Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ikä siinä jo näkyy. Uudemman sukupolven vehkeet, Gripen ja Hornet kääntyi paljonkin sukkkelammin. Etenkin Gripenin esitys oli näyttävä, saattaa olla, että sillä oli parempi säärako siihen esitykseen. Gripen teki lentoonlähdön sekä laskussa pysähtyi 1000 metrin matkalla, olin siinä kohdalla. Romanian MG mittasi koko kolmen kilometrin baanan laskussa, lisäksi jarruvarjo. Lähdössä ei tarvinnut sekään täyttä kiitotien mittaa.Vesikellä joskus joku vanhempi asiantuntia kertoi MIG:n olevan "lentävä rautakanki" , eihän tuo tosiaan ollut mitenkään ketterän näköinen liikkessään, mutta luulisin että ko. pilotti otti kaiken irti mitä siitä oli otettavissa.
Itsekkin totesin Gripenin esityksen erittäin hyväksi, jopa vaikuttavammaksi kuin Hornetin. Tosin Ruotsin pilotilla taisi olla kokemusta työkalustaan kohtuullisesti enemmän.
Vasemmalle kädelle on toinen sauva, jolla ymmärtääkseni säädetään tehoa ja lapakulmia. Noususauva.
Ymmärsinkö oikein ettei Hornetti-pilotin armeijassa lennetystä tiimasta / kokemuksesta saa mitään hyvää sivillissä esim. PPL-pahviin?.., jos ilmailu vielä sattuisi kiinnostamaan siviilin koitettua.
Rajan vispilä-kuskin kanssa juttelin helikopterilla lentämisestä. Kuva ei ole Rissalasta, mutta kone ei ollut Super Puma vaan pienempi A-B 412.
Super Puma oli vieressä ja myös näytelyssä lensi.
Koulutus pilotilla Ilmasotakoulu ja vai mitä Lentosotakoulu se on nykyään varusmiehenä. Kadettikouluun, edelleen kiinteäsiipisellä (Vinkalla) lennettiin.
120 h kiinteäsiipisellä ja helikopteri koulutukseen. Pilotti kertoi, että noin 2 h vie aikaa omaksua ohjaaminen kiinteäsiipisen koneen ohjaajalla, tämän jälkeen lentoonlähtö ja laskeutuminen auttavasti isolta aukealta helikopterilla onnistuu. Ei tietenkään tarkkuuslaskut, mutta auttavasti. He laskeutuu reikiin, joissa peräroottorista sekä pääroottorin lavoista jää vapaata tilaa 2 metriä puihin. Käsien pitää olla vakaina. Sekä jalkojen.
Ohjaamoa ja vipuja tuli myös häneltä tentattua. Koneessa on ohjaajalla aivan lentokoneen sauvan näköinen ohjaussauva keskellä. Sekä polkimet lattiassa kuten lentokoneessa. Vasemmalle kädelle on toinen sauva, jolla ymmärtääkseni säädetään tehoa ja lapakulmia. Noususauva. Kone kallistuu ja nokan asentoa säädellään keskellä olevalla sauvalla, suunta pidetään polkimilla, niillä vaikutetaan peräroottorin lapakulmiin. Vaikka moottori sammuisi, koneen saa alas autorotaatiolla ehyenä. Noitakin laskuja harjoitellaan.
Kieltämättä olisi erinomaisen hienoa joskus päästä kokeilemaan.
Ei he saa hyvitystä, ehkä jotain, mutta kovin vähän. 3000-4000 h lentänyt Hawk tai Hornet lennonopettaja lentämään koulua PPL-lennonopettajan kanssa.
Näin se menee, mutta ainakin on PPL-lennonopettajalla oppilas, jota ei tarvitse paljon neuvoa
Miksi hyvintystä ei saa?
Kyllä Hornetin max G:t on se 9 mutta suomi-versiossa ne on rauhanaikana rajoitettu 7,5 G, rakenteen säästämiseksi. Ja tämä tieto on sitten Ilmavoimista.Muistaakseni tuo pätevän tuntuinen naiskuuluttaja totesi Hornetin vastaavan 8 G:tä, mutta niin kuin mainitsit Hornerilla on puolensa. Ilmeisesti Hornetin kaksimoottorinen etu tulee juuri noissa pystyliikkeissä esille.
Kyllä Hornetin max G:t on se 9 mutta suomi-versiossa ne on rauhanaikana rajoitettu 7,5 G, rakenteen säästämiseksi. Ja tämä tieto on sitten Ilmavoimista.
Olin viime kesänä katsomassa Turussa kun Gripen lensi ja kyllä minusta sen lento-ohjelma oli yhtä aneeminen kuin Tubesta on nähtävissä. Ei voinut verrata suomi-Hornettiin edes samana päivänä ainakaan kun Ville Uggeldahl oli show-lentäjänä.
Syy lienee se että Hornet on tukialuskoneena tehty matalalla erittäin hyvin ohjautuvaksi ja korkeusvakaajat perässä ovat todella kookkaat ja ne mahdollistavat yhdessä FBW:n kanssa erittäin suuren ketteryyden.
Gripen taas tuntui säilyttävän energiansa paremmin pitkissä kaarroissa koska se on kevyt. Mitään muuta Gripen ei kyllä tehnytkään kuin kaarteli....
Totta turiset. Samoin HN pystyy lentämään Gripeniin verrattuna hitaasti suuremmalla kohtauskulmalla.