Ilmastopsykoosi -ketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kertoisitko enemmän tästä merkityksettömästä tuotantoalasta?
Tuotannon merkitys Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille on merkityksetön. Sen arvo on alle 5% BKT:stä. Yskähdys maailmantaloudessa vaikuttaa Suomen talouteen enemmän kuin se, että Suomessa maataloustuotanto loppuisi kokonaan tai sen arvo kaksinkertaistuisi. Pidempi keskustelu tästä aiheesta (tai maatalouden strategisesta merkityksestä) menköön maatalousketjuun.
 
Vastasit ihan eri viestiin silloin alkuun, eli siihen teoreettiseen esimerkkiin, jota et lukenut kunnolla etkä nähnyt aiempaa viestiä, joka oli sen pohjana. Mutta näitä sattuu.

Tarkistetaanpa.

Kyse oli alunperinkin tuosta samasta tekstikokonaisuudesta. Kuten alta näkyy.

Jostain syystä irrotit siitä sitten erilleen tuon keskimmäisen rivin.

Tai sitten on mahdollista, että en jälleen ymmärrä, mitä kirjoitat. Tähän mennessä vaikuttaa kuitenkin siltä, että olen ymmärtänyt ihan oikein, kun asioita on käyty lävitse.

29576

Kuten jo todettu, niin sanottua "hiilivuotoa" ei Suomesta Kiinaan ole tapahtunut. Eikä todennäköisesti globaalistikaan.

Syykin on suoraviivainen.

Kiinaan on viety työtä, jossa manuaalisen työn osuus on suuri.

Energiaintensiivisessä teollisuudessa sananmukaisesti energian osuus on suuri ja käänteisesti manuaalisen työn osuus alhainen.
 
  • Tykkää
Reactions: Sir
Huoltovarmuus...phyi
Tämä keskustelunhaara koski sitä, että hyötyisikö Suomi jotain ilmastomuutoksesta. Olettaen, että lämpeneminen johtaisi Suomen maatalouden olosuhteiden paranemiseen, tämän tarkastelun kannalta on merkitystä vain sillä, mikä maatalouden taloudellinen arvo on. Huoltovarmuus on täysin asiaan liittymätön asia tai oikeastaan se liittyy tähän vain sitä kautta, että ilmastomuutos saattaisi pahimmillaan huonontaa Suomen ruuansaantia ja sitä kautta heikentää huoltovarmuutta. Olettaen, että huoltovarmuus on tällä hetkellä kunnossa, niin ilmastomuutos ei tätä asianpuolta voi ainakaan mitenkään parantaa. Jos veneesi ei vuoda, niin siihen lisätilkkeiden mättäminen ei vähennä sen vuotamista.
 
vaan vilpittömästi myönnän, että saatat olla älyssäsi aivan toisella levelillä kuin minä nimenomaan sinun eduksesi.
Kiitos.

Minä ainakin näen lähes painajaisen, kun mietin kehitysmaan asukasta tai diktatuurin alamaista, joka kantaa nahkassaan globaalia vuosittaista rahanippua.

Hän kantaa sitä jo nyt. Jos lähtökohta on se, että diktaattori voi tehdä maassaan ihan mitä huvittaa riippumatta kansalaisten mielipiteestä, mikään ei estä diktatuuria panemasta kansalaisia keskitysleireihin tekemään tuotteita vientiin ja keräämästä niistä tulevie rahoja omaan taskuunsa. Tai jos ei vientiä haluta harrastaa, niin voi hän panna ne ihmiset rakentamaan itselleen monumentteja tai muuta kivaa.

Tai niin kuin Suomessa, kerätä työntekijöiltä veroa heidän tekemästään työstä.

Ehdottamani systeemi ei muuta yhtikäs mitään tämän perusasetelman suhteen. Kansalaiset ovat todennäköisesti sitä vittuuntuneempia johtajalleen, mitä enemmän tämä kohtelee heitä huonosti, ja sitä kautta uhka vallankumoukselle kasvaa.
 
Jos kommentoi tuota ilmastonvastaista taistelua, niin ajatus henkilökohtaisesta hiilitaseesta on kiinnostava, mutta aika vaikean kuuloinen käytännössä.

Jos katsotaan, mistä ne päästöt tulevat, niin ne tulevat käytännössä hiilestä (sähkö ja lämmöntuotanto) ja öljystä (liikenne).

Hiilipäästöt saadaan laskuun korvaamaalla hiiltä tuulella, auringolla ja ydinvoimalla sekä esim. lämpöpumpuilla ja sähköistämällä liikennettä.

Liikenteen sähköistäminen ei tarvitse tarkoittaa sähköautoja. Hybridit, joiden akku riittää 50km yhdensuuntaiseen ajomatkaan käytännössä vähentävät henkilöautoliikenteen päästöjä varmaan jo 90%. Koska hyvin harva ajaa päivittäin yli 50km suuntaansa.

29577
 
Elintarviketeollisuutta ja kuljetusta tarvitaan ihan riippumatta siitä, missä elintarvikkeiden raaka-aineet on tuotettu. Fakta on se, että maidontuotantoa (johon ilmaston lämpeneminen ei juurikaan tuo etua) Suomen maatalous ei tuota lisäarvoa. Tarkoitan tällä sitä, että tuotantoon pannut panostukset (koneet, lannoitteet, jne.) eivät kata tuotannon arvoa. Ja siis tällöin maanviljelijän työn lisäarvoksi tulee negatiivinen. Ainoa syy, miksi sitä harjoitetaan, on se, että a) EU-alueella on valtavat tuontitullit, jotka estävät kilpailukykyisen ruuan tulon markkinoille ja b) maanviljelijöille maksetaan valtavia tukiaisia.

Kukaan ei laske Suomen elektroniikkateollisuuden tuottamaa lisäarvoa ja sen työllistämiä ihmisiä Suomen piin kaivostoiminnan piikkiin. Pii ja muut elektroniikkateollisuuden raaka-aineet tuodaan Suomeen ja niihin tehdään lisäarvoa Suomessa suomalaisella työllä. Mikään ei estä tekemästä samaa elintarviketeollisuuden suhteen. Todennäköisesti ostaisit suomalaisessa leipomossa leivottua leipää, vaikka se olisi tuonut tarvitsemansa jauhot ulkomailta.
[/QUOTE

Eli tuontitullit ja tukiaiset ovat ainoat syyt, miksi Suomessa maataloutta harjoitetaan?
Esim. muualla euroopassa varmaan on eri syyt ruoan tuotannolle?
Hirvittää ajatella, että Suomesta ajettaisiin koko maatalous elinkeinona alas. Ei tarvitse olla iso katastrofi, että ne ulkomailta tuotavat elintarvikeraaka-aineet jääkin tulematta, ja tuota maataloustuotantoa ei hetkessä polkasta uudelleen käyntiin. Ja tuo ilmaston lämpeneminen tuo etua myös maidontuotannolle, koska täällä Suomessa noiden lehmien ravinto koostuu hyvin pitkälle nurmirehusta, joka ei tiettävästi talvella kasva. Kriisin sattuessa voi toki yrittää pärjätä syömällä noita elektroniikka-tuotteita.
Tuolla logiikalla voitaneen kysyä, että mihin Suomen Puolustusvoimia tarvitaan? Eikö sekin olisi parempi ulkoistaa muille valtioille?
 
Uhraaminen on sinänsä sopiva sana tuolle.

En vain näe sille paljon järkeä. Asioita voi tehdä aika paljon ilman hirvittäviä uhrauksia. Aivan kuten jo tähän mennessä on tehty.

Tässä on hyvä esimerkki Usan siirtyminen aurinko yms muuhun uusiutuvaan energiaan. Se ilmeisesti tapahtuu todella isosti vuositasolla. Mutta omaa teollisuttaan eivät kai kampita. Olisiko, että enemmän kannustavat ja palkitsevat eritavoin ja kampanjoilla.
Jos tuollainen samanlainen siirtymistahti tai osittain edes saataisiin Intiaan jossa aurinko ei ole paistanut vuosiin tiettyjen kaupunkien kaduille, niin vaikutukset olisivat merkittäviä. Se täytyisi vain tehdä lännen rahalla.
 
Tässä on hyvä esimerkki Usan siirtyminen aurinko yms muuhun uusiutuvaan energiaan. Se ilmeisesti tapahtuu todella isosti vuositasolla. Mutta omaa teollisuttaan eivät kai kampita. Olisiko, että enemmän kannustavat ja palkitsevat eritavoin ja kampanjoilla.
Jos tuollainen samanlainen siirtymistahti tai osittain edes saataisiin Intiaan jossa aurinko ei ole paistanut vuosiin tiettyjen kaupunkien kaduille, niin vaikutukset olisivat merkittäviä. Se täytyisi vain tehdä lännen rahalla.

Intiassa ja Kiinassa on tosiaan niin paljon tavaraa ilmassa, että se heikentää jo aurinkovoimankin potentiaalia :) (kuva alla)

Jenkeissä kuitenkin on nykyään kyse ihan markkinaehtoisesta kehityksestä.


Miksi lännen pitäisi tehdä se Intiassa?

Se on jo tapahtumassa muutenkin.

29591


29588
 
Tarkistetaanpa.

Kyse oli alunperinkin tuosta samasta tekstikokonaisuudesta. Kuten alta näkyy.

Jostain syystä irrotit siitä sitten erilleen tuon keskimmäisen rivin.

Tai sitten on mahdollista, että en jälleen ymmärrä, mitä kirjoitat. Tähän mennessä vaikuttaa kuitenkin siltä, että olen ymmärtänyt ihan oikein, kun asioita on käyty lävitse.

Katso liite: 29576

Kuten jo todettu, niin sanottua "hiilivuotoa" ei Suomesta Kiinaan ole tapahtunut. Eikä todennäköisesti globaalistikaan.

Syykin on suoraviivainen.

Kiinaan on viety työtä, jossa manuaalisen työn osuus on suuri.

Energiaintensiivisessä teollisuudessa sananmukaisesti energian osuus on suuri ja käänteisesti manuaalisen työn osuus alhainen.

Vielä kerran. Tuo on se teoreettinen esimerkki, josta pitäisi osata lukea sana oletetaan. Keskustelussa aiemmin oli otettu ehkä leikkisästi esiin ajatus Raahen sulkemisesta.

Missään kohdin ei kerrota, että Suomesta olisi terästehtaita mennyt Kiinaan, kuten yrität hiukan harhauttavasti, ehkä hassun itsepäisestikin, todistella. Tyylissäsi olisi ikävä trollaamisen sivumaku, mutta ajattelet vilpittömästi lukeneesi oikein, vaikka olet oikeasti tehnyt vain tulkinnan. Lukutaidon testistä tuolla tyylillä ei pääsisi läpi täysin pistein.

Kirjoitustaidossasi ei ole vikaa, joten osannet lukeakin halutessasi. Siksi pitääkin miettiä, miksi haluat väkisin lukea kuten haluat. Sinun pitää kuitenkin itse vastata itsellesi tuohon kysymykseen. Minun mielestäni sinun pitäisi jo säästää palstalaisia tältä tuskailulta, joka pakottaa minutkin saivartelemaan sanasemantiikalla. Jos haluat jatkaa, minun on lopetettava lukijoiden vuoksi keskusteleminen kanssasi, mutta sekään ei tunnu oikealta, koska keskustelun pitäisi mennä eteenpäin.

Mietin tuota hiilivuotoa. "Hiilivuodoksi" voi kutsua yritystä, jolla on tuotantoa kaukomailla, olivat ne mitä tahansa, mikäli olosuhteissa ei ole uudenaikaisia ratkaisuja. Sitten tulee se, millaisella systeemillä energia siellä tuotetaan. Emme me suomalaiset tässä ole viattomia (parillasadalla tuotantoa pelkästään Kiinassa) mutta emme myöskään mikään suuri tekijä, kun ajattelee länsimaita kokonaisuutena. Globalisaatio on luonut vaurautta länsimaihin, ja nostanut elintasoa kolmannessa maailmassa mutta sen ilmastovaikutukset ovat järkyttävät. Suomalaisten osa ei ole mitään verrattuna Yhdysaltoihin tai Saksaan, mutta se on olemassa, mutta meillä on tuotantoa halvan työvoiman ja hiilienergian maissa.
 
Viimeksi muokattu:
Liikenteen sähköistäminen ei tarvitse tarkoittaa sähköautoja. Hybridit, joiden akku riittää 50km yhdensuuntaiseen ajomatkaan käytännössä vähentävät henkilöautoliikenteen päästöjä varmaan jo 90%. Koska hyvin harva ajaa päivittäin yli 50km suuntaansa.

Pakko lisätä tuohon vielä sen verran, että polttomoottorin hyötysuhde on huonoimmillaan juuri kaupunkiajossa. Hybridi auttaisi tuohonkin ongelmaan.
 
Oletan, että ihmisen vaikutus ilmastoon on pitkää perua. Selkeästi se on nähtävissä jossain määrin viimeistään teollistumisesta alkaen. Se alkoi kiihtyä 1950-luvulla amerikkalaisten luotua mallin, jossa talouskasvu koplataan kuluttamisen kasvun kanssa yhteen, ja nyt taitaa olla hämmästyttävän suuri piikki hiilidioksidin määrässä nähtävissä juuri globalisaation alkutahtien jälkeen. Kyllä tutkijat ovat noteeranneet talouskasvun, kulutuksen kasvun ja globalisaation vaikutukset.

Kyse on siitä, halutaanko vihollinen pysäyttää, ei siitä, minkä edunvalvontakoneiston suodatus tietomäärästä on oikea. Ymmärrän, että globalisaatio on ollut pyhä asia ja luo kasvua, mutta jos kaikki perustuu jatkuvaan kasvuun, käsittääkseni maapallon tuhoutuminen ei ole mielipidekysymys vaan yhtälö.

En ole talousjärjestelmän muuttamisen kannalla, mutta eloonjäämisen kompromissiohjelma on tehtävä maailmanlaajuisesti. Suomessa päästöt vähenevät kyllä ja ovat vähentyneet.

Mutta se ei auta.

29592
 
Vielä kerran. Tuo on se teoreettinen esimerkki, josta pitäisi osata lukea sana oletetaan. Keskustelussa aiemmin oli otettu ehkä leikkisästi esiin ajatus Raahen sulkemisesta.

Missään kohdin ei kerrota, että Suomesta olisi terästehtaita mennyt Kiinaan, kuten yrität hiukan harhauttavasti, ehkä hassun itsepäisestikin, todistella. Tyylissäsi olisi ikävä trollaamisen sivumaku, mutta ajattelet vilpittömästi lukeneesi oikein, vvaikka olet oikeasti tehnyt vain tulkinnan. Lukutaidon testistä tuolla tyylillä ei pääsisi läpi täysin pistein.

Kirjoitustaidossasi ei ole vikaa, joten osannet lukeakin halutessasi. Siksi pitääkin miettiä, miksi haluat äkisin lukea kuten haluat. Sinun pitää kuitenkin itse vvastata itsellesi tuohon kysymykseen. Minun mielestäni sinun pitäisi jo säästää palstalaisia tältä tuskailulta, joka pakottaa minutkin saivartelemaan sanasemantiikalla. Jos haluat jatkaa, minun on lopetettava lukijoiden vuoksi keskusteleminen kanssasi, mutta sekään ei tunnu oikealta, koska keskustelun pitäisi mennä eteenpäin.

Mietin tuota hiilivuotoa. "Hiilivuodoksi" voi kutsua yritystä, jolla on tuotantoa kaukomailla, olivat ne mitä tahansa, mikäli olosuhteissa ei ole uudenaikaisia ratkaisuja. Sitten tulee se, millaisella systeemillä energia siellä tuotetaan. Emme me suomalaiset tässä ole viattomia (parillasadalla tuotantoa pelkästään Kiinassa) mutta emme myöskään mikään suuri tekijä, kun ajattelee länsimaita kokonaisuutena. Globalisaatio on luonut vaurautta länsimaihin, ja nostanut elintasoa kolmannessa maailmassa mutta sen ilmastovaikutukset ovat järkyttävät. Suomalaisten osa ei ole mitään verrattuna Yhdysaltoihin tai Saksaan, mutta se on olemassa, mutta meillä on tuotantoa halvan työvoiman ja hiilienergian maissa.

Kirjoittaminen ja lukeminen ovat molemmat vaikeita asioita. Jos kaikki ponnistelemme niiden suhteen, pystymme sitten toivottavasti parempaan kommunikaatioon.
 
Eli tuontitullit ja tukiaiset ovat ainoat syyt, miksi Suomessa maataloutta harjoitetaan?
Esim. muualla euroopassa varmaan on eri syyt ruoan tuotannolle?

Toistan alkuun sen, minkä jo sanoin, eli jos haluat maatalousasiasta yleisemmällä (ei ilmastomuutokseen suoraan liittyen) jatkaa, siirry maatalousketjuun. Tämä on minulta viimeinen postaus tähän ketjuun maatalouden yleisestä puolesta.

Toiseksi, ei, asia ei ole merkittävästi erilainen muualla Euroopassa, vaan karkeasti puolet EU-budjetista menee suoraan maatalouden tukemiseen.
 
Liikenteen sähköistäminen ei tarvitse tarkoittaa sähköautoja. Hybridit, joiden akku riittää 50km yhdensuuntaiseen ajomatkaan käytännössä vähentävät henkilöautoliikenteen päästöjä varmaan jo 90%.
Tarkoittanet ns. plug-in hybridejä, etkä ns. tavallisia hybridejä, joissa kaikki energia viime kädessä tulee kuitenkin bensasta, välillä vain sähkömoottorin kautta. Oleellinen asia hybridien kehityksessä olisi siis se, että niihin saadaan töpseli, jolla voi ladata akkuja verkosta puhtaalla sähköllä. Joissain tämä jo on, suuressa osassa ei.
 
Tarkoittanet ns. plug-in hybridejä, etkä ns. tavallisia hybridejä, joissa kaikki energia viime kädessä tulee kuitenkin bensasta, välillä vain sähkömoottorin kautta. Oleellinen asia hybridien kehityksessä olisi siis se, että niihin saadaan töpseli, jolla voi ladata akkuja verkosta puhtaalla sähköllä. Joissain tämä jo on, suuressa osassa ei.

Jopa tavallinen hybridi toimii kaupungissa tehokkaammin, koska polttomoottori voi ladata akkua optimikierrosalueellaan. Samoin osa hidastusenergiasta saadaan takaisin akkuihin.
 

Datana näyttää olevan Maailman pankin tilastot, joten luotettaneen näihin. Väestönkasvu näkyy per henkilö biokapasiteetissa hyvin.


29595

29596

Suomi on länsimaiden suvereeni ykkönen. Tätäkin vasten Suomen allekirjoittama EU-sopimus hiilinieluista tuntuu ihan v***n käsittämättömältä. Hei me maksetaan, koska nielut ei kasva kuten muilla... Muiden pitäisi maksaa meille, että hoidamme monin kerroin oman osamme. Vähän sama kuin osallistuisi Suurin Pudottaja -kisaan rasvaprosentilla 12%.

29597
 
Back
Top