VL Myrskyä entisöidään kokoon haalituista koneenpalasista - historiallisesti merkittävin suomalaishävittäjä:
VL Myrsky on ainoa suomalainen sarjatuotantoon päässyt hävittäjälentokone.
Suomalainen hävittäjäprojekti aloitettiin ennen sotia, mutta toteutus venyi ja koneet valmistuivat vasta sodan aikana.
Kone oli metalliputkirunkoinen, mutta muissa rakenteissa hyödynnettiin myös puurakenteita.
Sodan aiheuttama paha materiaali- ja resurssipula oli lopulta suurin syy koneen kohtaamiin ongelmiin.
Pulaa oli liimoista ja moottoreista alkaen mittareihin, metalleihin, jopa aseisiin.
Pula-ajan pakkoratkaisut myös sinetöivät lopulta Myrskyn kohtalon. Jos sarjavalmistus olisi tehty rauhan aikana, lopputulos olisi todennäköisesti ollut paljon onnistuneempi.
Myrskyn suursarja saatiin rintamakäyttöön vasta 1944.
Sitä laivuekokeiltiin ensin Fiat G.50-koneita käyttäneessä 26:ssa, jossa vastaanotto oli epäluuloinen.
Loppujen lopuksi Myrskyä käyttivät vain Tiedustelulentolaivueet 12 ja 16.
Koneelle sattui 1943-47 useita onnettomuuksia joissa sai surmansa neljä lentäjää.
Viimeisen kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen koneet asetettiin vlentokieltoon toukokuussa 1947.
Mittava entisöintiprojekti käynnissä
Yhtään VL Myrskyä ei säilynyt täydellisenä.
Viimeinen hetki kokonaisen koneen kunnostamiseksi museoon olisi ollut 1960-luvun alussa, kun hylättyjä Myrsky-hävittäjiä vielä seisoi kenttien laidalla hiljalleen lahoamassa.
Asia aiotaan kuitenkin korjata.
VL Myrskyn metalliputkirakenteisia runkokehikoita on säilynyt kolme, joista yhdistelemällä voi entisöidä yhden runkokehikon museokoneeseen.
Uudelleen rakennetusta Myrskystä ei kuitenkaan tule lentävää hävittäjäkonetta, vaan näyttelyesine museoon.
Lisää aiheesta
Epäonninen suomalaishävittäjä
Ilmailumuseoyhdistys johtaa projektia. Johtoryhmässä on edustajia myös Keski-Suomen Ilmailumuseosta, Suomen Ilmailumuseosta, ja Patria Aviationista.
Vuonna 2019 valmistuva projekti vaatii arviolta yli 12 000 tuntia, joista yli 5 000 tuntia kulunee pelkästään puurakenteisen siiven uustuotantoon.
Siivistä on säilynyt vain tukilevyjä ja siivekkeiden saranoita. Korkeusperäsimiä ja laskusiivekkeitä on tallella, samoin moottori, potkuri ja aseet.
Myrskyn kokonaan puurakenteinen siipi oli 11 metriä pitkä.
Ohjaamon varusteista suuri osa on säilynyt museoiden ja Ilmavoimien varastoissa hyväkuntoisina, samoin ohjaamon tuulilasi, kuomu ja ohjainkiskot.
Entisöintiprojektia voi seurata
täältä.
Lähde:
http://www.tekniikkatalous.fi/innov...isesti-merkittavin-suomalaishavittaja-6619446
