Onneksi ei tullut sarjatulella..
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Tango-Mike-Heavy
Kapteeni
Tosiasia jota moni on joko totaalisen kykenemätön näkemään tai vain kieltäytyy viimeiseen asti uskomasta on että niin kauan kuin Kiinan, Intian ja USAn kaltaiset maat eivät muuta toimintatapojaan ilmastonmuutoksen suhteen on meidän eurooppalainen piipityksemme silkkaa omaan jalkaan ampumista. Nopeasti demografioita googlaamalla kun löytyy seuraavankaltaisia päälukuja (luvut pelkkinä miljoonina suhteiden hahmottamiseksi helpommin):
-EU 512
-Venäjä 144
-Nigeria 196
-Pakistan 208
-Brasilia 212
-Indonesia 270
-USA 328
-Intia 1366
-Kiina 1419
Maanosina Etelä-Amerikan pääluku on 419 (2017), Afrikan 1250 (2017, vuosittainen kasvu 2,5%) ja Aasian 4500 (arvio vuodelle 2015, luoja yksin tietää paljonko tänä vuonna). Ja tähän kontekstiin siis Suomen pääluku: 5 (kyllä, se luetaan "viisi"). Ja muistutukseksi, miljoona ihmistä (noissa suhdeluvuissa siis "1") kirjoitetaan "1 000 000." Jo se yksinään on paljon ihmisiä, eli n. 4 Tamperetta, 12 Kouvolaa tai 16 Seinäjokea.
Tuosta voi jokainen iltapuhteiksi katsella missä mennään (vaihda vain URLiin sanan "china" tilalle haluamasi maa englanniksi:
www.worldometers.info
EU:ssa ja etenkin Suomessa kuvitellaan Euroopan painoarvo suuremmaksi kuin mitä se onkaan. Omassa mielikuvituksessa pään päälle luotu virtuaalinen sädekehä loistaen luullaan että kaikki maailman ihmiset pohtivat tätäkin asiaa 24/7 ja että kaikkien elämä pyörii tämän ympärillä. Ei pyöri. Eikä suurinta osaa heistä kiinnosta. Ja niin kauan kuin heitä ei kiinnosta on aivan sama mitä Suomi tekee, niin ylevältä kuin ajatus esimerkiksi pienessä Iin kunnassa tuntuukin (Millään lailla asiaa toki vähättelemättä: Jos elämänlaatua voi pitää yllä joko maailmaa parantaen tai maailmaa parantamatta niin totta kai kannattaa valita ensimmäinen mutta kylmä järki päässä on mielestäni syytä pitää).
Globaalissa kuvassa Eurooppa on hitaasti mutta varmasti vanheneva ja näivettyvä maanosa. Esim. USA tai Kiina käyvät kauppaa tasan niin kauan ja niiden kanssa kuin siitä on heille hyötyä. Jos EU haluaa olla pyhimys niin laitetaan ihmeessä tuontitullit ja kaikki mahdolliset sanktiot EU:hun maille jotka eivät Suomen tavoin halua leikkiä luokan kilttiä oppilasta. Seurauksena on että nämä maat siirtävät kaupankäyntinsä EU:n ulkopuolelle. Mutta uskokaa tai älkää: Kävi miten kävi niin USA tulee (Ison Britannian tavoin) toimeen ilman EU:ta. Myös Kiina ja muut Aasian maat tulevat toimeen ilman EU:ta. Uskokaa myös hyvällä että pienen Suomen - tuon luokan hyväuskoisen ja kiltin oppilaan - panostus häviää kuin tuhka tuuleen.
En haluaisi kuullostaa kyyniseltä mutta joku suuri valtiomies sanoi aikanaan että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ilmaston lämpenemistä ja väestonkasvua sekä niiden mukanaan tuomia tulevaisuuden ongelmia tuskin kukaan järkevä kieltää mutta se miten ja missä mittakaavassa niihin on järkevää reagoida on taas aivan toinen asia eli pientä suhteellisuudentajua peräänkuuluttaisin. Nuorissa on tulevaisuus ja kasvavaa sukupolvea kannattaa ilman muuta ohjastaa ja kannustaa oikeaan suuntaan mutta se kannattaako Suomen riskeerata jo muutenkin vaakalaudalla olevia teollisuudenaloja ja liikenneinfraa on vakavasti harkitsemisen arvoinen asia.
edit. Kirjoitusasua selvennetty
-EU 512
-Venäjä 144
-Nigeria 196
-Pakistan 208
-Brasilia 212
-Indonesia 270
-USA 328
-Intia 1366
-Kiina 1419
Maanosina Etelä-Amerikan pääluku on 419 (2017), Afrikan 1250 (2017, vuosittainen kasvu 2,5%) ja Aasian 4500 (arvio vuodelle 2015, luoja yksin tietää paljonko tänä vuonna). Ja tähän kontekstiin siis Suomen pääluku: 5 (kyllä, se luetaan "viisi"). Ja muistutukseksi, miljoona ihmistä (noissa suhdeluvuissa siis "1") kirjoitetaan "1 000 000." Jo se yksinään on paljon ihmisiä, eli n. 4 Tamperetta, 12 Kouvolaa tai 16 Seinäjokea.
Tuosta voi jokainen iltapuhteiksi katsella missä mennään (vaihda vain URLiin sanan "china" tilalle haluamasi maa englanniksi:
China Population (2024) - Worldometer
Population of China: current, historical, and projected population, growth rate, immigration, median age, total fertility rate (TFR), population density, urbanization, urban population, country's share of world population, and global rank. Data tables, maps, charts, and live population clock
www.worldometers.info
EU:ssa ja etenkin Suomessa kuvitellaan Euroopan painoarvo suuremmaksi kuin mitä se onkaan. Omassa mielikuvituksessa pään päälle luotu virtuaalinen sädekehä loistaen luullaan että kaikki maailman ihmiset pohtivat tätäkin asiaa 24/7 ja että kaikkien elämä pyörii tämän ympärillä. Ei pyöri. Eikä suurinta osaa heistä kiinnosta. Ja niin kauan kuin heitä ei kiinnosta on aivan sama mitä Suomi tekee, niin ylevältä kuin ajatus esimerkiksi pienessä Iin kunnassa tuntuukin (Millään lailla asiaa toki vähättelemättä: Jos elämänlaatua voi pitää yllä joko maailmaa parantaen tai maailmaa parantamatta niin totta kai kannattaa valita ensimmäinen mutta kylmä järki päässä on mielestäni syytä pitää).
Globaalissa kuvassa Eurooppa on hitaasti mutta varmasti vanheneva ja näivettyvä maanosa. Esim. USA tai Kiina käyvät kauppaa tasan niin kauan ja niiden kanssa kuin siitä on heille hyötyä. Jos EU haluaa olla pyhimys niin laitetaan ihmeessä tuontitullit ja kaikki mahdolliset sanktiot EU:hun maille jotka eivät Suomen tavoin halua leikkiä luokan kilttiä oppilasta. Seurauksena on että nämä maat siirtävät kaupankäyntinsä EU:n ulkopuolelle. Mutta uskokaa tai älkää: Kävi miten kävi niin USA tulee (Ison Britannian tavoin) toimeen ilman EU:ta. Myös Kiina ja muut Aasian maat tulevat toimeen ilman EU:ta. Uskokaa myös hyvällä että pienen Suomen - tuon luokan hyväuskoisen ja kiltin oppilaan - panostus häviää kuin tuhka tuuleen.
En haluaisi kuullostaa kyyniseltä mutta joku suuri valtiomies sanoi aikanaan että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Ilmaston lämpenemistä ja väestonkasvua sekä niiden mukanaan tuomia tulevaisuuden ongelmia tuskin kukaan järkevä kieltää mutta se miten ja missä mittakaavassa niihin on järkevää reagoida on taas aivan toinen asia eli pientä suhteellisuudentajua peräänkuuluttaisin. Nuorissa on tulevaisuus ja kasvavaa sukupolvea kannattaa ilman muuta ohjastaa ja kannustaa oikeaan suuntaan mutta se kannattaako Suomen riskeerata jo muutenkin vaakalaudalla olevia teollisuudenaloja ja liikenneinfraa on vakavasti harkitsemisen arvoinen asia.
edit. Kirjoitusasua selvennetty
Viimeksi muokattu:
*Tirsk*
Hahah.
Tango-Mike-Heavy
Kapteeni
Ei paljon naurata. EU nimittäin haluaa mittaamattomassa pyhyydessään kieltää kaikki itsestäänlasauttavat kertasarjarynnäkkötappotuhokaasujoukkomurhatuliaseet. Etenkin mustat sellaiset. Näin kosmopoliittina savolaisena huomasin myös että yrität vääntää synnyinseutuni murteesta huumoria. Metsään meni ja pahasti (opetukseksi seuraavaa kertaa varten: lauseen viimeisen sanan "läppää" loppuessa tupla ä:hän tulee edeltävän adjektiivin olla muodossa "hyvvää").
edit. Tarpeeton lause poistettu
Viimeksi muokattu:
Heko, heko. Osta mopo.
Solidsnake
Respected Leader
Aivopierut on hiilineutraaleja, ja oikeat on sentään biokaasua, ja vielä uusiutuva luonnonvara! Kaikki voittavat ok? 
Nhhk
Kenraali
Meneekö tunteisiin?
Kovasti huonoja on vielä sinun suuvaahdossa mainostamasi sähköautot.
Kuluttajia harhautetaan: Tässä salattu totuus sähköautoista Suomen oloissa. | Uusi Suomi Puheenvuoro
Sipilän hallitus haluaa sähköautoja Suomeen. Tuore tutkimus kuitenkin hätkähdyttää. Sähköautot eivät sovi Suomen olosuhteisiin samalla tavoin kuin aurinkoiseen Kaliforniaan.
jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Täällä nousee taas kierroksia..
Rauhoittukaa hyvät ihmiset ja nauttikaa elämästä ja kauniista keväästä.
Itse tuli torjuttua tänään ilmastonmuutosta kypsentämällä 1,5kg kasvissyöjiä. Eipä enää tuhoa hiiltä sitovaa kasvillisuutta
Velvollisuus toki, mutta oli myös hyvin maukas tehtävä.
Rauhoittukaa hyvät ihmiset ja nauttikaa elämästä ja kauniista keväästä.
Itse tuli torjuttua tänään ilmastonmuutosta kypsentämällä 1,5kg kasvissyöjiä. Eipä enää tuhoa hiiltä sitovaa kasvillisuutta
Velvollisuus toki, mutta oli myös hyvin maukas tehtävä.
arix
Respected Leader
Lopettakaa nyt ainakin tuon 97% -paskan toistaminen, se on ihan puhdasta propagandaa...
www.forbes.com
wattsupwiththat.com
www.intellectualtakeout.org
jne....
'97% Of Climate Scientists Agree' Is 100% Wrong
Think about how many times you hear that 97 percent or some similar figure thrown around. It’s based on crude manipulation propagated by people whose ideological agenda it serves. It is a license to intimidate.
www.forbes.com
What else did the '97% of scientists' say?
Guest Post by Barry Woods I wonder just how many politicians, environmentalists or scientists who use the phrase ‘97% of scientists’ (or those who more carefully use ‘active clima…
wattsupwiththat.com
Do 97% of Scientists Really Believe in Global Warming?
Is the Heartland Institute right to call this research project “phony science?” Are we turning into “a world of fantasy” and “a world of global warming fanatics”?
Kymmenen selitystä ilmastonmuutoskeskustelun puuroutumiselle
KIRJOITTAJA
Vesa-Matti Lahti
JOHTAVA ASIANTUNTIJA, ENNAKOINTI JA STRATEGIA, SITRA
Joulukuussa 2013 Sitra julkaisi ilmastoraportin Miten Suomi selviää yli neljä astetta lämpimämmässä maailmassa? Sen sisältönä oli yksi mahdollinen tulevaisuuden ennuste.
Halusimme selvityksen avulla luoda keskustelua siitä, millaisia riskejä ilmaston lämpeneminen voi mahdollisesti aiheuttaa myös suomalaisessa yhteiskunnassa tämän vuosisadan lopussa, jos synkät tieteelliset ilmastoskenaariot globaalisti kasvavien päästöjen takia toteutuvat. Taustalla oli ajatus, että keskustelun avulla voitaisiin saada aikaan sekä uusia ilmastonmuutosta hillitseviä toimia että entistä parempia ennakoivia sopeutumiskeinoja.
Saimme selvityksellemme kiitettävän määrän julkisuutta. Osa tiedotusvälineistä teki selvityksestämme asiallisen jutun, mutta näkyvämpi osa julkisuutta oli vähemmän asiallista. Myös Sitraan virranneesta yleisöpalautteesta osa oli alatyylistä. Joissain viesteissä meitä nimitettiin ”hihhuleiksi”, joissain toivottiin, että menisimme Pohjois-Koreaan, jotta näkisimme millaista on elää maassa, joka Sitran tavoin levittelee valheellista propagandaa. Keskustelu vakavasta asiasta ei siis lähtenyt kovin sulavasti liikkeelle.
Yleinen ilmastonmuutosviestintä on onnistunut siinä, että ilmastonmuutos on käsitteenä tuttu jo lähes kaikille. Monet myöntävät sen ongelmaksi, jolle jossain vaiheessa pitäisi tehdä jotain. Mutta tehokkaiden politiikkamuutosten aikaansaamisessa ei ole onnistuttu. Keskustelua kyllä jo käydään, mutta kovin usein keskustelu puuroutuu tai siitä jää sekava kuva. Sanoista ei ainakaan kovin tehokkaasti päästä tekoihin.
Miksi keskustelu ilmastonmuutoksesta muuttuu niin usein sekavaksi tai jännitteiseksi? Tai miksi ilmastonmuutoskeskustelua saatetaan jopa vältellä?
Listaan tähän alle 10 erityyppistä vastausta. Jokainen voi itse valita niistä suosikkinsa (tai inhokkinsa) ja miettiä, miten keskusteluilmapiiriä saataisiin paremmaksi.
1) Tasapuolisuus ymmärretään tiedotusvälineissä väärin. Yksi paljon ilmastokeskustelua harhaan johtanut asia on ollut toimittajien epätasapainoinen kuva tasapuolisuudesta. Jos kuullaan kasvihuoneteorian ymmärtävää tutkijaa tai julkaistaan ilmastonmuutoksen mahdollisista riskeistä kertovasta raportista juttua, halutaan tasapuolisuuden nimissä kuulla myös skeptikkoa.
Esimerkiksi Turun Sanomat julkaisi Sitran joulukuussa julkaistusta ilmastoraportista ison jutun, jossa raportin ainoaksi arvioijaksi – käytännössä lyttääjäksi – oli löydetty Pasi J. Matilainen, joka on tunnettu ilmastonmuutosskeptikko. Hänet esiteltiin jutussa ”kansalaisjärjestön puheenjohtajana”. Kyseinen kansalaisjärjestö on Ilmastofoorumi ry. Se kuulostanee tavallisten lehdenlukijoiden korvissa asiantuntevalta organisaatiolta, mutta se edustaa ainakin puheenjohtajansa suulla sellaista äärimmäistä kantaa, jonka mukaan tieteellinen todistusaineisto ei puolla ihmisen merkittävää osuutta ilmastonmuutokseen.
Valitettavasti näin tasapainoton tasapuolisuus tiedotusvälineissä vain jatkaa epäselvyyden ilmapiirin luomista. Tiede kun on ollut ilmastokysymyksen päälinjoissa lähes sataprosenttisen yksimielinen jo pitkään: ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä asia. Silti pieni skeptikkoryhmä on usein saanut yhtä paljon palstatilaa tai lähetysaikaa kuin tieteen valtavirtanäkemys. Ilmastonmuutosviestinnästä paljon kirjoittanut toimittaja Pasi Toiviainen on Ylen nettisivuilla julkaistussa blogissaan sarkastisesti todennut: ”Samaan tapaan pitäisi aina, jos puhutaan vaikkapa evoluutiosta, kuulla myös älyllisen suunnittelun kannattajaa, tai holokaustista puhuttaessa koko juutalaisten joukkotuhon kiistäjää. Eikö?”
2) Pieni vähemmistö voi myrkyttää keskustelun. Se, mikä ulkopuolisten ilmastonmuutoskeskustelujen seuraajien silmissä voi näyttää merkittävältä määrältä ilmastoskeptikkoja, saattaakin olla vain hyvin pieni ryhmä ihmisiä, joilla oli enemmän mielipiteitä kuin todisteita niiden tueksi.
Reddit on tunnettu pohjoisamerikkalainen nettifoorumi, jossa kaikki halukkaat voivat keskustella valitsemistaan aiheista. Sen tiedeosio, Science Forum, on tieteestä käytävän keskustelun alusta, jossa keskustellaan hieman toisin säännöin kuin tavallisissa nettikeskusteluissa. Tiedefoorumilla periaatteena on, että omien argumenttien tueksi annetaan linkkejä vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin eivätkä keskustelijat tahallaan johda toisiaan harhaan tai vääristele asiasisältöjä.
Äskettäin tiedefoorumi joutui päättämään porttikielloista ilmastonmuutoksen kieltäjille. Taustalla on Science Forumin yhden moderaattorin Nathan Alleninmukaan se, että ilmastonmuutos aiheena aiheutti eniten ongelmia koko foorumilla. Toki muistakin aiheista, kuten vaikkapa evoluutiosta tai rokotusten hyödyllisyydestä käytiin kiivasta keskustelua, mutta keskustelu ilmastonmuutoksesta muuttui nopeasti taisteluksi, jossa ei enää käytetty argumentteina vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia, vaan ilmastonmuutoksen kieltäjät ryhtyivät heti aggressiivisiksi. He olivat jostain syystä sokeita sille, että heidän argumenttinsa olivat tarkoituksellisen yksipuolisesti poimittujen yksittäisten tietojen ja salajuoniajattelun leimaamia. Yhä uudestaan he väittivät vertaisarvioituja tieteellisiä tuloksia korruptoituneiksi, kun samaan aikaan he pitivät fossiilisten polttoaineiden tuottajatahojen tukemien järjestöjen julkaisemia blogikirjoituksia objektiivisten faktojen lähteenä.
Nathan Allen sanoo, että hänelle tuli tieteentekijänä selväksi, että ilmastonmuutoksen kieltäjät eivät lopulta olleet kykeneviä esittämään riittäviä tieteellisiä argumentteja “skeptisyytensä” pohjaksi. Hänen mukaansa aina on olemassa legitiimiä debattia uusista tieteellisistä havainnoista ja sellaista keskustelua käydään kaikilla tiedefoorumeilla jatkuvasti, mutta ilmastonmuutoksen kohdalla jopa vuosikymmenten ajan testattu ja todistettu tieto vedettiin aina epäilyksenalaiseksi ilman kunnon perusteita – mikä tietysti on harmillista myös niiden kannalta, jotka esittivät perustellusti ja asiallisesti ilmastomalleja kyseenalaistavia kantoja. Lopputulos asiattomasta inttämisestä oli tieteen ja rationaalisuuden vastainen ja keskustelua häiritsevä.
”Kun 97 prosenttia ilmastotieteilijöistä on yhtä mieltä siitä, että ihminen muuttaa ilmastoa, me toivoisimme kommenttien huomioivan, ellei jopa reflektoivan niin laajaa konsensusta”, Allen toteaa kirjoituksessaan, joka julkaistiin joulukuussa 2013 sekä Huffington Post, että ympäristöasioihin keskittyvässä Grist -verkkolehdissä.
Koska Reddit on sitoutunut sananvapauden ihanteisiin, tiedefoorumin ylläpitäjät pelkäsivät porttikieltojen aiheuttavan paljon pahaa verta foorumin keskustelijoiden joukossa ja syytöksiä sananvapauden riistosta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Porttikieltojen jälkeen keskusteluilmapiiri muuttui nopeasti asialliseksi. Ylläpitäjät myös huomasivat, että keskusteluja häiriköineiden määrä oli paljon odotettua pienempi. Vain muutama ihminen oli vastuussa ikävimmistä kommentoinneista ja siitä, että miljoonien seuraamat keskustelut pysyivät harhaanjohtavina.
3) Maailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin, eikä sitä kuitenkaan ole tullut -koulukunta on vahva. Sen mukaan ilmastonmuutos on jälleen uusi uhkakuva, joka toistaa samaa kaavaa kuin entisetkin uhkakuvat. Koulukunnan edustajien mukaan tuomiopäivän profeettoja on aina ollut ja tulee myös aina olemaan – turha siis suhtautua ilmastonmuutokseenkaan niin vakavasti.
Tämä voi olla yksi mahdollinen syy siihen, miksi iltapäivälehtien toimittajat halusivat tehdä Sitran edellä mainitusta ilmastoraportista vähän ylivedettyä pelottelu-uutisointia. Eräskin toimittaja haastatteli minua Sitran edustajana asiallisesti, mutta haastattelun jälkeen lähetti sähköpostia ja ilmoitti, että tekee jutusta ”kauhuskenaario-tyyppisen”. Vaikka jutun leipäteksti pysyi asiassa, niin paisutteleva otsikointi ja kuvavalinnat (jotka toki saattoivat olla jonkin toisenkin toimittajan kuin jutun leipätekstin kirjoittajan valintoja) saivat lopputuloksesta oudon. Minusta oli jostain löydetty kuva, jossa olen täysin jutun aiheen vakavuuden vastaisesti tukka pystyssä hymyilemässä vähän höhlän tiedemieshahmon tapaan, ja lehden etusivulle oli pantu kuvia mellakkapoliiseista ja piikkilangoista sekä kissankokoisia otsikoita: ”Karu ennuste tulevaisuuden Suomesta”, ”Mellakat kaduilla yleistyvät, ”Myrkyt ja tulvat jylläävät”, ”Rikkaat muurien takana”. Ei siis ihme, että esimerkiksi ministeri Alexander Stubb twiittasi kymmenille tuhansille seuraajilleen heti jutun nähtyään siitä seuraavasti: ”Muistathan varautua maailmanloppuun.”
Liioitellut räväkät otsikot myyvät lehteä ehkä paremmin kuin tasapaksummat asialliset otsikot, mutta samalla ilmastonmuutoskeskustelu puuroutuu entisestään. Huh-huh mutta heh-heh -tyylinen juttu sai ministerinkin pilailemaan maailmanloppuun valmistautumisella, vaikka uutisoinnin kohteena olleessa raportissa ei maailmanlopusta puhuta mitään vaan kuvataan yhtä mahdollista Suomea ja siellä vietettävää elämää vuonna 2080 sellaisessa tilanteessa, jossa ilmastopäästöt ovat jatkaneet kasvuaan huolestuttavaan nykytahtiin. Kyseisenlainen iltapäivälehtijulkisuus eli kärjistettyjen kauhukuvien huutaminen puoliksi vitsillä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ihmisissä vain vastareaktion eli koko ilmiön kieltämisen.
4) Maailmanloppu ei ole ihmisen vaan Jumalan asia -ajatuksen kannattajat ovat herkkiä reagoimaan. Jollain lailla ja jossain mitassa ihmisluontoon tuntuu kuitenkin kuuluvan kauhukuvien visioiminen – maailmanlopusta ne valtauskonnotkin ovat puhuneet vuosisatojen ajan. Joillakin voi tällaiseen visioimiseen olla jopa psykologinen tarve. Toisille taas se, että äärimmäisen huolestuttavasta ilmastonmuutoksesta puhutaan ihmisen aiheuttamana asiana, on vähän kuin jumalanpilkkaa – niin isoihin asioihin on monien mielestä vain Jumalalla yksinoikeus. Ehkä tämä oli taustalla siinä, että useammassakin Sitraan tulleessa edellä mainittua selvitystämme kritisoivassa viestissä tuotiin esiin oma Jumalaan uskominen.
5) Sekä liioittelu että vähättely onilmastonmuutosasiassa poikkeuksellisen helppoa. Koska ilmastonmuutos on erittäin pitkäaikainen prosessi, sitä kuvaavien ennustekäyrien vaihteluvälit ovat suuria niin lämpötiloissa, jäätiköiden koossa kuin merenpinnan korkeuksissakin. Jos valitsee yhden laidan, niin on toisen laidan edustajien mielestä aivan metsässä. Ja koska vaihtelut nykyisessä säässä ja toteutuneissa lämpötilakäyrissä ovat nekin suuria, niin tuntuu myös siltä, että kulloinenkin säätila tai suhteellisen lyhyen ajanjakson keskilämpötilat saavat monet ihmiset helposti uskomaan vain jommankumman laidan totuuteen.
IPCC:n raporttien takana oleva kansainvälinen tutkijakunta on laatinut erilaisia skenaarioita ilmastonmuutoksen etenemisestä (hyvin ympäristöystävällistä maailmaa kuvaavista skenaarioista business as usual -tyyppisiin, tukevan talouskasvun skenaarioihin, joissa ilmastopäästöjä ei ole onnistuttu leikkaamaan). Vuoteen 2100 mennessä tapahtuvan globaalin keskilämpötilan muuttumisen osalta äärilaidat IPCC:n uusimmissa skenaarioissa ovat tähän päivään verrattuna karkeasti 0 ja 5 asteen välillä – eri skenaarioiden keskiarvojen osalta vaihteluväli on karkeasti 1 ja 4 asteen välillä. Lisäksi Suomen lämpötiloissa ennustetaan tapahtuvan muutoksia enemmän kuin globaali keskilämpötila muuttuu.
Usein on helppoa arvostella ilmastonmuutosta koskevia uutisia liioittelusta, mutta unohtaa se, että vähättelykin on yhtä mahdollista. Lisäksi sekin on mahdollista, että erilailla ajattelevien mahdollisia liioittelutekoja on helppo liioitella vielä hurjemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat, jotta oma näkemys saataisiin näin jotenkin vakuuttavammaksi.
6) Ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti aiheuttaisi moraalisia ongelmia. Koska ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti vie ajatukset nopeasti siihen, että esimerkiksi nykyisenlainen autoilu ja lentomatkailu ovat ongelmaa pahentavia asioita, niin on helpompaa olla ottamatta ilmastonmuutosta vakavasti. Suurin osa meistähän autoilee tai lentomatkailee, joten ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti olisi monelle ainakin potentiaalinen omantunnontuskien aiheuttaja. Kuka sellaista haluaisi? Toinen ikävä moraalinen ongelma voi syntyä globaalin oikeudenmukaisuuden kannattajille: pahimpia päästöjen synnyttäjiä olemme me rikkaat länsimaalaiset, mutta ensimmäisenä ilmastonmuutoksesta kärsivät puolestaan monet kehitysmaiden asukkaat.
7) Tunne vapaudesta on uhattuna ja tunteet kuumenevat. Yksi selitys ilmastonmuutoskeskustelun tahmaisuudelle liittyy yksilönvapauden aatteisiin. Autoilu ja elämäntavat muutenkin koetaan yksilönvapauden piiriin kuuluviksi asioiksi, joihin kajoaminen tai niistä huonon omantunnon lietsominen koetaan äärimmäisen ärsyttäväksi. Monella ilmastonmuutoksen väheksyjällä taustalla on myös erinomaisen suuri ärsytys ”vihreitä hippejä” kohtaan. Näiden katsotaan pitävän itseään jotenkin moraalisesti kanssaihmisiään parempina, kun he tuovat esiin elämäntapaamme liittyviä ongelmia. Jos viherhipiksi luokiteltu henkilö sitten sanoo jotain ilmastonmuutoksesta, moni kieltäytyy kuuntelemasta – ei välttämättä sanomisen sisällön takia vaan pelkästään sen takia, kuka sanoja on.
Toisinpäinkin tunteet ovat kuumenneet. Erityisesti netissä anonyymit kommentoinnit ovat liian usein puolin ja toisin turhan kärjekkäitä. Esimerkiksi toimittajat, jotka ovat jutuissaan tuoneet esiin ilmastotieteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä, ovat myös saaneet poikkeuksellisen paljon ylilyötyä kielteistä palautetta. Tunteiden kuumentuessa käy myös helposti niin, että sanotun vastaanottaja tahottomasti väärinymmärtää sanottua. Tämä tietysti vaikeuttaa sovun tai kompromissien löytämistä.
8) Nyky-yhteiskunnissa talouskasvu ja ilmastonsuojelu ovat ristiriidassa keskenään. Ilmastopäästöjen kokonaismäärän liittyminen bruttokansantuotteen suuruuteen tekee ilmastonmuutoksen ottamisen vakavasti hyvin vaikeaksi kaikille niille, jotka haluavat talouden kasvua – siis esimerkiksi suurelle osalle nykypäivän päättäjistä. IPCC:n huolestuttavimmat skenaariotkin ovat juuri niitä, joihin liittyy tukeva taloudellinen kasvu. Jos siis uskoo talouskasvun tarpeellisuuteen, kiusaus painaa ilmasto-ongelmat villaisella on suuri. Syvälliseen keskusteluun ei halutakaan ryhtyä, sillä taustalla vaanii uhka siitä, että silloin pitäisi kyseenalaistaa omia yhteiskunnallisia näkemyksiä ja ryhtyä talouden pelisääntöjen radikaalien muutosten kannattajaksi. Tämä tuntuu monesta lamauttavan vaikealta.
9) Henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys passivoi. Koska tavallisilla ihmisillä on oman kokemuksensa mukaan vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen ja globaaleihin ilmastopäätöihin, ei keskustelu aiheesta huvita. Yksi ilmastopolitiikasta kiinnostunut toimija, vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen onkin sanonut, että ”kriisitietoisuuden rinnalle tarvitaan toivoa ja tahtoa.” Perään voisi lisätä vielä yhden asian, jolloin lause kuuluisi seuraavasti: Kriisitietoisuuden rinnalle tarvitaan toivoa, tahtoa ja selkeitä toimintamahdollisuuksia!
10) Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi johtaa ikäviin väittelyihin. Kuuluisa yhdysvaltalainen ympäristötoimittaja David Roberts sanoo monien mielipidejohtajien kavahtavan puhumista ilmastonmuutoksesta, koska jos sen mainitsee uhkana, ilmastoskeptikot käyvät todennäköisesti kimppuun ja haastavat väittelemään jostain tähän laajaan asiaan liittyvästä yksityiskohdasta. Monille – varsinkin jollei ole koulutukseltaan ilmastotieteilijä – jo pelkkä ajatus tällaisista mahdollisista väittelyistä on liian raskas, joten erityisesti julkisuudessa paljon olevat henkilöt välttelevät koko aihetta.
Edellä esitellyt esteet ilmastonmuutoskeskustelun sujuvuudelle ovat onneksi kaikki ylitettävissä. Sitrankin ilmastoraportti on vähitellen löytänyt analyyttiset lukijat – esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriöstä, jossa parhaillaan valmistellaan uutta kansallista strategiaa koskien ilmastonmuutokseen sopeutumista. Jottei keskustelu sopeutumisesta ja erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnästä kuitenkaan jäisi junnaamaan paikalleen, ovat tässä kirjoituksessa analysoidut eri selitykset keskustelun tahmeudelle syytä tiedostaa.
KIRJOITTAJA
Vesa-Matti Lahti
JOHTAVA ASIANTUNTIJA, ENNAKOINTI JA STRATEGIA, SITRA
Joulukuussa 2013 Sitra julkaisi ilmastoraportin Miten Suomi selviää yli neljä astetta lämpimämmässä maailmassa? Sen sisältönä oli yksi mahdollinen tulevaisuuden ennuste.
Halusimme selvityksen avulla luoda keskustelua siitä, millaisia riskejä ilmaston lämpeneminen voi mahdollisesti aiheuttaa myös suomalaisessa yhteiskunnassa tämän vuosisadan lopussa, jos synkät tieteelliset ilmastoskenaariot globaalisti kasvavien päästöjen takia toteutuvat. Taustalla oli ajatus, että keskustelun avulla voitaisiin saada aikaan sekä uusia ilmastonmuutosta hillitseviä toimia että entistä parempia ennakoivia sopeutumiskeinoja.
Saimme selvityksellemme kiitettävän määrän julkisuutta. Osa tiedotusvälineistä teki selvityksestämme asiallisen jutun, mutta näkyvämpi osa julkisuutta oli vähemmän asiallista. Myös Sitraan virranneesta yleisöpalautteesta osa oli alatyylistä. Joissain viesteissä meitä nimitettiin ”hihhuleiksi”, joissain toivottiin, että menisimme Pohjois-Koreaan, jotta näkisimme millaista on elää maassa, joka Sitran tavoin levittelee valheellista propagandaa. Keskustelu vakavasta asiasta ei siis lähtenyt kovin sulavasti liikkeelle.
Yleinen ilmastonmuutosviestintä on onnistunut siinä, että ilmastonmuutos on käsitteenä tuttu jo lähes kaikille. Monet myöntävät sen ongelmaksi, jolle jossain vaiheessa pitäisi tehdä jotain. Mutta tehokkaiden politiikkamuutosten aikaansaamisessa ei ole onnistuttu. Keskustelua kyllä jo käydään, mutta kovin usein keskustelu puuroutuu tai siitä jää sekava kuva. Sanoista ei ainakaan kovin tehokkaasti päästä tekoihin.
Miksi keskustelu ilmastonmuutoksesta muuttuu niin usein sekavaksi tai jännitteiseksi? Tai miksi ilmastonmuutoskeskustelua saatetaan jopa vältellä?
Listaan tähän alle 10 erityyppistä vastausta. Jokainen voi itse valita niistä suosikkinsa (tai inhokkinsa) ja miettiä, miten keskusteluilmapiiriä saataisiin paremmaksi.
1) Tasapuolisuus ymmärretään tiedotusvälineissä väärin. Yksi paljon ilmastokeskustelua harhaan johtanut asia on ollut toimittajien epätasapainoinen kuva tasapuolisuudesta. Jos kuullaan kasvihuoneteorian ymmärtävää tutkijaa tai julkaistaan ilmastonmuutoksen mahdollisista riskeistä kertovasta raportista juttua, halutaan tasapuolisuuden nimissä kuulla myös skeptikkoa.
Esimerkiksi Turun Sanomat julkaisi Sitran joulukuussa julkaistusta ilmastoraportista ison jutun, jossa raportin ainoaksi arvioijaksi – käytännössä lyttääjäksi – oli löydetty Pasi J. Matilainen, joka on tunnettu ilmastonmuutosskeptikko. Hänet esiteltiin jutussa ”kansalaisjärjestön puheenjohtajana”. Kyseinen kansalaisjärjestö on Ilmastofoorumi ry. Se kuulostanee tavallisten lehdenlukijoiden korvissa asiantuntevalta organisaatiolta, mutta se edustaa ainakin puheenjohtajansa suulla sellaista äärimmäistä kantaa, jonka mukaan tieteellinen todistusaineisto ei puolla ihmisen merkittävää osuutta ilmastonmuutokseen.
Valitettavasti näin tasapainoton tasapuolisuus tiedotusvälineissä vain jatkaa epäselvyyden ilmapiirin luomista. Tiede kun on ollut ilmastokysymyksen päälinjoissa lähes sataprosenttisen yksimielinen jo pitkään: ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä asia. Silti pieni skeptikkoryhmä on usein saanut yhtä paljon palstatilaa tai lähetysaikaa kuin tieteen valtavirtanäkemys. Ilmastonmuutosviestinnästä paljon kirjoittanut toimittaja Pasi Toiviainen on Ylen nettisivuilla julkaistussa blogissaan sarkastisesti todennut: ”Samaan tapaan pitäisi aina, jos puhutaan vaikkapa evoluutiosta, kuulla myös älyllisen suunnittelun kannattajaa, tai holokaustista puhuttaessa koko juutalaisten joukkotuhon kiistäjää. Eikö?”
2) Pieni vähemmistö voi myrkyttää keskustelun. Se, mikä ulkopuolisten ilmastonmuutoskeskustelujen seuraajien silmissä voi näyttää merkittävältä määrältä ilmastoskeptikkoja, saattaakin olla vain hyvin pieni ryhmä ihmisiä, joilla oli enemmän mielipiteitä kuin todisteita niiden tueksi.
Reddit on tunnettu pohjoisamerikkalainen nettifoorumi, jossa kaikki halukkaat voivat keskustella valitsemistaan aiheista. Sen tiedeosio, Science Forum, on tieteestä käytävän keskustelun alusta, jossa keskustellaan hieman toisin säännöin kuin tavallisissa nettikeskusteluissa. Tiedefoorumilla periaatteena on, että omien argumenttien tueksi annetaan linkkejä vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin eivätkä keskustelijat tahallaan johda toisiaan harhaan tai vääristele asiasisältöjä.
Äskettäin tiedefoorumi joutui päättämään porttikielloista ilmastonmuutoksen kieltäjille. Taustalla on Science Forumin yhden moderaattorin Nathan Alleninmukaan se, että ilmastonmuutos aiheena aiheutti eniten ongelmia koko foorumilla. Toki muistakin aiheista, kuten vaikkapa evoluutiosta tai rokotusten hyödyllisyydestä käytiin kiivasta keskustelua, mutta keskustelu ilmastonmuutoksesta muuttui nopeasti taisteluksi, jossa ei enää käytetty argumentteina vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia, vaan ilmastonmuutoksen kieltäjät ryhtyivät heti aggressiivisiksi. He olivat jostain syystä sokeita sille, että heidän argumenttinsa olivat tarkoituksellisen yksipuolisesti poimittujen yksittäisten tietojen ja salajuoniajattelun leimaamia. Yhä uudestaan he väittivät vertaisarvioituja tieteellisiä tuloksia korruptoituneiksi, kun samaan aikaan he pitivät fossiilisten polttoaineiden tuottajatahojen tukemien järjestöjen julkaisemia blogikirjoituksia objektiivisten faktojen lähteenä.
Nathan Allen sanoo, että hänelle tuli tieteentekijänä selväksi, että ilmastonmuutoksen kieltäjät eivät lopulta olleet kykeneviä esittämään riittäviä tieteellisiä argumentteja “skeptisyytensä” pohjaksi. Hänen mukaansa aina on olemassa legitiimiä debattia uusista tieteellisistä havainnoista ja sellaista keskustelua käydään kaikilla tiedefoorumeilla jatkuvasti, mutta ilmastonmuutoksen kohdalla jopa vuosikymmenten ajan testattu ja todistettu tieto vedettiin aina epäilyksenalaiseksi ilman kunnon perusteita – mikä tietysti on harmillista myös niiden kannalta, jotka esittivät perustellusti ja asiallisesti ilmastomalleja kyseenalaistavia kantoja. Lopputulos asiattomasta inttämisestä oli tieteen ja rationaalisuuden vastainen ja keskustelua häiritsevä.
”Kun 97 prosenttia ilmastotieteilijöistä on yhtä mieltä siitä, että ihminen muuttaa ilmastoa, me toivoisimme kommenttien huomioivan, ellei jopa reflektoivan niin laajaa konsensusta”, Allen toteaa kirjoituksessaan, joka julkaistiin joulukuussa 2013 sekä Huffington Post, että ympäristöasioihin keskittyvässä Grist -verkkolehdissä.
Koska Reddit on sitoutunut sananvapauden ihanteisiin, tiedefoorumin ylläpitäjät pelkäsivät porttikieltojen aiheuttavan paljon pahaa verta foorumin keskustelijoiden joukossa ja syytöksiä sananvapauden riistosta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Porttikieltojen jälkeen keskusteluilmapiiri muuttui nopeasti asialliseksi. Ylläpitäjät myös huomasivat, että keskusteluja häiriköineiden määrä oli paljon odotettua pienempi. Vain muutama ihminen oli vastuussa ikävimmistä kommentoinneista ja siitä, että miljoonien seuraamat keskustelut pysyivät harhaanjohtavina.
3) Maailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin, eikä sitä kuitenkaan ole tullut -koulukunta on vahva. Sen mukaan ilmastonmuutos on jälleen uusi uhkakuva, joka toistaa samaa kaavaa kuin entisetkin uhkakuvat. Koulukunnan edustajien mukaan tuomiopäivän profeettoja on aina ollut ja tulee myös aina olemaan – turha siis suhtautua ilmastonmuutokseenkaan niin vakavasti.
Tämä voi olla yksi mahdollinen syy siihen, miksi iltapäivälehtien toimittajat halusivat tehdä Sitran edellä mainitusta ilmastoraportista vähän ylivedettyä pelottelu-uutisointia. Eräskin toimittaja haastatteli minua Sitran edustajana asiallisesti, mutta haastattelun jälkeen lähetti sähköpostia ja ilmoitti, että tekee jutusta ”kauhuskenaario-tyyppisen”. Vaikka jutun leipäteksti pysyi asiassa, niin paisutteleva otsikointi ja kuvavalinnat (jotka toki saattoivat olla jonkin toisenkin toimittajan kuin jutun leipätekstin kirjoittajan valintoja) saivat lopputuloksesta oudon. Minusta oli jostain löydetty kuva, jossa olen täysin jutun aiheen vakavuuden vastaisesti tukka pystyssä hymyilemässä vähän höhlän tiedemieshahmon tapaan, ja lehden etusivulle oli pantu kuvia mellakkapoliiseista ja piikkilangoista sekä kissankokoisia otsikoita: ”Karu ennuste tulevaisuuden Suomesta”, ”Mellakat kaduilla yleistyvät, ”Myrkyt ja tulvat jylläävät”, ”Rikkaat muurien takana”. Ei siis ihme, että esimerkiksi ministeri Alexander Stubb twiittasi kymmenille tuhansille seuraajilleen heti jutun nähtyään siitä seuraavasti: ”Muistathan varautua maailmanloppuun.”
Liioitellut räväkät otsikot myyvät lehteä ehkä paremmin kuin tasapaksummat asialliset otsikot, mutta samalla ilmastonmuutoskeskustelu puuroutuu entisestään. Huh-huh mutta heh-heh -tyylinen juttu sai ministerinkin pilailemaan maailmanloppuun valmistautumisella, vaikka uutisoinnin kohteena olleessa raportissa ei maailmanlopusta puhuta mitään vaan kuvataan yhtä mahdollista Suomea ja siellä vietettävää elämää vuonna 2080 sellaisessa tilanteessa, jossa ilmastopäästöt ovat jatkaneet kasvuaan huolestuttavaan nykytahtiin. Kyseisenlainen iltapäivälehtijulkisuus eli kärjistettyjen kauhukuvien huutaminen puoliksi vitsillä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa ihmisissä vain vastareaktion eli koko ilmiön kieltämisen.
4) Maailmanloppu ei ole ihmisen vaan Jumalan asia -ajatuksen kannattajat ovat herkkiä reagoimaan. Jollain lailla ja jossain mitassa ihmisluontoon tuntuu kuitenkin kuuluvan kauhukuvien visioiminen – maailmanlopusta ne valtauskonnotkin ovat puhuneet vuosisatojen ajan. Joillakin voi tällaiseen visioimiseen olla jopa psykologinen tarve. Toisille taas se, että äärimmäisen huolestuttavasta ilmastonmuutoksesta puhutaan ihmisen aiheuttamana asiana, on vähän kuin jumalanpilkkaa – niin isoihin asioihin on monien mielestä vain Jumalalla yksinoikeus. Ehkä tämä oli taustalla siinä, että useammassakin Sitraan tulleessa edellä mainittua selvitystämme kritisoivassa viestissä tuotiin esiin oma Jumalaan uskominen.
5) Sekä liioittelu että vähättely onilmastonmuutosasiassa poikkeuksellisen helppoa. Koska ilmastonmuutos on erittäin pitkäaikainen prosessi, sitä kuvaavien ennustekäyrien vaihteluvälit ovat suuria niin lämpötiloissa, jäätiköiden koossa kuin merenpinnan korkeuksissakin. Jos valitsee yhden laidan, niin on toisen laidan edustajien mielestä aivan metsässä. Ja koska vaihtelut nykyisessä säässä ja toteutuneissa lämpötilakäyrissä ovat nekin suuria, niin tuntuu myös siltä, että kulloinenkin säätila tai suhteellisen lyhyen ajanjakson keskilämpötilat saavat monet ihmiset helposti uskomaan vain jommankumman laidan totuuteen.
IPCC:n raporttien takana oleva kansainvälinen tutkijakunta on laatinut erilaisia skenaarioita ilmastonmuutoksen etenemisestä (hyvin ympäristöystävällistä maailmaa kuvaavista skenaarioista business as usual -tyyppisiin, tukevan talouskasvun skenaarioihin, joissa ilmastopäästöjä ei ole onnistuttu leikkaamaan). Vuoteen 2100 mennessä tapahtuvan globaalin keskilämpötilan muuttumisen osalta äärilaidat IPCC:n uusimmissa skenaarioissa ovat tähän päivään verrattuna karkeasti 0 ja 5 asteen välillä – eri skenaarioiden keskiarvojen osalta vaihteluväli on karkeasti 1 ja 4 asteen välillä. Lisäksi Suomen lämpötiloissa ennustetaan tapahtuvan muutoksia enemmän kuin globaali keskilämpötila muuttuu.
Usein on helppoa arvostella ilmastonmuutosta koskevia uutisia liioittelusta, mutta unohtaa se, että vähättelykin on yhtä mahdollista. Lisäksi sekin on mahdollista, että erilailla ajattelevien mahdollisia liioittelutekoja on helppo liioitella vielä hurjemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat, jotta oma näkemys saataisiin näin jotenkin vakuuttavammaksi.
6) Ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti aiheuttaisi moraalisia ongelmia. Koska ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti vie ajatukset nopeasti siihen, että esimerkiksi nykyisenlainen autoilu ja lentomatkailu ovat ongelmaa pahentavia asioita, niin on helpompaa olla ottamatta ilmastonmuutosta vakavasti. Suurin osa meistähän autoilee tai lentomatkailee, joten ilmastonmuutoksen ottaminen vakavasti olisi monelle ainakin potentiaalinen omantunnontuskien aiheuttaja. Kuka sellaista haluaisi? Toinen ikävä moraalinen ongelma voi syntyä globaalin oikeudenmukaisuuden kannattajille: pahimpia päästöjen synnyttäjiä olemme me rikkaat länsimaalaiset, mutta ensimmäisenä ilmastonmuutoksesta kärsivät puolestaan monet kehitysmaiden asukkaat.
7) Tunne vapaudesta on uhattuna ja tunteet kuumenevat. Yksi selitys ilmastonmuutoskeskustelun tahmaisuudelle liittyy yksilönvapauden aatteisiin. Autoilu ja elämäntavat muutenkin koetaan yksilönvapauden piiriin kuuluviksi asioiksi, joihin kajoaminen tai niistä huonon omantunnon lietsominen koetaan äärimmäisen ärsyttäväksi. Monella ilmastonmuutoksen väheksyjällä taustalla on myös erinomaisen suuri ärsytys ”vihreitä hippejä” kohtaan. Näiden katsotaan pitävän itseään jotenkin moraalisesti kanssaihmisiään parempina, kun he tuovat esiin elämäntapaamme liittyviä ongelmia. Jos viherhipiksi luokiteltu henkilö sitten sanoo jotain ilmastonmuutoksesta, moni kieltäytyy kuuntelemasta – ei välttämättä sanomisen sisällön takia vaan pelkästään sen takia, kuka sanoja on.
Toisinpäinkin tunteet ovat kuumenneet. Erityisesti netissä anonyymit kommentoinnit ovat liian usein puolin ja toisin turhan kärjekkäitä. Esimerkiksi toimittajat, jotka ovat jutuissaan tuoneet esiin ilmastotieteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä, ovat myös saaneet poikkeuksellisen paljon ylilyötyä kielteistä palautetta. Tunteiden kuumentuessa käy myös helposti niin, että sanotun vastaanottaja tahottomasti väärinymmärtää sanottua. Tämä tietysti vaikeuttaa sovun tai kompromissien löytämistä.
8) Nyky-yhteiskunnissa talouskasvu ja ilmastonsuojelu ovat ristiriidassa keskenään. Ilmastopäästöjen kokonaismäärän liittyminen bruttokansantuotteen suuruuteen tekee ilmastonmuutoksen ottamisen vakavasti hyvin vaikeaksi kaikille niille, jotka haluavat talouden kasvua – siis esimerkiksi suurelle osalle nykypäivän päättäjistä. IPCC:n huolestuttavimmat skenaariotkin ovat juuri niitä, joihin liittyy tukeva taloudellinen kasvu. Jos siis uskoo talouskasvun tarpeellisuuteen, kiusaus painaa ilmasto-ongelmat villaisella on suuri. Syvälliseen keskusteluun ei halutakaan ryhtyä, sillä taustalla vaanii uhka siitä, että silloin pitäisi kyseenalaistaa omia yhteiskunnallisia näkemyksiä ja ryhtyä talouden pelisääntöjen radikaalien muutosten kannattajaksi. Tämä tuntuu monesta lamauttavan vaikealta.
9) Henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys passivoi. Koska tavallisilla ihmisillä on oman kokemuksensa mukaan vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen ja globaaleihin ilmastopäätöihin, ei keskustelu aiheesta huvita. Yksi ilmastopolitiikasta kiinnostunut toimija, vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen onkin sanonut, että ”kriisitietoisuuden rinnalle tarvitaan toivoa ja tahtoa.” Perään voisi lisätä vielä yhden asian, jolloin lause kuuluisi seuraavasti: Kriisitietoisuuden rinnalle tarvitaan toivoa, tahtoa ja selkeitä toimintamahdollisuuksia!
10) Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi johtaa ikäviin väittelyihin. Kuuluisa yhdysvaltalainen ympäristötoimittaja David Roberts sanoo monien mielipidejohtajien kavahtavan puhumista ilmastonmuutoksesta, koska jos sen mainitsee uhkana, ilmastoskeptikot käyvät todennäköisesti kimppuun ja haastavat väittelemään jostain tähän laajaan asiaan liittyvästä yksityiskohdasta. Monille – varsinkin jollei ole koulutukseltaan ilmastotieteilijä – jo pelkkä ajatus tällaisista mahdollisista väittelyistä on liian raskas, joten erityisesti julkisuudessa paljon olevat henkilöt välttelevät koko aihetta.
Edellä esitellyt esteet ilmastonmuutoskeskustelun sujuvuudelle ovat onneksi kaikki ylitettävissä. Sitrankin ilmastoraportti on vähitellen löytänyt analyyttiset lukijat – esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriöstä, jossa parhaillaan valmistellaan uutta kansallista strategiaa koskien ilmastonmuutokseen sopeutumista. Jottei keskustelu sopeutumisesta ja erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnästä kuitenkaan jäisi junnaamaan paikalleen, ovat tässä kirjoituksessa analysoidut eri selitykset keskustelun tahmeudelle syytä tiedostaa.
fulcrum
Greatest Leader
Ei tsiibus, vieläkö jauhat tätä samaa virttä vaikka osoitin sen jo monta kertaa naurettavaksi? Sinun logiikkasi mukaan teollisuusmaat ovat pilanneet ilmastoa, mutta rajoitustoimet pitääkin ulottaa kehitysmaihin jotka EIVÄT osallistuneet näihin ilmastonpilaustalkoisiin.
Mikään maa ei hyödy ilmastonmuutoksesta. Ei yksikään. Jotkut tietysti kärsivät enemmän kuin toiset, ja tätä voi joku pitää 'suhteellisena' hyötymisenä.
Niin ovatkin ja pitääkin. Tietenkään ei pelkästään voida lähteä siitä että vain teollisuusmaat (laajempi termi kuin 'länsimaat') osallistuvat päästötalkoisiin, kehittyviä talouksia pitää myös tukea ja ohjata siihen suuntaan etteivät toista 1. ja 2. maailman virheitä elintason nostossa.
miheikki
Greatest Leader
aLLah achbar, aamulla jo todistin, että melkein koko maailma hyötyy ilmastonmuutoksesta. On tämä yhtä perkelettä kun ei kerralla uskota.
https://maanpuolustus.net/threads/ilmastopsykoosi-ketju.5055/page-146#post-733031
Tuo viesti oli osoitettu toiselle jäsenelle. En ole lukenut koko ketjua läpi enkä ole törmännyt todistuksiisi. Vaikuttavia niiden täytyy olla kun Jeesustakin täytyy apuun huutaa.
Mutta mitä sinä olet nyt sitten "osoittanut"? Ok. Sovitaan, että teollistuneet maat ovat pilanneet ilmaston. Oletko nyt tyytyväinen? Ymmärrätkö että sillä ei ole mitään merkitystä kuka on saastuttanut ennen, vaan sillä, kuka saastuttaa nyt? Kiina puskee maailmassa ylivoimaisesti eniten hiilidioksidia ilmaan. He ovat jo toistaneet ne virheet. Ja pahentavat niitä kaiken aikaa. Vai onko jäänyt asia huomaamatta kenellä päästöt kasvavat?
Sinä puhut "tukemisesta" ja "ohjaamisesta". Hienoa. Kuinka kauan ja millä rahalla ajattelit näitä toimenpiteitä tehdä? Kun ilmeisesti pidät tilannetta huonona niin kai tiedät, että raporttien mukaan aika loppuu. Se päästöjen kasvu pitää siis saada loppumaan heti. Ei siinä auta itku siitä, kuka on ensimmäisenä päästöjä tehnyt vaan määrän pudottaminen siellä, missä kasvu on nopeinta ja absoluuttiset määrät suurimpia. Eli Kiina, USA, Intia ja moni muu.
Sinulla taitaa toisaalta olla aika paljon enemmän tietoa kuin minulla. Kun noin varmasti tiedät että hyötyjiä ei ole. On nämä projektiot ja ennusteet menneet sen verran pieleen tähänkin asti että ainakin itse varoisin esittämästä noin varmoja mielipiteitä. Mutta uskotaan sitten mitä sanot kun olet niin monta kertaa jo osoittanut minun puheeni naurettaviksi.