tässä suhteessa. P-51H:n kohdalla jopa sanotaan, että "kone antaa ennemminkin tunteen vajoamisesta kuin sakkauksesta".

Fw sen sijaan omasi esimerkiksi jenkkiraportin mukaan "very unpleasant" kaartosakkauksen. Matalalla tilanne oli ohjaajalle lähes varma tuho.

Suomessa hävittäjistä pahin oli Fokker D.21, joka kaartoi todella huonosti vaikka siipikuornitus oli varsin maltillinen.

Äkkiseltään sanoisin, että ehkä P-61 oli ainut hävittäjä, joka ei sakannut kaatuen. Tšekkilentäjän mukaan La-7:lla oli myös erinomaiset sakkausominaisuudet. P-38 oli sekin erittäin hyvä. Jak-3 taas huono.
 
Panssari -lehti tietää kertoa, että Tikkakosken entisöintitiimin seuraava kone VL Myrskyn jälkeen olisi Fokker CX.



Myrskyn valmistuttua näyttelykuntoon museon väki ei suinkaan aio jäädä lepäämään laakereillaan ja nauttimaan aikaansaannoksestaan. Seuraava iso projekti, Fokker C.X, on jo tiedossa. Kaksitasoinen ja kaksipaikkainen konetyyppi suunniteltiin tiedustelukoneeksi, jolla oli myös syöksypommituskyky. Suomen Ilmavoimissa palveli kaikkiaan 39 yksilöä. Ilmavoimamuseolla on tallessa kahden koneyksilön osia, mutta paljon joudutaan tekemään uustuotantona museossa.
 
Panssari -lehti tietää kertoa, että Tikkakosken entisöintitiimin seuraava kone VL Myrskyn jälkeen olisi Fokker CX.



Myrskyn valmistuttua näyttelykuntoon museon väki ei suinkaan aio jäädä lepäämään laakereillaan ja nauttimaan aikaansaannoksestaan. Seuraava iso projekti, Fokker C.X, on jo tiedossa. Kaksitasoinen ja kaksipaikkainen konetyyppi suunniteltiin tiedustelukoneeksi, jolla oli myös syöksypommituskyky. Suomen Ilmavoimissa palveli kaikkiaan 39 yksilöä. Ilmavoimamuseolla on tallessa kahden koneyksilön osia, mutta paljon joudutaan tekemään uustuotantona museossa.
Voi jos olisi edes henkistä munaa tehdä siitä lentokuntoinen, vaikkei sillä lennettäisikään.
 
Niinpä. Suomessa on tuo "warbirdien" tilanne Ruotsiin verrattuna surkea.

Ruotsi on Suomea suurempi maa, enemmän harrastajia ja asiasta kiinnostuneita tahoja. Joista kaikki eivät ole persaukisia. Ei varmaan tarvitse mainita kuin nämä esimerkit.


 
Ruotsi on Suomea suurempi maa, enemmän harrastajia ja asiasta kiinnostuneita tahoja. Joista kaikki eivät ole persaukisia. Ei varmaan tarvitse mainita kuin nämä esimerkit.


Kyllä, mutta kun se on Suomessa paljon huonompi jopa kansantalouksien kokoihin suhteutettuna.

Miksei Motonet hommaa omaa konetta. Edes jonkun halvemman...
 
Viimeinen talvi- ja jatkosodan lentäjäveteraani siirtyi Varjolaivueeseen.



Viimeinen elossa ollut lentäjäveteraani Mauri Maunula on kuollut. STT:lle asiasta kertoo hänen poikansa Risto Maunula.

Mauri Maunula oli talvi- ja jatkosodassa palvellut sotilaslentäjä eli Pilvenveikko. Hän nukkui pois lauantaina 103-vuotiaana.
 
Back
Top