Hornet jylisi Helsingin taivaalla lentäjäveteraanin muistolle – näin hän kertoi jatkosodan tiedustelulennoista
Julkaistu: 8.7. 15:01
Nils Mederlaskettiin haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalla perjantaina. Ilmavoimat kunnioitti tiedustelulentäjälentäjänä sodassa palvelleen luutnantti Mederin muistoa F/A-18 Hornet -hävittäjän ylilennolla.
- Katso ja kuuntele yllä video Hornetin ylilennosta Helsingissä.
Satakunnan lennoston operoima ylilento tehtiin kello 13.40. Ylilento lennettiin Seurasaaren suunnasta kohti Helsinkiä noin 300 metrin korkeudella. Koneen ääni kuului Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla
Luutnantti Meder lensi Ilmavoimissa Lentolaivue 16:ssa muun muassa Westland Lysander -koneilla, jotka tunnettiin lentäjien keskuudessa ”lentävinä ruumisarkkuina”.
Nils Meder lensi Westland Lysander -koneilla. Kuvan Lysander on suojassa kentän reunassa. (KUVA: Blomberg)
Eniten tunteja hänelle kertyi LY-116 ja LY-120 -koneilla.
MEDER muisteli sotakokemuksiaan vuonna 2013 ilmestyneessä
Ilmasodan veteraanit muistelevat -kirjassa.
– Tehdessäni laskun sillä mm. vuonna 1944 Tiiksjärven kentälle, niin siellä minun saksalainen ystäväni Brandmeister
Jordan katseli konetta, ihmetteli ja sanoi, että minkä takia sinä tuot tuollaisen lepakon näköisen hirviön tänne, eikö sinulle lentokone enää kelpaa, luutnantti Meder muisteli kirjassa.
Hornetin ylilento veteraanin muistolle
Kirjan mukaan Ilmavoimat oli Mederin kolmas aselaji: tätä ennen hän palveli talvisodassa jalkaväessä ja välirauhan aikana tykistössä. Ilmavoimien upseerikurssin hän kävi vuosina 1940–1941.
Tiedustelulentäjä hänestä tuli sopivien ominaisuuksiensa takia.
Tiedustelulentokone naamioituna kahden talon väliin Viiksjärvellä helmikuussa 1942. (KUVA: Sot.virk. Lars Johnsson)
– Oli sellaiset sopivat ominaisuudet. Pystyin tarkkaan näkemään yksityiskohtia maastosta. Se ehkä riitti, kun on hyvä näkö ja hyvä kuulo. Tehtävät onnistuivat sattumalta tietysti hyvän tuurinkin ansiosta myöhemmin, kun olin valittu tehtävään ja jouduin niitä suorittamaan, Meder kertoi.
SODAN aikana Mederin tiedustelutehtävät vaihtelivat rintamalinjan tykistö- ja it-asemien selvittämisestä aina kauempana selustassa lentämiseen.
– Yksi tyypillisin tiedustelulento oli muistaakseni helmikuun aikana 1944. Meikäläiset pommarit (pommikoneet) kävivät tuhoamassa vihollisen tukikohdan venäläisen kylän kohdalla, jossa oli jäärekitukikohta, joka teki tiedusteluhyökkäyksiä länteen Äänisjärven yli.
– Lennettiin kylän yli, se oli täysin tuhoutunut, talot pirstaleina, moottorireet kappaleina. Mitään ei ollut jäljellä, paitsi kaksi pommisarjaa oli lentänyt kylän ohi pellolle ja pommikuopat olivat peräjälkeen pellolla. Palattiin takaisin ja ilmoitettiin tulos ja meihin oltiin tyytyväisiä.
Nils Meder syntyi vuonna 1919 (KUVA: Ilmasodan veteraanit kertovat)
MEDER pääsi tarkkailemaan Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäystä ja sen valmistelua aitiopaikalta. Ilmasodan veteraanit kertovat -kirjan mukaan hän oli tuolloin Päämajan ulkomaanosastolla, joka oli tiedusteluosaston rinnakkaisosasto. Hän seurasi tilannevihoista, miten asiat Kannaksella etenivät.
– Esimerkiksi Tali-Ihantalan taisteluista muutaman päivän aikana pystyi aivan tarkkaan seuraamaan kehityksen kulun yksityiskohtia myöten. Minulle on jäänyt mieleen yksityiskohta, jossa mainittiin, että Ihantalassa tuhottiin yhteensä 81 raskasta venäläistä panssarivaunua.
Ilta-Sanomat on kertonut suurhyökkäyksen tapahtumista muun muassa
Suurhyökkäys 1944 -erikoislehdessä. Esimerkiksi 26-vuotias
Ville Väisänen tuhosi kahdeksan raskasta vaunua. Kenraaliluutnantti
Lennart Oesch johti Kannaksen taistelut torjuntavoittoon.
Miikka Hujanen
Alla olevassa linkissä juttu kokonaan;
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001216213.html