Lausuntonne ei välttämättä täysin pidä paikkaansa.Pakko lisätä tuohon vielä sen verran, että polttomoottorin hyötysuhde on huonoimmillaan juuri kaupunkiajossa. Hybridi auttaisi tuohonkin ongelmaan.
Polttomoottorin hyötysuhde on enimmäkseen kuorman (esitetään: tehollinen keskipaine, vääntömomentti tai 0 - 100% maksimista tietyllä nopeudella) ja pyörintänopeuden funktio. Hyötysuhde on aina nolla, kun kuorma on nolla (eli tyhjäkäynti). Toisaalta paras hyötysuhde esiintyy tavallisesti lähellä 100% kuormaa kullakin pyörintänopeudella. Lisäksi kitkapaine nousee yksinkertaistettuna suoraan verrannollisena kuormaan ja neliöön verrannollisena pyörintänopeuteen. Tiivistettynä: hyötysuhde on hyvä, kun kuorma on suuri ja pyörintänopeus ei ole ylettömän suuri.
Suomalaisilla nopeusrajoituksilla maantienopeuksien tehontarve on melko pieni tavallisen henkilöauton max tehoon verrattuna. Siten kuormakin jää melko pieneksi. Toisaalta taajama-ajon syklisyyden takia tehon käyttö kiihdytyksissä ylittää helposti maantieajon tehontarpeen. Voi siis olla, että joissakin tilanteissa toteutunut kaupunkiajon moottorihyötysuhde on parempi kuin maantieajon vastaava.
Miksi sitten kaupunkikulutus on suurempi? Syy on tietenkin jarrutukset joissa moottorilla tehty kineettinen energia menetetään lämpönä. Toisaalta ilman jarrutuksiakin pienen ajonopeuden takia käytetään pienempää vaihdetta jolloin moottori joutuu tekemään enemmän työtä kitkapainetta ja muita häviöitä vastaan kilometriä kohti. Moottorin kokoa pitäisi tavallaan muuttaa pientä tehoa varten, mutta se ei onnistu täydellisesti edes esim sylinterien lepuuttamisella.
Hybriditekniikka tietysti auttaa ottamalla osan jarrutusenergiasta talteen. Toisaalta se lisää massaa ja sitä kautta kulkuvastusta.