Ilmastopsykoosi -ketju

Kyllä, valitettavasti pahimmat tuulivoimaintoilijat usein viittaavat juuri näihin suurta julkisuutta saaneisiin akkuihin (valmistajana vielä hipsterijumala Elon Musk) kun otetaan puheeksi tuuli- ja aurinkovoiman suuresti vaihtelevat tuotantokapasiteetit. Akut eivät kuitenkaan poista säätö- tai varavoiman tarvetta, vaan korkeintaan vähentävät varavoimaan siirtymisessä tulevia katkoksia. Australiassa on käytetty tähän tarkoitukseen kaasuturbiineja tai dieselgeneraattoreita, mikä on isossa mittakaavassa aivan järjettömän tehotonta eikä lainkaan ympäristöystävällistä.
Se mitä tuo akku käytännössä tekee, on että pidetään sähköverkossa virtaa sen aikaa että saadaan joku toinen hiilivoimala tupruttamaan. Hip hei?

Australiassa ei ole maanlaajuista kantaverkkoa mikä varmaan aiheuttaa omat ongelmansa. Vesivoiman mahdollisuudetkin ovat rajallisemmat kuin esim pohjoismaissa. Asiaan olisi yksinkertainen ratkaisu, mutta poliittisesti se on tehty mahdottomaksi, siksi aussien sähköntuotto edelleen nojaa hiilivoimaan.

Kaikennäköisiä hörhöjä riittää maailmassa joka suuntaan. Joten onhan tuo mahdollista että joku on noin jossain sanonut. Laitatko kuitenkin linkin johonkin tällaiseen, niin sitä voi sitten arvioida?

Tilanne kuitenkin on se, että esim. Suomessa tuulivoima on jo halvin uusperustainen sähköntuotantomuoto ja halpenee koko ajan. Sen määrä tulee siis lisääntymään joka tapauksessa. Saapa nähdä, tuleeko esim. huutokaupasta nollatulos ulos.

On mahdollista, että esim. Fennovoimaa ei tulla tekemään, kun tuulivoima on halvempaa niin että Fennovoiman kannattavuus muodostuu kyseenalaiseksi.

Suomeen mahtuu aika paljon tuulivoimaa ilman ongelmia.

Toisekseen, on hyvä muistaa, että Suomi on globaalissa mittakaavassa yhden promillen erikoistapaus. Lähes kaikkialla muualla esim. aurinkovoima on ihan eri tavalla järkevä tuotantomuoto. Tuuli ja Aurinko tulevat olemaan halvimmat tuotantomuodot, ja monin osin ovat jo.

Tulevaisuuden sähkömarkkinat tulee olemaan tosi mielenkiintoinen ja moniulotteinen asia.

Australiassa tosiaan iso ongelma on, että niiden verkot ovat kovin paikallisia. Toki sen ymmärtää, kun lähes koko saari on asumatonta/hyvin harvaan asuttua. Mutta verkkojen yhdistäminen saaren ympäri auttaisi jo paljon uusiutuvien integroinnissa.

Australiassa varmaan yksi suurimpia energiankulutuksen tarpeita on viilennys/ilmastointi. Siihen aurinkovoima sopii kuin porkkana lumiukolle.

1552049234664.png
 
Kaikennäköisiä hörhöjä riittää maailmassa joka suuntaan. Joten onhan tuo mahdollista että joku on noin jossain sanonut. Laitatko kuitenkin linkin johonkin tällaiseen, niin sitä voi sitten arvioida?

Mayday, Mayday - Tesla's battery just killed fossil and nuclear power

Tilanne kuitenkin on se, että esim. Suomessa tuulivoima on jo halvin uusperustainen sähköntuotantomuoto ja halpenee koko ajan. Sen määrä tulee siis lisääntymään joka tapauksessa. Saapa nähdä, tuleeko esim. huutokaupasta nollatulos ulos.

On mahdollista, että esim. Fennovoimaa ei tulla tekemään, kun tuulivoima on halvempaa niin että Fennovoiman kannattavuus muodostuu kyseenalaiseksi.

Niin, se on erittäin ongelmallista. Tuulivoimaan ei voi luottaa perusvoiman tuottajana. Vesivoiman mahdollisuudet toimia säätövoimana ovat rajalliset, koska lisää vesivoimaa ei enää voida rakentaa, ja siinä on myös oma ympäristöongelmansa jokien virtausten suhteen. Ydinvoima taas ei sovellu säätövoimaksi. Tuloksena on tilanne missä tuulivoima tuottaa sähköä yllin kyllin kun tuulee, ja sitten kun ei tuule, ollaan joko ilman sähköä tai pamautetaan hiilivoimalat päälle - kuten ah niin edistykselliset ja ympäristötietoiset aussit tekevät.

Suomeen mahtuu aika paljon tuulivoimaa ilman ongelmia.

No ei mahdu.

Toisekseen, on hyvä muistaa, että Suomi on globaalissa mittakaavassa yhden promillen erikoistapaus. Lähes kaikkialla muualla esim. aurinkovoima on ihan eri tavalla järkevä tuotantomuoto. Tuuli ja Aurinko tulevat olemaan halvimmat tuotantomuodot, ja monin osin ovat jo.

Kyllä, etenkin lämpimissä kehitysmaissa aurinkovoiman tuottama vähäpäästöinen ja melko edullinen sähkö tulee varmaan näyttelemään merkittävää osaa. Vaikkei ehkä niin mullistavaa kuin mitä jotkut ajattelevat. Perus- ja varavoimaa tullaan edelleen tarvitsemaan.

Australiassa tosiaan iso ongelma on, että niiden verkot ovat kovin paikallisia. Toki sen ymmärtää, kun lähes koko saari on asumatonta/hyvin harvaan asuttua. Mutta verkkojen yhdistäminen saaren ympäri auttaisi jo paljon uusiutuvien integroinnissa.

Näinköhän se mahtaisi kannattaa, etäisyydet ovat niin tolkuttomia että siirtohäviöistä tulisi väkisinkin suuria?
 
Poikkeuksellinen keli haittaa nyt Alaskan kuuluisaa Iditarod-rekikoirakilpailua. Ei löydy lunta Alaskassa maaliskuussa! Tässä menossa maili 432 kokonaisuudessaan 1000 mailin kilpailusta, maastossa on niin lämmintä että koirien eväätkin alkavat sulamaan ja mädäntymään.


Buy This Photo
Jessie Royer crosses tussocks as she approaches the ghost town checkpoint of Iditarod on March 7, 2019, during the Iditarod Trail Sled Dog Race. (Marc Lester / ADN)

https://www.adn.com/outdoors-advent...s-a-tussock-studded-trail-with-not-much-snow/
 
En tiedä onko näitä videoita linkattu vielä tänne. Mielenkiitoista katsottavaa kuitenkin.... oli sitten totuuden siemen tai ei.



Ei niissä kauheasti totta ole.
Ensinnäkin tuo väite ettei malleissa otettaisi huomioon kaikkia auringonsäteilyn mahdollisia osatekijöitä. Epäilemättä näin on, mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä että ne mainitut tekijät lähinnä spekulatiivisia. Niistä on vähän todisteita ja ne todisteet mitä on viittaavat siihen ettei niiden merkitys ole kokonaiskuvassa kovin iso. Aihetta on käsitelty mm. tuolla. Eli mikäli nämä ilmiöt osoittautuvatkin todelliksi, niin merkitseekö se että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on huuhaata? Ei suinkaan. Mallit vain hiukan tarkentuvat. Mutta 'skeptikot' eivät tätä sano vaan otsikoivat "GALACTIC COSMIC RAYS PROVE GLOBAL WARMING IS BULLSHIT ULIULIUULI".
Mitäpä esimerkiksi sanoo fyysikko Michael Lockwood jonka aurinkoartikkelia siteerattiin kakkosvideossa:

"In 2012 he criticised the scientific field as having been corrupted by unwelcome political and financial influence as climate change sceptics have seized upon putative solar effects as an excuse for inaction on anthropogenic warming. "
Ja
Lockwood 2007 told the New Scientist that he seriously doubted that solar influences were a big factor compared to anthropogenic influences: to explain the lack of global cooling since 1987 would require a very long response timeconstant to any solar forcing which is not found in detected responses to volcanic forcing.

...mutta tätähän ei tietenkään videossa sanota.

Vuosikymmenen alkupuolella oli vahva La Nina-talvi ja lämpötilat putosivat. Tätä 'skeptikot' pitivät riemuvoittona ja ennustivat (videossa artikkeleita vilahtikin) että tulossa on kylmenemisjakso. Mites kävi:
2018-anoms.png


Mitä taas tulee muihin planeettoihin, niin meillä ei yksinkertaisesti ole sellaista dataa että voisimme sieltä vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä. Mittaustiedot Marsin ilmakehästä esimerkiksi vastaavat sitä että Maapallolla olisi yksi ainoa mittauspiste Pansiossa joka olisi operoinut pätkissä 30 vuoden ajan ja siitä pitäisi sitten vetää jotain johtopäätöksiä koko planeetan ilmaston kehittymisestä. Joidenkin yksittäisten myrskyjen esiintyminen Jupiterissa tai Saturnuksessa ei kerro sekään meille yhtään mitään ja muistuttaa lähinnä jotain Zetatalk-höpinöitä. "Jupiterin punainen täplä pienenee joten Niburu on tulossa."
 
Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-10658731?f...rt_4LCO4l4Dtoe17pBYNJpuRKLJLTF1RJCbxEK0mcE-QI

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa


Suomen luonto köyhtyy edelleen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa.

Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia. Edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia.

Punainen kirja -raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämiseksi, mutta toimilla on kiire.

  • Uhanalaisia lajeja voit tarkastella tarkemmin datavisualisoinnista täällä
  • Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"
  • Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt
Selkärankaisista kolmannes uhanalaisia – linnut suurimmassa vaarassa
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisia niistä on uudessa arviossa kaikkiaan 23 lajia. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten tunturipöllö, peltosirkku, kuningaskalastaja, suokukko, tervapääsky, piekana, huuhkaja, selkälokki, varpunen, haahka ja viherpeippo.

– Linnuilla menee huonosti. Muutokset ovat olleet dramaattisia, sanoo uhanalaisuusarviointia tekemässä ollut Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko.

13-3-6696032.jpg


Suokukkojen Euroopan pesimäkannasta Suomessa pesii noin yksi prosenttia.Jorma Luhta
Nisäkkäistä äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia on 41 lajia. Tällaisia ovat naali, saimaannorppa, susi ja ahma. Myös kaloja on päätynyt tälle listalle. Järvilohi, ankerias ja järvinieriä Vuoksen vesistössä ovat vaarassa kadota Suomesta. Myös meritaimen, merialueen vaellussiika sekä sisävesien taimen leveyspiirin 67 eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia.

Paljon uhanalaisia lajeja on myös sammalissa, jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Kaikissa näissä lajiryhmissä tilanne on huonontunut edellisestä 10 vuoden takaisesta arvioinnista.

Suomen hyönteislajeista noin 10 prosenttia on uhanalaisia. Hyönteislajeja katoaa myös maailmanlaajuisesti valtavaa vauhtia, samoin kuin muitakin lajeja.

Suomessa esimerkiksi perhosilla menee sekä hyvin että huonosti. Etelä-Suomeen on tullut uusia perhoslajeja todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Vastaavasti pohjoisessa toiset lajit vetäytyvät kohti pohjoista.

39-4943525b2b7354c4880.jpg


Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.Thomas Hagström / Yle
Elinympäristöjen väheneminen on suurin syypää
Monet Suomen luontotyypit ovat uhanalaisia. Siksi myös niissä elävät lajit häviävät tai ovat vaarassa hävitä.

Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä, jotka katoavat tai muuttavat muotoaan ihmistoiminnan vaikutuksesta tai sen puutteesta. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

Hyönteiskato maailmalla vaikuttaa esimerkiksi hyönteisiä syöviin lintuihin. Hyönteiskato näkyy myös Suomessa, mutta ei niinkään myrkkyjen, vaan muuttuneen maatalouden takia.

– Meillä ei ole enää niin paljon laitumella eläimiä ja maatalous on siistiytynyt niin, että siellä on sen takia vähemmän hyönteisiä, Liukko sanoo.

Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista. Monelle lajille lumen puute talvella voi koitua kohtaloksi.

13-3-10491187.jpg


Kettu levittäytyi naalin elinalueille tuntureihin 1980-luvun lopulla, jolloin naalikanta romahti. Ilmastonmuutos on ollut luultavasti yksi syy kettujen leviämiseen.AOP
Metsien hakkuut suurin uhka lajeille
Metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. Ensisijaisesti metsissä elää 833 uhanalaista lajia, eli 31,2 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille Suomessa.

– Monet lajit tarvitsevat ikääntyviä metsiä, Liukko sanoo.

Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.

Joitakin uhanalaisia ja jopa erittäin uhanalaisia lajeja saa edelleen myös metsästää Suomessa. Esimerkiksi erittäin uhanalaiset tukkasotka ja jouhisorsa ovat edelleen metsästettäviä lajeja. Niiden kanta on romahtanut 80 prosenttia parissakymmenessä vuodessa. Punasotkan metsästys kiellettiin viime vuonna kolmeksi vuodeksi kantojen romahtamisen takia.

13-3-7952091.jpg


Ahman tulevaisuus on riippuvainen muiden suurpetojen, etenkin susien, esiintymisestä, koska ahma on haaskansyöjä.Pekka Ovaskainen
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan lajeja
Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään monia toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi.

Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista.

Valtaosa uhanalaisista lajeista keskittyy Etelä-Suomeen. Valtaosa suojelluista metsistä eli noin 19 prosenttia taas on Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa vain noin viisi prosenttia metsistä on suojeltu.

Suojelualueet eivät kuitenkaan yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.

– Jotta tilanne oikeasti paranisi, pitäisi tekemisen tapaa ajatella uudella tavalla kaikilla niillä sektoreilla, joilla käytetään luonnonvaroja, Liukko sanoo.

Kun suunnitellaan vaikkapa tietä, ratahanketta, laitosta tai isompia kaavoituksia, pitäisi Liukon mukaan ottaa myös luonnon monimuotoisuusarvot huomioon jo suunnittelupöydällä.

– Se ei välttämättä tarkoita edes taloudellisesti mitään ihmeellisiä menetyksiä, jos mietitään mitä arvoja alueella on ja miten toiminta voidaan sovittaa niin että vaikutus monimuotoisuuteen olisi mahdollisimman pieni.

13-3-10219342.jpg


Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä.Petri Vironen / Yle
Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta. Työtä ohjasi ja työryhmien tekemät arvioinnit hyväksyi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä.

Suomen lajiston uhanalaisuusarviointia voidaan pitää maailman kattavimpana, sillä riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin saatiin kokoon noin puolesta maamme noin 48 000 lajista.

Korjattu 8.3.2019 klo 11.05: Vain järvinieriä Vuoksen vesistössä on uhanalainen, mutta nieriä yleisesti ei.
 
^Hömötiaisen katoamisen olen itsekin havainnut. Vielä ysärinä niitä oli lintulaudat väärällään. En ole nähnyt ainuttakaan enää vuosiin. Myös lapintiainen on kadonnut. Sinitiaisia näkyy vielä vähän. Talitintti näkyy pärjäävän, ja närhet ja käpytikat.
 
Norjassa näkyi viime kesänä siilejä Oslon alueella, tajusin silloin etten ollut nähnyt siiliä Vantaalla vuosiin, en edes ilta-/ aamuyöstä.
 
Iso-Britannia aikoo kasvattaa merelle asennettavan (offshore) tuulivoimatuotannon kattamaan 30% Britannian sähkönkulutuksesta vuonna 2030.

Tällä hetkellä onshore- ja offshore- tuulivoima tuottaa yhteensä 18% Britannian sähköstä. Laskelmien mukaan pelkällä offshore-tuotannolla voisi tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä mitä maa kuluttaa.

Tuulivoima meni Britanniassa hiilestä ohi vuonna 2016 ja se on nykyään halvin uudistuotannon tuotantotapa.

Kasvuvauhti on kova, 2010 tuulella tuotettin 2,3% sähköstä.

https://cleantechnica.com/2019/03/0...vide-a-third-of-countrys-electricity-by-2030/

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Wind_power_in_the_United_Kingdom
 
Vuosikymmenen alkupuolella oli vahva La Nina-talvi ja lämpötilat putosivat. Tätä 'skeptikot' pitivät riemuvoittona ja ennustivat (videossa artikkeleita vilahtikin) että tulossa on kylmenemisjakso. Mites kävi:
2018-anoms.png

2015-2016 oli erittäin voimakas El Nino. Alarmistit hihkuivat riemusta, kun käppyrät sojottivat kohti taivaita. Viimeiset kolme vuotta on lämpö laskenut - kuten linkittämästäsi kuvastakin näkee - mutta sehän on vain säätä ja luonnollista vaihtelua, kuten kaikki muutkin ilmastonmuutosnarratiivista poikkeavat ilmiöt.

UAH_LT_1979_thru_February_2019_v6-550x317.jpg
 
Nisäkkäistä äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia on 41 lajia. Tällaisia ovat naali, saimaannorppa, susi ja ahma.

Nää ihme kommarit pilaavat koko luonnonsuojeluprojektin tolla kusipäisellä inttämisellään. Ihme kusipäitä.
Osaa Yle susista toisinkin uutisoida.

"Susi palaa Eurooppaan – Suomi ei ole ainoa maa, jossa niiden oikeasta määrästä käydään keskustelua"
https://yle.fi/uutiset/3-10046974
 
2015-2016 oli erittäin voimakas El Nino. Alarmistit hihkuivat riemusta, kun käppyrät sojottivat kohti taivaita. Viimeiset kolme vuotta on lämpö laskenut - kuten linkittämästäsi kuvastakin näkee - mutta sehän on vain säätä ja luonnollista vaihtelua, kuten kaikki muutkin ilmastonmuutosnarratiivista poikkeavat ilmiöt.

Joka kerta kun lämpötilat on laskeneet, se on lähtenyt uudestaan nousemaan. Denialistit ovat aina ennustaneet ettei näin käy, ja olleet joka kerta väärässä.
 
https://cleantechnica.com/2019/03/08/global-solar-installations-reached-104-gigawatts-in-2018/

Aurinkovoimakapasiteetti kasvoi maailmassa viime vuonna 104GW. Se tarkoittaa 65 Olkiluoto 3:n huipputehoa.

Kiinan osuus oli 44,1GW, USA:n 11,4GW, Intian 8,3GW ja koko EU:n 8GW.
On pelkästään positiivista, että energiapalettiin saadaan lisää uusiutuviakin. Perusvoimaksi niistä ei toistaiseksi ole, ellei kehitys tuo jotain aivan uusia innovaatioita. Nuo aurinkovoiman luvut ovat kohtuullisen isoja - merkittäviäkin, jos verrataan aurinkovoiman aiempaan kapasiteettiin. Mutta vielä on matkaa vaikkapa Kiinan hiilivoimalukuihin. Ensi vuoteen mennessä Kiinassa hiilivoimalla tuotettu sähkökapasiteetti kasvaa 1100 GW tasolle. Käynnissä on 2016 aloitettu projekti, jossa rakentavat 140 GW lisää sähköntuotannon hiilivoimakapasiteettia eli puolet siitä, mitä USA:lla on olemassakaan.

En vähättele tuulella tai valolla tuotettua sähköä mutta noita Kiinan lukuja on hyvä miettiä, kun tulevaisuudessa huoltoasemalla tai pihvilautasen ääressä maksat enemmän ilmaston pelastamiseksi.
 
Back
Top