Ilmasota

Neukkujen F16;

https://en.wikipedia.org/wiki/Mikoyan_MiG-33#Project_33
Project 33
Around 1980, the Mikoyan OKB design bureau began working on a very light “strike fighter” that was intended to be a direct competitor to the F-16 Fighting Falcon. This new Mikoyan design, designated Izdeliye 33 (Izd 33) (and variously translated as “Article 33”, “Project 33”, “Product 33”, or “Project R-33”), was of conventional layout and similar in appearance to the F-16. It was powered by a single Klimov RD-33 afterburning turbofan engine – the same engine used by the twin-engined MiG-29. While extensive wind-tunnel testing was conducted on the design, no prototypes were built since the Soviet Air Force (VVS) dropped its support for concept about 1986. The program was one of several victims of the VVS’ changing operational needs, financial constraints, and a growing preference for multirole designs.

24305200382_97ce4f3c19_b.jpg


24117853200_0fed10becd_b.jpg
 
lavi4.jpg

Myös Israelilla oli oma projektinsa, Lavi. Konetta sanottiin MiG-16:ksi, koska NL:n hajottua Israeliin oli saatu runsaasti venäläistä suunniteluhenkilöstöä.
Lopulta USA möi runsaasti Persinlahdella ollutta käytettyä F-16 kalustoa edulliseen hintaan ja projekti laitettiin jäihin.
 
Iltasanomissa tänään:

IDÄNPOLITIIKKA
Presidentti Niinistö esitti Putinille huolensa Itämeren tilanteesta. Putin lupasi ottaa asian esille Nato-kokouksessa myöhemmin.
Alueen maiden tulisi Sauli Niinistön mielestä sopia, ettei alueella lennetä ilman transpondereita. Niinistö esitti huolensa Putinin ja hänen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Naantalin Kultarannassa, STT kertoo.

Putin kertoi suostuvansa Niinistön ehdotukseen ja lupasi Venäjän ottavan asian esille Nato-kokouksessa myöhemmin.
 
Jos sattuu tuuri, niin tällaisia saattaa nähdä. Näin nuorna miesnä 80-luvun lopulla Drakenin samasta kuvakulmasta ja läheltä ollessani laskettelemassa. Kone lensi rinteiden ohi alapuoleltani suhteellisen leppoisaa vauhtia ja kiihdytti poistuessaan ja vaarojen välissä puikkelehtiessaan. Mahtava näky, kone kallisti ja kaartoi niin, että kone näkyi lähes suoraan ylhäältä päin. Tunturin korkeus merenpinnasta on 432m ja olin laskenut jo noin 1/3 rinteestä. Lentäjät tapasivat usein käydä "tarkistamassa hissijonot". Erämaiden yllä on käyty suuremmissa korkeuksissa myös ilmataisteluharjoituksia, joissa on ollut usein mukana varsin lukuisa joukko koneita. Keväthangilla hiihtäessä on ollut hieno katsella kaarroissa syntyneiden tiivistysjuovien punoutumista taivaalle.

Itte kattelin Hornetin ohjaamoon Tahkolla.
 
Anteeksi huono maantietoni, Rissalan kenttä vs. Tahko? noin niinkuin maantieteellisesti.

Ultralla noin 15 min. Hornetilla ei ihan sitäkään.

EFKU:sta Kokon kautta itään ja jos mennään EFRA, niin Tahkovuori sattuu juuri reitille.
Vanhoilla TMA:n korkeusrajoilla, 1100 ft tai alle, Tahkovuoren yli ei päässyt, piti kiertää jommalta kummalta puolen.
Nykyään uusilla rajoilla 2000 ft tai alle, pääsee helposti ylikin.
 
Viimeksi muokattu:
Hornet jylisi Helsingin taivaalla lentäjäveteraanin muistolle – näin hän kertoi jatkosodan tiedustelulennoista

Julkaistu: 8.7. 15:01

Nils Mederlaskettiin haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalla perjantaina. Ilmavoimat kunnioitti tiedustelulentäjälentäjänä sodassa palvelleen luutnantti Mederin muistoa F/A-18 Hornet -hävittäjän ylilennolla.
  • Katso ja kuuntele yllä video Hornetin ylilennosta Helsingissä.
Satakunnan lennoston operoima ylilento tehtiin kello 13.40. Ylilento lennettiin Seurasaaren suunnasta kohti Helsinkiä noin 300 metrin korkeudella. Koneen ääni kuului Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla

Luutnantti Meder lensi Ilmavoimissa Lentolaivue 16:ssa muun muassa Westland Lysander -koneilla, jotka tunnettiin lentäjien keskuudessa ”lentävinä ruumisarkkuina”.

a5449c6fc15440f399d624aac0e6629e.jpg

Nils Meder lensi Westland Lysander -koneilla. Kuvan Lysander on suojassa kentän reunassa. (KUVA: Blomberg)

Eniten tunteja hänelle kertyi LY-116 ja LY-120 -koneilla.


MEDER muisteli sotakokemuksiaan vuonna 2013 ilmestyneessä Ilmasodan veteraanit muistelevat -kirjassa.

– Tehdessäni laskun sillä mm. vuonna 1944 Tiiksjärven kentälle, niin siellä minun saksalainen ystäväni Brandmeister Jordan katseli konetta, ihmetteli ja sanoi, että minkä takia sinä tuot tuollaisen lepakon näköisen hirviön tänne, eikö sinulle lentokone enää kelpaa, luutnantti Meder muisteli kirjassa.

Hornetin ylilento veteraanin muistolle





Kirjan mukaan Ilmavoimat oli Mederin kolmas aselaji: tätä ennen hän palveli talvisodassa jalkaväessä ja välirauhan aikana tykistössä. Ilmavoimien upseerikurssin hän kävi vuosina 1940–1941.

Tiedustelulentäjä hänestä tuli sopivien ominaisuuksiensa takia.

8813d576106c479892cd5a926487eb63.jpg

Tiedustelulentokone naamioituna kahden talon väliin Viiksjärvellä helmikuussa 1942. (KUVA: Sot.virk. Lars Johnsson)

– Oli sellaiset sopivat ominaisuudet. Pystyin tarkkaan näkemään yksityiskohtia maastosta. Se ehkä riitti, kun on hyvä näkö ja hyvä kuulo. Tehtävät onnistuivat sattumalta tietysti hyvän tuurinkin ansiosta myöhemmin, kun olin valittu tehtävään ja jouduin niitä suorittamaan, Meder kertoi.


SODAN aikana Mederin tiedustelutehtävät vaihtelivat rintamalinjan tykistö- ja it-asemien selvittämisestä aina kauempana selustassa lentämiseen.

– Yksi tyypillisin tiedustelulento oli muistaakseni helmikuun aikana 1944. Meikäläiset pommarit (pommikoneet) kävivät tuhoamassa vihollisen tukikohdan venäläisen kylän kohdalla, jossa oli jäärekitukikohta, joka teki tiedusteluhyökkäyksiä länteen Äänisjärven yli.

– Lennettiin kylän yli, se oli täysin tuhoutunut, talot pirstaleina, moottorireet kappaleina. Mitään ei ollut jäljellä, paitsi kaksi pommisarjaa oli lentänyt kylän ohi pellolle ja pommikuopat olivat peräjälkeen pellolla. Palattiin takaisin ja ilmoitettiin tulos ja meihin oltiin tyytyväisiä.

68e953245fb4477aaa3426204e40521b.jpg

Nils Meder syntyi vuonna 1919 (KUVA: Ilmasodan veteraanit kertovat)


MEDER pääsi tarkkailemaan Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäystä ja sen valmistelua aitiopaikalta. Ilmasodan veteraanit kertovat -kirjan mukaan hän oli tuolloin Päämajan ulkomaanosastolla, joka oli tiedusteluosaston rinnakkaisosasto. Hän seurasi tilannevihoista, miten asiat Kannaksella etenivät.

– Esimerkiksi Tali-Ihantalan taisteluista muutaman päivän aikana pystyi aivan tarkkaan seuraamaan kehityksen kulun yksityiskohtia myöten. Minulle on jäänyt mieleen yksityiskohta, jossa mainittiin, että Ihantalassa tuhottiin yhteensä 81 raskasta venäläistä panssarivaunua.

Ilta-Sanomat on kertonut suurhyökkäyksen tapahtumista muun muassa Suurhyökkäys 1944 -erikoislehdessä. Esimerkiksi 26-vuotias Ville Väisänen tuhosi kahdeksan raskasta vaunua. Kenraaliluutnantti Lennart Oesch johti Kannaksen taistelut torjuntavoittoon.
Miikka Hujanen


Alla olevassa linkissä juttu kokonaan;

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001216213.html
 
Hornet jylisi Helsingin taivaalla lentäjäveteraanin muistolle – näin hän kertoi jatkosodan tiedustelulennoista

Julkaistu: 8.7. 15:01

Nils Mederlaskettiin haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalla perjantaina. Ilmavoimat kunnioitti tiedustelulentäjälentäjänä sodassa palvelleen luutnantti Mederin muistoa F/A-18 Hornet -hävittäjän ylilennolla.
  • Katso ja kuuntele yllä video Hornetin ylilennosta Helsingissä.
Satakunnan lennoston operoima ylilento tehtiin kello 13.40. Ylilento lennettiin Seurasaaren suunnasta kohti Helsinkiä noin 300 metrin korkeudella. Koneen ääni kuului Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla

Luutnantti Meder lensi Ilmavoimissa Lentolaivue 16:ssa muun muassa Westland Lysander -koneilla, jotka tunnettiin lentäjien keskuudessa ”lentävinä ruumisarkkuina”.

a5449c6fc15440f399d624aac0e6629e.jpg

Nils Meder lensi Westland Lysander -koneilla. Kuvan Lysander on suojassa kentän reunassa. (KUVA: Blomberg)

Eniten tunteja hänelle kertyi LY-116 ja LY-120 -koneilla.


MEDER muisteli sotakokemuksiaan vuonna 2013 ilmestyneessä Ilmasodan veteraanit muistelevat -kirjassa.

– Tehdessäni laskun sillä mm. vuonna 1944 Tiiksjärven kentälle, niin siellä minun saksalainen ystäväni Brandmeister Jordan katseli konetta, ihmetteli ja sanoi, että minkä takia sinä tuot tuollaisen lepakon näköisen hirviön tänne, eikö sinulle lentokone enää kelpaa, luutnantti Meder muisteli kirjassa.

Hornetin ylilento veteraanin muistolle





Kirjan mukaan Ilmavoimat oli Mederin kolmas aselaji: tätä ennen hän palveli talvisodassa jalkaväessä ja välirauhan aikana tykistössä. Ilmavoimien upseerikurssin hän kävi vuosina 1940–1941.

Tiedustelulentäjä hänestä tuli sopivien ominaisuuksiensa takia.

8813d576106c479892cd5a926487eb63.jpg

Tiedustelulentokone naamioituna kahden talon väliin Viiksjärvellä helmikuussa 1942. (KUVA: Sot.virk. Lars Johnsson)

– Oli sellaiset sopivat ominaisuudet. Pystyin tarkkaan näkemään yksityiskohtia maastosta. Se ehkä riitti, kun on hyvä näkö ja hyvä kuulo. Tehtävät onnistuivat sattumalta tietysti hyvän tuurinkin ansiosta myöhemmin, kun olin valittu tehtävään ja jouduin niitä suorittamaan, Meder kertoi.


SODAN aikana Mederin tiedustelutehtävät vaihtelivat rintamalinjan tykistö- ja it-asemien selvittämisestä aina kauempana selustassa lentämiseen.

– Yksi tyypillisin tiedustelulento oli muistaakseni helmikuun aikana 1944. Meikäläiset pommarit (pommikoneet) kävivät tuhoamassa vihollisen tukikohdan venäläisen kylän kohdalla, jossa oli jäärekitukikohta, joka teki tiedusteluhyökkäyksiä länteen Äänisjärven yli.

– Lennettiin kylän yli, se oli täysin tuhoutunut, talot pirstaleina, moottorireet kappaleina. Mitään ei ollut jäljellä, paitsi kaksi pommisarjaa oli lentänyt kylän ohi pellolle ja pommikuopat olivat peräjälkeen pellolla. Palattiin takaisin ja ilmoitettiin tulos ja meihin oltiin tyytyväisiä.

68e953245fb4477aaa3426204e40521b.jpg

Nils Meder syntyi vuonna 1919 (KUVA: Ilmasodan veteraanit kertovat)


MEDER pääsi tarkkailemaan Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäystä ja sen valmistelua aitiopaikalta. Ilmasodan veteraanit kertovat -kirjan mukaan hän oli tuolloin Päämajan ulkomaanosastolla, joka oli tiedusteluosaston rinnakkaisosasto. Hän seurasi tilannevihoista, miten asiat Kannaksella etenivät.

– Esimerkiksi Tali-Ihantalan taisteluista muutaman päivän aikana pystyi aivan tarkkaan seuraamaan kehityksen kulun yksityiskohtia myöten. Minulle on jäänyt mieleen yksityiskohta, jossa mainittiin, että Ihantalassa tuhottiin yhteensä 81 raskasta venäläistä panssarivaunua.

Ilta-Sanomat on kertonut suurhyökkäyksen tapahtumista muun muassa Suurhyökkäys 1944 -erikoislehdessä. Esimerkiksi 26-vuotias Ville Väisänen tuhosi kahdeksan raskasta vaunua. Kenraaliluutnantti Lennart Oesch johti Kannaksen taistelut torjuntavoittoon.
Miikka Hujanen


Alla olevassa linkissä juttu kokonaan;

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001216213.html

Huoh, jo tuolla IS:n kommenttiosiossa jotkut mankuvat sitä, että taas tuhlattiin kerosiinia ja valtion määrärahoja tuollaiseen turhuuteen. Ei ole pikkusieluisista itkupilleistä pulaa tässä maassa.
 
Pkle, mokomatkin itkijät, ovat unohtaneet näiden herrojen teot, tärkeää olisi vissiin jankuttaa maailmantappiin että juuri sen takia lipputangossa liehuu Siniristilippu.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_lippu

Samat tyypit itkee jokaista maanpuolustusuutista. Varsinkin niitä uutisia joissa kerrotaan PV:n hankinnoista. Kommentit ovat tasoa: "Ei noilla paskoilla Horneteilla ole mitään jakoa Venäjän superhävittäjiä vastaan. Ne heittää sen 5 000 konetta meitä vastaan heti kättelyssä."

Ja sitten on nämä vakituiset määrärahakiukkuilijat: "Laittakaa vaan köyhän kansan rahat asehankintoihin. Ei tartte sitten rakentaa mitään lastensairaaloita ja vanhukset makaa hoitokodeissa omassa kusessaan ja paskassaan."
 
Minusta tuntuu että useimmat itkijät elävät todella epätodellisessa maailmassa, sellaista maailmaa ei ole eikä tule jossa kaikilla on kivaa ja kaikkea samanverran ja poltellaan hupiheinää kivaa pitäen.
Suomessa olisi kivempaa kun isompi joukko osallistuisi näihin maallisiin talkoihin ja jokainen hoitaisi oman toimeentulonsa ihan itse.
 
Mielenkiintoinen joskin harmittavan lyhyt ohjelma kylmän sodan aikana Bodøn lentotukikohdan yhteyteen tunturin kupeeseen louhitusta hangaarista.

http://areena.yle.fi/1-2840170

Ihan lopussa vilahtaa myös se norjalaisten kaksipaikkainen Starfighter, jonka meinaavat saada taas lentokuntoon joskus lähitulevaisuudessa.
 
Mielenkiintoinen joskin harmittavan lyhyt ohjelma kylmän sodan aikana Bodøn lentotukikohdan yhteyteen tunturin kupeeseen louhitusta hangaarista.

http://areena.yle.fi/1-2840170

Ihan lopussa vilahtaa myös se norjalaisten kaksipaikkainen Starfighter, jonka meinaavat saada taas lentokuntoon joskus lähitulevaisuudessa.

Se ruotsalaisten sarja on kai se alkuperäinen. Siellä on mielenkiintoisia kohteita ja nopeesti tuntuisi laadukkaammalta kuin tuo. Yhdessä käydään esim Saabin lentokonetehtaan maanalaisissa tiloissa. Sarjan nimi HEMLIGA SVENSKA RUM.
 
Back
Top