Ilmastopsykoosi -ketju

Vihreiden hallitusohjelma käy kotimaisen työllisyyden kimppuun

Tässäkin ketjussa on esitetty pelkoja kuinka vihervasemmisto pyrkii haittaamaan kotimaisen perusteollisuuden toimintaa, koska se haluaa pelastaa ilmaston, välittämättä työllisyydestä ja ihmisten toimeentulosta. Paremmat ihmiset ovat yrittäneet vakuuttaa meille, ettei näin ole ja pelkäämme turhaan.
No, tässä se nyt kuitenkin tulee...

– Tämä tarkoittaa erityisesti merkittäviä lisäpanostuksia koulutuksen kaikille asteille ja köyhyyden vähentämiseen. Suomen ilmastotavoitteita on kiristettävä ja luonnonsuojelua vahvistettava, mikä edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä sekä lisäpanostuksia luonnonsuojeluun.
Haavisto ei kysyttäessä suostunut tarkentamaan, paljonko esimerkiksi vihreiden vaatimat lisäpanostukset koulutuksen ovat euroissa laskettuna.

Haaviston mukaan vihreät ei myöskään osallistu hallitukseen, joka ”suhtautuu kielteisesti Suomen EU- ja eurojäsenyyteen, joka edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä YK:n, EU:n tai Pohjoismaiden tasolla tai joka ei paranna vähemmistöjen asemaa tai suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin.
Haavisto harmitteli sitä, ettei Rinteen kysymyspatteristo sisältänyt kovin konkreettisia talouskysymyksiä. Vihreät ei ollut mukana suurten puolueiden puoluesihteerien kokoonpanossa, joka on keskusteli talouskysymyksistä jo ennen kuin Rinne antoi kysymykset puolueille.
Metsä Groupin Kemin sellutehdashanke ja neljä muuta vireillä olevaa sellutehdashanketta on vihreille vaikea pala.
– Tämähän on kestämätön tilanne. Sitä Suomen metsät eivät kestä ja meillä ei ole mahdollisuutta menettää hiilinieluja. Pitäisi olla joku metsäteollisuuden laajempi kokonaissuunnitelma.

Eräs vihreiden vaatimuksista onkin Haaviston mukaan se, että tehdashankkeiden ympäristövaikutusarvioinnin yhteydessä pitäisi katsoa metsien raaka-ainepohja-ja hiilinieluvaikutukset.
– Tätä meillä ei vielä valitettavasti lainsäädännössä ole.
Haavisto ennakoi, että hallitusneuvotteluista tulee ”vaikeat”.
MIKA KOSKINEN

Ja Lisää Vihreiden ajatuksia

Antti Rinteen tuki metsäteollisuudelle hiertää vihreitä – ”Suomeen on vaikea mahduttaa uusia jättisellutehtaita”
(KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA, METSÄ FIBRE, ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 28.4. 20:11
Vihreät kiittelevät Antti Rinteen ilmastopainotusta hallitusneuvotteluissa. Yhtämielisyyttä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä rikkoo kuitenkin Rinteen tuki metsäteollisuudelle.
Hallitustunnustelija Antti Rinteen (sdp) antama painoarvo ilmasto- ja ympäristöasioille on kerännyt kiitosta vihreiltä. Yksi seikka näyttäisi silti nakertavan yhtämielisyyttä vihreiden ja Rinteen välillä.

Lauantaisessa Ykkösaamun haastattelussa Rinne nimittäin vakuutti valtion tukevan Metsä Groupia, mikäli yhtiö perustaa Kemiin sellutehtaan.

Vihreät on tässä asiassa hyvin eri linjoilla. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen teki puolueen kannan perin selväksi puoluevaltuuskunnan kokouksessa sunnuntaina.

– Uusien jättisellutehtaiden mahduttaminen Suomeen on vaikeaa, jos ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus aiotaan ottaa tosissaan, Mikkonen sanoi.




MAINOS PÄÄTTYY

TEHDASHANKE kasvattaisi mitä todennäköisemmin hakkuumääriä ja pienentäisi siten metsien hiilinielua. Hiilinieluilla on kosolti merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta, sillä ne sitovat tehokkaasti kasvihuonepäästöjä.

Rinne arvioi Ykkösaamussa, että Kemin sellutehtaan vaatima hakkuumäärien kasvu voitaisiin toteuttaa kestävästi.

– Uskon, että puun hakkuutaso kestää tämän hankkeen. Se on noin kuusi miljoonaa kuutiota lisää nykyiseen hakkuutasoon, joka on tänä vuonna 75–76 miljoonaa kuutiota, Rinne sanoi.

Mikkonen kommentoi aihetta paljon huolestuneemmalla äänenpainolla vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa.

– Uutinen Kemin havusellutehtaan investoinnista herätti minussa runsaasti kysymyksiä, hän totesi.

– Hakkuiden lisääminen ei ole kestävää monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta. Miten hakkuiden kasvattamisesta seuraava metsien hiilinielun kasvun pieneneminen aiotaan kompensoida?

EDUSKUNTAVAALIEN alla Rinteen ja demareiden kanta hakkuisiin heilui kuin puu tuulessa. Helsingin Sanomien mukaan etenkin vaalitenteissä puoluejohdolta oli toisinaan vaikea saada selvää vastausta kysymykseen, pitäisikö hakkuita vähentää vai lisätä.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kommentoi Ilta-Sanomille, että metsäteollisuuden ilmastokysymyksiä pitäisi käsitellä kokonaisuutena.

– Meneillään on kaiketi viisi suurta tehdashanketta. Niiden yhteiset hakkuutavoitteet ovat kestämättömällä tasolla ilmastopolitiikan näkökulmasta.

Haaviston mukaan hiilinieluihin liittyvät kysymykset täytyisi ratkaista joko kompensaation kautta tai yksinkertaisesti rajaamalla tuotantomäärät kestävälle tasolle.
Samuli Niinivuo

JA mitä tässä nyt vastustetaan?
Uutta tehdasta joka korvaisi vanhat tehtaat, toisi töitä ja olisi todennäköisesti vähemmän saastuttava ja energia tehokkaampi. Se ei kuitenkann kelpaa Vihreille jotka ovat valmiit parantamaan maailmaa viimeiseen suomalaiseen työpaikkaan.
 
Metsä Groupin sellutehdas Kemiin on yksi osoitus tästä, mitä yritän koko ajan sanoa. Jos hakkuiden kuutiomäärää lisätään sen vuoksi kahdeksasosalla, se pitäisi taas kompensoida jotenkin. Jos ei onnistu, puu tuodaan vaikka vinku-Intiasta ilman takeita vastuullisesta metsänhoidosta, kunhan ei touhu ole ole meidän hiilinielustamme pois.

Hiiri se kissalle takkia ompeli.
 
Kolmas karu fakta on vain se että maapallo ei kestä nykyistä ja tulevaa väestömäärää.
Syntyvyys olisi pakko painaa laskuun jos täällä meinaa tulevat polvet tallustella menemään, ilman väestömäärän kuriin saantia ei ole ilmastoteoillakaan juuri väliä.
Jokaisen lajin ympäristön kantokyvyn ylittävä liiallinen kasvu korjaantuu itsestään ennemmin tai myöhemmin.
Ihmiskunta ei ole tässä poikkeus.
 
Jokaisen lajin ympäristön kantokyvyn ylittävä liiallinen kasvu korjaantuu itsestään ennemmin tai myöhemmin.
Ihmiskunta ei ole tässä poikkeus.
Sairaudet, sota tai nälänhätä korjaa kyllä lopulta satoa
 
Mielestäni isossa kuvassa vihreiden kanta on typerä. Voidaanhan puu tuoda myös Venäjältä, niin meidän hiilinielu ei pieninisi tosin kokonaisuus ei muuttuisi mitenkään. Mikäli talous suomessa kehittyy positiiviseen suuntaan, on lisääntyneiden resurssien myötä mahdollista kehittää myös ympäristöä säästäviä teknologioita ja viedä niitä myös ulkomaille. Mikäli tehdas olisi rajan toisella puolella, niin sen välillisiä ja suoria tuottoja tuskin käytettäisiin edes teoriassa mihinkään ympäristölle hyödylliseen. Suljetaan ilmastotekona Nesteen jalostamot ja raahen terästehdas, niin saisimme vähennettyä hiilidioksidipäästöjämme merkittävästi. Tosin tämäkään ei vaikuttaisi kokonaiskuvaan ainakaan positiivisesti, mutta se vasta olisi todella kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
 
Metsä Groupin sellutehdas Kemiin on yksi osoitus tästä, mitä yritän koko ajan sanoa. Jos hakkuiden kuutiomäärää lisätään sen vuoksi kahdeksasosalla, se pitäisi taas kompensoida jotenkin. Jos ei onnistu, puu tuodaan vaikka vinku-Intiasta ilman takeita vastuullisesta metsänhoidosta, kunhan ei touhu ole ole meidän hiilinielustamme pois.

Hiiri se kissalle takkia ompeli.

Keski- ja pohjois-Ruotsissa on paljon hyväkasvuista metsää.
 
Ohessa nyt yksi alkuun. Tiedät itsekin, että näitä pelottelurajoja on julkaistu jo vuosien ajan ja kuten kaikki muutkin alarmistien ennusteet ne ovat menneet pieleen.

Sinun väitteesi oli siis seuraava:"Virallinen IPCC-totuus kertoo, että meillä on 10 vuotta aikaa pudottaa päästöjä ennen kuin maailma tuhoutuu." Lainaamassasi Guardianin artikkelissa sanotaan:"The world’s leading climate scientists have warned there is only a dozen years for global warming to be kept to a maximum of 1.5C, beyond which even half a degree will significantly worsen the risks of drought, floods, extreme heat and poverty for hundreds of millions of people."

"significantly worsen risks of" erilaisten pahojen asioiden seuraamista ei minusta sama kuin "maailman tuhoutuu". Eli mielestäni liioittelit aika rajusti sitä, mitä IPCC oikeasti on sanonut.

Mitä tulee reiluuteen. Miksi on mielestäsi reilua jakaa Kiinalaiselle sama kiintiö kuin jollekin muulle vaikka Kiina on suuri syyllinen päästöihin?

Mitä tarkoitat? Keskimääräinen kiinalainen on tällä hetkellä syyllinen vähempään määrään CO2-päästöjä kuin keskimääräinen suomalainen. Miksi siis edellista pitäisi rangaista sitä, joka saastuttaa vähemmän kuin sitä, joka saastuttaa enemmän vain siksi, että maailman suht mielivaltaiset valtakuntien rajat sattuvat menemään niin, että edellinen sattuu asumaan maassa, jossa asuu enemmän ihmisiä kuin jälkimmäisessä. Kun on kyse globaalista ongelmasta, joka johtuu lähes pelkästään yksityisestä kulutuksesta (eli valtiot eivät suoraan ole mitenkään merkittävässä roolissa), niin minusta todellakin on reilua kohdella jokaista maailman kuluttajaa samalla tavoin.

Miksi on mielestäsi reilua jakaa sama kiintiö lapselle joka syntyy pohjoiseen ja joutuu elääkseen käyttämään enemmän energiaa kuin lapsi joka syntyy etelään?

Tätä jo kommentoin. Hyväksyn sen, että kylmien ja kuumien maiden asukkaille sallitaan hieman suurempi kiintiö, koska kylmissä maissa tarvitaan lämmitystä ja kuumissa viilennystä. Tämä on siis ihan ok vasta-argumentti.

Miksi on mielestäsi reilua jakaa etuuksia sellaisille kansoille, jotka eivät ole kehittäneet maataan ja rankaista niitä jotka ovat?

Ei. Minun ehdotuksessani juuri ne maat hyötyvät, jotka ovat kehittäneet saastuttamattomia energiamuotoja, ja rangaistaan niitä, jotka eivät ole. Tai siis malli ei suoraan koske maita, vaan kuluttajia. Jos ostat sähköä, joka on tuotettu fossiilisia polttamalla, joudut maksamaan siitä enemmän kuin jos se on tuotettu jollain saasteettomilla energiamuodoilla. Ja siis mallin suurin hienous on siinä, että se kannustaa muuttamaan energiatuotantoa siellä, missä se tapahtuu halvimmalla, koska tonni CO2:a maksaa kaikkialla saman. Koska kyse on globaalista ongelmasta, jossa päästö Suomessa on ihan yhtä paha juttu ympäristölle kuin päästö Sambiassa, tämä on juuri oikea tapa ohjata päästövähennystä. Nykymalli ei ohjaa tähän, vaan länsimaissa tehdään kalliita päästövähennyksiä ja kehittyvissä maissa jätetään tekemättä halpoja.

Entä miksi on reilua jakaa tappiot toisille ja hyöty toisille? Entäpä maat, jotka hyötyisivät maapallon lämpenemisestä? Niitä kun myös on. Miksi niiden pitää maksaa siitä, että ne luopuvat tästä hyödystä niiden hyödyksi jotka kärsisivät mutta nyt saavatkin tuplahyödyn?

Mitä tarkoitat tuolla ensimmäisellä? Minun on vaikea nähdä, että mikään maa pitkällä tähtäimellä hyötyisi ilmastomuutoksesta. Vaikka joku arktinen maa lyhyellä tähtäimellä ehkä hyötyisi siitä, että lämmityskulut jäävät vähän vähemmiksi, senkin hyöty jää lyhytaikaiseksi globaalin ruuan hinnan noustessa, talouden joutuessa vaikeuksiin, ihmisten alkaessa vaeltaa pois kuumien alueiden tullessa ihmiselämälle kelvottomiksi jne. Ja siis vaikka joku hyötyisikin, niin sanoisin, että suvereenisuuden nimissä heidän pitää osallistua touhuun, joka on kuitenkin ylivoimaisesti valtaosalle maailman ihmisiä negatiivinen asia. Kysymyksesi on suunnilleen samanlainen, kuin että miksi elohopean pumppaaminen järviin pitää lopettaa. Mitä jos joku rannan asukas hyötyy siitä, että kalat kuolevat järvestä ja häntä häiritsevät kalastajat sitä myöten katoavat pois.

Reiluus on kovin subjektiivinen näkemys. Sinun "reiluutesi" lähtee käytännössä ajatuksesta, jossa länsimaat ovat velkaa muille ja tämä on keino maksaa heille takaisin.

Ensinnäkin, olet oikeassa tuon ensimmäisen suhteen. Siksi pyysinkin esim. sinua kertomaan jonkun reilumman systeemin, jolla päästöjä saadaan alemmas ja perustelemaan, miksi se on reilumpi. Mitä toiseen kohtaan tulee, niin olet väärässä sen suhteen. Minun mallini ei ota kantaa lainkaan siihen, oletko länsimaan vai kehitysmaan asukas. Se ottaa kantaa vain siihen, tuottaako kulutuksesi kasvihuonepäästöjä vai ei, koska minusta tämä asia on ainoa asia, jolla on merkitystä siinä vaiheessa, jos hyväksymme sen lähtökohdan, että kasvihuonepäästöt johtavat ilmastomuutokseen ja että niitä tulisi saada vähennettyä. Niin ja siis malliini voisi lisätä sen, että jos joku kehittää keinon vähentää CO2:a ilmakehästä, niin tälle voisi antaa suoraan käteen niitä päästöoikeuslappuja jokaista ilmakehästä poistamaansa CO2-tonnia kohden.

En hyväksy lähtökohtaasi (enkä myöskään allekirjoita uskoasi maailmanloppuun mutta se on toinen asia) joten en ainakaan itse tulisi missään tapauksessa kannattamaan tuollaista ajatusta joka tarjoaa minulle ja lapsilleni vain kurjuutta jonkin Kiinalaisen tai Afrikkalaisen eduksi. Se voi olla mielestäsi itsekästä, mutta ihmiset ovat. Niin ovat muuten ne Kiinalaiset ja Afrikkalaisetkin.

Niin, se maailmanloppu on ihan oma kehitelmäsi, kuten näemme tuolta ylhäältä. Minä allekirjoitan sen, mitä siinä Guardianin jutussa on sanottu ilmastotieteilijän sanovan, eli että erinäköiset negatiiviset asiat tulevat todennäköisemmiksi jos päästämme ilmastomuutoksen kehittymään pidemmälle.

Ja siis olet metsässä sen suhteen, että se tarjoaisi sinulle vain kurjuutta, että maailman kasvihuonepäästöjä vähennettäisiin. Koko jutun ideahan on siinä, että kyse on globaalista ongelmasta ja siinä myös ne vaikutukset ovat globaaleja. Esimerkiksi Suomen pääkaupunki on meren rannalla. Muutaman metrin vedenpinnan nousu olisi aika ikävä juttu Helsingille.

Minun mielestäni mallini ottaa huomioon juuri sen, että ihmiset kaikkialla ovat itsekkäitä. Siinä jaetaan kaikille ihmisille tasaisesti rajallinen resurssi (CO2-päästökiintiö), joka ei tällä hetkellä ole kenenkään omistuksessa. Jokainen tehköön sillä ihan mitä huvittaa. Todennäköisesti harva antaa sitä ilman korvausta muille, koska on itsekäs. Mallini toiminta ottaa siis itsekkyyden täysin huomioon.
 
Ja vielä @Sir Vertauksesi maanpuolustukseen ontuu. Unohdat että ihminen voi taistella oman maansa ja kansansa puolesta. Kaikki eivät edes sen puolesta. Meneppä esittämään Suomalaiselle jonkin keski-Afrikan maan puolustamista. Voi olla hiljaista.
Ei onnu. Ihmiset ovat valmiita taistelemaan oman maan puolesta, koska tuntevat kuuluvansa siihen.

Ilmastomuuteksessa on kyse globaalista ongelmasta, joka koskettaa siis koko ihmiskuntaa. Se vertautuu siis 1:1 maanpuolustukseen. Kukaan ei vaadi ihmisten lähtemistä mukaan siksi, että vaikutukset koskevat vain "jotain keski-Afrikan maata", vaan siksi, että vaikutukset koskevat kaikkia maailman maita ja kaikkia maailman kansalaisia. Tietenkin vaikutukset henkilötasolla jonkun verran vaihtelevat, mutta sama koskee tietenkin myös sitä, että maa tulisi vihollisen toimesta vallatuksi.
 
Ei onnu. Ihmiset ovat valmiita taistelemaan oman maan puolesta, koska tuntevat kuuluvansa siihen.

Ilmastomuuteksessa on kyse globaalista ongelmasta, joka koskettaa siis koko ihmiskuntaa. Se vertautuu siis 1:1 maanpuolustukseen. Kukaan ei vaadi ihmisten lähtemistä mukaan siksi, että vaikutukset koskevat vain "jotain keski-Afrikan maata", vaan siksi, että vaikutukset koskevat kaikkia maailman maita ja kaikkia maailman kansalaisia. Tietenkin vaikutukset henkilötasolla jonkun verran vaihtelevat, mutta sama koskee tietenkin myös sitä, että maa tulisi vihollisen toimesta vallatuksi.

Hyviä ajatuksia.

Siksi tämä on saatava toimimaan maailmanlaajuisesti. Viesteistäni ei varmasti välity se, miten paljon henkilökohtaisesti taustalla toimin. Otan lämpenemisen vakavasti ja haluan nimenomaan globaalia vastuuta.

Mielestäni on järjetöntä kasvattaa Intian päästöjä viisinkertaisiksi sillä perusteella, että "keskimääräinen intialainen päästää vähemän kuin suomalalainen". Silloin kyse on vain globaalista sosialismista, joka kaiken lisäksi on maapallon itsemurha.

Kaikki toimet pitää suunnitella ottaen huomioon hyödykkeiden ja laitosten koko elinkaaren päästöt ja nähdä kerrannaisvaikutukset. Pelkkä oman maan päästötavoitteen ideologinentuijottaminen, mikäli se lisää globaaleja päästöjä tuotannon mennessä kaukomaille, ei ole maanpuolustusta edes maapallomielessä. Tämän sanoo matematiikka.
 
Mielestäni on järjetöntä kasvattaa Intian päästöjä viisinkertaisiksi sillä perusteella, että "keskimääräinen intialainen päästää vähemän kuin suomalalainen".
Kukaan ei vaadi Intian päästöjen viisinkertaistamista. Minun mallissani pointti oli siinä, että intialaisen tuottama hiilitonni on ilmaston kannalta täsmälleen yhtä haitallinen kuin suomalaisenkin. Minun mallini todennäköisesti ohjaisi vähentämään päästöjä Intiassa Suomen sijaan, koska siellä hiilitonnin vähentäminen on mahdollista tehdä vähemmällä rahalla kuin Suomessa.

Mallini juuri ei sisällä mitään maakohtaisia kiintiöitä, jotka johtavat kaikenlaiseen typeryyteen lähtien siitä, että firmat siirtyvät toimimaan sinne, mihin on satuttu antamaan liikkaa kiintiöitä neuvotteluissa. Minun mallissani firmalle on ihan sama, missä se toimii. Ainoa, millä on merkitystä, on se, tuottaako sen toiminta päästöjä vai ei, ei se, missä ne päästöt tuotetaan, jos tuotetaan.
 
Kiina puskee maailmassa ylivoimaisesti eniten hiilidioksidia ilmaan.
Ei puske. Vai puskeeko sinusta Suomi hiilidioksidia ilmaan silloin, kun sinä ajat autolla tai käytät hiilisähköä? Minusta ei, vaan se saastuttaja olet sinä, eivät muut suomalaiset. Jos sinä lopetat saastuttamisesi, niin ansio siitä kuuluu sinulle, ei Suomelle tai muille suomalaisille. Vai oletko tästä eri mieltä?
 
Kyllä kiinassa hiilidioksidia puskee nimenomaan kiina ja sen teollisuus.

Jos kiinalaiset henkilöt lopettaisivat autolla ajamisen ja hiilisähkön käyttämisen olisi kiina edelleen suurimpia saastuttajia.
 
Kovasti sitä ehkäisyoppiakin on yritetty afrikkaan viedä mutta ei oikein ota tuulta.
Googlaa Botswanan hedelmällisyysluvun kehitys.

Syy, miksi valitsin Botswanan, on se, että se on harvinaisen varakas Saharan eteläpuolisen Afrikan maaksi (BKT n. $7500 per henki). Varallisuus on se, mikä tuo syntyvyyttä alaspäin. Jos tästä haluat pidemmän esitelmän, katso Hans Roslingin TED puhe.

Pointti on siinä, että ehkäsyvälineistä on kyllä hyötyä perheensuunnittelussa, mutta jos perheet ovat köyhiä, lapset ovat taloudellinen voimavara, eivät taakka kuten meillä. Vasta perheiden vaurastuessa lapsiluku tulee alaspäin. Ja tämä ei ole mikään uusi ilmiö. Sama tapahtui jo Suomessa viime vuosisadan alkupuoliskolla, eli siis jo ennen ehkäisypillerin keksimistä. Mutta onhan se aina helpompi vaan ottaa tuo asenne, että ne tyhmät afrikkalaiset eivät vaan tajua, mitä niiden pitäisi tehdä, vaikka me viisaat länsimaalaiset niille ollaan asia rautalangasta vääntämässä. Kuitenkin botswanalainen äiti tekee nyt vain 2.7 lasta, kun hänen äitinsä vielä 1980-luvun alussa teki 6. Jos se perhekoon pienentäminen "ei oikein ota tuulta", niin mikä tuon rajun pudotuksen lapsiluvussa oikein selittää?

Mutta älä huoli, et ole todellakaan ensimmäinen, joka on tämän saman virren tässä ketjussa veisannut.
 
Sairaudet, sota tai nälänhätä korjaa kyllä lopulta satoa
Nämä ovat erittäin huonoja keinoja vaikuttaa väestönkasvuun. Lähes kaikkialla maailmassa, jossa väestönkasvu on pysähtynyt, se on tapahtunut sitä kautta, että syntyvyys on lähtenyt laskuun, ei sitä, että kuolleisuus olisi noussut. Katso vaikkapa Etiopian väestön kehitys. 1980-luvulla siellä oli pahoja nälänhätiä. Näitä ei juuri huomaa väestökäppyrästä (silloin siellä oli 35M, nyt 105M ihmistä). Sen sijaan nyt siellä on viime vuosikymmeninä lähtenyt syntyvyys rajuun laskuun (mennyt melkein puoleen 1990 tasosta). Tämä on se, mikä pysäyttää väestönkasvun.
 
Kyllä kiinassa hiilidioksidia puskee nimenomaan kiina ja sen teollisuus.

Jos kiinalaiset henkilöt lopettaisivat autolla ajamisen ja hiilisähkön käyttämisen olisi kiina edelleen suurimpia saastuttajia.
Kiinan valtion sähkönkulutus ei ole merkittävä. Teollisuus todellakin puskee, mutta sen pusku menee niiden piikkiin, jotka kuluttavat ne teollisuuden tuotteet. Nämä voivat olla kiinalaisia tai ne voivat olla ulkomaalaisia. Jos hiilitonnille tulisi globaali hinta, niin sen maksaisi loppukädessä se, joka sen kiinalaisen saastuttavan tehtaan tuotteen ostaisi. Ja jos niitä tonneja tarvittaisiin paljon, niin se laskisi kyseisen tehtaan kilpailukykyä ja sitä kautta johtaisi joko siihen, että se vähentäisi päästöjään tai joutuisi sulkemaan tuotantonsa.
 
Googlaa Botswanan hedelmällisyysluvun kehitys.

Jos se perhekoon pienentäminen "ei oikein ota tuulta", niin mikä tuon rajun pudotuksen lapsiluvussa oikein selittää?

Yksi selittävä tekijä on lapsikuolleisuuden vähentyminen. Ota huomioon, että tuo hedelmällisyysluku ei kerro mitään väestönkasvusta. Hedelmällisyysluku voi olla korkea, mutta samaan aikaan väestö ei kasva ollenkaan.

Jos tähän kivikautiseen korkean hedelmällisyysluvun yhteiskuntaan yhdistetään länsimainen lääketiede ja kehitysapu, niin ongelmia tulee varmasti. Ratkaisu on siis jälleen kortonki.
 
Back
Top