Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Tämä on sinänsä ihan osuva.
Sivumennen sanoen, saman teeman alle voisi liittää myös vaikkapa väestön pienenemisen. Senkin kohdalla on mielestäni pitkälti kiinni siitä, että työelämävetoinen yhteiskunta ohjaa ihmiset biologisesti epäsuotuisaan ja perhe-elämän kannalta hankalaan elämäntapaan. Parhaat lisäntymisvuodet ollaan koulun penkillä, ja vallitseva ideologia on jotain siihen suuntaan, että ensin pitää kouluttautua, saada työtä jne. ja vasta sitten on perheen perustamisen aika. Ja tuo viimeinen kohta sitten jää monella syystä tai toisesta lopulta toteutumatta, juna ehtii mennä ohi.
Sivumennen sanoen, saman teeman alle voisi liittää myös vaikkapa väestön pienenemisen. Senkin kohdalla on mielestäni pitkälti kiinni siitä, että työelämävetoinen yhteiskunta ohjaa ihmiset biologisesti epäsuotuisaan ja perhe-elämän kannalta hankalaan elämäntapaan. Parhaat lisäntymisvuodet ollaan koulun penkillä, ja vallitseva ideologia on jotain siihen suuntaan, että ensin pitää kouluttautua, saada työtä jne. ja vasta sitten on perheen perustamisen aika. Ja tuo viimeinen kohta sitten jää monella syystä tai toisesta lopulta toteutumatta, juna ehtii mennä ohi.
Sarek1
Ylipäällikkö
Maatalousasiaa, mutta pistetään tänne, koska ElinYmpäristön ElinkelpoiSuuden säilyttäminen eli EYES on Sarek1damuksen ennustuksissa se asia, josta tulisi olla huolissaan. CO2 on tässä murheessa vain pieni osa kokonaisuutta ja monen muun asian kohdalla korjausliikkeitä voitaisiin ja tarvitsisi tehdä nopeammin.
Loppuuko multa?
www.hs.fi
Loppuuko multa?
Tällä menolla maailmasta loppuu multa 60 vuoden päästä, ja silloin loppuu myös ruoantuotanto
Maaperässä kasvaa yli 90 prosenttia maailman ruoasta ja rehusta. Nyt multavaa maata katoaa kuitenkin paljon nopeammin kuin sitä ehtii muodostua.
www.hs.fi
Ikarus
Respected Leader
Tähän mullan riittävyyteen eräs merkittävästi vaikuttava tekijä on valittu viljelymenetelmä. USA:ssa on alueita, jossa tuulieroosion ja veden liiallisen haihtumisen takia mikään muu kylvömenelmä kuin suorakylvö ei tule kyseeseen.Maatalousasiaa, mutta pistetään tänne, koska ElinYmpäristön ElinkelpoiSuuden säilyttäminen eli EYES on Sarek1damuksen ennustuksissa se asia, josta tulisi olla huolissaan. CO2 on tässä murheessa vain pieni osa kokonaisuutta ja monen muun asian kohdalla korjausliikkeitä voitaisiin ja tarvitsisi tehdä nopeammin.
Katso liite: 33564
Loppuuko multa?
Tällä menolla maailmasta loppuu multa 60 vuoden päästä, ja silloin loppuu myös ruoantuotanto
Maaperässä kasvaa yli 90 prosenttia maailman ruoasta ja rehusta. Nyt multavaa maata katoaa kuitenkin paljon nopeammin kuin sitä ehtii muodostua.
Myös veden mukana tapahtuvaa eroosiota suorakylvö vähentää merkittävästi, samoin maassa olevan veden haihtumista keväällä.
Kevätkosteus riittää pitemmälle.
Nyt Eu:ssa ollaan ajamassa glyfosaattikieltoa kuin käärmettä pyssyyn. Glyfosaattikäsittely ennen kylvöä on suorakylvöille välttämätön, eikä korvaavaa ainetta ole.
Mahdollisesti tullaan lipsahtamaan ojasta allikkoon. Glyfosaattikiellon myötä raskaat muokkausmenetelmät (kyntö) tekevät paluun.
Kynnöllekin on muokkausmenetelmänä paikkansa ja maalajinsa. On myös maalajeja, jotka eivät missään tapauksessa kyntöä tarvitse. Kun glyfosaattikielto on saatu ajatuksi läpi, muita vaihtoehtoja rikkojen kurissa pitämiseksi (edes jossain määrin) ennen kylvöä kuin kyntö ei jää jäljelle.
Rikat saadaan torjutuksi kylvökseltä muillakin aineilla, mutta heinämäisiin rikkoihin (juolavehnä, luonnon nurmiheinä) ne muut aineet eivät tehoa. Jos kylvät suorakylvön ilman kylvöä edeltänyttä glyfosaattikäsittelyä, puimuria ei ole tarvitse syksyllä käynnistellä eikä satoa korjata, viljan oraat tukehtuvat luonnon nurmiheinään ja/tai juolavehnään. Eikä pellossa oleva luonnon nurmiheinän siemenpankki näytä loppuvan, joka vuosi löytyy uutta.
Viimeksi muokattu:
notareal
Ylipäällikkö
EIpä ole maanviljelyä tullut harrastettua, mutta kommenttina.... glyfosaatilla voipi itseasiassa olla negatiivisia vaikutuksia viljavuuteen. Toki rikkakasvit ovat oma ongelmansa, eli puolensa niiden hävittämisellä.
Tutkija: Rikkaruohomyrkky glyfosaatti köyhdyttää maaperää
Glyfosaatin säilyvyys maaperässä vaihtelee suuresti. Valmistajan mukaan se häviää parissa viikossa, mutta Suomessa jäämiä on löytynyt vielä vuosienkin kuluttua.
yle.fi
Sarek1
Ylipäällikkö
EIpä ole maanviljelyä tullut harrastettua, mutta kommenttina.... glyfosaatilla voipi itseasiassa olla negatiivisia vaikutuksia viljavuuteen. Toki rikkakasvit ovat oma ongelmansa, eli puolensa niiden hävittämisellä.
Tutkija: Rikkaruohomyrkky glyfosaatti köyhdyttää maaperää
Glyfosaatin säilyvyys maaperässä vaihtelee suuresti. Valmistajan mukaan se häviää parissa viikossa, mutta Suomessa jäämiä on löytynyt vielä vuosienkin kuluttua.
Niin, ollaan tilanteessa, jossa on glyfosaattia on paha käyttää ja paha olla ilman. Ja muut kasvintorjunta-aineet ovat ilmeisesti ainakin joiltain osin vielä vaarallisempia.
Kaikki viljelytoiminta tavalla tai toisella -vikuuttaa- maaperää. Viljely onkin tasapainoilua tuoton ja maaperän -hoitamisen- välillä. Lupaan mm. sinulle, että silloin kun olin pikkupoika käytettiin sellaisia aineita, jotka näkyvät varmasti vieläkin maaperässä ja pohjavesissä. Niihin nähden glyfosaatti on vauvan maitoa. Suomalaiset käyttömäärät ovat mielestäni maltillisia.
Suurempi ongelma saattaa olla poikkitieteellisen käsitykseni mukaan maaperän tiivistyminen. Raskailla koneilla kun jyystetään vuodesta toiseen, niin kyllä se väkisin alkaa näkyä ja tuntua. Kuten jäsen @Ikarus on kertonut, ajokertoja vähentävä suorakylvö on monessa mielessä jeeeees. Ympäristökuormitus on pienempi, kulut pienemmät, maaperä tiivistyy vähemmän....mutta glyfosaatti on a ja o, jotta tuota menetelmää voidaan käyttää.
Eli kaikella on puolensa. Nythän on selvästi käynnistynyt glyfosaatin demonisointivaihe, koska jättiyhtiöt haluavat myydä kalliimpaa tuotetta. Glyfosaatin suurin synti on sen halpa hinta. Pitää tuoda markkinoille uusi ja -turvallisempi- ympäristöystävällisyyttä oikein huokuva tuote....joka tosin maksaa ei vain maltaita vaan lähes helmiä.
Jossain vaiheessa voi tulla eteen maaperän perusteellinen palauttamisvaihe. Metodit ovat yksinkertaisia, mutta aikaa ne ottavat ja käyttöönotto takaisin ei ilmaista.
Suurempi ongelma saattaa olla poikkitieteellisen käsitykseni mukaan maaperän tiivistyminen. Raskailla koneilla kun jyystetään vuodesta toiseen, niin kyllä se väkisin alkaa näkyä ja tuntua. Kuten jäsen @Ikarus on kertonut, ajokertoja vähentävä suorakylvö on monessa mielessä jeeeees. Ympäristökuormitus on pienempi, kulut pienemmät, maaperä tiivistyy vähemmän....mutta glyfosaatti on a ja o, jotta tuota menetelmää voidaan käyttää.
Eli kaikella on puolensa. Nythän on selvästi käynnistynyt glyfosaatin demonisointivaihe, koska jättiyhtiöt haluavat myydä kalliimpaa tuotetta. Glyfosaatin suurin synti on sen halpa hinta. Pitää tuoda markkinoille uusi ja -turvallisempi- ympäristöystävällisyyttä oikein huokuva tuote....joka tosin maksaa ei vain maltaita vaan lähes helmiä.
Jossain vaiheessa voi tulla eteen maaperän perusteellinen palauttamisvaihe. Metodit ovat yksinkertaisia, mutta aikaa ne ottavat ja käyttöönotto takaisin ei ilmaista.
Ikarus
Respected Leader
En osaa sanoa muuta, kuin mitä olen käytännön viljelyssä nähnyt. 15 vuotta suorakylvetyn pellon mururakenne on loistava, pientä mönkijää ja matoja sekä madonreikiä pelto täynnä. Kuohkeaa kuin kukkapenkki.EIpä ole maanviljelyä tullut harrastettua, mutta kommenttina.... glyfosaatilla voipi itseasiassa olla negatiivisia vaikutuksia viljavuuteen. Toki rikkakasvit ovat oma ongelmansa, eli puolensa niiden hävittämisellä.
Tutkija: Rikkaruohomyrkky glyfosaatti köyhdyttää maaperää
Glyfosaatin säilyvyys maaperässä vaihtelee suuresti. Valmistajan mukaan se häviää parissa viikossa, mutta Suomessa jäämiä on löytynyt vielä vuosienkin kuluttua.
Sama aika perinteisin menetelmin ilman viljelykiertoa, siihen peltoon ei uppoa enää rautakankikaan.
Ei glyfosaatin käyttömäärät meillä ole isoja, 2- 3 l/ha/v, eikä sadon tulennuttamiseen koskaan, kuten maailmalla on tapana. Suomalaisesta viljasta ei tietääkseni ole glyfosaattijäämiä löytynyt. Puolalaisesta leipärukiista on löytynyt.
Kielto tulee kyllä sekä korvaava kallis aine on vähintäänkin jo kehitteillä. Luultavasti jo valmis. Kielto lobataan sisään, jo vain alkoi eurot rullailla siihen suuntaan, mihin ne kemikaalijättien mielestä pitääkin rullata.
Viimeksi muokattu:
Ajattele jos olisi voittanut, 6 miljoonaa kruunua hänen taustallaan olevalle järjestölle. Vanhempien kautta tietenkin.
Lapinukko
Respected Leader
olisihan se ollut erikoista, aika erikoista, jos rauhanpalkinnon olisi saanut hyvinvointi-Ruotsin
muita syyttelevä vihainen nuori nainen. Ei ollut esiintyminen rauhaa edistävää. Ne sekopäät keksivät syyttää jostain jopa Argentiinaakin
Eikö aktivistien ja median masinointi palkinnon saamiseksi toiminutkaan?
muita syyttelevä vihainen nuori nainen. Ei ollut esiintyminen rauhaa edistävää. Ne sekopäät keksivät syyttää jostain jopa Argentiinaakin
Eikö aktivistien ja median masinointi palkinnon saamiseksi toiminutkaan?
Viimeksi muokattu:
Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergiä ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä
Nobel-komitea on aikaisemminkin ollut varovainen nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg (KUVA: PHILIPPE WOJAZER / REUTERS)
Petja Pelli HS
Julkaistu: 11.10. 13:49
TUKHOLMA
MITÄ HALUAT sanoa ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin pettyneille kannattajille?
Tämä kysymys kysyttiin Norjan Nobel-komitean puheenjohtajalta Berit Reiss-Andersenilta lehdistötilaisuudessa heti Nobelin rauhanpalkinnon jakamisen jälkeen.
Thunberg oli vedonlyöntitoimistojen ykkössuosikki. Palkinto annettiin kuitenkin toiselle ennakkosuosikille, Etiopian pääministerille Abiy Ahmed Alille.
LUE LISÄÄ: Nobelin rauhanpalkinnon on saanut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali, joka solmi rauhan Eritrean kanssa
”Me emme ikinä tässä kommentoi heitä, jotka eivät saaneet palkintoa”, Reiss-Andersen muistutti. Nobel-komitealla ei muutenkaan ole tapana avata keskusteluja, jotka valintaan johtivat.
HS esittelee kuitenkin neljä syytä, jotka ovat voineet vaikuttaa siihen, että Thunberg ei tullut valituksi – ainakaan tällä kertaa.
1. Alfred Nobelin testamentti
ALFRED NOBEL kirjoittaa marraskuussa 1895 laaditussa testamentissaan, että rauhanpalkinto pitää jakaa ”henkilölle, joka on tehnyt eniten kansojen välisen veljeyden edistämiseksi, armeijoiden pienentämiseksi tai poistamiseksi ja rauhankokousten perustamiseksi tai edistämiseksi”.
Tässä mielessä Etiopian pääministeri oli klassinen valinta. Rauhan solmiminen Eritrean kanssa ja valtion sortokoneiston purkaminen vastaavat suoraan Nobelin kuvausta.
Ympäristötyön ja testamentin suhteesta on sen sijaan väitelty. Kriitikot kysyvät, onko ilmastotyö Nobelin tarkoittamaa toimintaa.
Toisaalta voidaan hyvin uskottavasti perustella, että ilmastokatastrofien välttäminen edistää kansojen veljeyttä ja rauhaa. Ruuan tuotannon vaikeutuminen ja suuret pakolaisvirrat synnyttävät konflikteja.
Vuonna 2007 Nobel-komitea katsoi, että ilmastonmuutoksen torjujat voivat saada rahanpalkinnon. Silloin palkinnon jakoivat yhdysvaltalaispoliitikko Al Gore ja YK:n ilmastopaneeli IPCC.
On kuitenkin ymmärrettävää, jos Nobel-komitea aina tasaisin väliajoin tahtoo päätyä ”perinteiseen” valintaan.
2. Thunbergin nuori ikä
GRETA THUNBERG on vasta 16-vuotias. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n suorassa lähetyksessä norjalaiset Nobel-asiantuntijat muistuttivat, että komitea on aikaisemminkin odottanut nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.
Vuonna 2014 palkinnon sai pakistanilainen lasten oikeuksia puolustava aktivisti Malala Yousafzai. Yousafzai nousi maailmanjulkisuuteen jo 2012 tultuaan taleban-terroristin ampumaksi. Ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapautta juhlistavan Saharov-palkinnon hän sai jo 2013.
Nobel-komitea halusi kuitenkin odottaa hieman pidempään. Palkinnon tuomat suuret odotukset eivät välttämättä ole helppo taakka kannettavaksi hyvin nuorelle ihmiselle.
3. Konkreettiset saavutukset
NOBEL-KOMITEAA on usein arvosteltu liian aikaisesta palkitsemisesta. Voimakkainta tämä kritiikki oli silloin, kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama palkittiin vuonna 2009 kautensa alussa lähinnä sen perusteella, mitä hän oli luvannut tekevänsä.
Samaa kritiikkiä esitetään myös nyt. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali on jo tehnyt merkittäviä rauhantekoja, mutta valtakautta ja työtä on vielä paljon myös jäljellä. Reiss-Andersen sanoi toivovansa, että palkinto rohkaisee häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä.
Thunbergilla on jo konkreettisia saavutuksia. Hän on synnyttänyt maailmanlaajuisen nuorten ihmisten mielenosoitusliikkeen, joka on monin tavoin ennennäkemätön modernissa historiassa.
Nobel-komitea on kuitenkin saattanut ajatella, että on syytä vielä katsoa, minkälaisia konkreettisia seurauksia tämä liikehdintä aiheuttaa.
Saako sen luoma paine valtiot tekemään suurempia sitoumuksia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästäisiin? Sen arvioiminen on vielä hieman liian aikaista.
Testamentissa Nobel toivoo palkinnon perustuvan saavutuksiin ”edeltävän vuoden aikana”. Thunberg aloitti protestinsa vasta elokuussa 2018.
Reiss-Andersen painotti palkintoa jakaessaan noita sanoja: edeltävän vuoden aikana.
Etiopia ja Eritrea lopettivat sotatilansa jo heinäkuussa 2018.
4. Puhetyyli
PALKINTOKOMITEAAN vuodet 2003–2011 kuulunut Sverre Lodgaard kommentoi ennen palkinnon jakoa uutistoimisto Reutersille, että Thunbergin mahdollisuuksia huonontaa häpeää painottava puhetyyli.
”Häpeä ei ole rakentava tunne, jolla saada aikaan muutosta”, hän sanoi.
Thunbergin pääviesti ei sinänsä korosta häpeää vaan faktoja. Hän on useaan kertaan sanonut, että hän haluaa ennen kaikkea kohdistaa päättäjien huomion tutkittuun ilmastotietoon.
Toisaalta Thunberg on syyllistänyt avoimesti esimerkiksi lentomatkustajia. Lisäksi hänen tuore puheensa YK:ssa teki selväksi, että vanhempien sukupolvien olisi syytä tuntea häpeää.
”Te olette pettämässä meidät”, Thunberg sanoi maailman päättäjille. ”Mutta nuoret alkavat ymmärtää petoksenne. Kaikkien tulevien sukupolvien katseet kohdistuvat nyt teihin. Ja jos te päätätte pettää meidät, emme tule ikinä antamaan teille anteeksi.”
Asiallisesti ottaen Thunbergin pääviestiä on tässäkään vaikea kritisoida: on selvää, että vanhemmilla sukupolvilla on vastuu tähän asti päästetyistä ilmastopäästöistä ja on myös selvää, että nuoret ja tulevat sukupolvet niistä eniten kärsivät.
Silti valintaan on saattanut vaikuttaa se, että Nobel-komitea on perinteisesti suosinut ihmisiä ja tahoja, jotka asettavat sanansa varovaisesti.
www.hs.fi
Nobel-komitea on aikaisemminkin ollut varovainen nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg (KUVA: PHILIPPE WOJAZER / REUTERS)
Petja Pelli HS
Julkaistu: 11.10. 13:49
TUKHOLMA
MITÄ HALUAT sanoa ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin pettyneille kannattajille?
Tämä kysymys kysyttiin Norjan Nobel-komitean puheenjohtajalta Berit Reiss-Andersenilta lehdistötilaisuudessa heti Nobelin rauhanpalkinnon jakamisen jälkeen.
Thunberg oli vedonlyöntitoimistojen ykkössuosikki. Palkinto annettiin kuitenkin toiselle ennakkosuosikille, Etiopian pääministerille Abiy Ahmed Alille.
LUE LISÄÄ: Nobelin rauhanpalkinnon on saanut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali, joka solmi rauhan Eritrean kanssa
”Me emme ikinä tässä kommentoi heitä, jotka eivät saaneet palkintoa”, Reiss-Andersen muistutti. Nobel-komitealla ei muutenkaan ole tapana avata keskusteluja, jotka valintaan johtivat.
HS esittelee kuitenkin neljä syytä, jotka ovat voineet vaikuttaa siihen, että Thunberg ei tullut valituksi – ainakaan tällä kertaa.
1. Alfred Nobelin testamentti
ALFRED NOBEL kirjoittaa marraskuussa 1895 laaditussa testamentissaan, että rauhanpalkinto pitää jakaa ”henkilölle, joka on tehnyt eniten kansojen välisen veljeyden edistämiseksi, armeijoiden pienentämiseksi tai poistamiseksi ja rauhankokousten perustamiseksi tai edistämiseksi”.
Tässä mielessä Etiopian pääministeri oli klassinen valinta. Rauhan solmiminen Eritrean kanssa ja valtion sortokoneiston purkaminen vastaavat suoraan Nobelin kuvausta.
Ympäristötyön ja testamentin suhteesta on sen sijaan väitelty. Kriitikot kysyvät, onko ilmastotyö Nobelin tarkoittamaa toimintaa.
Toisaalta voidaan hyvin uskottavasti perustella, että ilmastokatastrofien välttäminen edistää kansojen veljeyttä ja rauhaa. Ruuan tuotannon vaikeutuminen ja suuret pakolaisvirrat synnyttävät konflikteja.
Vuonna 2007 Nobel-komitea katsoi, että ilmastonmuutoksen torjujat voivat saada rahanpalkinnon. Silloin palkinnon jakoivat yhdysvaltalaispoliitikko Al Gore ja YK:n ilmastopaneeli IPCC.
On kuitenkin ymmärrettävää, jos Nobel-komitea aina tasaisin väliajoin tahtoo päätyä ”perinteiseen” valintaan.
2. Thunbergin nuori ikä
GRETA THUNBERG on vasta 16-vuotias. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n suorassa lähetyksessä norjalaiset Nobel-asiantuntijat muistuttivat, että komitea on aikaisemminkin odottanut nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.
Vuonna 2014 palkinnon sai pakistanilainen lasten oikeuksia puolustava aktivisti Malala Yousafzai. Yousafzai nousi maailmanjulkisuuteen jo 2012 tultuaan taleban-terroristin ampumaksi. Ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapautta juhlistavan Saharov-palkinnon hän sai jo 2013.
Nobel-komitea halusi kuitenkin odottaa hieman pidempään. Palkinnon tuomat suuret odotukset eivät välttämättä ole helppo taakka kannettavaksi hyvin nuorelle ihmiselle.
3. Konkreettiset saavutukset
NOBEL-KOMITEAA on usein arvosteltu liian aikaisesta palkitsemisesta. Voimakkainta tämä kritiikki oli silloin, kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama palkittiin vuonna 2009 kautensa alussa lähinnä sen perusteella, mitä hän oli luvannut tekevänsä.
Samaa kritiikkiä esitetään myös nyt. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali on jo tehnyt merkittäviä rauhantekoja, mutta valtakautta ja työtä on vielä paljon myös jäljellä. Reiss-Andersen sanoi toivovansa, että palkinto rohkaisee häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä.
Thunbergilla on jo konkreettisia saavutuksia. Hän on synnyttänyt maailmanlaajuisen nuorten ihmisten mielenosoitusliikkeen, joka on monin tavoin ennennäkemätön modernissa historiassa.
Nobel-komitea on kuitenkin saattanut ajatella, että on syytä vielä katsoa, minkälaisia konkreettisia seurauksia tämä liikehdintä aiheuttaa.
Saako sen luoma paine valtiot tekemään suurempia sitoumuksia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästäisiin? Sen arvioiminen on vielä hieman liian aikaista.
Testamentissa Nobel toivoo palkinnon perustuvan saavutuksiin ”edeltävän vuoden aikana”. Thunberg aloitti protestinsa vasta elokuussa 2018.
Reiss-Andersen painotti palkintoa jakaessaan noita sanoja: edeltävän vuoden aikana.
Etiopia ja Eritrea lopettivat sotatilansa jo heinäkuussa 2018.
4. Puhetyyli
PALKINTOKOMITEAAN vuodet 2003–2011 kuulunut Sverre Lodgaard kommentoi ennen palkinnon jakoa uutistoimisto Reutersille, että Thunbergin mahdollisuuksia huonontaa häpeää painottava puhetyyli.
”Häpeä ei ole rakentava tunne, jolla saada aikaan muutosta”, hän sanoi.
Thunbergin pääviesti ei sinänsä korosta häpeää vaan faktoja. Hän on useaan kertaan sanonut, että hän haluaa ennen kaikkea kohdistaa päättäjien huomion tutkittuun ilmastotietoon.
Toisaalta Thunberg on syyllistänyt avoimesti esimerkiksi lentomatkustajia. Lisäksi hänen tuore puheensa YK:ssa teki selväksi, että vanhempien sukupolvien olisi syytä tuntea häpeää.
”Te olette pettämässä meidät”, Thunberg sanoi maailman päättäjille. ”Mutta nuoret alkavat ymmärtää petoksenne. Kaikkien tulevien sukupolvien katseet kohdistuvat nyt teihin. Ja jos te päätätte pettää meidät, emme tule ikinä antamaan teille anteeksi.”
Asiallisesti ottaen Thunbergin pääviestiä on tässäkään vaikea kritisoida: on selvää, että vanhemmilla sukupolvilla on vastuu tähän asti päästetyistä ilmastopäästöistä ja on myös selvää, että nuoret ja tulevat sukupolvet niistä eniten kärsivät.
Silti valintaan on saattanut vaikuttaa se, että Nobel-komitea on perinteisesti suosinut ihmisiä ja tahoja, jotka asettavat sanansa varovaisesti.
Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä
Nobel-komitea on aikaisemminkin ollut varovainen nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.
www.hs.fi
miheikki
Greatest Leader
Mapped: The world’s coal power plants in 2020
Since 2000, the world has doubled its coal-fired power capacity to around 2,045 gigawatts (GW) after explosive growth in China and India. A further 200GW is being built and 300GW is planned.
Näin Helsingissä.
www.hs.fi
Helsingin yliopiston ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun
Tavoitteena nostaa kasvislounaiden määrä yli 50 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä.
www.hs.fi
Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? - ”Tarkoitettu keskustelunherättäjäksi”
Tänään klo 6:34
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.
Suomen Partiolaisten kotisivuilla jaetaan ”Ympäristönsuojelupeliä”, jossa pelaajia kannustetaan valitsemaan vapaaehtoinen lapsettomuus.
”Päätät olla vapaaehtoisesti lapseton eli et hanki perheenlisäystä,” pelissä todetaan. Kuvassa on aikuinen ja kaksi lasta. Lasten päälle on vedetty ruksit.
Peli on julkaistu aiemmin Suomen Partiolaisten Partio-lehdessä (1/2019).
Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola, miksi Suomen Partiolaiset kannustaa vapaaehtoiseen lapsettomuuteen?
– Partioliike ei missään nimessä kehota (vapaaehtoiseen lapsettomuuteen). Kyseessä on peli, jossa meidän toimittajat olivat listanneet erilaisia asioita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Se on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi. Siellä oli listattu hyvin paljon erilaisia tekoja.
Jotkut voivat pitää tätä kuitenkin kannanottona, kun asia on näinkin näkyvästi ja konkreettisesti ilmaistu?
– No, varmaan toimittajana ymmärrät, että meillä on lehti, jossa on vastuulliset päätoimittajat ja heillä on journalistinen vapaus. Toki se on meidän järjestön julkaisema lehti, mutta nuoret itse toimittavat tätä lehteä. Heillä on suuri journalistinen vapaus.
– Ymmärrän, että peli herättää ajatuksia, enkä henkilökohtaisesti pidä tätä vapaaehtoista lapsettomuutta oikeana keinona, mutta se, että tämä olisi jollain tavalla partioliikkeen kannanotto, on kyllä liioiteltua.
Mikä on Suomen Partiolaisten kanta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen keinona torjua ilmastonmuutosta?
– Pidämme ilmastonmuutosta huolestuttavana asiana. Meidän jäsenistö on lapsia ja nuoria, ja ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja heillä on tunne, että asian eteen on tärkeä tehdä jotain. Mutta mitkä ne keinot ovat, niin siihen ei meillä partioliikkeenä ole kantaa. Jokainen yksilö päättää itse sen mukaan, miten itse kokee.
Tätä on partio
Partio on oman määritelmänsä mukaan kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen.
– Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.
Suomen Partiolaisten mukaan partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.
– Sen lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti, Suomen Partiolaisten kotisivuilla todetaan.
www.iltalehti.fi
Tänään klo 6:34
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.
Suomen Partiolaisten kotisivuilla jaetaan ”Ympäristönsuojelupeliä”, jossa pelaajia kannustetaan valitsemaan vapaaehtoinen lapsettomuus.
”Päätät olla vapaaehtoisesti lapseton eli et hanki perheenlisäystä,” pelissä todetaan. Kuvassa on aikuinen ja kaksi lasta. Lasten päälle on vedetty ruksit.
Peli on julkaistu aiemmin Suomen Partiolaisten Partio-lehdessä (1/2019).
Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola, miksi Suomen Partiolaiset kannustaa vapaaehtoiseen lapsettomuuteen?
– Partioliike ei missään nimessä kehota (vapaaehtoiseen lapsettomuuteen). Kyseessä on peli, jossa meidän toimittajat olivat listanneet erilaisia asioita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Se on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi. Siellä oli listattu hyvin paljon erilaisia tekoja.
Jotkut voivat pitää tätä kuitenkin kannanottona, kun asia on näinkin näkyvästi ja konkreettisesti ilmaistu?
– No, varmaan toimittajana ymmärrät, että meillä on lehti, jossa on vastuulliset päätoimittajat ja heillä on journalistinen vapaus. Toki se on meidän järjestön julkaisema lehti, mutta nuoret itse toimittavat tätä lehteä. Heillä on suuri journalistinen vapaus.
– Ymmärrän, että peli herättää ajatuksia, enkä henkilökohtaisesti pidä tätä vapaaehtoista lapsettomuutta oikeana keinona, mutta se, että tämä olisi jollain tavalla partioliikkeen kannanotto, on kyllä liioiteltua.
Mikä on Suomen Partiolaisten kanta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen keinona torjua ilmastonmuutosta?
– Pidämme ilmastonmuutosta huolestuttavana asiana. Meidän jäsenistö on lapsia ja nuoria, ja ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja heillä on tunne, että asian eteen on tärkeä tehdä jotain. Mutta mitkä ne keinot ovat, niin siihen ei meillä partioliikkeenä ole kantaa. Jokainen yksilö päättää itse sen mukaan, miten itse kokee.
Tätä on partio
Partio on oman määritelmänsä mukaan kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen.
– Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.
Suomen Partiolaisten mukaan partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.
– Sen lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti, Suomen Partiolaisten kotisivuilla todetaan.
Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? - ”Tarkoitettu keskustelunherättäjäksi”
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.
www.iltalehti.fi
arix
Respected Leader
"Suhde Jumalaan" -menkää ja tyhjentäkää maa?Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? - ”Tarkoitettu keskustelunherättäjäksi”
Tänään klo 6:34
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.
Suomen Partiolaisten kotisivuilla jaetaan ”Ympäristönsuojelupeliä”, jossa pelaajia kannustetaan valitsemaan vapaaehtoinen lapsettomuus.
”Päätät olla vapaaehtoisesti lapseton eli et hanki perheenlisäystä,” pelissä todetaan. Kuvassa on aikuinen ja kaksi lasta. Lasten päälle on vedetty ruksit.
Peli on julkaistu aiemmin Suomen Partiolaisten Partio-lehdessä (1/2019).
Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola, miksi Suomen Partiolaiset kannustaa vapaaehtoiseen lapsettomuuteen?
– Partioliike ei missään nimessä kehota (vapaaehtoiseen lapsettomuuteen). Kyseessä on peli, jossa meidän toimittajat olivat listanneet erilaisia asioita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Se on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi. Siellä oli listattu hyvin paljon erilaisia tekoja.
Jotkut voivat pitää tätä kuitenkin kannanottona, kun asia on näinkin näkyvästi ja konkreettisesti ilmaistu?
– No, varmaan toimittajana ymmärrät, että meillä on lehti, jossa on vastuulliset päätoimittajat ja heillä on journalistinen vapaus. Toki se on meidän järjestön julkaisema lehti, mutta nuoret itse toimittavat tätä lehteä. Heillä on suuri journalistinen vapaus.
– Ymmärrän, että peli herättää ajatuksia, enkä henkilökohtaisesti pidä tätä vapaaehtoista lapsettomuutta oikeana keinona, mutta se, että tämä olisi jollain tavalla partioliikkeen kannanotto, on kyllä liioiteltua.
Mikä on Suomen Partiolaisten kanta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen keinona torjua ilmastonmuutosta?
– Pidämme ilmastonmuutosta huolestuttavana asiana. Meidän jäsenistö on lapsia ja nuoria, ja ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja heillä on tunne, että asian eteen on tärkeä tehdä jotain. Mutta mitkä ne keinot ovat, niin siihen ei meillä partioliikkeenä ole kantaa. Jokainen yksilö päättää itse sen mukaan, miten itse kokee.
Tätä on partio
Partio on oman määritelmänsä mukaan kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen.
– Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.
Suomen Partiolaisten mukaan partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.
– Sen lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti, Suomen Partiolaisten kotisivuilla todetaan.
Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? - ”Tarkoitettu keskustelunherättäjäksi”
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.
