Suomalaisen kannattaa torjua ilmastonmuutosta – Älkää sanoko, että meitä on liian vähän
Vaikka jokainen suomalainen luopuisi autoilusta, öljylämmityksestä ja lihansyönnistä, ilmastonmuutoksen torjunnassa sillä ei olisi mitään merkitystä, meitä kun on niin vähän. Tämä silleen jättämisen ajatus pulpahtelee säännöllisesti esiin kotimaisessa ilmastonmuutoskeskustelussa, etenkin perussuomalaisessa argumentoinnissa. Väite sisältää ajatuksen vääjäämättömästä tuhosta, johon suomalainen ei voi vaikuttaa. Onneksi väite on pötyä.
Nimenomaan pienen, valmiiksi korkeateknologisen Suomen kannattaa kaikin mahdollisin tavoin panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se synnyttää uusia innovaatioita, uutta taloutta, uusia työpaikkoja, nostaa bruttokansantuotetta, saattaa tehdä pienestä Suomesta uuden ympäristöteknologian suurvallan.
Ettekö usko? Lukekaa Risto Isomäen tuore kirja Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into, 2019). Jo kirjan esipuhe on oivaltavampi kuin muu kotimainen ilmastonmuutoskeskustelu yhteensä.
Isomäki kaataa kirjassaan harhan Suomen merkityksettömyydestä maailmanhistoriassa.
Koska teos ilmestyy talvisodan alkamisen 80-vuotisjuhlavuonna, hän muistuttaa, että talvisodallakin oli maailmalle suuri merkitys.
Kun suomalaiset päihittivät puna-armeijan divisioonat Raatteen tiellä ja Suomussalmella, Neuvostoliitto otti opiksi. Se alkoi heti ryhmittää joukkojaan pienempiin, ketterämpiin osastoihin ja varustaa niitä entistä paremmilla talvivarusteilla ja Suomi-konepistoolikopioilla. Suurvalta inspiroitui myös Simo Häyhänkaltaisista tarkka-ampujista ja koulutti heitä valtavan määrän. Näillä oli iso merkitys, kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon. Stalingradissa puna-armeija löi saksalaiset pitkälti talvisodan opeilla.
Suomen vaikutus maailmanhistoriassa oli valtava myös sodan jälkeen. Suomesta tuli rauhanturvaamisen suurvalta. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton järjettömän ydinasearsenaalin pienentämisessä Helsingissä käydyt Start- ja Etyk-neuvottelut olivat ratkaisevia.
Älkää siis sanoko, ettei suomalaisilla ole merkitystä, koska meitä on niin vähän.
Isomäki muistuttaa, että niinkin pienellä asialla kuin Jenni Haukion Linnan juhlien IonCell-puvulla voi olla iso merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Puuvilla- ja polyesterpohjainen vaateteollisuus tuottaa vuosittain ilmakehään jättimäiset kasvihuonekaasupäästöt. IonCell edustaa suomalaista puupohjaista innovaatiota, jolla tätä päästöä voisi isosti pienentää, eikä se ole edes ainoa uusi kotimainen tekstiili lajissaan.
Puupohjaisten kankaiden lisäksi Isomäen kirja esittelee innostavan liudan innovaatioita ja tekniikoita siitä, miten Suomesta voi tulla ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun johtava maa.
Tämän käsikirjan soisi Rinteen hallituksenkin lukevan.
Aamulehti
www.aamulehti.fi