Ilmastopsykoosi -ketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Samaa mieltä.

Globaalin nälänhädän tapahtumiseksi pitäisi tapahtua aika paljon. Ja siis silloinkin ruuantuottajat myyvät ensi sijassa sinne, missä on eniten fyrkkaa tarjolla. Suomalaisten kokonaistuotannon pitää romahtaa aika alas ennen kuin heidän työnsä arvo on niin alhainen, ettei sillä saa mahaa täyteen ruokaa maailmanmarkkinoilla. On tämä tietenkin periaatteessa mahdollista, mutta aika lailla sekaisin pitää koko maailman olla tuossa tilanteessa jotta sen suhteen voisi oikeastaan pohtia yhtään mitään asioita.


No, EU tasolla taas ilmastonlämpeneminen ei enää sitten olekaan mitenkään yksikäsitteisesti hyvä asia maataloudelle. Se, mitä Pohjois-Eurooppa voittaa pidemmässä kasvukaudessa, voi tarkoittaa tappiota Etelä-Euroopassa vähentyneiden sateiden vuoksi.

Jaa, ja kun aloin selaamaan lukuja, niin EU tasollakaan ei maataloudella ole juuri mitään merkitystä. Tämän mukaan se tuottaa 4.4% EU:n BKT:stä. Se työllistää melkein tuplasti suuremman määrän ihmisiä (8.3%), mikä vaan kertoo siitä, kuinka epätoivoisen tuottamattomasta tuotantoalasta on kyse. Noiden lukujen suhde kertoo juuri siitä, että iso osa EU:n maataloudesta pyörii tukiaisten tekohengityksellä.

Ja ihmiset sitten epätoivossaan syövät tätä tuottamattoman tuotantoalan hedelmää, etteivät itse joutuisi tekohengitykseen.. :rolleyes:
 
Alkaa vaikuttaa entistä enemmän siltä että lapsiparka on vain suuren kusetuksen välikappale ja uskallanpa väittää että sanoja on syötetty suuhunsa. Nämä "erityiset lapset" kun uskovat ja sisäistävät vanhemman (tai vastaavan auktoriteetin ) äänellä kerrotun sanoman varmasti ns. normitapausta herkemmin. "Keisarin uudet vaatteet" -lainaus kuullostaa todella härskiltä vedolta tässä yhteydessä. Tämä juttu alkaa haista entistä kauemmas ja kenenkään asiaa millään lailla kyseenalaistamatta. Irvokasta.

edit. typo
 
Viimeksi muokattu:
Ja ihmiset sitten epätoivossaan syövät tätä tuottamattoman tuotantoalan hedelmää, etteivät itse joutuisi tekohengitykseen.. :rolleyes:
Ihmiset syövät sitä, koska se on niin rankasti subventoitua ja tullimuurein suojattua, minkä vuoksi kuluttajille näkyvä hinta on kilpailukykyinen. Ihmiset todennäköisesti räpläisivät edelleen Nokian puhelimiakin, jos niitä olisi subventoitu veronmaksajien rahoilla. Vaan eipä ole, vaan Nokia joutui kilpailemaan rehellisesti maailmanmarkkinoilla ja koska ei pystynyt tuottamaan kilpailukykyisiä älypuhelimia, menetti markkinansa. Suomalainen (tai EU) ruoka sen sijaan ei joudu vastaavaan kilpailuun.
 
Alkaa vaikuttaa entistä enemmän siltä että lapsiparka on vain suuren kusetuksen välikappale ja uskallanpa väittää että sanoja on syötetty suuhunsa.

Jotain samantyyppistä on kuin muissakin luontoliittojen, animalioiden ja greenpeacen vedätyksissä. Nyt on vaan iso masinointi menossa. Ei ole enää sitä että tunturimittarin syömät suomalaiskoivikot valehdellaan "valkoisen miehen myrkyttämänä luontona" vaan tarinat ovat isompia - koko maapallon on tuhoamassa "länsimainen ihminen".

Mukaan on saatu äärivasemmistokin koska ilmastomuutos tarjoaa mahdollisuuden "yhteiskunnalliseen muutokseen" ja nykyisen järjestelmän rikkomiseen matkalla kohti sosialistista diktatuuria. Vallan, tilan ja rahan haltuunottoa.

Mutta onko edes mitään tuhoa odotettavissa? Katosivatko tunturikoivikotkaan?

Pelko myy.
 
Minusta tämä kuulostaa erinomaiselta:

  • Polttoainetta jätteistä
  • Soveltuu laajalti nykyiselle/vanhemmalle ajoneuvokannannalle ilman investointeja
  • Ei vaadi kalliita ja ympäristöä kuormittavia investointeja infrastruktuuriin (ennen pitkää sähköauton latauspiste pitää löytyä joka nurkasta)
  • Siten nopea ympäristövaikutus matalan omaksumiskynnyksen ansiosta
  • Ilman sähköauton tuotannon ympäristökuormitusta ja toimintarajoituksia
  • Kotimainen

Jopa liian hyvää ollakseen totta? Vai onko se juuri tässä se ongelma kun ei tätä mitenkään rummuteta tai edistetä päättäjien toimesta. Tällä ei kauheasti tienata, kasvateta taloutta tai päästä verottamaan, vaikka ympäristö kuinka tykkäisi.

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää mihin MY-dieselin raaka-aineita käytettäisiin jos niistä ei tehdä dieseliä? Poltetaan jätteenpoltossa (co2), mädätytetään kaatopaikoille (co2+ch4), kierrätetään?

Mielipiteitä, humpuukia vai huippujuttu?


Yllätys päästövertailussa: Parjatuilla diesel-autoilla voikin ajaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautoilla!

Diesel-autojen päästöjä on arvosteltu rajusti. Uuden selvityksen mukaan diesel-autolla on kuitenkin mahdollista ajaa niin, että ajamisesta aiheutuu vähemmän fossiili-hiiltä kuin sähköautosta.

Nesteen uusiutuvalla polttoaineella dieselauto tuottaa 12 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, kun Suomen sähköverkosta ladattu täyssähköauto tuottaa 29 g.

Neste on jalostanut MY dieselin jätteistä, tähteistä ja teollisuuden sivuvirroista, eikä hiilen alkuperä ole enää syvältä maan uumenista pumpatussa fossiilisessa maaöljyssä. Siksi sitä sanotaan uusiutuvaksi.

Ilmaston kannalta on samantekevää minkä maan rajojen sisällä fossiilinen diesel korvataan uusiutuvalla. Ihan kuin sekin ongelma, saadaanko Suomeen tavoitteiden mukainen määrä sähköautoja. Pääasia, että taivaalle ei päästettäisi enää fossiilista hiiltä. Siitä hyödymme kaikki.

Suomessa tavoitellaan koko kansantalouden hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Yhdeksi keinoksi esitetään polttomoottorilla käyvien autojen kieltämistä. Tavoitteet ovat kaukana tulevaisuudessa.

Biodiesel voi olla loistava uutinen, sillä vielä muutama kuukausi sitten julkisuuteen levisi ministeriön toimenpideohjelma, jossa suunniteltiin huomattavia hinnankorotuksia dieselin ja bensiiniin hintoihin.

 
Mercedes-Benzillä läpilyönti polttokennotekniikassa, päästöt 70 prosenttia polttomoottoria pienemmät
3.5.201911:52 päivitetty 3.5.201912:05

460cb95a-ca31-5375-9c13-f290bd68367b

Mercedes-Benz GLC F-Cell -auton päästöt ovat 0,34 g/km.KUVA: DAIMLERAG - GLOBAL COMMUNICATION

4,4 kilolla vetyä ajaa jo 400 kilometriä.

Autovalmistaja Mercedes-Benz ilmoittaa kampittaneensa yhden merkittävän polttokennotekniikan yleistymistä jarruttavan esteen. Se onnistui vähentämään 90 prosentilla arvokkaan platinan osuutta polttokennotekniikassa tähän asti tarvitusta määrästä.

Mercedes-Benz GLC F-Cell -polttokennoauto on yhtiön ilmoituksen mukaan selvittänyt viime vaiheen ympäristösertifiointiprosessin, jota valvoi riippumaton TÜV Süd -luokituslaitos.

Kaikki Mercedes-Benz-mallit ovat läpikäyneet vastaavan luokitteluprosessin vuodesta 2005 lähtien. Samankaltaisia prosesseja käyttävät muutkin polttokennotekniikkaa kehittelevät autovalmistajat.

Polttokennoauton tekniikassa sähköauton tankkeihin tankattu vety ja ilmasta saatava happi muuttuvat polttokennossa vedyn kemiallisen energian osalta sähköksi ja prosessissa lopulta liike-energiaksi. Tällöin autoihin ei tarvitse asentaa satoja kiloja painavia akkuja, eikä niitä tarvitse erikseen ladata.

Palamistuotteen ”pakokaasuina” muodostuu puhdasta vesihöyryä, sekä jonkin verran hiilidioksidia.

Polttokennomallin ympäristötase osoittautui sitä suotuisammaksi, mitä enemmän energianlähteenä voidaan käyttää uusiutuvasti ja kestävästi tuotettua vetyä. Tällöin koko elinkaaren aikaiset päästöt ovat jopa 70 prosenttia pienemmät kuin vastaavassa polttomoottoriautossa.

Tasetta parantaa entisestään harvinaisten raaka-aineiden tarpeen väheneminen. Polttokennoissa käytetyn platinan määrä on nyt 90 prosenttia pienempi kuin edeltäneessä B-sarjan F-Cell-mallissa.
Vetyä voidaan tankata autoon yhteensä 4,4 kiloa, ja toimintamatka on noin 400 kilometriä. 13,5 kWh:n akku pidentää toimintamatkaa noin 50 kilometrillä.

 
Polttokennoauton tekniikassa sähköauton tankkeihin tankattu vety ja ilmasta saatava happi muuttuvat polttokennossa vedyn kemiallisen energian osalta sähköksi ja prosessissa lopulta liike-energiaksi. Tällöin autoihin ei tarvitse asentaa satoja kiloja painavia akkuja, eikä niitä tarvitse erikseen ladata.

Palamistuotteen ”pakokaasuina” muodostuu puhdasta vesihöyryä, sekä jonkin verran hiilidioksidia.

Parastahan tuossa on, että vastaavasti vetyä saa vedestä sähköenergian avulla. Jos vedyn varastointiin ja hävikkiin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua, voisi esim aurinko -tai tuulienergian ylitarjonnan varastoida vedyksi.
 
Minusta tämä kuulostaa erinomaiselta:

  • Polttoainetta jätteistä
  • Soveltuu laajalti nykyiselle/vanhemmalle ajoneuvokannannalle ilman investointeja
  • Ei vaadi kalliita ja ympäristöä kuormittavia investointeja infrastruktuuriin (ennen pitkää sähköauton latauspiste pitää löytyä joka nurkasta)
  • Siten nopea ympäristövaikutus matalan omaksumiskynnyksen ansiosta
  • Ilman sähköauton tuotannon ympäristökuormitusta ja toimintarajoituksia
  • Kotimainen

Jopa liian hyvää ollakseen totta? Vai onko se juuri tässä se ongelma kun ei tätä mitenkään rummuteta tai edistetä päättäjien toimesta. Tällä ei kauheasti tienata, kasvateta taloutta tai päästä verottamaan, vaikka ympäristö kuinka tykkäisi.

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää mihin MY-dieselin raaka-aineita käytettäisiin jos niistä ei tehdä dieseliä? Poltetaan jätteenpoltossa (co2), mädätytetään kaatopaikoille (co2+ch4), kierrätetään?

Mielipiteitä, humpuukia vai huippujuttu?

Kyllä tämä on erinomainen juttu.

Ei se tosin kotimaista ole, vaikka Neste onkin isolta osin suomalainen firma. Mutta kyse on globaalista liiketoiminnasta. Suomessa on tehty tuotekehitys ja ekat pienemmät linjat.

Haaste tuossa on, että globaalissa mittakaavassa helpot ja kestävät jätetähteet loppuvat kuitenkin sitten aika nopeasti. Siksi autot kannattaisi rakentaa kulkemaan mahdollisimman paljon sähköllä (mikä on mahdollista) ja säästää bionesteet lentokoneisiin ja laivoihin (joita ei voi sähköistää). Toki esim. laivat voivat kulkea myös biokaasulla jne.
 
On paljon fiksumpaa valaista ledeillä ja lämmittää jollain muulla keinolla kuin hehkulampulla tai sähköpatterilla.
Ehkä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaikki, mikä ei ole kaikkein optimaalisinta, pitää lailla kieltää. Ja mihin se hukkalämpö hehkulampusta menee sähkölämmitetyssä asunnossa muualle kuin huoneen lämmöksi?

Ja siis kuten mainitsin, on sellaisia käyttökohteita, joissa energiaoptimaalisuudella ei ole mitään väliä kokonaisuuden kannalta. Otetaan vaikkapa kesämökin ulkovessan valo. Kyseistä vessaa käytetään vain kesäisin, joten pääosan vuodesta valo on joka tapauksessa pois päältä. Sen kesäkäytön aikanakaan valoa ei tarvitse käyttää kuin niinä harvoina yön tunteina, kun Suomessa on siihen vuodenaikaan pimeää. Joten kokonaistuntimäärät jäävät hyvin vähäisiksi. Sanotaan sitten, että meri-ilmasto hapattaa minkä tahansa polttimon siinä piloille muutamassa vuodessa. Tällöin ympäristön kannalta paras vaihtoehto on sellainen polttimo, jonka valmistus on kaikkein vähähaitallisinta, eikä ole mitenkään selvää, että se on led (ihan vaan päätellen niiden hinnoista).

Eli ihmiset vaihtavat joka tapauksessa vähäenergiaisiin lamppuihin sellaisessa käytössä, jossa lamput ovat paljon päällä siksi, että säästävät siinä rahaa. En siis ymmärrä, miksi hehkulamput pitää siis eksplisiittisesti kieltää. Jos hehkulamput olisivat vaikka isokin jäteongelma tai jotain muuta vastaavaa, hyväksyisin asian, mutta käsittääkseni jätteiden kannalta energiansäästölamput, joissa käsittääkseni ainakin joissain on elohopeaa, ovat ongelmallisempia.
 
Mielipiteitä, humpuukia vai huippujuttu?
Tärkein, eli se, paljonko kyseinen teknologia maksaa, oli näppärästi jätetty jutusta pois. Eli mitä maksaa litra sitä uutta super-dieseliä? Mutta jos hinta on kohtuullinen, niin 12g/km on aika kova tulos.

Minusta tuon teknologian pääkohde pitäisi olla raskas liikenne, koska sillä puolella sähköautot ovat vaikeammin toteutettavissa kuin henkilöliikenteessä. Lisäksi tuo teknologia tuskin auttaa dieselin pahimpaan ongelmaan, eli pienhiukkasten tuottamiseen. Minusta siis kaupunkiautoilussa pitäisi polttomoottoreista (etenkin dieselillä toimivista) päästä eroon ihan riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan ilmastomuutoksesta.
 
Ehkä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaikki, mikä ei ole kaikkein optimaalisinta, pitää lailla kieltää. Ja mihin se hukkalämpö hehkulampusta menee sähkölämmitetyssä asunnossa muualle kuin huoneen lämmöksi?

Ja siis kuten mainitsin, on sellaisia käyttökohteita, joissa energiaoptimaalisuudella ei ole mitään väliä kokonaisuuden kannalta. Otetaan vaikkapa kesämökin ulkovessan valo. Kyseistä vessaa käytetään vain kesäisin, joten pääosan vuodesta valo on joka tapauksessa pois päältä. Sen kesäkäytön aikanakaan valoa ei tarvitse käyttää kuin niinä harvoina yön tunteina, kun Suomessa on siihen vuodenaikaan pimeää. Joten kokonaistuntimäärät jäävät hyvin vähäisiksi. Sanotaan sitten, että meri-ilmasto hapattaa minkä tahansa polttimon siinä piloille muutamassa vuodessa. Tällöin ympäristön kannalta paras vaihtoehto on sellainen polttimo, jonka valmistus on kaikkein vähähaitallisinta, eikä ole mitenkään selvää, että se on led (ihan vaan päätellen niiden hinnoista).

Eli ihmiset vaihtavat joka tapauksessa vähäenergiaisiin lamppuihin sellaisessa käytössä, jossa lamput ovat paljon päällä siksi, että säästävät siinä rahaa. En siis ymmärrä, miksi hehkulamput pitää siis eksplisiittisesti kieltää. Jos hehkulamput olisivat vaikka isokin jäteongelma tai jotain muuta vastaavaa, hyväksyisin asian, mutta käsittääkseni jätteiden kannalta energiansäästölamput, joissa käsittääkseni ainakin joissain on elohopeaa, ovat ongelmallisempia.

Sinänsä samaa mieltä.

Mielestäni paras ratkaisu kaikkeen on Haittavero™ :cool:

Sen jälkeen antaa ihmisten toimia, miten toimivat. Markkina ratkaisee.
 
Tärkein, eli se, paljonko kyseinen teknologia maksaa, oli näppärästi jätetty jutusta pois. Eli mitä maksaa litra sitä uutta super-dieseliä? Mutta jos hinta on kohtuullinen, niin 12g/km on aika kova tulos.

Minusta tuon teknologian pääkohde pitäisi olla raskas liikenne, koska sillä puolella sähköautot ovat vaikeammin toteutettavissa kuin henkilöliikenteessä. Lisäksi tuo teknologia tuskin auttaa dieselin pahimpaan ongelmaan, eli pienhiukkasten tuottamiseen. Minusta siis kaupunkiautoilussa pitäisi polttomoottoreista (etenkin dieselillä toimivista) päästä eroon ihan riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan ilmastomuutoksesta.

Iltsun artikkelin kuvituskuvassa MY-dieselin ja fossiilisen dieselin pumppuhintojen ero oli 0,17 e/ltr, Nesteen verkkosivuilla hintaeroksi sanotaan keskimäärin 0,19 e/ltr.

En ole tähän ihmeaineeseen vielä törmännyt kun jakelu on aika rajoittunutta. Lisäkustannusta omalla autollani tuolla yllämainitulla hintaerolla tulee noin 1€/100km ja se on mielestäni aika mitätön hinta varsinkin kun vuosittaiset ajokilometrit on kohtuulliset. Eri asia tietenkin niille, jota ajaa 100tkm vuodessa.
 
En ole tähän ihmeaineeseen vielä törmännyt kun jakelu on aika rajoittunutta. Lisäkustannusta omalla autollani tuolla yllämainitulla hintaerolla tulee noin 1€/100km ja se on mielestäni aika mitätön hinta varsinkin kun vuosittaiset ajokilometrit on kohtuulliset. Eri asia tietenkin niille, jota ajaa 100tkm vuodessa
Vanha 200D:kin saa kuin siivet uudellä Myyllä...

100 % jätteistä ja tähteistä — huippuluokan suorituskykyä.

  • Rikitön, hapeton sekä aromaatiton diesel. Yhdessä korkean setaaniluvun kanssa mahdollistavat suorituskyvyn ja puhtaan palamisen.
  • Ainutlaatuisen NEXBTL -teknologian johdosta tuote vastaa tai ylittää parhaiden fossiilisten dieseleiden ominaisuudet
  • Ei sisällä FAMEa tai RMEtä.
  • Pakkaskestävyys -34C
 
Vanha 200D:kin saa kuin siivet uudellä Myyllä...

100 % jätteistä ja tähteistä — huippuluokan suorituskykyä.

Nokivasarasta kompostin loppukäyttäjäksi ja vielä kadonneet kaakit käyttöön. Melkonen MLU, kyllähän noilla eväillä vielä yksi miljoona taittuu.
 
Meillä töissä kannetaan myös korsi ilmastokekoon: siirrytään autoilla (henk.autot, paketti-ja kuorma-autot sekä bussit)biodieselin käyttöön johdon mahtikäskyllä! Ongelmia voi tosin olla luvassa kun kaikki valmistajat eivät suosittele biodieseliä moottoreihinsa ja esim lisälämmittimet eivät välttämättä toimi kunnolla tällä.

Ehkä tässä vaiheessa on paikallaan kysyä, kun ketjussa ylistettiin uusiutuvaa dieseliä. Oliko kyse biodieselistä, vai mahdollisesti sittenkin uusiutuvasta dieselistä? Veikkaisin että jälkimmäisestä.

Biodiesel ja uusiutuva diesel ovat samantyyppisiä asioita, mutta kuitenkin aika erilaisia. Menevät helposti sekaisin.

Entä millaisia kokemuksia on ollut siirtymän jälkeen?
 
...
Globaalin nälänhädän tapahtumiseksi pitäisi tapahtua aika paljon. Ja siis silloinkin ruuantuottajat myyvät ensi sijassa sinne, missä on eniten fyrkkaa tarjolla. Suomalaisten kokonaistuotannon pitää romahtaa aika alas ennen kuin heidän työnsä arvo on niin alhainen, ettei sillä saa mahaa täyteen ruokaa maailmanmarkkinoilla. On tämä tietenkin periaatteessa mahdollista, mutta aika lailla sekaisin pitää koko maailman olla tuossa tilanteessa jotta sen suhteen voisi oikeastaan pohtia yhtään mitään asioita.

No, EU tasolla taas ilmastonlämpeneminen ei enää sitten olekaan mitenkään yksikäsitteisesti hyvä asia maataloudelle. Se, mitä Pohjois-Eurooppa voittaa pidemmässä kasvukaudessa, voi tarkoittaa tappiota Etelä-Euroopassa vähentyneiden sateiden vuoksi.

Jaa, ja kun aloin selaamaan lukuja, niin EU tasollakaan ei maataloudella ole juuri mitään merkitystä. Tämän mukaan se tuottaa 4.4% EU:n BKT:stä. Se työllistää melkein tuplasti suuremman määrän ihmisiä (8.3%), mikä vaan kertoo siitä, kuinka epätoivoisen tuottamattomasta tuotantoalasta on kyse. Noiden lukujen suhde kertoo juuri siitä, että iso osa EU:n maataloudesta pyörii tukiaisten tekohengityksellä.

Olen vain maallikko/kaupungikko, mutta sen minä vaan sanon, että BKT:ta ei voi syödä ja korkea BKT ei tarkoita samaa kuin että kaikilla on. Meinaan sitä hyntsyä, että saa sapuskaa. Ja ruokaa ei ole, jos sitä ei tuoteta vaikkapa tuotannon ”kannattamattomuuden” tai ”tehottomuuden” vuoksi.

Jos Suomi tai Eurooppa lopettaa ruuantuotannon, niin mistä sitä apetta oikein tulee? EU:n maatalous ruokkii merkittävän määrän suita ja jos tuotanto katkeaa tai häiriintyy, niin kovan edessä ollaan eli kyllä tuotannolla on merkitystä. Tukiaisia tarvitaan, koska tuottajahinnat ovat alhaisia, sillä ruuan hintaa halutaan pitää matalampana, koska kaupan pitää saada voittoa ja koska nälkäiset suut pitää silti ruokkia, sillä muuten tulee tenkkapoo ja kapina ja se ei ole hyvä, koska vallan ja rahan mahti ”kovassa ytimessä” haluaa juoda edelleen nektaria.

Katastrofitilanteessa tai suuren kadon koittaessa saattaa ruuan ostohinta kv-markkinoilla nousta varsin pian jolloin suomalaisten roposet eivät ole kovin kummoinen kilpailutekijä. Tiukassa tilanteessa oma suu tulee ennen kontin suuta. Siksi kansallinen tuotanto ja ainakin osittainen omavaraisuus on tärkeää säilyttää. Globaali Nälkä on maapallon hallitsemattoman väestönkasvun vääjäämätön lopputulos. Tuotantohäiriöt, ympäristökatastrofit sekä myös ilmaston muutokset voivat nopeuttaa tapahtumia.

ElinYmpäristön ElinkelpoiSuudessa olennainen tekijä on ympäristön kyky ylläpitää toimintaansa ja tuottaa ravintoa myös hetkeä pidemmällä aikavälillä. Tämä ominaisuus edellyttää toimivia ravintoketjuja eli ekosysteemin lajikirjoa täytyy vaalia. Kaikkiin planetaarisiin muutoksiin emme voi vaikuttaa, mutta voimme taatusti pitää parempaa huolta luontoympäristöstä ja kehittää voimallisesti ympäristölle vähemmän haitallisia tapoja toimia.

Ihmisen touhuissa mennään vähän joka asiassa ikävä kyllä yleensä putkinäöllä tai laput silmillä.

C43BB5D9-B42B-44B7-9321-F2111F5190E0.jpeg

Arjen tasolla voi jokainen toimia elinympäristön elinkelpoisuutta edistävällä tavalla. Open your EYES!
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä tässä vaiheessa on paikallaan kysyä, kun ketjussa ylistettiin uusiutuvaa dieseliä. Oliko kyse biodieselistä, vai mahdollisesti sittenkin uusiutuvasta dieselistä? Veikkaisin että jälkimmäisestä.

Biodiesel ja uusiutuva diesel ovat samantyyppisiä asioita, mutta kuitenkin aika erilaisia. Menevät helposti sekaisin.

Entä millaisia kokemuksia on ollut siirtymän jälkeen?
Nesteen My-dieseliä on meillä. Ei ilmeisesti muita ongelmia ole ilmennyt kuin että dieselkäyttöiset lisälämmittimet busseissa eivät oikein tahtoneet toimia alkuun. Syynä uuden polttoaineen erilainen liekin väri näissä laitteissa jolloin liekkivahdit eivät tunnistaneet liekkiä. Tästä käsittääkseni selvittiin vaihtamalla liekkivahteja. Pidempiaikaisia vaikutuksia ei ole ilmennyt, käyttö alkoi vasta tämän vuoden aikana..
 
Back
Top