Ilmastopsykoosi -ketju

[Solidsnake]

Mahdollisuus syödä lihaa on ihmisoikeus siinä missä muutkin

 

[miheikki]

Useasti lihaa syömättömät on kauheen kalpeita.

Ja masentuneita.

https://twitter.com/x/status/1184233522598416384

 

[Vääpeli]

Olenko vain huono bongaamaan uutisia, mutta onko Greta kadonnut uutisista kokonaan sen jälkeen kun ei Nobelia tullut...?
Joko Greta on hylätty?

 

[Lapinukko]

jospa mediassa on tajuttu että osa kansasta on alkanut vittuuntua koko aiheeseen.
pitävät taukoa puskemisen suhteen.

 

[aj77]

 

[Protheon_93]

Ilmastolakko on kyllä niin idioottista. Ei sillä ilmastoa pelasteta. Sillä, että pysytään koulussa ja opiskellaan hyvin ja teknologisille aloille suunnittelemaan ilmastoystävällisiä teknologioita ja keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen taas saavutetaan jotakin. Ja samalla uusien teknologioiden myötä syntyy hyvinvointia työpaikkojen ja talouskasvun muodossa.

 

[Vääpeli]

Se voi olla normoilla on mitta kohta täys näitä mutta me olemme oikeassa...

https://img-9gag-fun.9cache.com/photo/aGgZ09Z_460svvp9.webm

 

[miikkaj]

Olenko vain huono bongaamaan uutisia, mutta onko Greta kadonnut uutisista kokonaan sen jälkeen kun ei Nobelia tullut...?
Joko Greta on hylätty?

 

[Herman30]

Yhdestä asiasta pitää Gretaa ihailla; ei puhu tankeroenglantia. Melko sujuvasti vetelee.

 

[Dani]

Ei ainakaan toistaiseksi vaikuta Helsingin päätökset tänne Tampereelle. Lihapullapäivät edelleen suosikki.

Tampereen yliopistoravintoloissa ei luovuta naudanlihasta – lihapullapäivät ovat edelleen opiskelijoiden suosikkeja

Hervannassa kampusravintolan siipiperjantaiden valikoimaan lisättiin tänä syksynä kasvissiivet ja vegaaninen siipikastike.

www.aamulehti.fi

Tampereen yliopistoravintoloissa ei luovuta naudanlihasta – lihapullapäivät ovat edelleen opiskelijoiden suosikkeja

Helsingin yliopiston kampuksilla toimiva UniCafe tavoittelee hiilijalanjäljen pienentämistä luopumalla naudanlihasta ravintoloissaan.

Naudanliha poistuu kampusravintoloiden tarjonnasta helmikuun 2020 alussa. Sen jälkeen lounaslistalta tai kahvilatuotteista ei enää löydy naudanlihaa.

Sama ei ainakaan heti ole tapahtumassa Tampereella. Juveneksen kehityspäällikkö Nina Lyytinen vastaa kolmen kahvila-ravintolakokonaisuuden hankinnoista ja tuotekehityksestä Tampereen yliopiston kampuksilla. Hän kertoo, että Juveneksen kampusravintoloissa naudanlihan osuus kaikesta lihasta on jo valmiiksi pieni, kolme prosenttia.

Broilerin- ja porsaanlihat ovat 100-prosenttisesti suomalaista. Naudanlihasta kotimaista on yli 90 prosenttia.

Lyytinen korostaa, että opiskelijoiden toiveita halutaan kuulla. Toistaiseksi naudanlihalle on vielä kysyntää.

– Lihapulla- ja jauhelihakeittopäivät ovat edelleen tosi suosittuja, hän sanoo.

– Emme usko totaaliseen pakottamiseen vaan siihen, että tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja ja jokainen saa tehdä itse oman valintansa.

Kasvissiipiä ja vegaanikastiketta

Kasvisruoan kysyntä vaihtelee kaupungeittain ja kampuksittain.


Tampereella kaikista ostetuista opiskelijalounaista on 13 prosenttia on kasvisaterioita, Porissa kuusi ja Raumalla vain kolme prosenttia. Luvut ovat peräisin viime kesältä.

Tampereella eroavaisuuksia löytyy kaupungin sisältä. Juveneksen ruokaloita on sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun eri kampuksilla.

– Humanistisella puolella syödään enemmän kasvisruokaa, kun taas teekkareiden keskuudessa lihansyönti on lukujen perusteella yleisempää, Lyytinen sanoo.

Liikehdintää on tapahtunut myös Hervannassa.

– Konetalossa suuren suosion saaneissa siipiperjantaissa on tänä syksynä syöty myös kasvissiipiä. Kukkakaalista tehtyjen kasvissiipien kastike on vegaaninen.

Yksi syy eroihin saattaa olla tarjonta. Juveneksella on ainoastaan yksi pelkkää vegaanista ruokaa tarjoava kampusravintola, Tampereen yliopiston keskustan kampuksella.

Ruokalista uusiksi kolmesti vuodessa

Juvenes pyrkii Lyytisen mukaan muokkaamaan reseptejään asiakaskäyttäytymisen ja palautteen perusteella jatkuvasti. Kolme kertaa vuodessa ruokalistat uudistetaan perusteellisemmin.

Raaka-ainevalinnoissa Juvenes huomioi tuotannon ohjausjärjestelmästä saatavat tiedot, jotka kertovat eri raaka-aineiden ilmastovaikutuksista.

– Haluamme, että aterioissa kulkevat käsi kädessä ravitsemus ja maku. Pyrimme tarjoamaan yhtä herkullisia ruokia kasvis- ja sekasyöjille.

 

[Bwana]

Ai jai. Kognitiopitserian kinkkupitoinen perinteinen jouluateria. Ja kognitiopitseria noin yleisestikin.

 

[Sardaukar]

Hernekeitto savulihalla on must!

 

[Justin Case]

Tuttava perhe joka aloitti klapilämmityksellä uudessa talossaan ja siirtyi aina helpompaan lämmitysmuotoon,teki nyt keväällä maalämmön,tontille kairattiin syvät kaivot,nyt on käynyt niin että vesi ei riitäkkään kaikkiin reikiin,talousvesikaivon tuottokin hiipunut..rahat meni kuin siihen kuuluisaan Kankkulan kaivoon..nyt on sitten liittyminen kunnan vesijohtoon joka ei ole aivan halpa,kovasti miettivät nyt että miten lämpö talveksi..

 

[arix]

Tuttava perhe joka aloitti klapilämmityksellä uudessa talossaan ja siirtyi aina helpompaan lämmitysmuotoon,teki nyt keväällä maalämmön,tontille kairattiin syvät kaivot,nyt on käynyt niin että vesi ei riitäkkään kaikkiin reikiin,talousvesikaivon tuottokin hiipunut..rahat meni kuin siihen kuuluisaan Kankkulan kaivoon..nyt on sitten liittyminen kunnan vesijohtoon joka ei ole aivan halpa,kovasti miettivät nyt että miten lämpö talveksi..

Ei muuta kuin aurinkolämpöä katolta keräämään, kyllähän helmikuussa sillä pärjää...

 

[Solidsnake]

Ei muuta kuin aurinkolämpöä katolta keräämään, kyllähän helmikuussa sillä pärjää...

Turvesuota tässä pitää ruveta ostomielessä katselemaan

 

[fulcrum]

Historian valossa ei ehkä kannata rinnastaa ilmaston lämpenemistä ja resurssien loppuuntuhlausta. Joka ikinen esittämäsi esimerkkitapaus koski resurssien loppuun käyttämistä tai tuhlausta ja esimerkit olivat kuin suoraan ympäristötieteen peruskurssilta, vain pääsiäissaaren metsät puuttuivat listalta. Kuitenkin ympäristötieteen peruskurssin ensimmäinen opinkappale ympäristöongelmista kertoo, että "maailman suurin ympäristöongelma on hallitsematon väestönkasvu".

Ilmasto on resurssi jota voidaan kuormittaa tiettyyn rajaan asti siinä missä jonkun lajin populaatio, elinympäristö, maaperä, pohjavesi jne. Ei siinä ole periaatteelliselta kannalta mitään eroa.
Väestönkasvun hallitsemiselle tehdään kaiken aikaa jotain. On tehty jo vuosikymmeniä, Kiinassa niin tylyin keinoin että muualla maailmassa sitä on katsottu pahalla. Joten en oikein ymmärrä miksi tämä ankka vedetään aina esille kun ympäristöasioista puhutaan.
Se että on perustettu palokunta ja otettu palovakuutus ei tarkoita etteikö kannattaisi myös vaikka laittaa sammutuspeite, nuohota savupiippu jne. Ei nämä ole yhden taikaratkaisun ongelmia.

Ilmastonmuutos ei myöskään tuhoa ekosysteemejä, vaan muuttaa niitä.

Samalla tavalla voisi argumentoida ettei ydinräjähdys tuhoa ekosysteemiä, vain muuttaa sitä. Jäähän sinne jotain torakoita ja bakteereja aina eloon jne...

 

[fulcrum]

Eipä kontraa ei.

"Jenkeissä 1800-luvulla muuttokyyhkyjen suojelu torpattiin koska ei ne mitenkään voi loppua ampumalla. 30 vuotta myöhemmin niitä ei ollut enää yhtään."

Toistan mitä aiemmin sanoin. Tämä ampumalla sukupuuttoon on yksi suosituimmista tarinoista anti-hunting psykoosissa. En vaan mitenkään jaksa uskoa että uuden mantereen laaksometsiköt tuhottiin ampumalla kun ne noiden kyyhkyjen pesimäalueelta usa:n viljavimmiksi vainioksi kaskettiin.

Tietenkin pesimäalueiden tuhoutuminen vaikutti asiaan myös. Mutta jos metsästys olisi saatu aikaisemmin kuriin niin ehkä tällekin asialle olisi saatu tehtyä jotain. Koska muuttokyyhky oli yhdyskuntalintu, niin metsästys usein pilasi pesinnän myös niiden lintujen osalta jotka välttyivät joutumasta saaliiksi.

Ja pois se väärinkäsitys että olisin joku metsästyksen vastustaja. 1800-luvullahan ei tiedemaailma toiminut juuri sen paremmin. Päinvastoin joillekin harvinaistuville lajeille viimeinen naula arkkuun olivat biologit ja museot jotka ryntäsivät hankkimaan uhanalaisten lajien nahkoja ja luurankoja kokoelmiinsa "kun niitä vielä saa". Tänä päivähän jos jotain hyvin harvinaiseksi käynyttä lajia jostain vielä löytyy niin niitä ruvetaan heti varjelemaan tarkasti ja sulkemaan koko alue ulkopuolisilta jne. Sata vuotta sitten reaktio oli että tiedemiehet palkkasivat kaikki kynnelle kykenevät metsästäjät ampumaan nämä arvokkaat yksilöt. Tämän takia muuten anarkokapitalismi ei toimi luonnonsuojelussa: kun laji vähenee niin sen pyytäminen ei muutu vähemmän kannattavaksi, vaan enemmän kannattavaksi.

Aktiivinen toiminta oli sitä että hakattiin tehokkaammin ja erityisesti opittiin viljelemään peltoja. Aukkohakkuut ja kivennäismaan paljastaminen ojituksineen ovat olleet hiilinielujen ts. biomassan eli puumäärän moninkertaistumisen kannalta se avaintekijä.

Jep, ojitus, siinäpä toinen varsinainen ympäristösuksee. Meilläkin mökkijärvi oli 60-luvulle asti kirkasvetinen. Sitten ojitettiin ympäristön suot ja korvet.

 

[fulcrum]

-luonnontilaiset metsät on nykyään harvassa, mutta jos hiilensidonta on se juttu niin kaikkien pitäisi ylistää ilmastorukouksissaan ojittamista, metsäautoteitä ja aukkohakkuita äestyksineen ja istutuksineen lannoitetuilla torjunta-aineilla silatuilla taimilla.

Jollain ihmeen konstilla tästäkin kehityskulusta yritetään vääntää ilmastohölmöilyä tukevaa tarinaa vaikka totuus on kutakuinkin päinvastainen. Mistä löytyy se tolkun uskovainen joka myöntää että nykyiset moninkertaiset hiilinielut on mekanisoidun metsähakkuu klusterin ansiota. Hiljaasta......

Kuten itsekin totesit, luonnontilaiset metsät ovat harvassa. Biologisesti köyhää puupeltoa löytyy kyllä vaikka kuinka paljon. Ympäristön monimuotoisuuden kannalta kaunis, hyvin hoidettu talousmetsä vaan on lähempänä jotain Saharan autiomaata kuin luonnontilaista metsää.
Ajatus siitä että tehometsätaloudella pelastetaan ympäristö on äärettömän nurinkurinen. Tietenkään ei pidä ajatella että vain nykyään on huonoja metsänkäyttömenetelmiä, kaskiviljelyhän oli (ja on) metsien kannalta hyvinkin tuhoisaa toimintaa. Siksi se kiellettiin Ruotsin puolella jo 1600-luvulla, mikä syöksi Värmlannin metsäsuomalaiset köyhyyteen. Ruotsin orastava teollisuus tarvitsi puuhiiltä, ja siihen pirtaan ei sopinut se että puusto vedettiin kaskeksi.

 

[miheikki]

Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta

- Jos kaikki kansat ja yhteiskunnat saisivat yhtä vähän lapsia kuin saksalaiset, nimittäin 1,3 lasta naista kohti, niin ilmastonmuutoksesta ei tarvitsisi kantaa huolta, koska maailman väestö pienenisi nopeasti, ja vastaavasti vähenisivät automaattisesti myös ihmisten aiheuttamat päästöt, kirjoittaa entinen Saksan pankin johtokunnan jäsen ja Berliinin rahasenaattori Thilo Sarrazin (sd) Junge Freiheit -lehdessä. Hän kysyy, miksi tätä ei kuule ilmastoaktivistien suusta ja vastaa itse: tämä ei sovi poliittisesti korrektiin mielipidemalliin ja ideologiaan, jossa ilmastonmuutokseen ovat pääsyyllisiä läntiset teollisuusvaltiot.

Hört euch zu!

Thilo Sarrazin warnt davor, bestimmte Themen und Probleme aus der öffentlichen Debatte auszuklammern. Es gebe einen gesellschaftlichen Trend zur Verengung zulässigen Denkens. Der Bestseller-Autor fordert deshalb: Wir müssen moralisch abrüsten und brauchen mehr Respekt und Humor.

jungefreiheit.de

 

[baikal]

Jep, ojitus, siinäpä toinen varsinainen ympäristösuksee. Meilläkin mökkijärvi oli 60-luvulle asti kirkasvetinen. Sitten ojitettiin ympäristön suot ja korvet.

Joo, tuon homman hintalappu näkyy edelleen vesistöissä. Soista lähti liikkeelle tavaraa, joka olisi pitänyt pysyä suossa iät ajat. Toisaalta älä huoli, voimistuva kaivosteollisuus taannee sen, että mökkijärvien ja -jokien seassa on muutakin kuin ahvenia.