Ilmasota

Oli mielenkiintoinen operaatio. Mutta operaation toteuksesta vastaavaa ei oikein tiedetä eikä iskulle ole löydetty käskyn antajaa.
Ranskan vastarintaliike ei pyytänyt myöskään iskua. Kimmokkeena oli kuitenkin kahden liittoutuneiden agentin kiinnijääminen ja sijoittaminen kyseiseen vankilaan.

Salaisen tiedustelupalvelun päällikön allekirjoittama kirje, jossa RAF:a kiitetään sen osallistumisesta iskuun, viittaa siihen, että SIS oli mukana.
Maurice Buckmaster, joka vastasi SOE:n (Special Operations Executive) toiminnasta Ranskassa, piti tätä uskottavana,
Koskaan ei kuitenkaan ole tyydyttävästi selvitetty, kuka itse asiassa määräsi operaatio Jerikon.


 
Viimeksi muokattu:
Oli mielenkiintoinen operaatio. Mutta operaation toteuksesta vastaavaa ei oikein tiedetä eikä iskulle ole löydetty käskyn antajaa.
Ranskan vastarintaliike ei pyytänyt myöskään iskua. Kimmokkeena oli kuitenkin kahden liittoutuneiden agentin kiinnijääminen ja sijoittaminen kyseiseen vankilaan.

Salaisen tiedustelupalvelun päällikön allekirjoittama kirje, jossa RAF:a kiitetään sen osallistumisesta iskuun, viittaa siihen, että SIS oli mukana.
Maurice Buckmaster, joka vastasi SOE:n (Special Operations Executive) toiminnasta Ranskassa, piti tätä uskottavana,
Koskaan ei kuitenkaan ole tyydyttävästi selvitetty, kuka itse asiassa määräsi operaatio Jerikon.
Asiamiestoimintaa koskevia dokumentteja on luultavasti paljon 100 vuoden salaussäännön takana. Nähtävästi vankilassa oli sellaisia heppuja jotka ehdottomasti piti saada pois saksalaisten hyppysistä, kuten Wikipedian artikkelissa mainittu Vivant (joka oli yksi niistä jotka onnistuivat pakenemaan). Operaatio oli kallis mutta ehkä se oli sen arvoinen?
 
Asiamiestoimintaa koskevia dokumentteja on luultavasti paljon 100 vuoden salaussäännön takana. Nähtävästi vankilassa oli sellaisia heppuja jotka ehdottomasti piti saada pois saksalaisten hyppysistä, kuten Wikipedian artikkelissa mainittu Vivant (joka oli yksi niistä jotka onnistuivat pakenemaan). Operaatio oli kallis mutta ehkä se oli sen arvoinen?

Olisipa muuten mielenkiintoista nähdä modernisti toteutettu leffa operaatiosta, olisi kunnon perinteistä trilleriainesta ja mahdollisuus näyttäviin lentokohtauksiin.
 
Uusi sarja Areenassa. Kertoo Padonmurtajien tarinan, eli RAF:n vuoden 1943 erikoisoperaatio Saksan patoja vastaan.

Tämäkin on mainio esimerkki nerokkaasta ja taiten toteutetusta erikoisoperaatiosta, jonka hyöty-panos-suhde oli kyseenalainen. Ehkä se olisi toiminut paremmin ellei Bomber-Harris olisi ollut niin nihkeä tällaisia 'taikatemppuja' kohtaan. Harrisin mielestä raaka ja suoraviivainen massapommitus oli se jolla sota voitetaan, ei joku ihme kikkailu. Harris haukkui myös amerikkalaisten kuulalaakeri-kampanjan höpöhommaksi, missä hän kyllä olikin oikeassa.

Sq 617:n motoksi valittu 'Après moi le déluge' aiheutti vähän parranpärinää, sillä sen lausui alunperin (hiukan eri muodossa) markiisitar Pompadour, Ludvig XV:n hovirakastajatar. Jotkut pitivät tällaisen kevytmielisen hupakon tokaisua sopimattomana sotilasyksikön tunnuslauseeksi. Lause tarkoittaa siis "Minun (meidän) jälkeeni vedenpaisumus" mutta suomeksi sen merkityksen voisi kääntää vaikka "ketä kiinnostaa" tai "vitunko väliä".
 
Tämäkin on mainio esimerkki nerokkaasta ja taiten toteutetusta erikoisoperaatiosta, jonka hyöty-panos-suhde oli kyseenalainen. Ehkä se olisi toiminut paremmin ellei Bomber-Harris olisi ollut niin nihkeä tällaisia 'taikatemppuja' kohtaan. Harrisin mielestä raaka ja suoraviivainen massapommitus oli se jolla sota voitetaan, ei joku ihme kikkailu. Harris haukkui myös amerikkalaisten kuulalaakeri-kampanjan höpöhommaksi, missä hän kyllä olikin oikeassa.
Speer oli molemmissa kohdissa eri mieltä, noin ulkomuistista;

Patohyökkäykset: Hyökkäys Ederin patoa oli virhe, se ei vaikuttanut sähköntuotantoon, lisähyökkäyksia patojen korjauksia vastaan ei tehty.
Silti yhden laivueen hyökkäys vaikutti enemmän kuin tuhannet pommikoneet kaupunkeja vastaan ennen sitä.

Kuulalaakerit: Tehtaita oli vain 5-6. Niiden tuhoaminen olisi pysäyttänyt Saksan sotatuotannon muutamassa kuukaudessa.
 
Speer oli molemmissa kohdissa eri mieltä, noin ulkomuistista;

Patohyökkäykset: Hyökkäys Ederin patoa oli virhe, se ei vaikuttanut sähköntuotantoon, lisähyökkäyksia patojen korjauksia vastaan ei tehty.
Silti yhden laivueen hyökkäys vaikutti enemmän kuin tuhannet pommikoneet kaupunkeja vastaan ennen sitä.

Kuulalaakerit: Tehtaita oli vain 5-6. Niiden tuhoaminen olisi pysäyttänyt Saksan sotatuotannon muutamassa kuukaudessa.
Olisi pitänyt pommittaa Ruotsiakin.:(

esim.1641807353961.png
 
Viimeksi muokattu:
– Miksi saksalaiset lensivät tankki tyhjänä talvisella taivaalla?
Muistuipa mieleeni tapaus kun Martin Drewes Bf 110 porukoineen oli palailemassa Irakista Saksaan, Kreetan, Kreikan ja Jugoslavian kautta, kun Jugojen yllä kollega ilmoittaa että tankit tyhjät. Drewes ihmettelee miten voi olla juurihan Ateenan suunnalla oli tankkaus ja huolto, mut löytää kuitenkin jonkin pikku kentän kaverille ja taisi laskeutua itsekkin avuksi. Jotenkin kaverin konetta tankattiin kentältä tai Drewesin koneesta ja samalla huolestuneena seurasivat kun kentälle kerääntyi paikallisia, muistivat partisaani vaaran, joten taka-ampujan kk irti jottei tarvi pelkällä pitoolilla yrittää jos tunnelma kuumenee. Tankkauksen jälkeen seuraava ongelma miten saada koneen nokka lähtösuuntaan kun kenttä kerran on liian pieni rullailla Bf 110:tä, vaan ei hätää paikalliset ehtivät siihen mennessä löytää kielitaitoisen puhemiehen joka tarjoaa apua koneen työntöön koska haluavat saksalaiset ja näiden kaluston mahdollisimman pian pois alueeltaan, siis ennen kuin kiihkeämmät partisaanit kuulee tapauksesta. Joten koneet ilmaan ja muun porukan perään, tovi kuluu muutama kilometri vierähtää, sama pilotti ilmoittaa öljynpaineet matalalla täytyy laskeutua. Toinen kenttä, onneksi vähän isompi, kaveri laskeutuu, Drewes hakee öljyä vaan ei hiilly. Illalla omien tukikohdassa seuraa kysymys alaiselle, miten lähdet ilman bensaa ja hydrauliöljyä matka taipaleelle potentiaalisen vihamielisen alueen yli? Kaveri ei voi muuta sanoa kuin käyneensä pikaisesti hyyskässä kun konetta tankattiin Ateenassa, eikä hoksannut tarkistaa huollon tekemisiä.
 
Toisen maailmansodan jälkeen potkurikoneiden valtakausi sotilasilmailussa alkoi painua iltaruskoa kohti. Hawker Fury/Sea Fury oli aikanaan nimensä veroinen ilmojen partaveitsi ja eräs mäntämoottorikoneiden kehityksen huipentuman edustaja. Kurkistetaan sitä hieman lähempää.

 
Back
Top