Ilmastopsykoosi -ketju

Tämä on sinänsä ihan osuva.

Sivumennen sanoen, saman teeman alle voisi liittää myös vaikkapa väestön pienenemisen. Senkin kohdalla on mielestäni pitkälti kiinni siitä, että työelämävetoinen yhteiskunta ohjaa ihmiset biologisesti epäsuotuisaan ja perhe-elämän kannalta hankalaan elämäntapaan. Parhaat lisäntymisvuodet ollaan koulun penkillä, ja vallitseva ideologia on jotain siihen suuntaan, että ensin pitää kouluttautua, saada työtä jne. ja vasta sitten on perheen perustamisen aika. Ja tuo viimeinen kohta sitten jää monella syystä tai toisesta lopulta toteutumatta, juna ehtii mennä ohi.

 
Tweeting Climate Change news. Climate lecturer: science, policy, solutions. Director Klima 2020, former UN Director. For contact use [email protected]
Svein T veitdal
@tveitdal
Queensland to fast-track laws to crack down on climate protesters theguardian.com/australia-news… Premier Annastacia Palaszczuk says the state is seeing ‘major disruption’ amid rolling protests by Extinction Rebellion https://www.theguardian.com/austral...rack-laws-to-crack-down-on-climate-protesters

10 vuotta ja on nähty eko-fasistien tekemiä terroritekoja!
 
Viimeksi muokattu:
Maatalousasiaa, mutta pistetään tänne, koska ElinYmpäristön ElinkelpoiSuuden säilyttäminen eli EYES on Sarek1damuksen ennustuksissa se asia, josta tulisi olla huolissaan. CO2 on tässä murheessa vain pieni osa kokonaisuutta ja monen muun asian kohdalla korjausliikkeitä voitaisiin ja tarvitsisi tehdä nopeammin.

831FC89A-C954-45B8-A3B1-8A8159318982.jpeg

Loppuuko multa?

Maaperässä kasvaa yli 90 prosenttia maailman ruoasta ja rehusta. Nyt multavaa maata katoaa kuitenkin paljon nopeammin kuin sitä ehtii muodostua.
Eliisa Aikkila HS


HEDELMÄLLINEN maaperä loppuu maailmasta tällä menolla 60 vuodessa, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Jos multava maa loppuisi maailmasta, ei ruoaksi kasvatettavien kasvien eikä liiemmin rehunkaan kasvatus enää onnistuisi. Silloin loppuisi myös ruoka.

Helsingin yliopiston maataloustieteen professori Juha Helenius pitää synkkää arviota mahdollisena.

”Se ei yllätä minua yhtään.”

Multava maa on maailman ruoantuotannolle välttämätöntä. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan maaperässä kasvatetaan yli 90 prosenttia kaikesta ruoasta ja eläinten rehusta. Esimerkiksi kasvihuonekasvatus ja kalastus tuottavat vain häviävän murto-osan maailman ruoasta.

”Maaperä on ruoantuotannon tärkein resurssi”, summaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori
Kristiina Regina.

Toivoa kuitenkin on, professorit sanovat. Vielä on mahdollista kehittää ja ottaa käyttöön keinoja, joiden avulla maapallolla voidaan kasvattaa ruokaa myös jatkossa.

MAAPERÄN köyhtymisestä on puhuttu viime aikoina lähinnä ilmastonmuutoksen yhteydessä. Muun muassa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa
tuoreessa raportissaan kestämättömästä ruokajärjestelmästä.

Ilmastonmuutos kiihtyy, kun maaperän orgaaninen aines vähenee ja sen sisältämää hiiltä vapautuu maaperästä ilmakehään.

Samalla vähenee maaperän multavuus, joka kertoo maaperässä olevan eloperäisen aineksen osuudesta. Multavuus on kasveille äärimmäisen tärkeää: se parantaa maaperän rakennetta sekä lisäravinteiden ja veden pidätyskykyä.

Kun multavuus vähenee riittävästi, viljely käy mahdottomaksi.


Vuonna 2006 Cornwellin yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin, että viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana kolmasosa maailman viljelyskelpoisesta maasta on muuttunut hedelmättömäksi.

Multa on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu erittäin hitaasti. Cornwellin yliopiston tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa menetetään hedelmällistä maaperää viljelysmailta 10 kertaa niin nopeasti kuin se ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa tahti on vieläkin kovempi, 30–40-kertainen.

MULTAVAA maata katoaa käytännössä kahdesta syystä. Ensimmäinen niistä on yksipuolinen tehoviljely, joka köyhdyttää maaperää. Vain yhden kasvilajin viljely ja pelkkien väkilannoitteiden käyttö vähentävät pellon monimuotoisuutta ja maaperän mikrobitoimintaa, minkä seurauksena maaperä köyhtyy.

Toisekseen maaperää kulkeutuu pois eroosion vuoksi joko veden tai tuulen mukana. Sekä sateen että tuulen tuhotöitä hankaloittaa maaperän kasvillisuus, ja paljas maa on eroosiolle kaikkein herkin.


Lisäksi maakerros, jossa ruoka kasvaa, on hyvin ohut: pintamultaa on yleensä noin 20 senttimetriä. Kuivilla alueilla kerros voi olla paljon ohuempi, esimerkiksi viisisenttinen.

”Jos tuuli puhaltaa pois sen viisi senttiä, viljely on sitten siinä”, Helenius sanoo.

KAIKKIEN aikojen tunnetuin maaperän tuulieroosio tapahtui Yhdysvaltojen Keskilännessä 1930-luvulla. Dust Bowliksi eli pölymaljaksi kutsuttu ilmiö johtui ankarasta kuivuudesta ja peltojen auraamisesta, mistä seurasi tuulieroosio.

Pelloilta nousi tuulen mukana ilmaan valtavia pölypilviä. Pölymyrsky hautasi alleen maatiloja ja tappoi noin 7 000 ihmistä. Lisäksi se vei valtavan määrän multaa Atlantin valtameren pohjaan. Kyseessä on mahdollisesti suurin tunnettu maaperän multavuuden menetys.

Viranomaiset kuitenkin toimivat nopeasti, ja eroosiota aiheuttavien viljelytapojen käyttö lopetettiin.

”Tilanne otettiin heti hanskaan. Se oli yksi modernin luonnonsuojelun alkusysäyksistä”, Helenius sanoo.

TUULEN ja sateen aiheuttaman eroosion on jo pitkään tiedetty tekevän tuhojaan muun muassa Afrikassa, jossa aavikoituminen syö peltopinta-alaa.

Huonoja uutisia kantautuu nyt kuitenkin myös Euroopasta. Euroopan vilja-aitaksi luonnehditussa Ukrainassa sijaitsee kuuluisa mustan mullan alue, jossa runsasmultaisia maita on 16,4 miljoonaa hehtaaria, noin puolet Ukrainan kokonaispeltoalasta. Vertailun vuoksi: Suomen peltoala on noin kaksi miljoonaa hehtaaria.

Ukrainan mustassa mullassa lepää noin kolmannes koko Euroopan peltomaiden multavarastosta ja samalla myös peltomaiden hiilivarastosta, noin seitsemän gigatonnia hiiltä.

Nyt myös siellä on havaittu maaperän hiilen vähentymistä, osoittaa vuonna 2017 julkaistu kartoitus. Maan multavuutta mitataan hiilipitoisuudella, joka kertoo maan eloperäisen aineen määrästä.

”Raportti sanoo, että alueella on mitattu maan hiilen menetysnopeuksia 360 kiloa hehtaarilta vuodessa”, Helenius sanoo.

Maaperää itseään on kadonnut paljon enemmän, sillä mullassa on paljon muutakin kuin hiiltä. Esimerkiksi kymmenessä litrassa kotipuutarhurin kukkamultaa on noin kilo hiiltä.


Pääsyy on liian yksipuolinen viljely. Hiilen katoamiseen voivat vaikuttaa myös verrattain nuoret pellot ja vähäiset sadot.

”Meillä on lyhyt kasvukausi. Suurin ongelma on, että pellot ovat todella pitkään mustana ennen lumentuloa”, Kristiina Regina sanoo.

”Viljelykierrolla ja maan pitämisellä vihreänä pidempään hiilen katoamista voitaisiin estää.”

KYMMENEN vuotta sitten FAO arvioi, että ruoantuotantoa pitäisi lisätä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos kaikki maapallon yhdeksän miljardia ihmistä halutaan ruokkia.

Ihmiskunta on ristiriitaisen tilanteen edessä. Ruokaa tarvitaan lisää, mutta nykymuotoinen tehotuotanto köyhdyttää maaperää. Niin kauan kuin se jatkuu, hedelmällistä maata katoaa pelloilta varmasti. Luonnonmukaisella viljelyllä voidaan pitää maata multavana ja viljavana, mutta luomuviljelyssä satomäärät ovat tunnetusti heikompia.


Luvassa ei myöskään ole lisää peltoja. Maapallon maapinta-alasta on viljelyskäytössä noin 40 prosenttia. Jos Etelämannerta ei lasketa, luku sisältää kaiken maapinta-alan aina Himalajan vuoristosta Saharan autiomaahan.

”Ihminen viljelee nykyään melkeinpä kaikkea sitä pinta-alaa, joka vain on viljeltävissä”, Helenius sanoo.

Lisäksi ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, jotka pahentavat maaperän eroosiota ja viljelysmaiden aavikoitumista. Kaiken kukkuraksi ilmiöt nopeuttavat toisiaan, sillä peltojen köyhtyminen vapauttaa ilmaan hiilidioksidia, joka taas kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Onko ihmiskunnalla siis käsissään ratkaisematon ongelma?

PROFESSORI Heleniuksen mielestä jo itse kysymyksenasettelu on väärä. Maan viljavuuden ylläpidon pitäisi Heleniuksen mukaan olla vähimmäisvaatimus.

”Meidän on kysyttävä, mikä on kestävä tapa tuottaa ruokaa kullakin alueella ja mihin ruoka riittää.”

Vertailuvaihtoehdoksi ei voi ottaa tehotuotantoa, jossa ei piitata multavuudesta tai luonnon monimuotoisuudesta, Helenius sanoo.

”On siis turha kysyä, miten monta ihmistä meidän on ruokittava, vaan on kysyttävä, miten paljon ruokaa voidaan tuottaa kullakin alueella kestävästi.”

TÄSSÄ kysymyksessä professorit eivät ole valmiita lyömään hanskojaan tiskiin, vaikka aikaa ei olekaan tuhlattavaksi.

Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström näkee lohduttomalta tuntuvassa 60 vuoden arviossa hyvänkin puolen.

”Arvioita on aina oltava, muuten ei herätä toimimaan.”

Vaikka keskustelu maaperän köyhtymisen ympärillä ei ole ollut viime vuosiin asti kovinkaan äänekästä, asiaan on herätty viimeistään ilmastonmuutoksen takia.


”Aikaisemmin ei edes ajateltu, että riski on olemassa. Nyt kun asia tiedostetaan, sille halutaan tehdä jotain”, Regina sanoo.

”On positiivisia uutisia. On tunnistettu ja löydetty uusia viljelytapoja, joilla maan multavuutta voidaan ylläpitää ja jopa lisätä”, Helenius sanoo.

MUUN muassa Ranska teki vuonna 2015 neljän promillen aloitteen, jonka tarkoituksena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran.

Suomessa toimii muun muassa Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen aloittama Carbon Action -hiiliviljelyhanke, jolla etsitään keinoja varastoida hiiltä maahan.


On jopa laskettu, että jos kaikki afrikkalaiset viljelijät viljelisivät ekologisemmin, ruoka riittäisi mantereella aivan hyvin, Kristiina Lindström kertoo. Ruoan kasvattaminen maaperää ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittavalla tavalla on mahdollista myös ICPP:n raportin mukaan.

JOITAIN keinoja on siis jo keksitty, mutta paljon pitäisi vielä tehdä.

Mitä jos multava maa todella loppuisi kesken?

Luonnonvarakeskuksen Kristiina Regina uskoo, että ihmiskunta kyllä keksii keinot.

”Kai me sitten kaivaisimme eroosioainesta vesistöjen pohjista ja kasvattaisimme ruokaa kasvihuoneissa. Toivottavasti ongelmaan herätään ajoissa.”
 
Maatalousasiaa, mutta pistetään tänne, koska ElinYmpäristön ElinkelpoiSuuden säilyttäminen eli EYES on Sarek1damuksen ennustuksissa se asia, josta tulisi olla huolissaan. CO2 on tässä murheessa vain pieni osa kokonaisuutta ja monen muun asian kohdalla korjausliikkeitä voitaisiin ja tarvitsisi tehdä nopeammin.

Katso liite: 33564

Loppuuko multa?
Tähän mullan riittävyyteen eräs merkittävästi vaikuttava tekijä on valittu viljelymenetelmä. USA:ssa on alueita, jossa tuulieroosion ja veden liiallisen haihtumisen takia mikään muu kylvömenelmä kuin suorakylvö ei tule kyseeseen.

Myös veden mukana tapahtuvaa eroosiota suorakylvö vähentää merkittävästi, samoin maassa olevan veden haihtumista keväällä.
Kevätkosteus riittää pitemmälle.

Nyt Eu:ssa ollaan ajamassa glyfosaattikieltoa kuin käärmettä pyssyyn. Glyfosaattikäsittely ennen kylvöä on suorakylvöille välttämätön, eikä korvaavaa ainetta ole.

Mahdollisesti tullaan lipsahtamaan ojasta allikkoon. Glyfosaattikiellon myötä raskaat muokkausmenetelmät (kyntö) tekevät paluun.

Kynnöllekin on muokkausmenetelmänä paikkansa ja maalajinsa. On myös maalajeja, jotka eivät missään tapauksessa kyntöä tarvitse. Kun glyfosaattikielto on saatu ajatuksi läpi, muita vaihtoehtoja rikkojen kurissa pitämiseksi (edes jossain määrin) ennen kylvöä kuin kyntö ei jää jäljelle.

Rikat saadaan torjutuksi kylvökseltä muillakin aineilla, mutta heinämäisiin rikkoihin (juolavehnä, luonnon nurmiheinä) ne muut aineet eivät tehoa. Jos kylvät suorakylvön ilman kylvöä edeltänyttä glyfosaattikäsittelyä, puimuria ei ole tarvitse syksyllä käynnistellä eikä satoa korjata, viljan oraat tukehtuvat luonnon nurmiheinään ja/tai juolavehnään. Eikä pellossa oleva luonnon nurmiheinän siemenpankki näytä loppuvan, joka vuosi löytyy uutta.
 
Viimeksi muokattu:
mitenkäs tuo glyfosaattikielto, jos on poikkeusolosuhteet, polttoaineesta pula, niin eikö kyntö kuluta polttoainetta enemmän? joten pitäisikö maatiloilla varastoida glyfosaattia pahan päivän varalle?
 
Viimeksi muokattu:
Tähän mullan riittävyyteen eräs merkittävästi vaikuttava tekijä on valittu viljelymetelmä. USA:ssa on alueita, jossa tuulieroosion ja veden liiallisen haihtumisen takia mikään muu kylvömenelmä kuin suorakylvö ei tule kyseeseen.

Myös veden mukana tapahtuvaa eroosiota suorakylvö vähentää merkittävästi, samoin maassa olevan veden haihtumista keväällä.
Kevätkosteus riittää pitemmälle.

Nyt Eu:ssa ollaan ajamassa glyfosaattikieltoa kuin käärmettä pyssyyn. Glyfosaattikäsittely ennen kylvöä on suorakylvöille välttämätön, eikä korvaavaa ainetta ole.

Mahdollisesti tullaan lipsahtamaan ojasta allikkoon. Glyfosaattikiellon myötä raskaat muokkausmenetelmät (kyntö) tekevät paluun.

Kynnöllekin on muokkausmenetelmänä paikkansa ja maalajinsa. On myös maalajeja, jotka eivät missään tapauksessa kyntöä tarvitse. Kun glyfosaattikielto on saatu ajatuksi läpi, muita vaihtoehtoja rikkojen kurissa pitämiseksi (edes jossain määrin) ennen kylvöä kuin kyntö ei jää jäljelle.

Rikat saadaan torjutuksi kylvökseltä muillakin aineilla, mutta heinämäisiin rikkoihin (juolavehnä, luonnon nurmiheinä) ne muut aineet eivät tehoa. Jos kylvät suorakylvön ilman kylvöä edeltänyttä glyfosaattikäsittelyä, puimuria ei ole tarvitse syksyllä käynnistellä eikä satoa korjata, viljan oraat tukehtuvat luonnon nurmiheinään ja/tai juolavehnään. Eikä pellossa oleva luonnon nurmiheinän siemenpankki näytä loppuvan, joka vuosi löytyy uutta.
EIpä ole maanviljelyä tullut harrastettua, mutta kommenttina.... glyfosaatilla voipi itseasiassa olla negatiivisia vaikutuksia viljavuuteen. Toki rikkakasvit ovat oma ongelmansa, eli puolensa niiden hävittämisellä.

Juuri glyfosaatin vaikutus bakteereihin ja sieniin voi aiheuttaa isoja ongelmia maataloudelle, koska hyvässä viljelymaassa on aina runsaasti maan laatua parantavia mikrobeja. Niiden tuhoaminen voi pitkällä aikavälillä köyhdyttää maaperää.

– Jos haluamme, että maaperä säilyy viljavana ja saadaan pitkänkin ajan päästä kunnon sadot, meidän täytyy päästä glyfosaatista eroon tai ainakin saada käyttö paljon vähemmäksi.

...

Saloniemi haluaa korostaa, että glyfosaatti on silti välittömiltä vaikutuksiltaan monia muita kasvintorjunta-aineita turvallisempi.
 
EIpä ole maanviljelyä tullut harrastettua, mutta kommenttina.... glyfosaatilla voipi itseasiassa olla negatiivisia vaikutuksia viljavuuteen. Toki rikkakasvit ovat oma ongelmansa, eli puolensa niiden hävittämisellä.

Niin, ollaan tilanteessa, jossa on glyfosaattia on paha käyttää ja paha olla ilman. Ja muut kasvintorjunta-aineet ovat ilmeisesti ainakin joiltain osin vielä vaarallisempia.
 
Kaikki viljelytoiminta tavalla tai toisella -vikuuttaa- maaperää. Viljely onkin tasapainoilua tuoton ja maaperän -hoitamisen- välillä. Lupaan mm. sinulle, että silloin kun olin pikkupoika käytettiin sellaisia aineita, jotka näkyvät varmasti vieläkin maaperässä ja pohjavesissä. Niihin nähden glyfosaatti on vauvan maitoa. Suomalaiset käyttömäärät ovat mielestäni maltillisia.

Suurempi ongelma saattaa olla poikkitieteellisen käsitykseni mukaan maaperän tiivistyminen. Raskailla koneilla kun jyystetään vuodesta toiseen, niin kyllä se väkisin alkaa näkyä ja tuntua. Kuten jäsen @Ikarus on kertonut, ajokertoja vähentävä suorakylvö on monessa mielessä jeeeees. Ympäristökuormitus on pienempi, kulut pienemmät, maaperä tiivistyy vähemmän....mutta glyfosaatti on a ja o, jotta tuota menetelmää voidaan käyttää.

Eli kaikella on puolensa. Nythän on selvästi käynnistynyt glyfosaatin demonisointivaihe, koska jättiyhtiöt haluavat myydä kalliimpaa tuotetta. Glyfosaatin suurin synti on sen halpa hinta. Pitää tuoda markkinoille uusi ja -turvallisempi- ympäristöystävällisyyttä oikein huokuva tuote....joka tosin maksaa ei vain maltaita vaan lähes helmiä.

Jossain vaiheessa voi tulla eteen maaperän perusteellinen palauttamisvaihe. Metodit ovat yksinkertaisia, mutta aikaa ne ottavat ja käyttöönotto takaisin ei ilmaista.
 
EIpä ole maanviljelyä tullut harrastettua, mutta kommenttina.... glyfosaatilla voipi itseasiassa olla negatiivisia vaikutuksia viljavuuteen. Toki rikkakasvit ovat oma ongelmansa, eli puolensa niiden hävittämisellä.
En osaa sanoa muuta, kuin mitä olen käytännön viljelyssä nähnyt. 15 vuotta suorakylvetyn pellon mururakenne on loistava, pientä mönkijää ja matoja sekä madonreikiä pelto täynnä. Kuohkeaa kuin kukkapenkki.

Sama aika perinteisin menetelmin ilman viljelykiertoa, siihen peltoon ei uppoa enää rautakankikaan.

Ei glyfosaatin käyttömäärät meillä ole isoja, 2- 3 l/ha/v, eikä sadon tulennuttamiseen koskaan, kuten maailmalla on tapana. Suomalaisesta viljasta ei tietääkseni ole glyfosaattijäämiä löytynyt. Puolalaisesta leipärukiista on löytynyt.

Kielto tulee kyllä sekä korvaava kallis aine on vähintäänkin jo kehitteillä. Luultavasti jo valmis. Kielto lobataan sisään, jo vain alkoi eurot rullailla siihen suuntaan, mihin ne kemikaalijättien mielestä pitääkin rullata.
 
Viimeksi muokattu:
olisihan se ollut erikoista, aika erikoista, jos rauhanpalkinnon olisi saanut hyvinvointi-Ruotsin
muita syyttelevä vihainen nuori nainen. Ei ollut esiintyminen rauhaa edistävää. Ne sekopäät keksivät syyttää jostain jopa Argentiinaakin :D

Eikö aktivistien ja median masinointi palkinnon saamiseksi toiminutkaan?
 
Viimeksi muokattu:
Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergiä ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä
Nobel-komitea on aikaisemminkin ollut varovainen nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.
4c75f594323e4e42a0d848554bec20e8.jpg

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg (KUVA: PHILIPPE WOJAZER / REUTERS)
Petja Pelli HS
Julkaistu: 11.10. 13:49

TUKHOLMA

MITÄ HALUAT sanoa ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin pettyneille kannattajille?

Tämä kysymys kysyttiin Norjan Nobel-komitean puheenjohtajalta Berit Reiss-Andersenilta lehdistötilaisuudessa heti Nobelin rauhanpalkinnon jakamisen jälkeen.

Thunberg oli vedonlyöntitoimistojen ykkössuosikki. Palkinto annettiin kuitenkin toiselle ennakkosuosikille, Etiopian pääministerille Abiy Ahmed Alille.

LUE LISÄÄ: Nobelin rauhanpalkinnon on saanut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali, joka solmi rauhan Eritrean kanssa

”Me emme ikinä tässä kommentoi heitä, jotka eivät saaneet palkintoa”, Reiss-Andersen muistutti. Nobel-komitealla ei muutenkaan ole tapana avata keskusteluja, jotka valintaan johtivat.

HS esittelee kuitenkin neljä syytä, jotka ovat voineet vaikuttaa siihen, että Thunberg ei tullut valituksi – ainakaan tällä kertaa.

1. Alfred Nobelin testamentti
ALFRED NOBEL kirjoittaa marraskuussa 1895 laaditussa testamentissaan, että rauhanpalkinto pitää jakaa ”henkilölle, joka on tehnyt eniten kansojen välisen veljeyden edistämiseksi, armeijoiden pienentämiseksi tai poistamiseksi ja rauhankokousten perustamiseksi tai edistämiseksi”.

Tässä mielessä Etiopian pääministeri oli klassinen valinta. Rauhan solmiminen Eritrean kanssa ja valtion sortokoneiston purkaminen vastaavat suoraan Nobelin kuvausta.

Ympäristötyön ja testamentin suhteesta on sen sijaan väitelty. Kriitikot kysyvät, onko ilmastotyö Nobelin tarkoittamaa toimintaa.

Toisaalta voidaan hyvin uskottavasti perustella, että ilmastokatastrofien välttäminen edistää kansojen veljeyttä ja rauhaa. Ruuan tuotannon vaikeutuminen ja suuret pakolaisvirrat synnyttävät konflikteja.

Vuonna 2007 Nobel-komitea katsoi, että ilmastonmuutoksen torjujat voivat saada rahanpalkinnon. Silloin palkinnon jakoivat yhdysvaltalaispoliitikko Al Gore ja YK:n ilmastopaneeli IPCC.

On kuitenkin ymmärrettävää, jos Nobel-komitea aina tasaisin väliajoin tahtoo päätyä ”perinteiseen” valintaan.

2. Thunbergin nuori ikä
GRETA THUNBERG on vasta 16-vuotias. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n suorassa lähetyksessä norjalaiset Nobel-asiantuntijat muistuttivat, että komitea on aikaisemminkin odottanut nuoren ehdokkaan palkitsemisessa.

Vuonna 2014 palkinnon sai pakistanilainen lasten oikeuksia puolustava aktivisti Malala Yousafzai. Yousafzai nousi maailmanjulkisuuteen jo 2012 tultuaan taleban-terroristin ampumaksi. Ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapautta juhlistavan Saharov-palkinnon hän sai jo 2013.

Nobel-komitea halusi kuitenkin odottaa hieman pidempään. Palkinnon tuomat suuret odotukset eivät välttämättä ole helppo taakka kannettavaksi hyvin nuorelle ihmiselle.

3. Konkreettiset saavutukset
NOBEL-KOMITEAA on usein arvosteltu liian aikaisesta palkitsemisesta. Voimakkainta tämä kritiikki oli silloin, kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama palkittiin vuonna 2009 kautensa alussa lähinnä sen perusteella, mitä hän oli luvannut tekevänsä.

Samaa kritiikkiä esitetään myös nyt. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali on jo tehnyt merkittäviä rauhantekoja, mutta valtakautta ja työtä on vielä paljon myös jäljellä. Reiss-Andersen sanoi toivovansa, että palkinto rohkaisee häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä.

Thunbergilla on jo konkreettisia saavutuksia. Hän on synnyttänyt maailmanlaajuisen nuorten ihmisten mielenosoitusliikkeen, joka on monin tavoin ennennäkemätön modernissa historiassa.

Nobel-komitea on kuitenkin saattanut ajatella, että on syytä vielä katsoa, minkälaisia konkreettisia seurauksia tämä liikehdintä aiheuttaa.

Saako sen luoma paine valtiot tekemään suurempia sitoumuksia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästäisiin? Sen arvioiminen on vielä hieman liian aikaista.

Testamentissa Nobel toivoo palkinnon perustuvan saavutuksiin ”edeltävän vuoden aikana”. Thunberg aloitti protestinsa vasta elokuussa 2018.

Reiss-Andersen painotti palkintoa jakaessaan noita sanoja: edeltävän vuoden aikana.

Etiopia ja Eritrea lopettivat sotatilansa jo heinäkuussa 2018.

4. Puhetyyli
PALKINTOKOMITEAAN vuodet 2003–2011 kuulunut Sverre Lodgaard kommentoi ennen palkinnon jakoa uutistoimisto Reutersille, että Thunbergin mahdollisuuksia huonontaa häpeää painottava puhetyyli.

”Häpeä ei ole rakentava tunne, jolla saada aikaan muutosta”, hän sanoi.

Thunbergin pääviesti ei sinänsä korosta häpeää vaan faktoja. Hän on useaan kertaan sanonut, että hän haluaa ennen kaikkea kohdistaa päättäjien huomion tutkittuun ilmastotietoon.

Toisaalta Thunberg on syyllistänyt avoimesti esimerkiksi lentomatkustajia. Lisäksi hänen tuore puheensa YK:ssa teki selväksi, että vanhempien sukupolvien olisi syytä tuntea häpeää.

”Te olette pettämässä meidät”, Thunberg sanoi maailman päättäjille. ”Mutta nuoret alkavat ymmärtää petoksenne. Kaikkien tulevien sukupolvien katseet kohdistuvat nyt teihin. Ja jos te päätätte pettää meidät, emme tule ikinä antamaan teille anteeksi.”

Asiallisesti ottaen Thunbergin pääviestiä on tässäkään vaikea kritisoida: on selvää, että vanhemmilla sukupolvilla on vastuu tähän asti päästetyistä ilmastopäästöistä ja on myös selvää, että nuoret ja tulevat sukupolvet niistä eniten kärsivät.

Silti valintaan on saattanut vaikuttaa se, että Nobel-komitea on perinteisesti suosinut ihmisiä ja tahoja, jotka asettavat sanansa varovaisesti.

 
Hesari turhan poliittisesti korrekti.

Thunberg hääräämisessä on paljon yhteistä maailmanloppulahkojen kanssa. Aika näyttää seuraako siitä samaa kuin lahkoissa, eli ensin ne käyvät vaaralliseksi muille, ja lopulta itselleen.
 
Näin Helsingissä.


Tavoitteena nostaa kasvislounaiden määrä yli 50 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä.

NAUDANLIHA poistuu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamien Unicafe-ravintoloiden lounastarjoilusta ensi vuoden helmikuussa.

Ravintola- ja kahvilatoimintaa pyörittävä Ylva arvioi, että naudanlihasta luopuminen vähentää toiminnan hiilijalanjälkeä 11 prosentilla eli noin 240 000 hiilidioksidikilolla.

Aloite naudanlihasta luopumiseen tuli Unicafen henkilökunnalta. Ylvan omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Yliopiston kampuksilla tarjotaan yhteensä 10 000 lounasta päivittäin. Lounaslistojen lisäksi naudanliha poistuu myös kahvilatuotteista kuten panineista ja leipätuotteista.

YLVA korvata naudan joko kanalla tai porsaalla. Toiveena on, että asiakas valitsisi kasviruokavaihtoehdon.

UniCafeissa pyritään myös nostamaan kasvis- ja vegaanilounaisen myyntiosuus yli 50 prosentin ensi vuoden loppuun mennessä.

Naudanlihan ilmastovaikutus on laskettu noin 15 kiloon hiilidioksidia tuotettua naudanlihakiloa kohden. Laskelmia ovat tehneet Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos ilmasto-opas.fi-sivustolle.

Muihin lihatuotteisiin verrattuna naudanlihan ilmastovaikutus on suuri. Sianlihan vastaava luku on viisi kiloa ja broilerin neljä kiloa.
 
Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? - ”Tarkoitettu keskustelunherättäjäksi”

Tänään klo 6:34
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.

fe3522ad82b46e216abf32c1b462f6efa2db8724e72e88db6c19cb34301063a2.jpg
fe3522ad82b46e216abf32c1b462f6efa2db8724e72e88db6c19cb34301063a2.jpg


Suomen Partiolaisten kotisivuilla jaetaan ”Ympäristönsuojelupeliä”, jossa pelaajia kannustetaan valitsemaan vapaaehtoinen lapsettomuus.
”Päätät olla vapaaehtoisesti lapseton eli et hanki perheenlisäystä,” pelissä todetaan. Kuvassa on aikuinen ja kaksi lasta. Lasten päälle on vedetty ruksit.
Peli on julkaistu aiemmin Suomen Partiolaisten Partio-lehdessä (1/2019).

Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola, miksi Suomen Partiolaiset kannustaa vapaaehtoiseen lapsettomuuteen?
– Partioliike ei missään nimessä kehota (vapaaehtoiseen lapsettomuuteen). Kyseessä on peli, jossa meidän toimittajat olivat listanneet erilaisia asioita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Se on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi. Siellä oli listattu hyvin paljon erilaisia tekoja.
2bd4cff6c4585e95da6144b1dbbd07dc6289c33c72e078292a1b9ed8184e7854.jpg

2bd4cff6c4585e95da6144b1dbbd07dc6289c33c72e078292a1b9ed8184e7854.jpg


Jotkut voivat pitää tätä kuitenkin kannanottona, kun asia on näinkin näkyvästi ja konkreettisesti ilmaistu?

– No, varmaan toimittajana ymmärrät, että meillä on lehti, jossa on vastuulliset päätoimittajat ja heillä on journalistinen vapaus. Toki se on meidän järjestön julkaisema lehti, mutta nuoret itse toimittavat tätä lehteä. Heillä on suuri journalistinen vapaus.
– Ymmärrän, että peli herättää ajatuksia, enkä henkilökohtaisesti pidä tätä vapaaehtoista lapsettomuutta oikeana keinona, mutta se, että tämä olisi jollain tavalla partioliikkeen kannanotto, on kyllä liioiteltua.

Mikä on Suomen Partiolaisten kanta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen keinona torjua ilmastonmuutosta?
– Pidämme ilmastonmuutosta huolestuttavana asiana. Meidän jäsenistö on lapsia ja nuoria, ja ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja heillä on tunne, että asian eteen on tärkeä tehdä jotain. Mutta mitkä ne keinot ovat, niin siihen ei meillä partioliikkeenä ole kantaa. Jokainen yksilö päättää itse sen mukaan, miten itse kokee.

Tätä on partio
Partio on oman määritelmänsä mukaan kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen.
– Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Suomen Partiolaisten mukaan partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.
– Sen lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti, Suomen Partiolaisten kotisivuilla todetaan.

 
Kannustaako Suomen Partiolaiset vapaaehtoiseen lapsettomuuteen? - ”Tarkoitettu keskustelunherättäjäksi”

Tänään klo 6:34
Suomen Partiolaisten kotisivuilla on ympäristönsuojelupeli, jossa vapaaehtoinen lapsettomuus nähdään mahdollisena ilmastotekona.

fe3522ad82b46e216abf32c1b462f6efa2db8724e72e88db6c19cb34301063a2.jpg
fe3522ad82b46e216abf32c1b462f6efa2db8724e72e88db6c19cb34301063a2.jpg


Suomen Partiolaisten kotisivuilla jaetaan ”Ympäristönsuojelupeliä”, jossa pelaajia kannustetaan valitsemaan vapaaehtoinen lapsettomuus.
”Päätät olla vapaaehtoisesti lapseton eli et hanki perheenlisäystä,” pelissä todetaan. Kuvassa on aikuinen ja kaksi lasta. Lasten päälle on vedetty ruksit.
Peli on julkaistu aiemmin Suomen Partiolaisten Partio-lehdessä (1/2019).

Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola, miksi Suomen Partiolaiset kannustaa vapaaehtoiseen lapsettomuuteen?
– Partioliike ei missään nimessä kehota (vapaaehtoiseen lapsettomuuteen). Kyseessä on peli, jossa meidän toimittajat olivat listanneet erilaisia asioita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Se on tarkoitettu keskustelunherättäjäksi. Siellä oli listattu hyvin paljon erilaisia tekoja.
2bd4cff6c4585e95da6144b1dbbd07dc6289c33c72e078292a1b9ed8184e7854.jpg

2bd4cff6c4585e95da6144b1dbbd07dc6289c33c72e078292a1b9ed8184e7854.jpg


Jotkut voivat pitää tätä kuitenkin kannanottona, kun asia on näinkin näkyvästi ja konkreettisesti ilmaistu?

– No, varmaan toimittajana ymmärrät, että meillä on lehti, jossa on vastuulliset päätoimittajat ja heillä on journalistinen vapaus. Toki se on meidän järjestön julkaisema lehti, mutta nuoret itse toimittavat tätä lehteä. Heillä on suuri journalistinen vapaus.
– Ymmärrän, että peli herättää ajatuksia, enkä henkilökohtaisesti pidä tätä vapaaehtoista lapsettomuutta oikeana keinona, mutta se, että tämä olisi jollain tavalla partioliikkeen kannanotto, on kyllä liioiteltua.

Mikä on Suomen Partiolaisten kanta vapaaehtoiseen lapsettomuuteen keinona torjua ilmastonmuutosta?
– Pidämme ilmastonmuutosta huolestuttavana asiana. Meidän jäsenistö on lapsia ja nuoria, ja ilmastonmuutos herättää paljon keskustelua ja heillä on tunne, että asian eteen on tärkeä tehdä jotain. Mutta mitkä ne keinot ovat, niin siihen ei meillä partioliikkeenä ole kantaa. Jokainen yksilö päättää itse sen mukaan, miten itse kokee.

Tätä on partio
Partio on oman määritelmänsä mukaan kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen.
– Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Suomen Partiolaisten mukaan partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.
– Sen lähtökohtana on ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti, Suomen Partiolaisten kotisivuilla todetaan.

"Suhde Jumalaan" -menkää ja tyhjentäkää maa?
 
Back
Top