Ilmastopsykoosi -ketju

Ingsoc on tässä asiassa oikeassa, lopettakaa nettikirjoittelu ja tehkää ilmaston eteen jotain jos se niin huolettaa. Minua se ei huoleta, ei vois vähempää kiinnostaa, oma napa lähempänä.
Sen perusteella mitä aiemmin kirjoitit, lienet jo oman osasi tehnyt. Ei tuossa taida paljon vähennettävää olla.
 
Viimeksi muokattu:
Lisääntyvä väestö lisää CO2 ilmakehässä, joka taas lisää kasvien tuottavuutta, joka mahdollistaa väestön lisääntymisen entisestään.


https://www.nasa.gov/feature/goddard/2016/carbon-dioxide-fertilization-greening-earth
April 26, 2016

Carbon Dioxide Fertilization Greening Earth, Study Finds
From a quarter to half of Earth’s vegetated lands has shown significant greening over the last 35 years largely due to rising levels of atmospheric carbon dioxide, according to a new study published in the journal Nature Climate Change on April 25.

An international team of 32 authors from 24 institutions in eight countries led the effort, which involved using satellite data from NASA’s Moderate Resolution Imaging Spectrometer and the National Oceanic and Atmospheric Administration’s Advanced Very High Resolution Radiometer instruments to help determine the leaf area index, or amount of leaf cover, over the planet’s vegetated regions. The greening represents an increase in leaves on plants and trees equivalent in area to two times the continental United States.
globe of Earth from North Pole perspective
This image shows the change in leaf area across the globe from 1982-2015.
Credits: Boston University/R. Myneni
Green leaves use energy from sunlight through photosynthesis to chemically combine carbon dioxide drawn in from the air with water and nutrients tapped from the ground to produce sugars, which are the main source of food, fiber and fuel for life on Earth. Studies have shown that increased concentrations of carbon dioxide increase photosynthesis, spurring plant growth.

However, carbon dioxide fertilization isn’t the only cause of increased plant growth—nitrogen, land cover change and climate change by way of global temperature, precipitation and sunlight changes all contribute to the greening effect. To determine the extent of carbon dioxide’s contribution, researchers ran the data for carbon dioxide and each of the other variables in isolation through several computer models that mimic the plant growth observed in the satellite data.

Results showed that carbon dioxide fertilization explains 70 percent of the greening effect, said co-author Ranga Myneni, a professor in the Department of Earth and Environment at Boston University. “The second most important driver is nitrogen, at 9 percent. So we see what an outsized role CO2 plays in this process.”

From a quarter to half of Earth’s vegetated lands has shown significant greening over the last 35 years largely due to rising levels of atmospheric carbon dioxide.

This video is public domain and can be downloaded from the Scientific Visualization Studio.
About 85 percent of Earth’s ice-free lands is covered by vegetation. The area covered by all the green leaves on Earth is equal to, on average, 32 percent of Earth’s total surface area - oceans, lands and permanent ice sheets combined. The extent of the greening over the past 35 years “has the ability to fundamentally change the cycling of water and carbon in the climate system,” said lead author Zaichun Zhu, a researcher from Peking University, China, who did the first half of this study with Myneni as a visiting scholar at Boston University.

Every year, about half of the 10 billion tons of carbon emitted into the atmosphere from human activities remains temporarily stored, in about equal parts, in the oceans and plants. “While our study did not address the connection between greening and carbon storage in plants, other studies have reported an increasing carbon sink on land since the 1980s, which is entirely consistent with the idea of a greening Earth,” said co-author Shilong Piao of the College of Urban and Environmental Sciences at Peking University.

While rising carbon dioxide concentrations in the air can be beneficial for plants, it is also the chief culprit of climate change. The gas, which traps heat in Earth’s atmosphere, has been increasing since the industrial age due to the burning of oil, gas, coal and wood for energy and is continuing to reach concentrations not seen in at least 500,000 years. The impacts of climate change include global warming, rising sea levels, melting glaciers and sea ice as well as more severe weather events.

The beneficial impacts of carbon dioxide on plants may also be limited, said co-author Dr. Philippe Ciais, associate director of the Laboratory of Climate and Environmental Sciences, Gif-suv-Yvette, France. “Studies have shown that plants acclimatize, or adjust, to rising carbon dioxide concentration and the fertilization effect diminishes over time.”

“While the detection of greening is based on data, the attribution to various drivers is based on models,” said co-author Josep Canadell of the Oceans and Atmosphere Division in the Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation in Canberra, Australia. Canadell added that while the models represent the best possible simulation of Earth system components, they are continually being improved.

Read the paper at Nature Climate Change.
www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3004.html


For more information about NASA's Earth science activities, visit:

By Samson Reiny
NASA's Earth Science News Team

For further information, contact Ranga Myneni at Boston University
 
On ymmärrettävää, että porukka katsoo itsekkäästi omaa napaa. Ongelma on, että jos kaikki tekevät niin, niin kaikki kärsivät.

Kuitenkaan tarkastelun ei tarvitse olla pelkkää nollasummapeliä, jossa yksi voittaa ja toinen häviää.

Suomen päästöt ovat jo alentuneet.

Katso liite: 29476

Samaan aikaan talous on kasvanut.

Katso liite: 29477


Tämä juuri osoittaa sen, että vuosina 1990-2018 Suomi on tehnyt paljon eikä tuijottanut omaan napaansa. Tähän ei ole tarvittu ennenkään miljoona sähköautoa nyt ja heti -hullutusta.

Uusien energiamuotojen takana olevien eturyhmien kyseenalainen lobbaus sisältää paljon sellaista omaa maata koskevaa typeryyttä, jolla ei ole mitään tekemistä globaaliin ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kannalta.

Kolmannen maailman kulutuksen kasvu on maapallon ilmastolle ongelma. Vakava ongelma. Toisaalta köyhyyden väheneminen on hyvä asia. Heille. Hetkeksi.
 
Piskuinen Ii nousi ilmastotoivon airueksi – BBC hehkuttaa kunnan olevan Euroopan ilmastotaistelun johtaja https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006085542.html?share=c72f5f05b52f1885c82c92382ef19a7d

Iissä onkin tehty ratkaisuja raha edellä järkevästi - ihan niin kuin kuuluu. Näin siis kepulais-persulaisessa kunnassa. Vastaavasti vihreä Helsinki lämpenee hiilivoimalla. Kaikki Iin ratkaisut eivät sovi sovellettavaksi valtakunnanlaajuisesti, mutta asenteesta voi ottaa mallia.
 
Tämä juuri osoittaa sen, että vuosina 1990-2018 Suomi on tehnyt paljon eikä tuijottanut omaan napaansa. Tähän ei ole tarvittu ennenkään miljoona sähköautoa nyt ja heti -hullutusta.

Hellyttävää tuo teikäläisten raflaava esitystava asioille; "Sähköautot ja heti!" :ROFLMAO:. Vuosikymmen on heti ja "ensi vuonna" on jo valonnopeutta.

Nuo Mustaruudin käppyrät osoittavat vääräksi hyvin monen tännekin kirjoittavan nimimerkin teesit, joiden kantava voima on "CO2-päästöjen vähentäminen ajaa valtion ja yksilön vararikkoon".

No ei aja, kun se tehdään oikein ja määrätietoisesti, eikä päästetä pöljiä päättäjiä heittämään kapuloita toimivan konseptin rattaisiin.
 
Jännän äärellä nyt.

http://professorinajatuksia.blogspot.com/2019/04/kuka-nousisi-vastustamaan-kemin-tulevaa.html
LAUANTAI 27. HUHTIKUUTA 2019
Kuka nousisi vastustamaan Kemin tulevaa sellutehdasta

Meneillään olevan maailmantalouden positiivisen vaiheen aikana olemme Suomessa saaneet tottua siihen, kuinka hyvien aikojen odotetaan päättyvän aivan pian. Kulunut viikko oli tässä suhteessa mielenkiintoinen, sillä silloin julkaistiin todella monen yrityksen tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin tulokset.

Niistä uutisoi esimerkiksi Helsingin Sanomat seuraavasti: "Suomalaisyritykset kertoivat sarjassa hyviä uutisia: UPM:ltä loistotulos, Valmetin tilauskanta ennätyksessä". Yle oli vähän varovaisempi, mutta otsikoi kuitenkin positiivissävyisesti "Tulospäivä: Kemira yllätti, Nesteen voittokulku uusiutuvilla jatkui, sellun hyvä menekki piti metsäfirmat iskussa".

Hyviin talousuutisiin kuului myös Metsä Groupin ilmoitusaikomuksestaan rakentaa jättimäinen sellutehdas Kemiin. Mikäli se toteutuu, saavutetaan kutakuinkin suomalaisten metsien puuntuotannollisesti kestävän käytön raja.

Hallitusta parhaillaan kokoava Antti Rinne (sd) ja monet muut poliitikot ottivat tiedon sellutehdasinvestoinnista tyydytyksellä vastaan. Tuohan se vientisektorille lisävoimaa ja ihmisille hyväpalkkaisia työpaikkoja.

Ottaen huomioon viime aikojen ilmastonmuutoskeskustelun on tehtaan kritiikki ollut ainakin toistaiseksi varsin laimeaa. Voisin kuvitella, että kaikki suomalaispuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta muotoilisivat tekstin, jossa muistutettaisiin sitoutumisesta kasvihuonekaasujen rajoittamisesta siten, että globaalin ilmaston lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen.

Itse näen asian siten, että Metsä Groupin tehdassuunnitelma on nyt sellainen iso realiteetti, jossa kestävyyden eri osa-alueet lyövät toisiaan vahvasti korville. Viennin arvo ja työpaikat lisäävät taloudellista ja myös sosiaalista kestävyyttä. Sen sijaan puiden tarkka hyötykäyttö on haaste ekologiselle - ja pohjoiseen sijoittuessaan ehkä myös aavistuksen saamelaisten kulttuuriselle - kestävyydelle.

Mistä siis löytyy se poliitikko, joka kertoo kemiläisille ja maan pohjoisosien metsänomistajille ja metsäammattilaisille vastustavansa heidän tulevaisuutensa kannalta merkittävää investointia koska se vaarantaa ilmastonmuutoksen vastaiset tavoitteet? Tavoitteet, joiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen on parhaimmillaankin promilleluokkaa.

Nähtäväksi jää löytyykö pelin avaaja vihreistä kansanedustajista vai kenties vasemmistoliittolaisista. Tai tulisiko se yllättäen keskustalaisten tai kokoomuslaisten piiristä? Ellei sitten joltain rohkealta demarilta, ruotsalaiselta tai peräti kristilliseltä poliitikolta? Ja miten se vaikuttaa hänen puolueensa kannatukseen eurovaaleissa ja/tai mielipidetiedusteluissa.

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Metsien kasvusta ja ilmastohistoriasta
HS linjasi metsäpoliittisen uutisointinsa
Kumpi ompi pahempi: ilmastonmuutos vai sen ehkäisy?
 
Keskuspankit alkavat huolestua ilmastonmuutoksest... anteeksi ilmastopsykoosista.


Some cynics might dismiss this as mere posturing. That is understandable. When the NGFS met last week in Paris it issued a report replete with numbers explaining why they consider the climate a financial stability risk.

It noted, for example, that “worldwide economic costs from natural disasters have exceeded the 30-year average of $140bn per annum in seven of the last 10 years”, while “studies estimate that the financial value at risk could be up to 17 per cent [of global assets] depending on the mean average temperature rise”. Yikes.
 
Ilmastonäkökulma tulee artikkelin mukaan huomioida mm. sijoituksien riskien arvioinnissa sijoituksia arvioitaessa.

More specifically, now that central banks have said the issue is linked to financial stability, no executive can ignore this without facing the risk of shareholder suits.

And if, or when, financial regulators start incorporating these issues into stress tests, the risk management issue will arise. Mr Carney says this could start in a couple of years.

One consequence of this will be a frenetic scramble to expand the nascent systems for green accounting, measurement and advice. Another will be the movement (or relabelling) of trillions of dollars of capital. JPMorgan calculates that some $23tn of assets in global markets is already managed according to some element of so-called environmental, social and governance principles, dramatically more than a decade ago. That could easily double or triple in the next decade.

Tähän lainaukseen liittyen arvioitiin, että on yhä todennäköisempää, että rahastot tulevat sijoittamaan kestäviin investointikohteisiin, ja että jos nyt vasta muutamat institutionaaliset sijoittavat tekevät näin, niin tulevaisuudessa se tulee olemaan valtavirtaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sir
Eu päästää nyt 20% co2:desta ja lähitulevaisuudessa leikkaisten jälkeen 10%:tia. Jatkossa ne kehitysmaat päästävät 90% ja lisäävät päästöjään järjettömän väestönkasvun ja elintason noston myötä.

Tämä asia ratkaistaan kehitysmaissa. Ei sillä , että leikkaamme promillestamme 10%:tia kieltämällä autoilun. Se päästövähennys hukkuu päivissä kehitysmaiden päästökasvuun. Kiinalainen ei jätä autoaan ostamatta, vaikka kaikki täällä pakotetaan pyöräilemään.

Tämä ilmastovouhotus ei ole rationaalista, vaan ihan uskonnonomaista touhua.

Nimenomaan tämä!
 
Eu päästää nyt 20% co2:desta ja lähitulevaisuudessa leikkaisten jälkeen 10%:tia. Jatkossa ne kehitysmaat päästävät 90% ja lisäävät päästöjään järjettömän väestönkasvun ja elintason noston myötä.

Tämä asia ratkaistaan kehitysmaissa. Ei sillä , että leikkaamme promillestamme 10%:tia kieltämällä autoilun. Se päästövähennys hukkuu päivissä kehitysmaiden päästökasvuun. Kiinalainen ei jätä autoaan ostamatta, vaikka kaikki täällä pakotetaan pyöräilemään.

Tämä ilmastovouhotus ei ole rationaalista, vaan ihan uskonnonomaista touhua.

Näkee jo noista sun äärimmäisen kärjistetyistä olkinukeista (autoilun kielto), että nyt mennään tunteella, eikä järkeä paljon rääkätä aivojen etulohkossa. Kannattaisiko edes yrittää?

Oma näkemykseni on, että jos länsimaat pistävät oman pesänsä kuntoon, voidaan alkaa vaatimaan samaa muiltakin. Tähän on keinot olemassa.
 

Fantastinen, uskomattoman hieno laite joka pelastaa ilmaston polttamalla kaikki kiinalaiset!

Sitten tylsää realismia ja vanhanaikaista polttomoottori teknologiaa:

Aiheeseen löyhästi liittyen, itse allekirjoitan tämän:

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top