Ilmastopsykoosi -ketju

[Mustaruuti]

Eli ei mitään tietoa ole joten olisiko aika myöntää tosiasiat sillä kyllä keho tottuu totuuteen kun hieman harjoittelee.

Tein nyt sinulle palveluksen. Toivottavasti osaat sanoa "kiitos".

 

[Geronimo]

Tein nyt sinulle palveluksen. Toivottavasti osaat sanoa "kiitos".

Kysyin onko faktaa sillä "Sea-level estimates" tarkoittaa sanatarkasti "Merenpinnan tason arvioita" eli ei mitään todellista faktaa ole olemassakaan eikä voisikaan olla koska mittaushistoriaa ei ole olemassa.

Ei ihan vielä tästä kiitosta heru, yritä hieman enemmän voihan olla jossain Viikinkien vielä selvittämättömässä riimukirjoituksessa myöskin sen ajan merenpinnantasot.

 

[Mustaruuti]

Kysyin onko faktaa sillä "Sea-level estimates" tarkoittaa sanatarkasti "Merenpinnan tason arvioita" eli ei mitään todellista faktaa ole olemassakaan eikä voisikaan olla koska mittaushistoriaa ei ole olemassa.

Ei ihan vielä tästä kiitosta heru, yritä hieman enemmän voihan olla jossain Viikinkien vielä selvittämättömässä riimukirjoituksessa myöskin sen ajan merenpinnantasot.

Älä odota uutta palvelusta.

 

[Geronimo]

Älä odota uutta palvelusta.

En odota koska tämäkin jäi vähän lyhyeksi.
Koko ilmastonmuutos keskustelu on hieman hakoteillä koska monet muutokset mitä tehdään ovat ihan hyviä kansalaisen kannalta toisista tulee mieleen vain rahastus.

Niistä hyvistä asioista voidaan sanoa esimerkiksi sähköauto jos pystytään kehittämään riittävän tehokas ja halpa keino sähkön varastointiin niin silloin on mahdollista kansalaisen olla jopa energia riippumaton.

Miten tulkitaan ilmasto ja sää tapahtumia kun mittaushistoria on lyhyt ja mittaus paikkoja on ollut harvassa ja ennenkaikkea tuhat vuotta on lyhyt aika maapallon historiassa jopa kymmenetuhatta vuotta on sitä ja säähistoria on voinut muuttua monesti jopa parintuhannenvuoden aikana niin mitä onkaan tapahtunut sadantuhannenvuoden aikana.

Jotta lisää muuttujia saadaan niin esimerkiksi pohjoisen napajäätikön kokoa on voitu luotettavasti arvioida vasta sateliittikuvien perusteella ja niitäkin on kuvattu vasta alle ihmisijän, perustuiko luoteisväylän etsitä aikoinaan tietoon aikaisemmista lämpimistä jaksoista vaiko vain jonkun tiedemiehen tekemään hyvään arvaukseen?

 

[jurppi]

Vaikka ihmisen toiminnalla on jonkinlaista vaikutusta maapallon lämpenemiseen niin se on kuitenkin pientä ja toissijaista. Maapallo omalla liikkeellä ja kiertoradalla suhteessa aurinkoon on ratkaiseva merkitys lämpenemiselle.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmaston...jaakaudet-maapallon-vaappumisen-tahdissa.html

Näistä vaihteluista löytyy monia tekijöitä jotka vaikuttavat maapallomme olosuhteisiin erilaisten yhteisvaikutusten sykleillä. Kaiken lisäksi maapallon ilmastoon vaikuttaa vielä monet muutkin, ulkoiset sekä satunnaiset tekijät..

Totta kai on hyvä käyttää luonnonvaroja (energiaa jne.) säästeliäästi ja korvata vanhoja tuotantomuotoja mahdollisimman paljon uusilla ja sivuvaikutuksiltaan neutraaleilla (=puhtaan) tavoilla. Tämä tulee myös toteutumaan suhteellisen nopealla aikataululla. Raha (kilpailukyky) on tässäkin kaikkein paras kehityksen edistäjä.

Pienessä Suomessa olisi hyvä ottaa ns. "järki käteen" ilmaston muutoksen osalta. Meidän tekemillä poliittisilla ns. "ilmastopäätöksillä" on ainoastaan pysyvästi heikennetty suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä. Ja, näillä muutoksilla on erittäin nopea vaikutus. Ilmaston muutokselle niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.

Uusi jääkausi tulee aikanaan (jo etukäteen tarkasti laskettavan ajankohtana) peittämään Pohjois-Euroopan kilometrien paksun jäämassa alle. Se onko silloin ihmisiä ei ole likimainkaan yhtä varmaa..

 

[Geronimo]

Pienessä Suomessa olisi hyvä ottaa ns. "järki käteen" ilmaston muutoksen osalta. Meidän tekemillä poliittisilla ns. "ilmastopäätöksillä" on ainoastaan pysyvästi heikennetty suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä. Ja, näillä muutoksilla on erittäin nopea vaikutus. Ilmaston muutokselle niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä.

Tässä on hyvä esimerkki mallioppilas asenteesta kun on haluttu olla mailmanpelastajia sekä EU`n todellinen mallioppilas eli yksinkertainen vihervassari, eli ollaan maksettu Mooseksen ytimiin pääsystä sellainen hinta josta kärsii koko kansa, eikä siltikään ole päästy ytimiin jossa päätökset tehdään, hyvä jos porstuan ovi on edes raollaan.

 

[jurppi]

Koko ilmastonmuutos keskustelu on hieman hakoteillä koska monet muutokset mitä tehdään ovat ihan hyviä kansalaisen kannalta toisista tulee mieleen vain rahastus.

Niistä hyvistä asioista voidaan sanoa esimerkiksi sähköauto jos pystytään kehittämään riittävän tehokas ja halpa keino sähkön varastointiin niin silloin on mahdollista kansalaisen olla jopa energia riippumaton.

Monet asiat olisivat jo paljon paremmin jos niitä kehitettäisiin pelkän tiedon (tieteen) ja edistyneen kehityksen mukaisesti.

Uuden tekniikan kehittymistä vastaa taistellaan joskus suurilla resursseilla. Esimerkiksi öljyteollisuuden globaalit yritykset ovat suurella rahalla hankkineen itselleen suurimman osan kaikista akkuteknologian keksinnöistä ja patenteista. Tarkoituksena on vain estää sähköä varastoivan tekniikan tutkimus ja tuotteiden pääsy markkinoille. Samanlaista tieteellisen tutkimuksen/kehityksen estämistä tapahtuu monilla muillakin aloilla (jollei kaikilla?). Jopa meillä Suomessa perinteinen sellunkeittoteollisuus on estänyt/hankaloittanut mm. kilpailevan puunkäytön yliopistollista tutkimusta. Selluyhtiöiden tavoitteena on ollut estää muun puuta käyttävän teollisuuden markkinoille tuloa ja kilpailua (ja sen myötä hintojen nousua) raaka-aineen hankinnassa. Vain sellaisia hankkeita on edistetty joilla perinteisten yhtiöiden asemaa on kyetty pönkittämään.

https://www.hs.fi/tiede/a1459738112175

Tutkijat keksivät käänteisen fotosynteesin, johon kukaan ei ole älynnyt kiinnittää huomiota
Auringonvalo pystyy paitsi rakentamaan, myös hajottamaan kasvimassaa, hoksasivat tanskalaistutkijat. Tämä voi jouduttaa muun muassa biopolttoaineiden tuotantoa.

Tässä uusi ja mielenkiintoinen esimerkki. Voidaan kuitenkin olla 100 %:n varmoja että perinteinen energiateollisuus tulee taistelemaan kaikin mahdollisin keinoin tällaisia kehityshankkeita vastaan.

 

[Bushmaster]

Monet asiat olisivat jo paljon paremmin jos niitä kehitettäisiin pelkän tiedon (tieteen) ja edistyneen kehityksen mukaisesti.

Uuden tekniikan kehittymistä vastaa taistellaan joskus suurilla resursseilla. Esimerkiksi öljyteollisuuden globaalit yritykset ovat suurella rahalla hankkineen itselleen suurimman osan kaikista akkuteknologian keksinnöistä ja patenteista. Tarkoituksena on vain estää sähköä varastoivan tekniikan tutkimus ja tuotteiden pääsy markkinoille. Samanlaista tieteellisen tutkimuksen/kehityksen estämistä tapahtuu monilla muillakin aloilla (jollei kaikilla?). Jopa meillä Suomessa perinteinen sellunkeittoteollisuus on estänyt/hankaloittanut mm. kilpailevan puunkäytön yliopistollista tutkimusta. Selluyhtiöiden tavoitteena on ollut estää muun puuta käyttävän teollisuuden markkinoille tuloa ja kilpailua (ja sen myötä hintojen nousua) raaka-aineen hankinnassa. Vain sellaisia hankkeita on edistetty joilla perinteisten yhtiöiden asemaa on kyetty pönkittämään.

https://www.hs.fi/tiede/a1459738112175


Tässä uusi ja mielenkiintoinen esimerkki. Voidaan kuitenkin olla 100 %:n varmoja että perinteinen energiateollisuus tulee taistelemaan kaikin mahdollisin keinoin tällaisia kehityshankkeita vastaan.

Ahneus se ahneus...

 

[Geronimo]

Monet asiat olisivat jo paljon paremmin jos niitä kehitettäisiin pelkän tiedon (tieteen) ja edistyneen kehityksen mukaisesti.

Uuden tekniikan kehittymistä vastaa taistellaan joskus suurilla resursseilla. Esimerkiksi öljyteollisuuden globaalit yritykset ovat suurella rahalla hankkineen itselleen suurimman osan kaikista akkuteknologian keksinnöistä ja patenteista. Tarkoituksena on vain estää sähköä varastoivan tekniikan tutkimus ja tuotteiden pääsy markkinoille. Samanlaista tieteellisen tutkimuksen/kehityksen estämistä tapahtuu monilla muillakin aloilla (jollei kaikilla?). Jopa meillä Suomessa perinteinen sellunkeittoteollisuus on estänyt/hankaloittanut mm. kilpailevan puunkäytön yliopistollista tutkimusta. Selluyhtiöiden tavoitteena on ollut estää muun puuta käyttävän teollisuuden markkinoille tuloa ja kilpailua (ja sen myötä hintojen nousua) raaka-aineen hankinnassa. Vain sellaisia hankkeita on edistetty joilla perinteisten yhtiöiden asemaa on kyetty pönkittämään.

https://www.hs.fi/tiede/a1459738112175


Tässä uusi ja mielenkiintoinen esimerkki. Voidaan kuitenkin olla 100 %:n varmoja että perinteinen energiateollisuus tulee taistelemaan kaikin mahdollisin keinoin tällaisia kehityshankkeita vastaan.

Eikös kessutus teollisuus lue tupakkateollisuuskin huijannut lahjonut ja ostanut tutkimustuloksia ja politiikkoja saadakseen myytyä terveydelle vaarallista tupakkaa jopa lapsille.

Samoin öljyteollisuus tekee kaikkensa kilpailijoiden raivaamiseksi, mutta öljyn hinnanlasku voikin olla hyväksi tutkimukselle kun rahaa ei riitä kilpaaailevan toiminnan poistamiseen.

 

[Mustaruuti]

Monet asiat olisivat jo paljon paremmin jos niitä kehitettäisiin pelkän tiedon (tieteen) ja edistyneen kehityksen mukaisesti.

Uuden tekniikan kehittymistä vastaa taistellaan joskus suurilla resursseilla. Esimerkiksi öljyteollisuuden globaalit yritykset ovat suurella rahalla hankkineen itselleen suurimman osan kaikista akkuteknologian keksinnöistä ja patenteista. Tarkoituksena on vain estää sähköä varastoivan tekniikan tutkimus ja tuotteiden pääsy markkinoille. Samanlaista tieteellisen tutkimuksen/kehityksen estämistä tapahtuu monilla muillakin aloilla (jollei kaikilla?). Jopa meillä Suomessa perinteinen sellunkeittoteollisuus on estänyt/hankaloittanut mm. kilpailevan puunkäytön yliopistollista tutkimusta. Selluyhtiöiden tavoitteena on ollut estää muun puuta käyttävän teollisuuden markkinoille tuloa ja kilpailua (ja sen myötä hintojen nousua) raaka-aineen hankinnassa. Vain sellaisia hankkeita on edistetty joilla perinteisten yhtiöiden asemaa on kyetty pönkittämään.

https://www.hs.fi/tiede/a1459738112175

Tässä uusi ja mielenkiintoinen esimerkki. Voidaan kuitenkin olla 100 %:n varmoja että perinteinen energiateollisuus tulee taistelemaan kaikin mahdollisin keinoin tällaisia kehityshankkeita vastaan.

Suomen metsäteollisuuden osalta tuo pitää joltain osin paikkaansa. Siinä metsäteollisuus on sahannut omaan nilkkaansa.

Globaalissa mittakaavassa jonkin uuden teknisen asian estäminen on kuitenkin todella vaikeaa. Patentitkaan eivät tarjoa aukotonta suojaa. Saman lopputuloksen voi usein saavuttaa vähän eri tavalla.

Sen tiedän, että isot öljyfirmat Shell, BP etc ovat koettaneet panostaa esim. uusiutuvaan energiaan ja uusiutuviin polttoaineisiin. Molemmilla oli isoja tutkimushankkeita. Mutta, eivät oikein lyöneet leiville ja niistä luovuttiin.

Voidaan olla ylpeitä Nesteestä. Tehnyt oikeastaan ainoana maailmassa läpimurron toisen sukupolven (kehittyneissä) biopolttoaineissa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/187713...eko-uuden-suomi-hitin-raja-vastaan-liian-pian

Neste puhuu jo ”läpimurrosta”

Nesteen kehittämän uusiutuvista raaka-aineista valmistetun biodieselin käyttö vähentää polttoaineen käyttäjän kasvihuonekaasupäästöjä 40–90 % verrattuna perinteiseen fossiilidieseliin. Pienin hiilijalanjälki saavutetaan käyttämällä jätteistä ja tähteistä tuotettua polttoainetta.

Nesteen kehittämän NEXBTL-teknologian avulla uusiutuvaa dieseliä voidaan valmista lähes mistä tahansa eläinrasvajätteestä tai kasviöljystä. Kasviöljyistä Neste käyttää muun muassa raakapalmu-, rypsi- ja soijaöljyä.

Vuonna 2015 jätteiden ja tähteiden osuus Nesteen uusiutuvien dieselin raaka-aineista nousi keskimäärin 68 prosenttiin (edellisvuonna 62 %). Samalla suomalaisyhtiön uusiutuvien polttoaineiden myyntimäärä saavutti uuden ennätyksen, 2,267 miljoonaa tonnia. Noin 69 % myynnistä suuntautui Eurooppaan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueelle ja noin 31 prosenttia Pohjois-Amerikkaan. Lähde: Nesteen tilinpäätös 2015

Valtionyhtiö Neste näyttää tällä hetkellä olevan onnistumassa strategiassaan luoda biopolttoaineista eli käytännössä uusiutuvasta dieselistä ”toisen tukijalan ja kasvualustan” liiketoiminnalleen.

Uusiutuvien tuotteiden liikevoitto nousi viime vuonna jo 402 miljoonaan euroon ja lähelle öljytuotteiden liikevoittoa (439 milj. €), mitä tosin selittävät osaltaan öljyn hinnan lasku sekä huoltoseisokki Porvoon öljyjalostamolla.

– Merkittävä osa tuloksestamme on ruvennut tulemaan uusiutuvasta liiketoiminnasta, toteaa Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus Uudelle Suomelle.

Neste on maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja ja johtava yhtiö myös jäte- ja tähdepohjaisten liikennepolttoaineiden tuottajana. Yhtiön uusiutuvan dieselin raaka-aineista jo 70 prosenttia on jäte- ja tähdemateriaalia: esimerkiksi elintarvike- ja kalanjalostusteollisuuden rasvajätettä, käytettyä paistorasvaa ja kasviöljyteollisuuden tähdevirtoja.

Neste aloitti uusiutuvan dieselin kaupallisen tuotannon Suomessa vuonna 2007, minkä jälkeen yhtiö on rakentanut uusia laitoksia eri puolille maailmaa ja nostanut tuotantonsa kapasiteettia. Porvoon lisäksi uusiutuvaa dieseliä valmistetaan Hollannin Rotterdamissa sekä Singaporessa.

Tappiollisten alkuvuosien jälkeen vuonna 2014 uusiutuvilla tehtiin jo 239 miljoonan euron liikevoitto, joka nousi 2015 hieman yli 400 miljoonaan euroon.

– Vasta viime vuosien aikana on tehty positiivista tulosta, joten siinä mielessä voi sanoa, että positiivinen läpimurto on tapahtunut. Nyt tämä liiketoiminta alkaa olla kestävämmällä pohjalla, Lehmus sanoo.

Liiketoiminnan mittakaavasta kertoo muun muassa se, että yhtiö käyttää jo nykyisin polttoainetuotantoonsa kaiken Suomesta löytyvän ruokateollisuuden jäte-eläinrasvan. Kotimainen rasvajäte muodostaa tosin vain pienen osuuden, alle kymmenen prosenttia, kaikesta yhtiön käyttämästä jäterasvasta. Kotimaista jätettä saadaan ”joitakin kymmeniä tuhansia tonneja”, kun Neste kokonaisuudessaan käyttää kaksi miljoonaa tonnia rasvajätteitä ja -tähteitä.

– Se on kaksi miljardia kiloa. Sitä ei ihan yhdeltä teurastamolta löydy, Lehmus sanoo.

”Pelikenttä on riittävän iso, että siinä pystyy tekemään hyvin liiketoimintaa ja myös kasvattamaan sitä”
– Jäte-eläinrasva on hyvä esimerkki raaka-aineesta, jonka käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Kotimaiset jäterasvat, joita käytämme niin paljon kuin pystymme, alkavat olla vain pieni osa kokonaisvolyymia. Me haalimme näitä ympäri maailman viideltä eri mantereelta Australiaa ja Uutta-Seelantia myöten, Lehmus kertoo.

Lehmuksen mukaan olennainen osa menestystarinaa onkin tämän raaka-ainehankinnan ketjun luominen. Tosin raaka-aineeseen liittyy myös orastavan suomalaisen tähtituotteen varjopuoli: rasvajätettäkään ei löydy loputtomasti. Varsinkaan, jos polttoainebisneksen isot tekijät lähtevät kilpailuun mukaan.

– Käytämme tällä hetkellä vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia jätteitä ja tähteitä. Jos katsoo tätä nykyistä raaka-ainepoolia, niin sitä on [kaikkiaan maailmassa] yli 20 miljoonaa tonnia, eli me käytämme siitä alle kymmenesosan, Lehmus sanoo.

Voi ajatella myös, että rajat tulevat suhteellisen nopeasti vastaan, jos käytätte jo lähes kymmenesosan maailman kapasiteetista?

– Se on ihan totta, että jos ajatellaan, voidaanko näillä korvata kaikki fossiiliset polttoaineet, niin kyllähän siellä rajat tulevat vastaan. Nämä rasva- ja öljypohjaiset biopolttoaineet voivat olla vain osa ratkaisua, Lehmus myöntää.

Raaka-ainepooli kasvaa sitä mukaa, kun polttoainetta opitaan tuottamaan kannattavasti entistä huonompilaatuisesta jäterasvasta. Uusia raaka-aineen lähteitä etsitään lisäksi muun muassa lignosellusta ja muista metsätalouden sekä maatalouden tähteistä. Yksi tutkimustyössä olevista rasvatuotteista on levien auringonvalon avulla hiilidioksidista ja vedestä tuottama leväöljy.

– Ne tuottavat samalla proteiineja, eli siinä yhdistyvät ruoantuotanto ja polttoaineen tuotanto, ja raaka-aineena on hiilidioksidi – nimenomaan se, mitä halutaan vähentää. Se on mielenkiintoinen konsepti ja antaa hyvät päästövähenemät, melkein 90 prosenttia, Lehmus kertoo.

Uudet raaka-aineen lähteet olisivat tärkeitä siksikin, että alan kilpailun lisääntyessä jäteraaka-aineiden hinnat vaihtelevat ja pomppivat. Yhteen raaka-aineeseen ei voi olla sidoksissa hintapiikkien vuoksi.

– [Jätedieselin] saatavuus lisääntyy, jos saamme tähän raaka-ainepooliin huonompilaatuisia jäterasvoja. Mutta totta on silti, että ihan jäterasvojen varaan ei voida laskea fossiilisten korvaamista, Lehmus toteaa.

Vaikka jätedieselin kasvulle on olemassa rajansa, Nesteen näkökulmasta ”pelikenttä on riittävän iso, että siinä pystyy tekemään hyvin liiketoimintaa ja myös kasvattamaan sitä”. Yksi iso mahdollisuus, maantieliikenteen lisäksi, on lentoliikenne, Lehmus sanoo.

Lentoliikenne käyttää vuodessa noin 260 miljoonaa tonnia lentopolttoaineita ja ”meillä on tuote, joka voidaan tuoda niille markkinoille”, hän sanoo. Yhdysvaltalainen United Airlines kokeilee parhaillaan biopolttoaineita ja aiemmin kokeiluja on tehnyt muun muassa Lufthansa juuri Nesteen kanssa.

– Jos halutaan hiilidioksidipäästöjä vähentää lentoliikenteessä – mikä on hyvin vahvasti se tahtotila – niin tässä on mahdollisuus tehdä sitä myös polttoaineiden kautta. Tietysti myös konekannan uudistuminen ja kulutuksen vähentäminen on tärkeä tekijä, Lehmus sanoo.

 

[Mustaruuti]

Yhdestä pienestä näkökulmasta osviittaa, miten mennyttä historiaa voidaan rekonstruoida. Nämä Itämeren historian vaiheet opetetaan jokaiselle koululaiselle.

On mielenkiintoista kävellä Suomen luonnossa ja tulla sattumalta paikkoihin joissa voi todeta, "kappas, tässä on joskus ollut merenranta". Paljastavina seikkoina geologiset jäänteet.

http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/...ark=&tm=universal_1&tm_d=content_1&menu=menu2

Itämeren altaan painanne kehittyi varsinaiseksi Itämereksi pääosin viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen. Noin 15 000 vuotta sitten Veiksel-jäätikkö alkoi sulaa ja jää vetäytyi Keski-Euroopasta kohti jäätiköitymiskeskustaa. Nykyisen Itämeren eteläiset osat jäivät veden peittoon ja syntyi Baltian jääjärvi. Tanskasta oli maayhteys sekä Ruotsiin että Englantiin. Baltian jääjärven aikaan 11–10 tuhatta vuotta sitten Itämeren valuma-alueen kasvillisuus oli puistotundraa tai kylmäaroa.

Baltian jääjärvi
Jäätikön sulaminen jatkui, jään reuna vetäytyi pohjoista kohti ja sulavat vedet repäisivät uoman Keski-Ruotsin kautta Länsimereen. Tällöin suolaista merivettä pääsi Baltian jääjärveen ja noin kymmenen tuhatta vuotta sitten alkoi Yoldiameri-vaihe. Nimensä vaihe sai Yoldia arctica -simpukasta. Yoldiameri-vaiheen aikaan 10–8 tuhatta vuotta sitten ilmasto lämpeni ja alueella kasvoi koivumetsää. Ihmiskunta eli kivikautta.

Yoldiameri
Jotkut erottavat Yoldiameri-vaiheesta Echineismeri-vaiheen, noin 7300–6800 eKr. Tuolloin pienentynyt jäätikkö jakautui Jämtlannin tuntureilla kahtia, noin vuonna 6800 eKr. Tähän katsotaan jääkauden päättyneen. Meren yhteys Pohjanmereen Ruotsin kautta oli edelleen avoin, Laatokka oli kiinteästi osa merta, Suomi muodosti lounaaseen pistävän niemen, jota nykyiset järvialueet pirstoivat. Tällöin Saimaan norppa jäi järvieläimeksi.

Jää suli edelleen, maa alkoi kohota ja maan kohoaminen katkaisi yhteyden Pohjamereen. Jään reuna oli Perämeren pohjoisosan yläpuolella. Noin 8 800 vuotta sitten alkoi Ancylusjärvi-vaihe, jolloin esiintyi runsaasti Ancylus-kotiloita. Ancylusjärven aikoihin ilmasto oli lämmin ja kuiva, alueella kasvoi mäntymetsiä.

Ancylusjärvi
Jään rippeet sulivat ja maa jatkoi kohoamistaan pohjoisessa ja Ancylusjärvi kallistui pikkuhiljaa etelään. Vesi valtasi yhä uusia alueita Tanskassa. Lopulta Tanskan salmien kohdalle muotoutui uoma Pohjanmereen. Uoma kului yhä syvemmäksi ja jälleen suolaista merivettä pääsi järveen. Litorina-kotilo yleistyi ja tätä vaihetta kutsutaan Litorinameri-vaiheeksi. Litorinameri-vaiheen aikana 6000–2000 vuotta sitten ilmasto oli lämmin ja kostea ja lehtometsät yleistyivät. Samaan aikaan ihmiset siirtyivät kivikaudelta pronssikauteen n. 3000 vuotta sitten.

Litorinameri
Litorinameri-vaihe jatkuu tavallaan edelleen, mutta maankohoaminen on vähentänyt suolaisen meriveden pääsyä Itämeren altaan alueelle. Litorina-kotiloita esiintyy enää Tanskan Bornholmin eteläpuolella ja muualla esiintyy Lymnae-kotiloa, joka ei tarvitse kovin suolaista vettä. Itämeren osalta kehitys suolattomaan suuntaan jatkuu sekä maankohoamisen että aiempaa vähäisempien Pohjanmeren suolapulssien vuoksi. Ilmasto on pysynyt viileänä ja kosteana, mutta kasvihuoneilmiön myötä ilmasto ilmeisesti lämpenee.

 

[Geronimo]

Yhdestä pienestä näkökulmasta osviittaa, miten mennyttä historiaa voidaan rekonstruoida. Nämä Itämeren historian vaiheet opetetaan jokaiselle koululaiselle.

On mielenkiintoista kävellä Suomen luonnossa ja tulla sattumalta paikkoihin joissa voi todeta, "kappas, tässä on joskus ollut merenranta". Paljastavina seikkoina geologiset jäänteet.

http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/...ark=&tm=universal_1&tm_d=content_1&menu=menu2

Itämeren altaan painanne kehittyi varsinaiseksi Itämereksi pääosin viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen. Noin 15 000 vuotta sitten Veiksel-jäätikkö alkoi sulaa ja jää vetäytyi Keski-Euroopasta kohti jäätiköitymiskeskustaa. Nykyisen Itämeren eteläiset osat jäivät veden peittoon ja syntyi Baltian jääjärvi. Tanskasta oli maayhteys sekä Ruotsiin että Englantiin. Baltian jääjärven aikaan 11–10 tuhatta vuotta sitten Itämeren valuma-alueen kasvillisuus oli puistotundraa tai kylmäaroa.

Baltian jääjärvi
Jäätikön sulaminen jatkui, jään reuna vetäytyi pohjoista kohti ja sulavat vedet repäisivät uoman Keski-Ruotsin kautta Länsimereen. Tällöin suolaista merivettä pääsi Baltian jääjärveen ja noin kymmenen tuhatta vuotta sitten alkoi Yoldiameri-vaihe. Nimensä vaihe sai Yoldia arctica -simpukasta. Yoldiameri-vaiheen aikaan 10–8 tuhatta vuotta sitten ilmasto lämpeni ja alueella kasvoi koivumetsää. Ihmiskunta eli kivikautta.

Yoldiameri
Jotkut erottavat Yoldiameri-vaiheesta Echineismeri-vaiheen, noin 7300–6800 eKr. Tuolloin pienentynyt jäätikkö jakautui Jämtlannin tuntureilla kahtia, noin vuonna 6800 eKr. Tähän katsotaan jääkauden päättyneen. Meren yhteys Pohjanmereen Ruotsin kautta oli edelleen avoin, Laatokka oli kiinteästi osa merta, Suomi muodosti lounaaseen pistävän niemen, jota nykyiset järvialueet pirstoivat. Tällöin Saimaan norppa jäi järvieläimeksi.

Jää suli edelleen, maa alkoi kohota ja maan kohoaminen katkaisi yhteyden Pohjamereen. Jään reuna oli Perämeren pohjoisosan yläpuolella. Noin 8 800 vuotta sitten alkoi Ancylusjärvi-vaihe, jolloin esiintyi runsaasti Ancylus-kotiloita. Ancylusjärven aikoihin ilmasto oli lämmin ja kuiva, alueella kasvoi mäntymetsiä.

Ancylusjärvi
Jään rippeet sulivat ja maa jatkoi kohoamistaan pohjoisessa ja Ancylusjärvi kallistui pikkuhiljaa etelään. Vesi valtasi yhä uusia alueita Tanskassa. Lopulta Tanskan salmien kohdalle muotoutui uoma Pohjanmereen. Uoma kului yhä syvemmäksi ja jälleen suolaista merivettä pääsi järveen. Litorina-kotilo yleistyi ja tätä vaihetta kutsutaan Litorinameri-vaiheeksi. Litorinameri-vaiheen aikana 6000–2000 vuotta sitten ilmasto oli lämmin ja kostea ja lehtometsät yleistyivät. Samaan aikaan ihmiset siirtyivät kivikaudelta pronssikauteen n. 3000 vuotta sitten.

Litorinameri
Litorinameri-vaihe jatkuu tavallaan edelleen, mutta maankohoaminen on vähentänyt suolaisen meriveden pääsyä Itämeren altaan alueelle. Litorina-kotiloita esiintyy enää Tanskan Bornholmin eteläpuolella ja muualla esiintyy Lymnae-kotiloa, joka ei tarvitse kovin suolaista vettä. Itämeren osalta kehitys suolattomaan suuntaan jatkuu sekä maankohoamisen että aiempaa vähäisempien Pohjanmeren suolapulssien vuoksi. Ilmasto on pysynyt viileänä ja kosteana, mutta kasvihuoneilmiön myötä ilmasto ilmeisesti lämpenee.

Nyt pääsimme ihan oikeaan aiheeseen, siillä tuo ilmastonmuutos pitää sisällään sellaisia epävarmuustekijöitä joihin ei edes tiedemiesten rahkeet riitä sillä eihän siitä ole kuin muutama vuosikymmen kun väitettiin maapalloa uhkaavan uusi jääkausi.

Tuo karttasarja kertoo oikeastaan myös sen että onko sittenkään nuo arviot merenpinnantasosta oikeita?

Toisaalta tuo karttasarja kertoo myös sen että ilman ihmisen vaikutusta on maapallon lämpötilat vaihdelleet kylmästä lämpimään ja asiasta viodaan herättää terve epäilys mikä on nykyisen ilmastonmuutoksen syy.

Paskaa on syösty taivaalle vuosikymmeniä jopa minä muistan Los Angelesin savusumut ja olen havainnut ilmanlaadun parantuneen ja sama savusumu leijailee Pekingin ilmassa tänään, mutta onko se syynä ilmaston muutokseen voidaan kysyä? mutta se ei saa estää paskan taivaalle syöksemisen lopettamis ponnisteluja.

 

[Vonka]

Silmäilin löysästi tiedelehtiä, joissa on jonkinlainen konsensus verrattuna aikakauslehtiin tai, luoja nähköön, nettipalstoihin. Ikijäästä pystytään mittaamaan keskilämpötiloja tuhansia vuosia. Vaihtelut toki näkyvät mutta muutoksen nopeus viimeisten vuosikymmenten aikana on ilmeisesti aikamoinen piikki eli huolestuttavan jyrkkäreunainen aikojen janalla.

Samalla aina tapahtuu juttuja, joita kukaan ei osaa arvata. Jossain vaiheessa huomattiin, että ilmakehä ei edes lämmennyt niin nopeasti kuin arveltiin. Huomattiin, että lämpöä varastoitui merten alakerroksiin vuoden 2003 jälkeen. Pintakerrokset ovat pysyneet smana tai jopa kylmenneet. Piilossa oleva lämpö voi nopeasti palata pintaan esim. El Niñon vaikutuksesta.

Valtamerissä tapahtuva pinnan lämpötilan jaksottainen vaihtelu vaikuttaa suuresti ilmakehän lämpötilaan, sillä ne kattavat suuren osan maapallon pinnasta. Valtamerissä on havaittu myös useiden vuosikymmenien välistä vaihtelua, joka lienee kytköksissä myös El Niño- ja La Niña kausien esiintyvyyteen. Tällainen hieman pidemmän aikavälin vaihtelu saattaa erehdyttävästi antaa sen kuvan, että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt tai kääntynyt laskuun, jos siis tarkastellaan jotain tiettyä 10-20 vuoden aikaväliä. Ilmakehän lämpenemisen trendi on kuitenkin pidemmällä aikavälillä edelleen kasvava.

http://blogi.foreca.fi/2015/07/ilmakehan-lampo-on-piiloutunut-merenpinnan-alle/

Joku sanoi, että rehevöityminen aiheutuu hiilidioksidin määrästä mutta toisaalta toinen laskee, että kasvithan tuottavat lisää happea...

Siksi ei voi kuin seurata, mitä tapahtuu todella.

El Nino näkyy hyvin tässä kuvassa:

 

[Geronimo]

Silmäilin löysästi tiedelehtiä, joissa on jonkinlainen konsensus verrattuna aikakauslehtiin tai, luoja nähköön, nettipalstoihin. Ikijäästä pystytään mittaamaan keskilämpötiloja tuhansia vuosia. Vaihtelut toki näkyvät mutta muutoksen nopeus viimeisten vuosikymmenten aikana on ilmeisesti aikamoinen piikki eli huolestuttavan jyrkkäreunainen aikojen janalla.

Samalla aina tapahtuu juttuja, joita kukaan ei osaa arvata. Jossain vaiheessa huomattiin, että ilmakehä ei edes lämmennyt niin nopeasti kuin arveltiin. Huomattiin, että lämpöä varastoitui merten alakerroksiin vuoden 2003 jälkeen. Pintakerrokset ovat pysyneet smana tai jopa kylmenneet. Piilossa oleva lämpö voi nopeasti palata pintaan esim. El Niñon vaikutuksesta.

Valtamerissä tapahtuva pinnan lämpötilan jaksottainen vaihtelu vaikuttaa suuresti ilmakehän lämpötilaan, sillä ne kattavat suuren osan maapallon pinnasta. Valtamerissä on havaittu myös useiden vuosikymmenien välistä vaihtelua, joka lienee kytköksissä myös El Niño- ja La Niña kausien esiintyvyyteen. Tällainen hieman pidemmän aikavälin vaihtelu saattaa erehdyttävästi antaa sen kuvan, että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt tai kääntynyt laskuun, jos siis tarkastellaan jotain tiettyä 10-20 vuoden aikaväliä. Ilmakehän lämpenemisen trendi on kuitenkin pidemmällä aikavälillä edelleen kasvava.

http://blogi.foreca.fi/2015/07/ilmakehan-lampo-on-piiloutunut-merenpinnan-alle/

Joku sanoi, että rehevöityminen aiheutuu hiilidioksidin määrästä mutta toisaalta toinen laskee, että kasvithan tuottavat lisää happea...

Siksi ei voi kuin seurata, mitä tapahtuu todella.

El Nino näkyy hyvin tässä kuvassa:

Jotta homma saa lisää vaikeusasteita esimerkiksi tiedemiehet eivät edes aluksi ymmärtäneet koko El Niño ilmötä vaan sen havaisivat kalastajat , kysyä sopii mitä muita ilmaston ilmiöitä jotka toistuvat on maapallolla ja niiden sykli voi olla satoja vuosia ja niistä ei ole mitään dataa.

El Niño ilmiötä varmasti tutkitaan mutta taitaa sekin olla ihan alkumetreillä etten sanoisi ihan arvailujen tasolla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/El_Niño

 

[Deeiii]

Eikös kessutus teollisuus lue tupakkateollisuuskin huijannut lahjonut ja ostanut tutkimustuloksia ja politiikkoja saadakseen myytyä terveydelle vaarallista tupakkaa jopa lapsille.

Samoin öljyteollisuus tekee kaikkensa kilpailijoiden raivaamiseksi, mutta öljyn hinnanlasku voikin olla hyväksi tutkimukselle kun rahaa ei riitä kilpaaailevan toiminnan poistamiseen.

Kyllä. Tätä asiaa on jopa tutkittu, ja todettu, että peräti samat PR-firmat jotka ensin auttoivat tupakkayhtiöitä viivyttämään tupakointia hillitsevää lainsäädäntöä, ovat sittemmin käyttäneet kehittämiään taktiikoita (esim. epävarmuuden lietsonta tyyliin "tiedeyhteisö ei ole yksimielinen" tai "näyttö on heikkoa" tai "se on luonnollista vaihtelua") mm. otsonia tuhoavien aineiden kiellon vastustamiseen ja vielä myöhemmin ilmastotieteen ja CO2-päästörajoitusten kyseenalaistamiseen. Kuten totesin, taktiikat denialismissa ovat aina hyvin samankaltaisia - kohde vain vaihtelee.

Kattavin yksittäinen selvitys aiheesta on Oreskesin ja Conwayn kirja Merchants of Doubt. Suosittelen lukemaan jos aihe kiinnostaa ja englanti taittuu.

 

[Geronimo]

Kyllä. Tätä asiaa on jopa tutkittu, ja todettu, että peräti samat PR-firmat jotka ensin auttoivat tupakkayhtiöitä viivyttämään tupakointia hillitsevää lainsäädäntöä, ovat sittemmin käyttäneet kehittämiään taktiikoita (esim. epävarmuuden lietsonta tyyliin "tiedeyhteisö ei ole yksimielinen" tai "näyttö on heikkoa" tai "se on luonnollista vaihtelua") mm. otsonia tuhoavien aineiden kiellon vastustamiseen ja vielä myöhemmin ilmastotieteen ja CO2-päästörajoitusten kyseenalaistamiseen. Kuten totesin, taktiikat denialismissa ovat aina hyvin samankaltaisia - kohde vain vaihtelee.

Kattavin yksittäinen selvitys aiheesta on Oreskesin ja Conwayn kirja Merchants of Doubt. Suosittelen lukemaan jos aihe kiinnostaa ja englanti taittuu.

Nyt puhutaan ihan eri asioista vain hyvin harva vastustaa sastuttamisen lopettamista mutta johtuuko ilmastonmuutos sitten ihmisen toimista se onkin eri juttu.

Jos saasttutamista rajoitetaan järkevästi sillekkin löytyy kannatusta mutta jossakin on raja mitä voi ja kannattaa tehdä nykytekniikkalla jos lötyy parempi ja halvempi uusitekniikka miksi sitä ei ottettaisi käyttöön.

Mitä tulee näihin esimerkkeihin jota toit esiin tupakkateollisuudesta ja muista niissähän ei kyse ollutkaan oikeastan muustakuin politiikkojen lahjonnasta ja nämä tutkimustulokset olivat vain savuverho jotta kansa ei huomaisi lahjontaa.

 

[Bushmaster]

Nyt puhutaan ihan eri asioista vain hyvin harva vastustaa sastuttamisen lopettamista mutta johtuuko ilmastonmuutos sitten ihmisen toimista se onkin eri juttu.

Jos saasttutamista rajoitetaan järkevästi sillekkin löytyy kannatusta mutta jossakin on raja mitä voi ja kannattaa tehdä nykytekniikkalla jos lötyy parempi ja halvempi uusitekniikka miksi sitä ei ottettaisi käyttöön.

Mitä tulee näihin esimerkkeihin jota toit esiin tupakkateollisuudesta ja muista niissähän ei kyse ollutkaan oikeastan muustakuin politiikkojen lahjonnasta ja nämä tutkimustulokset olivat vain savuverho jotta kansa ei huomaisi lahjontaa.

Ja mitä tulee virkamiesten/ poliitikoiden / valtiomiesten lahjontaan...niin se ei koske Suomea!

 

[Geronimo]

Kattavin yksittäinen selvitys aiheesta on Oreskesin ja Conwayn kirja Merchants of Doubt. Suosittelen lukemaan jos aihe kiinnostaa ja englanti taittuu.

Ja mitä tulee virkamkesten/ poliitikoiden / valtiomiesten lahjontaan...niin se ei koske Suomea!

Ei koske lahjonta Suomea, eikä tuo kirjakaan ole muuta kuin poliittinen pamfletti tieteen kanssa sillä on yhtävähän tekemistä kuin Seiska lehdellä laatu juttujen kanssa.

 

[Bushmaster]

http://professorinajatuksia.blogspo...d:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)&m=1

Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot

Grönlantiin on ilmaantunut poikkeuksellinen lämpöaalto, jonka seurauksena saaren lämpötilat ovat nousseet sellaisiin lukemiin, joita on tavallisesti vasta kesällä Grönlannissa. Kylmän saaren jääpeitteestä peräti 12 prosenttia on sulanut.

Saarella työtään tekevä ilmastotutkija kertoi edellä linkitetyn uutisen mukaan myös, että "meidän piti oikein tarkastaa, että säämallimme toimivat oikein". Tutkijat uskovat, että kyseessä voi olla osaksi luonnon oma ilmiö, jota ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos pahentaa.

Tuosta tuli mieleeni katsoa GISS:n julkaisemaailmastodataa mantereen eri mittauspisteistä. Seuraavassa kuvakaappaukset kolmen sääaseman tilastoista.

Godthab Nuukissa on ilmaston kehitys ollut tilastojen mukaan seuraavanlainen:




Egedesmindessä lämpötilahistoria puolestaan on tällainen:




Ja Angmagssalikin mittaussarjasta löytyvät seuraavat tiedot:



Kuvia tarkastelemalla näyttäisi siltä, että Grönlannin ilmaston lämpeneminen oli voimakasta 1980-luvulta aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Sen jälkeen lämpötilat ovat kuitenkin pikemminkin laskeneet kuin nousseet.

Looginen johtopäätös mittaustulosten pohjalta lienee siis sellainen, ettei nykyisiä huippulämpötiloja selitä niinkään ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen vaan poikkeukselliset sääilmiöt. Itse arvelen, että parhaillaan Grönlannin eteläpuolella olevan korkeapaineen lisäksi nyt havaitun lämpöaallon merkittävin tekijä keväisten lämpötilojen nousulle lienee talven poikkeuksellisen voimakas El Niño-ilmiö, joka on muutenkin nostattanut maapallon keskilämpötilaestimaatitennätystasolle.

Mutta jäädäänpä odottelemaan. Olemme varmasti viisaampia jo vuoden kuluttua, kun El Niño on laantunut. Mikäli lämpötilat ovat jääneet edellä olevia kuvia korkeammalle tasolle, saa myös ilmastonmuutoshypoteesi vahvistusta reaalimaailman mittauksista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lämpimin maaliskuu
Uusi ennätys on syntynyt
Alaska ja globaali ilmastonmuutos

 

[Bushmaster]

Jospas auringolla kuitenkin olisi jotain eli paljon enemmänkin tekemistä maapallon ilmastonmutokseen kuin nykyään arvellaan...eli mitä ei tiedetä?

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sun_hiljainen_kausi-50173

Auringon hiljaisista kausista paljastui yllättävä asia
ILKKA AHTOKIVI
4 minuuttia sitten

Supertietokonemallinnusta hyödyntävä tutkimus paljasti yllättävän seikan Auringon hiljaisista kausista.

Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos, ReSoLVE-huippuyksikkö ja Max Planck -instituutti ovat yhdessä etsineet vastausta Auringon aktiivisuuden pitkäaikaisvaihtelun mekanismeihin.

Astronomy & Astrophysics -lehdessä julkaistua tutkimustaan varten tutkijat ajoivat puolen vuoden ajan globaalia Aurinkoa kuvaavaa tietokonemallia Suomen tehokkaimmassa supertietokoneessa. Laskennan tuloksena syntyi tällä hetkellä maailman pisin numeerinen simulaatio, joka tuottaa Auringon kaltaisen dynamoratkaisun pitkäaikaisvaihteluineen.

– Auringolla on 11-vuotinen sykli, johon liittyy muun muassa auringonpilkkujen runsastuminen ja katoaminen. Auringossa esiintyvät ilmiöt – myös sykli – muuttuvat ajan mukana, joten ratkaisuja pitää integroida ajan yli. Lyhyen aikavälin vaihtelu ei ole kiinnostava esimerkiksi avaruusilmaston tutkimisessa, kertoo Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella astroinformatiikkaa, eli laskennallista astrofysiikkaa ja data-analyysiä tekevän DYNAMO-tiimin vetäjäMaarit Käpylä.

Tutkimuksen suurin yllätys liittyy hänen mukaansa Auringon hiljaisiin kausiin, niin sanottuihin suuriin minimeihin, joista Maunderin minimi tunnetaan kenties parhaiten. Sen aikana magneettikentän on ajateltu hiipuvan pois eli se on niin heikko, ettei se pysty muodostamaan auringonpilkkuja tai muuta aktiivisuutta.

– Itse asiassa magneettikenttä onkin Maunderin minimin aikana maksimissaan. Tähän saakka on pystytty tutkimaan vain sitä, mikä näkyy Auringon pinnalla, mutta simulaatioilla näemme pintaa syvemmälle. Maunderin minimin aikana kenttä painuu konvektiokerroksen pohjalle, ja on siellä erittäin voimakasta, kertoo Käpylä.

Konvektiokerroksella tarkoitetaan Auringon ulko-osaa. Se on kuin kiehuva kattila liikkuvine ja lämpöä siirtävine kuplineen, ja tämä paitsi synnyttää magneettikenttää, myös tekee koko alueen turbulenttiseksi.

Juuri voimakkaan turbulenssinsa vuoksi Aurinkoa on mahdotonta replikoida sellaisenaan tämän päivän tai lähitulevaisuudenkaan tietokoneissa.

– Mekään emme väitä, että mallinnuksemme olisi oikeasti Aurinko, vaan 3D-konstruktio erilaisista Aurinkoon liittyvistä ilmiöistä, joilla avaruusilmastoamme ajavaa tähteä voidaan ymmärtää paremmin, täsmentää Käpylä.