Ilmastopsykoosi -ketju

[Hallinkorva]

Kukaan ei vaadi Intian päästöjen viisinkertaistamista.

Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Olin huomaavinani, että vertasit aiemmin kiinalaisen yksilön hiilijalanjälkeä suomalaiseen. Se on silti heikko peruste, kun puhutaan maapallon ilmakehästä.

On varmasti elitististä ajatella länsimaita ainoina edunsaajina, mutta globalisaatio on ollut tietynlaista markkinasosialismia, joka on aiheuttanut sivutuotteena köyhyyden poistumista ja samalla kulutuksen kasvua laajassa mitassa.

Ongelmiin pitää tarttua koko maapallon sisältävällä katseella. Totta kai pienet porsastelijat saisivat tehdä osansa. Las Vegas on asukasluvultaan vajaat puoli Suomea, mutta jokainen siellä käynyt ajattelee, että mitä muuta hyötyä on enää sammuttaa yhtään lamppua kuin sähkölasku.

Suomen pitää tehdä ratkaisuja, ja ne on syytä miettiä koko maapalloa ajatellen. Mihin se hiili siirtyy ja onko mahdollista, että tuote tehdään vvielä epäekologisemmin sen vuoksi? Lisänä työpaikkojen menetys.

Puhun vielä Kemin tehtaasta.

Tutkija Pentti Luodetlahti totesi, että uudet sellutehtaat ovat erittäin tehokkaita. Niiden tuotanto syrjäyttää vanhaa nousevilla reunaehdoilla ensimmäiseksi kilpailukynsä menettävää tuotantoa. Puunkäyttökään ei ole vain ynnälaskua vaan myös tehostumista..

Tehokkuus ei koske vain puuta vaan myös energiaa. Suuri moderni sellutehdas on myös merkittävä biosähkön tuottaja.

 

[Tulosvaroitus]

Mielestäni on hieman nurinkurista nähdä Suomeen rakennettava moderni sellutehdas ongelmana (poliittiseen keskusteluun viitaten).

Varsinainen ongelma maailman ympäristön kannalta on nähdäkseni kasvava kysyntä. Niin kauan kuin kasvavaa kysyntää on, joku kyllä tuottaa sellua jossain entistä enemmän. Parempi mielestäni olisi, että se tehtäisiin Suomessa, eikä jossain, missä päästöistä tai ympäristöstä ei välitetä pahimmassa tapauksessa juuri lainkaan.

Miten tuohon kasvavaan kysyntään sitten saataisiin vaikutettua, onkin vaikeampi kysymys. Elintason noustessa kysyntäkin tuppaa lisääntymään. Sellaisia tuotteita, joita itse käyttää päivittäin, on vaikea lähteä muiltakaan kieltämään. Ehkä paras tapa on tehdä näitä tuotteita mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Suomalainen sellutehdas lienee siinä tapauksessa ihan hyvä vaihtoehto.

Ja kai se sellun kasvava kysyntäkin lienee joiltain osin jopa positiivinen asia. Eikös sellupohjaisilla tuotteilla ole nimittäin ainakin jossain määrin tarkoitus korvata muovista valmistettavia tuotteita?

 

[hansai]

Mielestäni on hieman nurinkurista nähdä Suomeen rakennettava moderni sellutehdas ongelmana (poliittiseen keskusteluun viitaten).

Varsinainen ongelma maailman ympäristön kannalta on nähdäkseni kasvava kysyntä. Niin kauan kuin kasvavaa kysyntää on, joku kyllä tuottaa sellua jossain entistä enemmän. Parempi mielestäni olisi, että se tehtäisiin Suomessa, eikä jossain, missä päästöistä tai ympäristöstä ei välitetä pahimmassa tapauksessa juuri lainkaan.

Miten tuohon kasvavaan kysyntään sitten saataisiin vaikutettua, onkin vaikeampi kysymys. Elintason noustessa kysyntäkin tuppaa lisääntymään. Sellaisia tuotteita, joita itse käyttää päivittäin, on vaikea lähteä muiltakaan kieltämään. Ehkä paras tapa on tehdä näitä tuotteita mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Suomalainen sellutehdas lienee siinä tapauksessa ihan hyvä vaihtoehto.

Ja kai se sellun kasvava kysyntäkin lienee joiltain osin jopa positiivinen asia. Eikös sellupohjaisilla tuotteilla ole nimittäin ainakin jossain määrin tarkoitus korvata muovista valmistettavia tuotteita?

Uusia tehtaita on mainostettu biotuotetehtaina, mutta sellu se "biotuote" taitaa edelleen olla?

Toivottavasti löytyy uusia avauksiakin..

 

[Ikarus]

Tutkija Pentti Luodetlahti totesi, että uudet sellutehtaat ovat eritäin tehokkaita. Niiden tuotanto syrjäyttää vanhaa nousevilla reunaehdoilla ensimmäiseksi kilpailukynsä menettävää tuotantoa. Puunkäyttökään ei ole vain ynnälaskua vaan myös tehostumista..

Tehokkuus ei koske vain puuta vaan myös energiaa. Suuri moderni sellutehdas on myös merkittävä biosähkön tuottaja.

Tehokkuus ja tehostuminen koskee myös hiilen sidontaa. Mistä otetaan pääosin sellu? Nuorista harvennusmetsistä.
Kun metsä on harvennettu, kasvu kiihtyy ja myös hiilen sidonta tehostuu.

 

[BlackFox]

Eivät ole hyviä keinoja mutta hyvin realistisia. Se ei auta että yksittäisessä maassa väestönkasvu lähtee laskuu vaan se pitäisi tapahtua maailmanlaajuisesti.
Näin ei kuitenkaan taphdu. Päinvastoin.
Meillä ei vain valitettavasti ole aikaa kauheasti. Ihmismäärä on ylittänyt jo ajat sitten kestokyvyn rajat

 

[inscout]

Sinun väitteesi oli siis seuraava:"Virallinen IPCC-totuus kertoo, että meillä on 10 vuotta aikaa pudottaa päästöjä ennen kuin maailma tuhoutuu." Lainaamassasi Guardianin artikkelissa sanotaan:"The world’s leading climate scientists have warned there is only a dozen years for global warming to be kept to a maximum of 1.5C, beyond which even half a degree will significantly worsen the risks of drought, floods, extreme heat and poverty for hundreds of millions of people."

"significantly worsen risks of" erilaisten pahojen asioiden seuraamista ei minusta sama kuin "maailman tuhoutuu". Eli mielestäni liioittelit aika rajusti sitä, mitä IPCC oikeasti on sanonut.



Mitä tarkoitat? Keskimääräinen kiinalainen on tällä hetkellä syyllinen vähempään määrään CO2-päästöjä kuin keskimääräinen suomalainen. Miksi siis edellista pitäisi rangaista sitä, joka saastuttaa vähemmän kuin sitä, joka saastuttaa enemmän vain siksi, että maailman suht mielivaltaiset valtakuntien rajat sattuvat menemään niin, että edellinen sattuu asumaan maassa, jossa asuu enemmän ihmisiä kuin jälkimmäisessä. Kun on kyse globaalista ongelmasta, joka johtuu lähes pelkästään yksityisestä kulutuksesta (eli valtiot eivät suoraan ole mitenkään merkittävässä roolissa), niin minusta todellakin on reilua kohdella jokaista maailman kuluttajaa samalla tavoin.



Tätä jo kommentoin. Hyväksyn sen, että kylmien ja kuumien maiden asukkaille sallitaan hieman suurempi kiintiö, koska kylmissä maissa tarvitaan lämmitystä ja kuumissa viilennystä. Tämä on siis ihan ok vasta-argumentti.



Ei. Minun ehdotuksessani juuri ne maat hyötyvät, jotka ovat kehittäneet saastuttamattomia energiamuotoja, ja rangaistaan niitä, jotka eivät ole. Tai siis malli ei suoraan koske maita, vaan kuluttajia. Jos ostat sähköä, joka on tuotettu fossiilisia polttamalla, joudut maksamaan siitä enemmän kuin jos se on tuotettu jollain saasteettomilla energiamuodoilla. Ja siis mallin suurin hienous on siinä, että se kannustaa muuttamaan energiatuotantoa siellä, missä se tapahtuu halvimmalla, koska tonni CO2:a maksaa kaikkialla saman. Koska kyse on globaalista ongelmasta, jossa päästö Suomessa on ihan yhtä paha juttu ympäristölle kuin päästö Sambiassa, tämä on juuri oikea tapa ohjata päästövähennystä. Nykymalli ei ohjaa tähän, vaan länsimaissa tehdään kalliita päästövähennyksiä ja kehittyvissä maissa jätetään tekemättä halpoja.



Mitä tarkoitat tuolla ensimmäisellä? Minun on vaikea nähdä, että mikään maa pitkällä tähtäimellä hyötyisi ilmastomuutoksesta. Vaikka joku arktinen maa lyhyellä tähtäimellä ehkä hyötyisi siitä, että lämmityskulut jäävät vähän vähemmiksi, senkin hyöty jää lyhytaikaiseksi globaalin ruuan hinnan noustessa, talouden joutuessa vaikeuksiin, ihmisten alkaessa vaeltaa pois kuumien alueiden tullessa ihmiselämälle kelvottomiksi jne. Ja siis vaikka joku hyötyisikin, niin sanoisin, että suvereenisuuden nimissä heidän pitää osallistua touhuun, joka on kuitenkin ylivoimaisesti valtaosalle maailman ihmisiä negatiivinen asia. Kysymyksesi on suunnilleen samanlainen, kuin että miksi elohopean pumppaaminen järviin pitää lopettaa. Mitä jos joku rannan asukas hyötyy siitä, että kalat kuolevat järvestä ja häntä häiritsevät kalastajat sitä myöten katoavat pois.



Ensinnäkin, olet oikeassa tuon ensimmäisen suhteen. Siksi pyysinkin esim. sinua kertomaan jonkun reilumman systeemin, jolla päästöjä saadaan alemmas ja perustelemaan, miksi se on reilumpi. Mitä toiseen kohtaan tulee, niin olet väärässä sen suhteen. Minun mallini ei ota kantaa lainkaan siihen, oletko länsimaan vai kehitysmaan asukas. Se ottaa kantaa vain siihen, tuottaako kulutuksesi kasvihuonepäästöjä vai ei, koska minusta tämä asia on ainoa asia, jolla on merkitystä siinä vaiheessa, jos hyväksymme sen lähtökohdan, että kasvihuonepäästöt johtavat ilmastomuutokseen ja että niitä tulisi saada vähennettyä. Niin ja siis malliini voisi lisätä sen, että jos joku kehittää keinon vähentää CO2:a ilmakehästä, niin tälle voisi antaa suoraan käteen niitä päästöoikeuslappuja jokaista ilmakehästä poistamaansa CO2-tonnia kohden.



Niin, se maailmanloppu on ihan oma kehitelmäsi, kuten näemme tuolta ylhäältä. Minä allekirjoitan sen, mitä siinä Guardianin jutussa on sanottu ilmastotieteilijän sanovan, eli että erinäköiset negatiiviset asiat tulevat todennäköisemmiksi jos päästämme ilmastomuutoksen kehittymään pidemmälle.

Ja siis olet metsässä sen suhteen, että se tarjoaisi sinulle vain kurjuutta, että maailman kasvihuonepäästöjä vähennettäisiin. Koko jutun ideahan on siinä, että kyse on globaalista ongelmasta ja siinä myös ne vaikutukset ovat globaaleja. Esimerkiksi Suomen pääkaupunki on meren rannalla. Muutaman metrin vedenpinnan nousu olisi aika ikävä juttu Helsingille.

Minun mielestäni mallini ottaa huomioon juuri sen, että ihmiset kaikkialla ovat itsekkäitä. Siinä jaetaan kaikille ihmisille tasaisesti rajallinen resurssi (CO2-päästökiintiö), joka ei tällä hetkellä ole kenenkään omistuksessa. Jokainen tehköön sillä ihan mitä huvittaa. Todennäköisesti harva antaa sitä ilman korvausta muille, koska on itsekäs. Mallini toiminta ottaa siis itsekkyyden täysin huomioon.

Juu. Tiedän kyllä, että virallisesti ei käytetä termiä "maailmanloppu". Termejä ovat "peruuttamaton muutos" ja kuten tuossa artikkelissa "satojen miljoonien köyhyys", "kuivuudet", "äärimmäinen kuumuus" ja monet muut. Minä vain puhun asiasta sillä nimellä miltä tuo viesti kuulostaa. Mutta totta. Ei termiä maailmanloppu käytetä virallisissa yhteyksissä.

Maailma koostuu valtioista. Se, mitä sinä kutsut "keinotekoisiksi rajoiksi" on se, miten maailma ja sen hallinto nyt vain on muodostunut. Ei ole olemassa maailmanhallitusta joka näistä asioista päättää vaan valtiot näistä asioista keskustelevat. Ja niiden rajojen mukaan nämä asiat menevät halusit tai et.

Kiina ja monet muut maat ovat haalineet teollisuutta muista maista käyttäen yhtenä kilpailuetunaan piittaamattomuutta ympäristöasioissa. Nyt heitä pitäisi sinun on mukaasi palkita tästä tuhoisasta politiikasta vain sen takia että heidän maassaan asuu paljon ihmisiä? Edelleen en myöskään ymmärrä logiikkaasi. Jos kerran päästöjä pitää vähentää, niin kyllä kai se vähentäminen pitää tehdä siellä missä päästötkin ovat? Nimenomaan mallisi tarkoittaisi sitä, että ne maat jotka nyt teollistuessaan lisäävät päästöjä ja joilla on iso väestö voivat jatkaa päästöjen kasvattamista koska he saavat huomattavasti nykyistä elintasoaan suuremmat päästöoikeudet. Toki, jos yrität luoda järjestelmän, jossa jokaisella tuotteella on tuotantotavasta ja paikasta seuraava tasearvo ja jokaisen kuluttajan päästö lasketaan yksilötasolla mallisi voi toimia. Ongelma on siinä, että tällaista laskentaa ei pysty mitenkään luomaan monista syistä johtuen joten malli ei toimi.

Kuka hyötyy? Tätä aspektia IPCC ei tietenkään tutki, mutta on täysin mahdollista, että nykyään kylmät maat hyötyisivät lämpenemisestä mm. satojen kasvamisen myötä.

Onko mallisi reilu? Jossain mielessä on, jossain ei. Nykyinen elintaso ja sitä myötä päästöt ovat kehittyneet pitkän ajan ja monien sukupolvien myötä. Sinun mallissasi tätä kehitystä ei huomioida ollenkaan vaan jaetaan asiat tasan. Tätä tarkoitan hyötyjen ja menetysten jakamisella. Sinä jaat miinusta toisille ja plussaa toisille. Ja plussaa saavat ne, jotka eivät ole kamppailleet elintasonsa nostamiseksi satojen vuosien aikana (vaikka heillä on historiallisesti ollut siihen paremmat mahdollisuudet). Toki asian voi nähdä sinunkin tavallasi, mutta en oikein usko sen toimivan, koska se tarkoittaa meille elintason pudotusta.

Eritoten kritiikkini kohdistuu mallisi toimivuuteen. Kuten jo osoitin, eivät Kiina ja Intia ole yhtään sen "parempia" kuin mekään. He vetävät välistä nyt kun heillä on siihen mahdollisuus. Tälläkin hetkellä Kiina vaatii itselleen teollisuusmaan statusta WTO-neuvotteluissa saadakseen tullejaan pienennettyä ja toisaalta haluaa pitää itsellään kehitysmaan statuksen ilmastoneuvotteluissa välttääkseen päästövähennystavoitteet. Tällaisessa ympäristössä ajatuksesi tasan jakamisesta ei voi toimia.

 

[skärdis]

Lapissa valitettavasti porotalous vaikeuttaa metsittämistä. Aiheesta ei saisi edes keskustella. Toisaalta on oikeus harjoittaa porotaloutta, toisaalta metsäkin saattaisi kasvaa koko ajan paremmin.

Metsäraja levittäytyy pohjoisemmaksi ja korkeammalle ilman mitään erityistä metsittämistäkin. Puut kun ovat luonnollisesti uusiutuvaa ja leviävää lajistoa.

 

[skärdis]

Puhun vielä Kemin tehtaasta.

Tutkija Pentti Luodetlahti totesi, että uudet sellutehtaat ovat erittäin tehokkaita. Niiden tuotanto syrjäyttää vanhaa nousevilla reunaehdoilla ensimmäiseksi kilpailukynsä menettävää tuotantoa. Puunkäyttökään ei ole vain ynnälaskua vaan myös tehostumista..

Tehokkuus ei koske vain puuta vaan myös energiaa. Suuri moderni sellutehdas on myös merkittävä biosähkön tuottaja.

Toisesta päästä ketjua suljetaan vanhoja sellukattiloita ja eikö Kemissäkin laiteta samalla vanha sellutehdas stenaukseen? Siis puunkäytön kasvu on vain 50 % uuden tehtaan puunkäytöstä, kun otetaan huomioon vanhalta tehtaalta uudelle ohjautuvat kalikat.

Minua ärsyttää näissä hakkuukeskusteluissa kaksi perustavanlaatuista seikkaa:

Miksi ei tartuta juurisyyhyn eli paperituotteiden kulutuksen kasvuun? Sinnehän se muutos on saatava ja markkinat kyllä hoitavat sen jälkeen, ettei uusia tehtaita liikaa rakenneta. Ei tietenkään puututa, koska nyt tuijotetaan Suomen metsien käyttöä ja silloin on yhdentekevää vaikka sama puumäärä hakattaisiin Venäjältä. Miksi? Koska se nyt vaan ei kuulu tähän..

Toiseksi sellupohjaiset tuotteet ovat uusiutuvia ja korvaavat monessa asiassa öljypohjaisia muovituotteita. Tätäkään ei oteta huomioon, koska ei nyt vaan oteta..

 

[PekkaSavo]

Ei tietenkään puututa, koska nyt tuijotetaan Suomen metsien käyttöä ja silloin on yhdentekevää vaikka sama puumäärä hakattaisiin Venäjältä. Miksi? Koska se nyt vaan ei kuulu tähän..

Venäjällä on käytössä paikallisen oligarkian tukema metsien FCS-sertifiointi ja Suomessa eurooppalaisten kehittämä PEFC ... jostain syystä tämä eurooppalainen ratkaisu ei kelpaa Vihreille. Se on ihan fakta että venäläinen puu on näille vastuullisemmin tuotettua. Ei Venäjällä tarvitse istuttaa metsää tilalle. Ei sitä valvo kukaan. Tietävät itsekin mutta koska toiminta on kohdistettu suomalaisten metsien käyttöön ...

Toki osa johtuu siitä miten FSC-tarran saaneita tuotteita on markkinoitu Saksassa. Siellä se on myynyt hyvin samaan malliin kuten sinne saatiin myytyä ajatus ydinvoiman alasajostakin ja venäläisistä kaasuputkista. Oikeastaan kaikkea mitä Vihreät sanovat pitäisi kontrata.

Pekka Haavisto pelaa nyt peliä jossa tehdas kuitenkin, toistaiseksi, hyväksytään ja vastineeksi saadaan kokoomukselta apua epämiellyttävimpiin asioihin kuten liikenteen verottamiseen. Tehtaaseenhan Vihreät yrittävät kuitenkin vaikuttaa ulkoparlamentaarisin keinoin.

Varmaan jo nämä tietyt "vihreisiin löysästi sidoksissa" olevat järjestöt valmistelevat suomalaiseen metsänhoitoon kohdistuvaa paskanheittokampanjaa muutamiin isompiin eurooppalaisiin maihin.

 

[miheikki]

http://professorinajatuksia.blogspot.com/2019/04/metsa-group-innostaa-tutkijoita-ja.html

MAANANTAI 29. HUHTIKUUTA 2019
Metsä Group innostaa tutkijoita ja poliitikkoja

Metsä Groupin investointi-ilmoitus Kemin sellutehtaaseen on johtamassa mielenkiintoiseen debattiin, kuten toissapäivänä arvelinkin. Ensinnäkin Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi totesi eilisessä mielipidekirjoituksessaan, että sellutehdas olisi ympäristöteko.

Hänen mukaansa "uudet tehtaat tuottaisivat valtakunnan verkkoon uusiutuvaa sähköä arviolta kaksi kertaa enemmän kuin Imatrankoski, jossa toimii maamme suurin vesivoimalaitos... tuotteet auttavat korvaamaan muovia ja muita valmisteita, joiden tekemiseen tarvitaan fossiilisia energiavaroja... Tehtaat vähentävät kasvihuonepäästöjen lisäksi muitakin ympäristöongelmia kuten maailman merien roskaantumista... Uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat maailmanmarkkinoilla tilaa vanhanaikaiselta ja saastuttaviin tehtaisiin perustuvalta tuotannolta... Laillisia ja laittomia hakkuita tapahtuu hädänalaisten orankien reviireillä ja muuallakin, missä niin sanottu kuudes sukupuuttoaalto pyyhkii eliölajeja maailmasta."

Vähemmän yllättävästi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio näki Ylen haastattelussa jo totutun yksisilmäisestipelkän Suomen hiilinielun ja kertoi, että "metsähakkuiden kiihtymisen myötä hiilinielu pienentyisi Mela-mallin arvion mukaan lähes kymmenellä miljoonalla tonnilla". Hänen näkemyksensä mukaisesti lovea olisi vaikea täyttää muilla keinoin - huomaamatta siitä, että Kaupin edelle siteeraamani kommentin vaikutukset jo yksinään täyttävät siitä osan. Ja globaalisti todennäköisesti paljon enemmänkin.

Poliittisista puoluejohtajista Vihreiden Pekka Haavisto otti negatiivisen kannan tehtaan tarvitseman julkisesti kustannettavan infrastruktuurin rahoittamiseen, jota hallitusneuvottelija Antti Rinne (sd) jo ehti lupailemaan. Näkyyköhän tämä Vihreiden kannatuksessa eurovaaleissa - etenkin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa puolueen suosio jäänee toki muutenkin vähäiseksi?

Joka tapauksessa lienee selvää, että mikäli puolueen kielteinen näkemys pysyy hallitukseen menemisen kynnyskysymyksenä, ovat Vihreät ulkona tulevasta valtioneuvostosta. Jos näin käy, asettuvat hallitusneuvottelut kokonaan uuteen ja entistä haastavampaan tilanteeseen.

Myös Vasemmistoliitossa näyttäisi olevan halua torjua Metsä Groupin investointi suomalaiseen biotalouteen. Tai ainakin Veronica Honkasalon twiitin muotoilu "ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä ihan kaikki" viittaa sellaiseen.

Voi kuitenkin olla, ettei Li Andersson lähde tähän peliin mukaan, sillä onhan Vasemmistoliiton asema Kemissä ollut perinteisesti vahva ja se on siellä edelleen kaupunginvaltuuston suurin puolue, eikä sikäläisiä duunareita siis kannata ehdoin tahdoin raivostuttaa. Nähtäväksi jää siten myös se, millä tavoin Metsä Groupin päätös vaikuttaa äänestäjien siirtymiseen Vasemmistoliiton ja Vihreiden tai anderssonilaisten ja SDP:n/Perussuomalaisten välillä - riippuen lopulta puoluejohdon valitsemasta linjasta.

Kokoomuksen ja Keskustan suunnasta on joka tapauksessa kuulunut ääniä tehtaan ja sen tarvitseman infrastruktuurin puolesta. Tämä oli tietenkin odotettua huolimatta puolueiden sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Perussuomalaistenkin tehdasta puoltava asenne lienee jo etukäteen selvä, mutta olisi toki poliittisesti korrektia saada asiaan vahvistus myös siltä suunnalta. Kuin myös RKP:lta ja Kristillisdemokraateilta.

Jäädään siis seuraamaan mitä tänään ja tulevina päivinä tapahtuu. Varmaa on tässä vaiheessa vain se, että Metsä Group onnistui hämmentämään entisestään kuumaa soppaa omien tavoitteidensa kannalta juuri oikeaan aikaan. Toisaalta metsäteollisuuden on saatava varmuus siitä, että sen toimintaedellytykset Suomessa ovat edelleen kunnossa, mikäli tänne aiotaan investoida myös jatkossa. Siihen vastaus on jo tullut, eli Antti Rinteen nopea kommentti vahvisti asian.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuka nousisi vastustamaan Kemin tulevaa sellutehdasta
Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa
Pirullisia ympäristöongelmia

 

[skärdis]

Venäjällä on käytössä paikallisen oligarkian tukema metsien FCS-sertifiointi ja Suomessa eurooppalaisten kehittämä PEFC ... jostain syystä tämä eurooppalainen ratkaisu ei kelpaa Vihreille.

FSC on käytössä suomalaisillakin metsäyhtiöillä, mutta PEFC on armeliaampi pienille metsänomistajille. Ja kun muistaa suomalaisten metsien omistuksen hajautuneen perheomistajille, niin PEFC on parempi meille.

Isot pojat kyllä tietävät PEFC:n päivien olevan luetut ja kaikki alan ihmiset varautuvat FSC:n laajenemiseen.

Ilmaston ja hiilinielujen osalta nämä sertit ovat kuitenkin samanveroisia.

 

[PekkaSavo]

Ilmaston ja hiilinielujen osalta nämä sertit ovat kuitenkin samanveroisia.

FSC ei kelpaa Venäjän osalta edes Greenpeacelle

Kyseinen sertifiointi on kohtuuttoman kallis, soveltuu lähinnä suuryrityksille, oligarkeille ja valtiontiloille. Miten ihmeessä tuo onnistuttiin masinoimaan läpi EU-alueelle? Miksi pitäisi edes tukea sertifiointia jossa laitetaan samalle tasolle omat metsäni ja Putinin tavalla hoidetut metsät? Siitä ilosta pitäisi vielä maksaa??? Eivät varmaan ole tajunneet ongelmaa.

Kun on tämä ilmastopsykoosi niin mitä vielä nähdäänkään maatalouden osalta kun tasan samat tahot alkavat vaikuttaa eurooppalaiseen maatalouteen jota vielä edelleen pyöritetään monessa maassa perheiden omistamien maatilojen toimesta. Ehkä se on vain sitä että äärivihreät ovat niin kaukana luonnosta, eläimistä ja paikallisista ihmisistä että siellä nähdään ne ihmiset pahempana uhkana kuin suuryritykset.

 

[skärdis]

FSC ei kelpaa Venäjän osalta edes Greenpeacelle

On se kumma kun ei vanjan sanaan luoteta! On meillä sertit ja niiden mukaan toimitaan viestitään Kremlistä.

 

[skärdis]

Pekka Haavisto pelaa nyt peliä jossa tehdas kuitenkin, toistaiseksi, hyväksytään ja vastineeksi saadaan kokoomukselta apua epämiellyttävimpiin asioihin kuten liikenteen verottamiseen. Tehtaaseenhan Vihreät yrittävät kuitenkin vaikuttaa ulkoparlamentaarisin keinoin. Varmaan jo valmistelevat suomalaiseen metsänhoitoon kohdistuvaa paskanheittokampanjaa muutamiin isompiin eurooppalaisiin maihin.

Mitään muutahan vastustajat eivät voi tehdäkään. Ei sellutehdas sentään mikään ydinvoimala ole eli sen rakentamista ei eduskunnalta kysytä.

Kannattaa muistaa Kuopion Finnpulp, jolla on jo kaikki ympäristöluvat ym. plakkarissa. Sen rakentaminen on siis vain ilmoitusasia kun rahoituskierros on saatu käytyä loppuun. Siinä se vihreillä ja demareilla vielä perperi repeää kun Finnpulp ilmoittaa rakennustöiden alkavan ensi maanantaina klo 0700.

 

[baikal]

Minua ärsyttää näissä hakkuukeskusteluissa kaksi perustavanlaatuista seikkaa:

Miksi ei tartuta juurisyyhyn eli paperituotteiden kulutuksen kasvuun? Sinnehän se muutos on saatava ja markkinat kyllä hoitavat sen jälkeen, ettei uusia tehtaita liikaa rakenneta. Ei tietenkään puututa, koska nyt tuijotetaan Suomen metsien käyttöä ja silloin on yhdentekevää vaikka sama puumäärä hakattaisiin Venäjältä. Miksi? Koska se nyt vaan ei kuulu tähän..

Toiseksi sellupohjaiset tuotteet ovat uusiutuvia ja korvaavat monessa asiassa öljypohjaisia muovituotteita. Tätäkään ei oteta huomioon, koska ei nyt vaan oteta.

Minua ärsyttää kanssa, mutta on tässä se puoli, että kun ns. isot puolueet näyttävät vihreää valoa, niin saahan sitä pikkupuolueet hyvevinkua ihan rauhassa. Vientituloja tarvitaan kipeästi ja siekailematta myös metsä on valjastettava tuottamaan raaka-ainetta. Kunhan -ne muut- alkavat maksaa metsistä reippaita hiilinielukorvauksia, niin sitten voidaan rauhoittaa vaikka joka kalikka.

Vihreän puolueen sisällä oli aikanaan Paloheimo ja yksi toinen mies, jotka perustelivat sellunkeiton vastustamista sillä, että Suomen on saatava korkeampi jalostusarvo puusta, jota viedään. Se on validi peruste. Ja sitä kohti pitää mennä. Mutta kun sillä sellulla, kartongilla ja paperillakin on kysyntää.....

Pakkausmateriaalituotanto on käsittääkseni volyymilla kasvava ala. Erilaiset lähettämispalvelut kasvavat joka hetki.

Meidän metsäalat ovat siinä vaiheessa, että sitä sellutehtaan kaipaamaa raaka-ainetta löytyy varmasti, sopivan kokoista ja -laatuista kalikkaa on kasvavat metsät pullollaan. Venäjän tuontia harjoitetaan siksi, että sillä tavoin pidetään hankintalinja käynnissä sinne päin ja toiseksi muodostetaan puskuria lansseihin, ettei pääse hinnat nousemaan Suomessa ainakaan liikaa.

Olen kuunnellut itkunsekaisin tuntein ihmisiä, jotka arvioivat, että kohta kukaan ei myy puuta....voihan nenä. Jos puunmyynti ei maistu riittävällä tavalla, niin valtio panee peliin vero- ym. porkkanoita. Eli jos et myy, niin tulee verokannustimia. Tosin rahaa ei ole jaossa vaan sitä otetaan metsänomistajan lompakosta.....alkaapa kalikka löytää tiensä valtatien varteen.

Forumin wanhimmat muistanevat, millä tavoin -70-80-luvun vaihteessa pantiin yksityismetsänomistajien myyntihalut kuntoon.

 

[baikal]

Kun on tämä ilmastopsykoosi niin mitä vielä nähdäänkään maatalouden osalta kun tasan samat tahot alkavat vaikuttaa eurooppalaiseen maatalouteen jota vielä edelleen pyöritetään monessa maassa perheiden omistamien maatilojen toimesta.

Ei tarvi odottaa. Ne tahot ovat vaikuttaneet maatalouden toimintaan jo yli 30 vuotta. Osa asioista on ollut ihan asiaa, osa silkkaa pa...aa, näpertelyä ja vallankäyttöä ja -näyttöä.

 

[Sir]

Yksi selittävä tekijä on lapsikuolleisuuden vähentyminen. Ota huomioon, että tuo hedelmällisyysluku ei kerro mitään väestönkasvusta.

Kyllä se mitään kertoo. Se on ylivoimaisesti tärkein selittäjä.

Hedelmällisyysluku voi olla korkea, mutta samaan aikaan väestö ei kasva ollenkaan.

Anna minulle maa, jossa tämä pätee. Tuo voi mahdollisesti päteä hyvin lyhytaikaisesti, jossa maassa on kaaos päällä (sanotaan Ruwanda 1995 tai Syyria nyt), mutta pidemmällä aikavälillä tuo ei kertakaikkiaan päde. Tai jos olet eri mieltä, niin näytä minulle esimerkkimaa.

Tämän mukaan Afganistanissa on maailman korkein lapsikuolleisuus. Silti siellä väestönkasvu on 2.5%, kun koko maailmaa koskeva arvo on 1%. Seuraavaksi korkein se on Nigerissä, jossa väestönkasvunopeus on huimat 3.8%. Jne. Jos sitten lapsikuolleisuuslistalta otetaan sellainen maa kuin Bangladesh, jossa se on globaalisti edelleen varsin korkealla, mutta jossa syntyvyys on laskenut rankasti (hedelmällisyysluku 2.1), ollaankin sitten tuolla maailman keskitasolla, eli 1%:n väestönkasvussa.

Jos tähän kivikautiseen korkean hedelmällisyysluvun yhteiskuntaan yhdistetään länsimainen lääketiede ja kehitysapu, niin ongelmia tulee varmasti. Ratkaisu on siis jälleen kortonki.

Ei ole, vaan vaurastuminen. Katso nyt vaan se Hans Roslingin TED-video.

 

[Sir]

Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Mitä sitten? Miten tämä on millään muotoa ristiriidassa minun kirjoittamani kanssa?

Ja siis jälleen kerran, ei Intian valtio niitä päästöjä tuota, vaan intialaiset kuluttajat. Ihan niin kuin Suomessakin suomalaiset kuluttajat ne päästöt tuottavat, ei Suomen valtio. Valtioihin tuijottaminen on siis väärä tapa lähestyä tätä ongelmaa. Oleellinen pointti on siinä, että kuluttajat pitää saada kuluttamaan vähemmän asioita, jotka tuottavat hiilipäästöjä.

 

[Mustaruuti]

Täällä kerrottiin siitä, että talous Suomessa kasvoi mutta päästöt vähenivät 1990-luvun alusta alkaen. Tietenkin. Globaalit päästöt ovat kasvaneet, ja se on osa läntisen talouskasvun perustetta.

Oletetaan että joku tekee Suomessa metallia. Kun tehdas suljetaan, Suomen päästöt vähenevät tehtaan verran, mutta ne maailman päästöt lisääntyvät vastaavan tuotemäärän osalta kolminkertaisiksi mikäli se metalli pitää edelleen ostaa.

Tästä on ollut kysymys 1990-luvun alusta alkaen. Globalisaation edut ovat olleet läntisen maailman talouskasvu ja köyhyyden vähentyminen mutta samalla tapettiin maapallo.

Tämä on vetävä tarina. Mutta mitkään faktat eivät taida valitettavasti tukea tätä?

1) Suomesta ei ole viety metalliteollisuutta Kiinaan. Suomen metalliteollisuuden volyymi on moninkertaistunut. Alla on metalliteollisuuden käyttämät massat euroina. Suurin osa raaka-aineista on tuontitavaraa.




2. Teollisuuden sähkönkäyttö on kasvanut merkittävästi vuodesta 1990.

Tilastokeskus

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

550 vs 400.


3. Hiilidioksidipäästöt energiantuotannossa ovat silti laskeneet, koska fossiilisia käytetään vähemmän.




4. Ja fossiiliset ovat laskeneet, koska kivihiilen käyttöä ollaan johdonmukaisesti vähennetty.




5. Samaan aikaan sähkön hinta on laskenut.



6. Suomen talouskasvu on jo kerrottu. Talous ei ole näihin siis romahtanut. Päinvastoin. Se on kasvanut.

 

[Mustaruuti]

Vihreiden hallitusohjelma käy kotimaisen työllisyyden kimppuun

Tässäkin ketjussa on esitetty pelkoja kuinka vihervasemmisto pyrkii haittaamaan kotimaisen perusteollisuuden toimintaa, koska se haluaa pelastaa ilmaston, välittämättä työllisyydestä ja ihmisten toimeentulosta. Paremmat ihmiset ovat yrittäneet vakuuttaa meille, ettei näin ole ja pelkäämme turhaan.
No, tässä se nyt kuitenkin tulee...

– Tämä tarkoittaa erityisesti merkittäviä lisäpanostuksia koulutuksen kaikille asteille ja köyhyyden vähentämiseen. Suomen ilmastotavoitteita on kiristettävä ja luonnonsuojelua vahvistettava, mikä edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä sekä lisäpanostuksia luonnonsuojeluun.
Haavisto ei kysyttäessä suostunut tarkentamaan, paljonko esimerkiksi vihreiden vaatimat lisäpanostukset koulutuksen ovat euroissa laskettuna.

Haaviston mukaan vihreät ei myöskään osallistu hallitukseen, joka ”suhtautuu kielteisesti Suomen EU- ja eurojäsenyyteen, joka edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristäytymistä kansainvälisestä yhteistyöstä YK:n, EU:n tai Pohjoismaiden tasolla tai joka ei paranna vähemmistöjen asemaa tai suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin.
Haavisto harmitteli sitä, ettei Rinteen kysymyspatteristo sisältänyt kovin konkreettisia talouskysymyksiä. Vihreät ei ollut mukana suurten puolueiden puoluesihteerien kokoonpanossa, joka on keskusteli talouskysymyksistä jo ennen kuin Rinne antoi kysymykset puolueille.
Metsä Groupin Kemin sellutehdashanke ja neljä muuta vireillä olevaa sellutehdashanketta on vihreille vaikea pala.
– Tämähän on kestämätön tilanne. Sitä Suomen metsät eivät kestä ja meillä ei ole mahdollisuutta menettää hiilinieluja. Pitäisi olla joku metsäteollisuuden laajempi kokonaissuunnitelma.
Eräs vihreiden vaatimuksista onkin Haaviston mukaan se, että tehdashankkeiden ympäristövaikutusarvioinnin yhteydessä pitäisi katsoa metsien raaka-ainepohja-ja hiilinieluvaikutukset.
– Tätä meillä ei vielä valitettavasti lainsäädännössä ole.
Haavisto ennakoi, että hallitusneuvotteluista tulee ”vaikeat”.
MIKA KOSKINEN

Ja Lisää Vihreiden ajatuksia

• sarjamurhaajan neljäs uhri

Antti Rinteen tuki metsäteollisuudelle hiertää vihreitä – ”Suomeen on vaikea mahduttaa uusia jättisellutehtaita”
(KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA, METSÄ FIBRE, ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 28.4. 20:11

• Jaa17
• Twiittaa
• Sähköposti

Vihreät kiittelevät Antti Rinteen ilmastopainotusta hallitusneuvotteluissa. Yhtämielisyyttä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä rikkoo kuitenkin Rinteen tuki metsäteollisuudelle.
Hallitustunnustelija Antti Rinteen (sdp) antama painoarvo ilmasto- ja ympäristöasioille on kerännyt kiitosta vihreiltä. Yksi seikka näyttäisi silti nakertavan yhtämielisyyttä vihreiden ja Rinteen välillä.

Lauantaisessa Ykkösaamun haastattelussa Rinne nimittäin vakuutti valtion tukevan Metsä Groupia, mikäli yhtiö perustaa Kemiin sellutehtaan.

Vihreät on tässä asiassa hyvin eri linjoilla. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen teki puolueen kannan perin selväksi puoluevaltuuskunnan kokouksessa sunnuntaina.

– Uusien jättisellutehtaiden mahduttaminen Suomeen on vaikeaa, jos ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuus aiotaan ottaa tosissaan, Mikkonen sanoi.




MAINOS PÄÄTTYY

TEHDASHANKE kasvattaisi mitä todennäköisemmin hakkuumääriä ja pienentäisi siten metsien hiilinielua. Hiilinieluilla on kosolti merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta, sillä ne sitovat tehokkaasti kasvihuonepäästöjä.

Rinne arvioi Ykkösaamussa, että Kemin sellutehtaan vaatima hakkuumäärien kasvu voitaisiin toteuttaa kestävästi.

– Uskon, että puun hakkuutaso kestää tämän hankkeen. Se on noin kuusi miljoonaa kuutiota lisää nykyiseen hakkuutasoon, joka on tänä vuonna 75–76 miljoonaa kuutiota, Rinne sanoi.

Mikkonen kommentoi aihetta paljon huolestuneemmalla äänenpainolla vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa.

– Uutinen Kemin havusellutehtaan investoinnista herätti minussa runsaasti kysymyksiä, hän totesi.

– Hakkuiden lisääminen ei ole kestävää monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta. Miten hakkuiden kasvattamisesta seuraava metsien hiilinielun kasvun pieneneminen aiotaan kompensoida?

EDUSKUNTAVAALIEN alla Rinteen ja demareiden kanta hakkuisiin heilui kuin puu tuulessa. Helsingin Sanomien mukaan etenkin vaalitenteissä puoluejohdolta oli toisinaan vaikea saada selvää vastausta kysymykseen, pitäisikö hakkuita vähentää vai lisätä.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kommentoi Ilta-Sanomille, että metsäteollisuuden ilmastokysymyksiä pitäisi käsitellä kokonaisuutena.

– Meneillään on kaiketi viisi suurta tehdashanketta. Niiden yhteiset hakkuutavoitteet ovat kestämättömällä tasolla ilmastopolitiikan näkökulmasta.

Haaviston mukaan hiilinieluihin liittyvät kysymykset täytyisi ratkaista joko kompensaation kautta tai yksinkertaisesti rajaamalla tuotantomäärät kestävälle tasolle.
Samuli Niinivuo

JA mitä tässä nyt vastustetaan?
Uutta tehdasta joka korvaisi vanhat tehtaat, toisi töitä ja olisi todennäköisesti vähemmän saastuttava ja energia tehokkaampi. Se ei kuitenkann kelpaa Vihreille jotka ovat valmiit parantamaan maailmaa viimeiseen suomalaiseen työpaikkaan.

Ihan vain kommenttina vihervasemmiston pelkoon. Tuohan juuri kertoo, että vihervasemmistokin on asiasta montaa eri mieltä.

SDP kannattaa selkeästi, Vasemmisto kannattaa todennäköisesti myöskin, ja vihreiden nyt on pakko oman uskottavuutensa vuoksi näytellä tyrmistynyttä.

Ei vihreät tuota asiaa pysty estämään.

Olen monta kertaa foorumilla todennut, että Suomen monipuoluejärjestelmä on erinomainen systeemi. Se tuottaa todennäköisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen. Koskaan en ole itse vihreitä äänestänyt. Mutta eivätköhän kaikki foorumilla ole sitä mieltä, että on vain hyvä että tässäkin asiassa tehdään huolellinen harkinta ja tehdään asiat ylipäänsä kestävällä tavalla luonnon monimuotoisuudesta ja elinvoimaisuudesta huolehtien?