Ilmastopsykoosi -ketju

Eipä.

Yksilön teoista täytyy minun silti keksiä joku järkevä zydeemi. Lähiruokaa jo ostan, vaikka se on kalliimpaa. Välttämättömiä kulutustavaroita pitää miettiä vähän syvemmin.

Olen myös sitä mieltä, että maailman ilmasto ei uudella silkkitiellä parane.

Yksilön toiminta on erittäin fiksua ja kannatettavaa. Mutta se vaikuttaa kuitenkin aika vähän.

Suurempia tuloksia tulee systeemimuutosten kautta. Hiiliverotus ja päästökauppa johtavat vähitellen automaagisesti markkinamekanismien kautta parhaaseen ja tehokkaimpaan tulokseen.
 
Vedä vittu päähän..

Laitoin yksityisviestiä. Viimeksi et halunnut selventää käytöstäsi siellä, mutta jospa tällä kertaa.

Muuten voisi olla parempi, että laitat meikäläisen ignoreen, tai olet vähintäänkin kommentoimatta. Vaikuttaa siltä, että meikäläisen tekstejä on mahdoton ymmärtää.
 
Tässä St1:n Mika Anttosen ajatuksia:

https://yle.fi/uutiset/3-9899262

St1:n Mika Anttonen metsittäisi Saharan: Sähköautosta ei ole mihinkään


Energiayhtiö St1:n pääomistajan Mika Anttosen mielestä yritämme pysäyttää ilmastonmuutosta kalliilla ja tehottomilla toimilla.

Merivedestä poistetaan aurinkoenergialla suola. Saadaan makeaa vettä, ja sillä kastellaan autiomaahan istutettuja metsiä ja peltoja. Metsät nielevät ilmakehästä hiilidiioksidia, mikä jarruttaa ilmastonmuutosta. Pelloilla kasvatetaan ruokaa. Syntyy taloudellista toimieliasuutta, ja autiomaa muuntuu avuksi myös ilmastopakolaisuuteen.

Visio on Mika Anttosen, huoltoasemaketju St1:n hallituksen puheenjohtajan ja pääomistajan. Vieraillessaan Ylen aamu-tv:ssä Anttonen korosti, että ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeistä on kasvattaa maapallon viheralaa.

Kasveja lisää
– Tärkeintä on ymmärtää, että ilmakehässä on jo liikaa hiilidioksidia. Ilmastonmutos jatkuu, vaikka lopettaisimme fossiilisten polttoaineiden käytön tänään. Maailman keuhkot pitää saada kuntoon: lisää yhteyttäviä kasveja!

Yhteyttäessään kasvit ottavat ilmakehästä hiilidioksidia ja sitovat sen itseensä.

– Tämä luonnon oma prosessi on ainoa keino vähentää ilmakehän hiilidioksidia

Sähköauto ei auta
Mika Anttosen mukaan sähköautoista ei ole apua. Maailman sähkönkulutus kasvaa jo nyt niin nopeasti, ettei kasvua pystytä kattamaan uusiutuvalla energialla. Käytännössä yli puolet kasvavasta sähkön tarpeesta täytetään fossiilisilla polttoaineilla.

– Sähkön varastointi on suuri ongelma. Akut eivät ole teollisen mittakaavan ratkaisu. Suomessa on hyvää yritystä pulman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa tutkitaan aurinkosähkön muuntamista kaasuksi, jolloin sitä pystyttäisiin varastoimaan.

Öljyn kulutus kasvaa ennätysvauhtia
Anttosen mukaan öljyn kysyntä ei vähene, vaikka sähköautot korvaisivat osan bensiinin kysynnästä. Öljyn kulutus on ennätyskasvussa.

– Vaikka tarvittaisiin vähemmän bensiiniä, raakaöljystä tarvitaan kaikkia muita jakeita. Esimerkiksi lentokoneen polttoaineeksi kelpaa alle kymmenen prosentin osuus raakaöljystä. Ja kaikkien ennusteiden mukaan matkailu lisääntyy.

Yhden jakeen eli lentokonepolttoaineen kysyntä kasvaa voimakkaasti, raakaöljyn pumppaaminen jatkuu ja samalla syntyy kaikkia muitakin jakeita. Jos bensiiniä ei laiteta autoihin, sille keksitään joku muu käyttö, Anttonen sanoo.

Kalliita ja tehottomia toimia
Myös biopolttoaine on Anttosen mielestä vain pieni osaratkaisu. Biopolttoaineisiin pitäisi käyttää vain niitä metsäteollisuuden sivutuotteita, jotka eivät kelpaa mihinkään muuhun.

– Tukki- tai kuitupuusta ei biopolttoainetta pidä tehdä.

Anttonen sanoo, että nyt tarvittaisiin tiedeyhteisön objektiivinen näkemys siitä, mitkä ovat kustannustehokkaita keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

– Me olemme tällä hetkellä satsaamassa tosi paljon rahaa toimiin, jotka eivät juuri vähennä päästöjä. Tämä on huono tie.
 
On totta, että vaikka renkailla liikkuva henkilöautoliikenne sähköistyisi, jää paljon alueita, joissa sähkö ei vielä ole kilpailukykyinen ja jotka tarvitsevat öljyjalosteita.

Eli mihin dumpataan henkilöautoista vapautuva "ylijäämä" (kuvassa nimellä 'petrol')?

260px-Crude_Oil_Distillation-en.svg.png


Diesel -ja bensiinijae (petrol) pitää saada jotenkin ilmailukelpoiseksi, jos ilmailualalla on kerran menekkiä. Dieselin suhteen ei ole ongelmia, paitsi ehkä jäätymisen kanssa.

Petrokemian asiantuntijoille fundeerauksen paikka.
 
Öljyn kulutus kasvaa ennätysvauhtia
Anttosen mukaan öljyn kysyntä ei vähene, vaikka sähköautot korvaisivat osan bensiinin kysynnästä. Öljyn kulutus on ennätyskasvussa.

– Vaikka tarvittaisiin vähemmän bensiiniä, raakaöljystä tarvitaan kaikkia muita jakeita. Esimerkiksi lentokoneen polttoaineeksi kelpaa alle kymmenen prosentin osuus raakaöljystä. Ja kaikkien ennusteiden mukaan matkailu lisääntyy.

Yhden jakeen eli lentokonepolttoaineen kysyntä kasvaa voimakkaasti, raakaöljyn pumppaaminen jatkuu ja samalla syntyy kaikkia muitakin jakeita. Jos bensiiniä ei laiteta autoihin, sille keksitään joku muu käyttö, Anttonen sanoo.

Tämä on asia jota moni ei hiffaa. Ihmiskunta tulee tuottamaan bensiiniä ja dieseliä joka tapauksessa vaikka kaikki autot muuttuisi sähköautoiksi. Mitä niille sitten tehtäisiin? Ennen polttomoottorien aikakautta nämä 'sivutuotteet' poltettiin kuopissa pois.
 
Mitenkäs toi biokaasu sitten. Eikö sillä voisi olla jonkinlaista vähän isompaa roolia tulevaisuudessa. Kotimainen, vähäpäästöisempi ja edustaa kannatettavaa kiertotaloutta. Samasta prosessista saadaan vielä hyvää lannoitettakin. Ilmastoteko siinäkin mielessä että saadaan keinolannoitteiden käyttöä vähennettyä.

Tuolla aiemmin manailtiin laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta. Siihenhän on olemassa ratkaisu nimeltä rikkipesuri. Ei tarvi välttämättä polttoainetta vaihtaa kalliimpaan. Toki siinä ei hiilidioksidipäästöt vähene mihinkään.
 
Näin kerran Anttosen haastattelun telkkarissa. Mies sanoi jo olevansa väsynyt jauhamaan miksi sähköautot eivät ole ratkaisu.
Lopulta vaivoin sanoi, että jos suurissa määrin autot siirtyvät sähköisiksi niin sähköntuotantoa täytyy lisätä huomattavasti. Ja koska uusiutuvaa energiaa ei saada kasvatettua tarpeeksi nopeasti, niin nopea sähkön lisääntymisen tarve tyydytettäisiin fossiilisella sähköntuotannolla koska niillä se onnistuisi suht nopeasti. Eli hyödyt menisivät sitten siihen.
Jostain luin, että kaikkien taloyhtiöiden sähköjärjestelmät eivät välttämättä selviytyisi jos suurin osa asukkaista alkaisi yhtäaikaa latailemaan sähköautoja. Järjestelmiinkin pitäisi tehdä muutoksia. Ainakin jossain tapauksissa. Ja sekin maksaa.
Kaveri hommasi muuten uudeksi työsuhdeautoksi kaasu-bensa hybridin. On ollut tyytyväinen. Kaasu maksaa alle euron litra. Ja noin neljällä litralla kaasua ajaa 100km. Tankkailee autoa Gasumin asemilla. Verkostoa kasvatetaan pikkuhiljaa. Ihan kodin lähellä ei ole kaverilla kaasun tankkaus asemaa jotenka suunnittelee tankkaukset samalle päivälle kun käy kaupassa. Pärjää pk-seudulla pelkällä kaasulla. Kun lähtee ajelemaan pidempiä matkoja muualle suomeen, niin kaasun loputtua vaihtaa bensalle.

https://www.gasum.com/yksityisille/...MIkPWAk4r_3QIVy5IYCh2xOAroEAAYASACEgJxe_D_BwE

https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/

Kaverin kokemuksista innostuneena
ajattelin itsekkin tulevaisuudessa vaihtaa auton ennemmin kaasu-hybridiin kuin sähköautoon.
Kaasuautossa vissiin täytyy se kaasusäiliö tarkastuttaa määräajoin jossain? Se kun on painesäiliö. En tiedä missä. Osaiskos katsastusinsinööri sen tehdä?
Lisäksi funtsin, että taitaa vian sattuessa olla halvempi vaihtaa/ korjata kaasusäiliö kuin akkupatteri. Jos nyt niihin kaasusäiliöihin mitään vikoja ylipäätänsä tulee. Ainakin tällä hetkellä akut sähköautoon maksaa paljon. Toki tuleehan niidenkin hinnat yleistymisen myötä alaspäin.
Osaan kuvitella myös sen akkujen kierrätyksestä syntyvän härdellin sitten kun sähköautot joskus yleistyy.
 
Mitenkäs toi biokaasu sitten. Eikö sillä voisi olla jonkinlaista vähän isompaa roolia tulevaisuudessa. Kotimainen, vähäpäästöisempi ja edustaa kannatettavaa kiertotaloutta. Samasta prosessista saadaan vielä hyvää lannoitettakin. Ilmastoteko siinäkin mielessä että saadaan keinolannoitteiden käyttöä vähennettyä.

Tuolla aiemmin manailtiin laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta. Siihenhän on olemassa ratkaisu nimeltä rikkipesuri. Ei tarvi välttämättä polttoainetta vaihtaa kalliimpaan. Toki siinä ei hiilidioksidipäästöt vähene mihinkään.
Biokaasu on järkevä suunta, paskaa ja jätteitä uuteen olomuotoon.(y)
Iso tulevaisuuden ongelma on maakaasun loppuminen ja siitä seuraava lannoitepula joka pudottaa satomäärät paljon pienemmiksi... Nälkä tekee tuloaan..
 
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/88f0a3c6-1f58-3cb0-a3ca-dacdb239e37c

Petteri Orpo markkinoi Balilla suomalaisinnovaatiota - tässä 3 minuutin pitchaus

Kun noin 190 maan valtiovarainministerit ja ministeriöiden edustajat kokoontuvat yhdessä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Maailmanpankin huippukokouksiin Balille, joku saattaa kuvitella, että kyse on yhteisesti sovitusta, veronmaksajien piikkiin pantavasta lomaviikosta.

Käytännön lopputulos on kuitenkin selvästi kuivakkaampi: vero- ja talouspolitiikan kansainväliset messut.

”Meillä on pääsalissa 3 500 osallistujaa ja viereisessä rakennuksessa toinen mokoma lisää”, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).


30 asteen helteestä Orpo on päässyt nauttimaan muutaman ruokailuhetken verran. Muuten päivät kuluvat ilmastoiduissa kokousrakennuksessa, autossa ja majapaikassa. Silti hän innoissaan. Orpo on tullut ”myymään”, eli markkinoimaan suomalaista innovaatiota kestävän kehityksen budjetoinnista. Rutikuiva tuote on IPCC:n ilmastoraportin myötä ajankohtainen, ja Balille on pakattu monta nippua neljän sivun ”ei mitään prameaa” esitettä.

Sitä Orpo jakaa tällaisen kolmen minuutin pitchin kera:

”Keskeinen asia on se, että on monia tapoja torjua ilmastonmuutosta, mutta mielestäni vahvimmat työkalut ovat verot ja eurot”, Orpo aloittaa.


”Ensimmäinen asia on, että pannaan maksamaan ne, mitkä saastuttavat: hiilelle hinta, jätteille hinta ja ympäristöä sekä ilmastoa pilaavalle toiminnalle hinta. Suomessa tätä on nyt tehty, mutta minusta tätä pitää vielä boostata seuraavalla kaudella enemmän.”

”Toinen asia on, että kun valtion budjeteissa jaetaan rahoja – meilläkin 55 miljardia euroa – erilaisiin kohteisiin, niin me olemme aloittaneet ensimmäisenä maailmassa kestävän kehityksen budjetoinnin. Silloin jokainen ministeriö arvioi omista budjeteistaan, että miten ne eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.”

”Kun tiedetään, missä eurot menevät hyvään tai huonoon tarkoitukseen, pystytään tekemään oikeita politiikkavalintoja. Jos me saamme kaikki maat tekemään samalla tavalla, me oikeasti saamme tässä maailmassa aikaan paljon.”

”Kaikki sanovat tämän IPCC:n raportin pohjalta, että kyllä tiedetään, mitä pitäisi tehdä ja keinot ovat jo olemassa, mutta tarvitaan konkretiaa ja päätöksiä. Nyt meillä on tarjota tähän työkalua”, Orpo päättää pitchinsä.

Jos ihan ”suoraa kauppaa” ei ole tullut, niin yhteydenottopyyntöjä on jätetty ja lisätietoja kysytty senkin edestä. Lisäksi Orpolla on Balilla iso etu. Hän toimii Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokousten puheenjohtajana. Tässä roolissa hänellä oli kahdenkeskiset tapaamiset Maailmanpankin pääjohtajan Jim Yong Kimin ja IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden kanssa.

”Lagarde innostui äsken erityisen paljon. Hänellä oli Ranskan valtiovarainministerinä ollessaan jotakin hieman samantapaista työkalua, mutta ei näin pitkälle menevää. Hän pyysi saman tien lisätietoa ja mietti, miten tätä voitaisiin kouluttaa ja levittää muille.”

Perjantaina alkavissa IMF:n ja Maailmanpankin kokouksissa on Orpon mukaan tarkoitus siunata ”todella isoja linjauksia”.

”Ne ohjaavat niiden suunnattomien resurssien käyttöä. Jos yllätyksiä ei tapahdu, prioriteeteiksi nousevat ilmastonmuutos, köyhyyden vähentäminen, koulutus naisten ja tyttöjen asema sekä Afrikan auttaminen. Sitä nostan itsekin esille, koska se on paitsi koko maapallon, myös Euroopan kohtalonkysymys.”



b7b64118-5d69-323f-b518-a0f6886d0f64
Ministeri Orpo tapaa myös Maailmanpankin pääjohtajan Jim Yong Kimin.

Kommari Orpana ratkaisemassa ilmastohuuhaata: ”Keskeinen asia on se, että on monia tapoja torjua ilmastonmuutosta, mutta mielestäni vahvimmat työkalut ovat verot ja eurot”, Orpo aloittaa.
Liberaalia Cuckoomusta, hyvät naiset ja herrat.
 
Näin kerran Anttosen haastattelun telkkarissa. Mies sanoi jo olevansa väsynyt jauhamaan miksi sähköautot eivät ole ratkaisu.
Lopulta vaivoin sanoi, että jos suurissa määrin autot siirtyvät sähköisiksi niin sähköntuotantoa täytyy lisätä huomattavasti. Ja koska uusiutuvaa energiaa ei saada kasvatettua tarpeeksi nopeasti, niin nopea sähkön lisääntymisen tarve tyydytettäisiin fossiilisella sähköntuotannolla koska niillä se onnistuisi suht nopeasti. Eli hyödyt menisivät sitten siihen.
Jostain luin, että kaikkien taloyhtiöiden sähköjärjestelmät eivät välttämättä selviytyisi jos suurin osa asukkaista alkaisi yhtäaikaa latailemaan sähköautoja. Järjestelmiinkin pitäisi tehdä muutoksia. Ainakin jossain tapauksissa. Ja sekin maksaa.
Kaveri hommasi muuten uudeksi työsuhdeautoksi kaasu-bensa hybridin. On ollut tyytyväinen. Kaasu maksaa alle euron litra. Ja noin neljällä litralla kaasua ajaa 100km. Tankkailee autoa Gasumin asemilla. Verkostoa kasvatetaan pikkuhiljaa. Ihan kodin lähellä ei ole kaverilla kaasun tankkaus asemaa jotenka suunnittelee tankkaukset samalle päivälle kun käy kaupassa. Pärjää pk-seudulla pelkällä kaasulla. Kun lähtee ajelemaan pidempiä matkoja muualle suomeen, niin kaasun loputtua vaihtaa bensalle.

https://www.gasum.com/yksityisille/...MIkPWAk4r_3QIVy5IYCh2xOAroEAAYASACEgJxe_D_BwE

https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/

Kaverin kokemuksista innostuneena
ajattelin itsekkin tulevaisuudessa vaihtaa auton ennemmin kaasu-hybridiin kuin sähköautoon.
Kaasuautossa vissiin täytyy se kaasusäiliö tarkastuttaa määräajoin jossain? Se kun on painesäiliö. En tiedä missä. Osaiskos katsastusinsinööri sen tehdä?
Lisäksi funtsin, että taitaa vian sattuessa olla halvempi vaihtaa/ korjata kaasusäiliö kuin akkupatteri. Jos nyt niihin kaasusäiliöihin mitään vikoja ylipäätänsä tulee. Ainakin tällä hetkellä akut sähköautoon maksaa paljon. Toki tuleehan niidenkin hinnat yleistymisen myötä alaspäin.
Osaan kuvitella myös sen akkujen kierrätyksestä syntyvän härdellin sitten kun sähköautot joskus yleistyy.

Fiksu kaveri se Anttonen. Tehnyt paljon tämän yhteiskunnan eteen ihan vanhaan patruunatyyliin. Enkä nyt tarkoita vain sitä, että Reserviupseeriliitto saa kortillaan pikku alennuksen hänen asemiltaan.

Hän on painottanut varmuusvarastojen tärkeyttä, osoittanut kiinnostusta kokonaisturvallisuuteen ja tuntuu tässä koohottajien maassa varsin järkevältä liikemieheltä.
 
Autokaupan puheenvuoro..

Sähkö- vai polttomoottori? Näin autojen hinnat kehittyvät vuoteen 2025 mennessä, ennustaa autoalan pomo

Lataustolpilla ei vielä ole ruuhkia.
Juha Perämäki

EU:n ympäristöneuvosto on määritellyt uusille henkilö- ja pakettiautoille entistä tiukemmat päästörajat.

Ne eivät tee tulevaisuuden autoilusta mahdotonta, uskoo Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
– Autojen hinnat tulevat jopa hieman laskemaan, kunhan massiiviset ensivaiheen investoinnit on kuoletettu.


Rissa perustelee hintanäkemystään sillä, että sähkömoottori on energiatehokkaampi ja yksinkertaisempi kuin polttomoottori.

– Sähkömoottorissa on noin 18 liikkuvaa osaa kun polttomoottorissa niitä on jopa 2 000!

Päästöttömyyteen ei päästä helposti. Ladattavien hybridien, täyssähköautojen ja vetypolttokennoautojen kehittäminen vaatii valtavia ponnistuksia ja taloudellisia panostuksia.

– Tästä syystä ei voida kertaheitolla siirtyä polttomoottoriautojen tuotannosta täyssähköautoihin tai vetyautoihin, Rissa perustelee.

– Näyttäisi siltä, että nykyhetkestä noin vuoteen 2025 saakka ollaan vielä uusien tekniikoiden kehitysvaiheessa, jonka aikana täyssähköautojen hinnat lähestyvät polttomoottoriautojen hintoja. Täyssähköauto on nyt vielä 1,5–1,8 kertaa vastaavan kokoista polttomoottoriautoa kalliimpi.

Tulevaisuuden autot 2030 jälkeen ovat Rissan vision mukaan käytännössä päästöttömiä, turvallisia ja mukavia ajaa.
– Digitaaliset ratkaisut auttavat kuskia ja tuovat viihdettä ja turvaa. Kaikki viihtyvät autossa, hän kuvailee.

– Ihmiset liikkuvat jatkossa yhä enemmän. Vapaus liikkua ja valita auto on kansalaisten oikeus nyt ja tulevaisuudessa.

Kannan uusiutuminen toisi kuluttajille Rissan mukaan nykyistä turvallisempia autoja.

Aaltoyliopiston tutkimuksen mukaan nykyauto on jopa 50 prosenttia turvallisempi kuin 10 vuotta vanhemmat autot.

Päästörajojen hilaaminen yhä alemmas ja alemmas vaikuttaa mahdolliselta sekä teoriassa että käytännössä.

– Menneinä vuosina esimerkiksi dieseleihin on kehitetty urearuiskutusjärjestelmiä, joiden avulla typenoksidi- ja hiukkaspäästöt on saatu minimiin, Rissa mainitsee.

– Dieselin CO2-päästöt ovat jopa 20 prosenttia alhaisemmat kuin bensamoottorin.

Nykyiset autot eivät ole joutumassa heti romuttamolle paalattaviksi.
– Ei heti, mutta seuraavien kahdentoista vuoden aikana pääosin kyllä, Rissa sanoo.
– Suomen tulee kiihdyttää autokannan uusiutumista, koska nykyvauhdilla autokantamme keski-ikä vain kasvaa.

– Tällä hetkellä henkilöautokantamme keski-ikä on jo noin 12,2 vuotta, ja tällä kierrolla kanta vain vanhenee edelleen emmekä saavuta Suomelle asetettuja CO2-päästötavoitteita.

Ulkomailta juuri tuodulla isolla ja millä tahansa dieselautolla saa Rissan mukaan jatkossakin ajaa.

– Suomessa ei ole typenoksidi- ja hiukkaspäästöongelmia kuten Keski-Euroopan suurissa kaupungeissa. Suomessa dieseleiden osuus koko autokannasta on selvästi alhaisempi kuin Keski-Euroopassa, jossa dieselien osuus uusmyynnistä on ollut 50 prosenttia, jopa yli 70 prosenttia, hän mainitsee.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa diesel on tänään ja vielä vuosia järkevä ratkaisu, kun ajetaan paljon, Rissa toteaa.

https://www.helsinginuutiset.fi/art...tojen-hinnat-kehittyvat-vuoteen-2025-mennessa
 
Fiksu kaveri se Anttonen. Tehnyt paljon tämän yhteiskunnan eteen ihan vanhaan patruunatyyliin. Enkä nyt tarkoita vain sitä, että Reserviupseeriliitto saa kortillaan pikku alennuksen hänen asemiltaan.

Hän on painottanut varmuusvarastojen tärkeyttä, osoittanut kiinnostusta kokonaisturvallisuuteen ja tuntuu tässä koohottajien maassa varsin järkevältä liikemieheltä.

Ei pelkästään tunnu, vaan on.

Tuo aavikoiden metsittäminen ja yleensä metsämaan lisääminen voi olla yksi parhaita ratkaisuja sitoa hiiltä ja kas, tuottaa happea kehiin. Ja jos en ole väärin tulkinnut, Saharan alla on melkoinen järvi vettä, josta pumppailla kastelua. Puulajien valinta on varmasti vaikeaa, vähällä vedellä pitää selvitä ja mitään yhden lajin peltoa tuskin on viisasta edes yrittää.

Homman pitäisi olla aika massiivista jo siksi, että noilla perillä tuppaa olemaan tuholaisia, jotka syödä nylkyttelevät kaikenlaista ja herkästi pilaavat ihmisen pyrkeet.

Jotenkin on sellainen tunne, että ihmisen pitää tuolla pyrkiä auttamaan aavikkoa muuttumaan, eikä kylvää riveittäin eukalyptusta. Kastella ja kylvää aluksi heinää, noin esimerkiksi. Sallia rikkaruohot ja pajukot ja kaikenlaiset hässäkät. Aavikko tavallaan avitetaan alkuun, luodaan perusta jollekin muulle kuin elottomalle hiekalle.

Kahtokkeehan keitaita. Yksi lähde riittää muodostamaan ympärilleen kasvielämää. Vähän samaa koettaisin tuollakin, jos olisin ylin mehtäinssi päättämässä isojen poikien rahoilla pelaamista.

Eli kylmästi porakaivo pisteeseen äks. Ja antaa veden hiljalleen pumppailla. Sähkö ei ole ongelma, muutama kenno riittää pumpun käytelähteeksi, auringosta ei ole pulaa. Ja sitten antaa lätäkön levitä muutaman loivan ojan avulla. Ja sopivalle hollille kaivo kaks jne.

Eikä ole niin nuusaa, jos ihmisten sallitaan kuljeksia keitailla ja läträtä vesien kanssa. Ihmisten ja elikoiden mukana kulkeutuu siemeniä ja eloperäisiä asioita. Kakkia, pissiä, ruoantähteitä, maatuvia roskia, maaperä rikkoutuu ja taas syntyy tilaa jollekin öttöselle ja kasvannaiselle.

Muutama huoltoyhtiö katsomaan, että vesi virtaa ja huoltamaan laitteita.

Kuulostaa toimivalta. Mutta afrikkalainen todellisuus ei välttis ole sama kuin täällä. Mm. pumput ja kennot ovat asioita, jotka ovat liian löysästi kiinni. :cool:

Enivei. Olen aika varma, että alkuvaihe on hoidettava keinokeitaita rakentamalla tai paremminkin luoda edellytykset keitaille. Ja wasta wuosia myöhemmin suunnitella metsänistutuksia.
 
Fiksu kaveri se Anttonen. Tehnyt paljon tämän yhteiskunnan eteen ihan vanhaan patruunatyyliin.
Olen hiukan seuraillut Otaniemen geotermisen voimalan toteutusprojektia. Työntekijät ja asiantuntijat arvostavat, että kaveri oikeasti panostaa oloissamme vielä epävarman tekniikan kehittämiseen.

Jos laitos toimii edes kohtuullisesti, on se mielestäni käsittämättömän upea loikka energiatalouteen.

https://www.st1.fi/geolampo
 
Fiksu kaveri se Anttonen. Tehnyt paljon tämän yhteiskunnan eteen ihan vanhaan patruunatyyliin. Enkä nyt tarkoita vain sitä, että Reserviupseeriliitto saa kortillaan pikku alennuksen hänen asemiltaan.

Hän on painottanut varmuusvarastojen tärkeyttä, osoittanut kiinnostusta kokonaisturvallisuuteen ja tuntuu tässä koohottajien maassa varsin järkevältä liikemieheltä.

Joo mä olen myös seuraillut sitä kaveria. Vaikuttaa fiksulta. Tuntuu aikaansaavalta hepulta. Ja vaikka kaveri on upporikas kuin Kroissos, niin ei ole jäänyt laakereille lepäämään.
Sillä on mielenkiintoisia projekteja menossa. Kuten kuinka saharaan saadaan palautettua metsä ja etenkin tämä Suomen syvimmän reiän poraaminen Espoossa.
Suomalainen energia-ala on jo puolentoista vuoden ajan seurannut mielenkiinnolla St1:n projektia, jossa yritetään hyödyntää maankuoren lämpöä laitosmaisessa tuotannossa.
Tuota maankuoren lämpöönottoprojektia olen koettanut etenkin seurata. Ja olisin erittäin tyytyväinen jos projekti onnistuisi niin, että maankuorenlämpöä pystyttäisiin alkaa tulevaisuudessa hyödyntämään isossa mittakaavassa. Saas nähdä mikä on lopputulos.

https://www.rakennuslehti.fi/2018/0...en-ja-se-saattaa-ratkaista-energiaongelmamme/
 
Volkswagenin pääjohtaja pitää siirtymistä sähköautoihin ”mielettömänä” – ”Totuus on: Emme siirry sähköön, vaan hiilikäyttöön”


sahkoautojen-latausasemat2-630x400.jpg



10:23

Saksan autoala on reagoinut voimakkaasti EU:n hallitusten tällä viikolla tekemään päätökseen.

Sen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt pitäisi olla 35 prosenttia pienemmät vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 2021.

Saksan autoalan tavoitteena päästöpienennyksessä oli 30 prosentin taso.

Volkswagen-konsernin pääjohtaja Herbert Diess pitää voimakasta sähköautoihin siirtymistä erittäin haastavana. Lisäksi hän nostaa voimakkaasti esille sähköautojen akkujen valmistukseen tarvittavan energianlähteen. Diess kommentoi siirtymää sähköautoihin ”mielettömänä” Süddeutsche Zeitungille (SZ) antamassaan haastatelussa.

”Totuus on: emme siirry sähköön, vaan hiilikäyttöön. Ja kun edelleen ajaisimme hiilellä tuotetulla sähköllä, siirtyminen sähköajoneuvoihin on todellisuudessa mieletöntä”, sanoo konsernijohtaja Diess.

Süddeutsche Zeitunginhaastattelussa kerrotaan yhden sähköauton akun tuottamisen synnyttävän viisi tonnia hiilidioksidipäästöjä.

”Sitten ajamme hiilellä maaöljyn sijaan ja tuottamme enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin nyt”, sanoi Diess.

Saksan autoala on tällä viikolla antanut arvioita, että jopa 200 000 työntekijää voi menettää työpaikkansa, kun autovalmistajat joutuvat sopeuttamaan tuotantoaan nopeasti.

https://tekniikanmaailma.fi/volkswa...aan-hiilikayttoon/?shared=908319-5ac05fe1-500
 
Back
Top