Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa
Suomen luonto köyhtyy edelleen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa.
Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia. Edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia.
Punainen kirja -raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämiseksi, mutta toimilla on kiire.
- Uhanalaisia lajeja voit tarkastella tarkemmin datavisualisoinnista täällä
- Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"
- Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt
Selkärankaisista kolmannes uhanalaisia – linnut suurimmassa vaarassa
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisia niistä on uudessa arviossa kaikkiaan 23 lajia. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten tunturipöllö, peltosirkku, kuningaskalastaja, suokukko, tervapääsky, piekana, huuhkaja, selkälokki, varpunen, haahka ja viherpeippo.
– Linnuilla menee huonosti. Muutokset ovat olleet dramaattisia, sanoo uhanalaisuusarviointia tekemässä ollut Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija
Ulla-Maija Liukko.
Suokukkojen Euroopan pesimäkannasta Suomessa pesii noin yksi prosenttia.Jorma Luhta
Nisäkkäistä äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia on 41 lajia. Tällaisia ovat naali, saimaannorppa, susi ja ahma. Myös kaloja on päätynyt tälle listalle. Järvilohi, ankerias ja järvinieriä Vuoksen vesistössä ovat vaarassa kadota Suomesta. Myös meritaimen, merialueen vaellussiika sekä sisävesien taimen leveyspiirin 67 eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia.
Paljon uhanalaisia lajeja on myös sammalissa, jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Kaikissa näissä lajiryhmissä tilanne on huonontunut edellisestä 10 vuoden takaisesta arvioinnista.
Suomen hyönteislajeista noin 10 prosenttia on uhanalaisia. Hyönteislajeja
katoaa myös maailmanlaajuisesti valtavaa vauhtia,
samoin kuin muitakin lajeja.
Suomessa esimerkiksi perhosilla menee sekä hyvin että huonosti. Etelä-Suomeen on tullut uusia perhoslajeja todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Vastaavasti pohjoisessa toiset lajit vetäytyvät kohti pohjoista.
Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.Thomas Hagström / Yle
Elinympäristöjen väheneminen on suurin syypää
Monet Suomen luontotyypit ovat uhanalaisia. Siksi myös niissä elävät lajit häviävät tai ovat vaarassa hävitä.
Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä, jotka katoavat tai muuttavat muotoaan ihmistoiminnan vaikutuksesta tai sen puutteesta. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
Hyönteiskato maailmalla vaikuttaa esimerkiksi hyönteisiä syöviin lintuihin. Hyönteiskato näkyy myös Suomessa, mutta ei niinkään myrkkyjen, vaan muuttuneen maatalouden takia.
– Meillä ei ole enää niin paljon laitumella eläimiä ja maatalous on siistiytynyt niin, että siellä on sen takia vähemmän hyönteisiä, Liukko sanoo.
Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista.
Monelle lajille lumen puute talvella voi koitua kohtaloksi.
Kettu levittäytyi naalin elinalueille tuntureihin 1980-luvun lopulla, jolloin naalikanta romahti. Ilmastonmuutos on ollut luultavasti yksi syy kettujen leviämiseen.AOP
Metsien hakkuut suurin uhka lajeille
Metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. Ensisijaisesti metsissä elää 833 uhanalaista lajia, eli 31,2 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille Suomessa.
– Monet lajit tarvitsevat ikääntyviä metsiä, Liukko sanoo.
Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.
Joitakin uhanalaisia ja jopa erittäin uhanalaisia lajeja saa edelleen myös metsästää Suomessa. Esimerkiksi erittäin uhanalaiset tukkasotka ja jouhisorsa
ovat edelleen metsästettäviä lajeja. Niiden kanta on romahtanut 80 prosenttia parissakymmenessä vuodessa. Punasotkan
metsästys kiellettiin viime vuonna kolmeksi vuodeksi kantojen romahtamisen takia.
Ahman tulevaisuus on riippuvainen muiden suurpetojen, etenkin susien, esiintymisestä, koska ahma on haaskansyöjä.Pekka Ovaskainen
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan lajeja
Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään monia toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi.
Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista.
Valtaosa uhanalaisista lajeista keskittyy Etelä-Suomeen. Valtaosa suojelluista metsistä eli noin 19 prosenttia taas on Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa vain noin viisi prosenttia metsistä on suojeltu.
Suojelualueet eivät kuitenkaan yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.
– Jotta tilanne oikeasti paranisi, pitäisi tekemisen tapaa ajatella uudella tavalla kaikilla niillä sektoreilla, joilla käytetään luonnonvaroja, Liukko sanoo.
Kun suunnitellaan vaikkapa tietä, ratahanketta, laitosta tai isompia kaavoituksia, pitäisi Liukon mukaan ottaa myös luonnon monimuotoisuusarvot huomioon jo suunnittelupöydällä.
– Se ei välttämättä tarkoita edes taloudellisesti mitään ihmeellisiä menetyksiä, jos mietitään mitä arvoja alueella on ja miten toiminta voidaan sovittaa niin että vaikutus monimuotoisuuteen olisi mahdollisimman pieni.
Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä.Petri Vironen / Yle
Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta. Työtä ohjasi ja työryhmien tekemät arvioinnit hyväksyi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä.
Suomen lajiston uhanalaisuusarviointia voidaan pitää maailman kattavimpana, sillä riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin saatiin kokoon noin puolesta maamme noin 48 000 lajista.
Korjattu 8.3.2019 klo 11.05: Vain järvinieriä Vuoksen vesistössä on uhanalainen, mutta nieriä yleisesti ei.
