Olen valmis luopumaan kokonaan Hesessä käymisestä. Keskitän sen keskimäärin kerran / vuosi tapahtuvan Hesessä syömisen
vaikka monikansalliseen kultaisiin kaariin...
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Olen valmis luopumaan kokonaan Hesessä käymisestä. Keskitän sen keskimäärin kerran / vuosi tapahtuvan Hesessä syömisen
vaikka monikansalliseen kultaisiin kaariin...
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Anomatta eivät oikaise.
Edellyttäisi virheen huomaamista.
Viimeksi muokattu:
Sarek1
Ylipäällikkö
Kailikossa suhisee, sähköauto sihisee.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...uton-vierella-kuusi-tuntia/7211526#gs.n=dp2Sg
———
Luopumisasioista sen verran, että sekaruokavalioon sopeutuneena en aio luopua lihansyönnistä. Pelastan maailmaa sillä, että teen mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa ja kotimaista tuotantoa suosivia valintoja. Lupaan pyrkiä noudattamaan Suomen neuvolajärjestelmän isän, edesmenneen arkkiatri Arvo Ylpön ravinto-ohjeistusta niin hyvin kuin kykenen.
Lapset on jo tehty ja toivon tietysti aikanaan lapsenlapsia. Vanhemmuus on jo olemassa ja siitä en luovu mistään hinnasta. Suomessa ei kantaväestön väestönkasvu lisää maailman ylikansoittumista, syntyvyys on ollut laskussa.
Jos työpaikka ja työtehtävien luonne eivät muutu, autoilusta luopuminen ei ole mahdollista. Autoilua ei juuri voi vähentää, kun en oikein ajele huvin vuoksi.
Lämmitysvalinta on kaavamääräyksen pakko-ohjauksella kaukolämpö. Siitä vastaa paskakaupunnin energia. Takassa poltan yleensä pellettejä. En tosin kovin usein. Viime talvena polttokertoja taisi olla yhden käden sormissa laskettava määrä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...uton-vierella-kuusi-tuntia/7211526#gs.n=dp2Sg
———
Luopumisasioista sen verran, että sekaruokavalioon sopeutuneena en aio luopua lihansyönnistä. Pelastan maailmaa sillä, että teen mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa ja kotimaista tuotantoa suosivia valintoja. Lupaan pyrkiä noudattamaan Suomen neuvolajärjestelmän isän, edesmenneen arkkiatri Arvo Ylpön ravinto-ohjeistusta niin hyvin kuin kykenen.
Lapset on jo tehty ja toivon tietysti aikanaan lapsenlapsia. Vanhemmuus on jo olemassa ja siitä en luovu mistään hinnasta. Suomessa ei kantaväestön väestönkasvu lisää maailman ylikansoittumista, syntyvyys on ollut laskussa.
Jos työpaikka ja työtehtävien luonne eivät muutu, autoilusta luopuminen ei ole mahdollista. Autoilua ei juuri voi vähentää, kun en oikein ajele huvin vuoksi.
Lämmitysvalinta on kaavamääräyksen pakko-ohjauksella kaukolämpö. Siitä vastaa paskakaupunnin energia. Takassa poltan yleensä pellettejä. En tosin kovin usein. Viime talvena polttokertoja taisi olla yhden käden sormissa laskettava määrä.
En ole sähköautoja vastaan, vaan esim. polttoaineen hinnalla pakottamista vastaan. Mielelläni ottaisin toiseksi autoksi sähköisen ja sähkö mp olisi mukava tehon ja väännön vuoksi, mutta ovat aivan liian kalliita leluja.
Ja kyllä moottorisahat pittää kieltää kokonaan, nehän on hirveän vaarallisia puillekin.
Ja ehdottomasti katalysaattorit ruohonleikkurehin, ja ilman kattia täyskielto.
https://yle.fi/uutiset/3-10563361?f...RzrNNQsRAtkrnCYtVd-SCzwRWMIXtnNQ7GbrONJpeZWd0
Ja kyllä moottorisahat pittää kieltää kokonaan, nehän on hirveän vaarallisia puillekin.
Ja ehdottomasti katalysaattorit ruohonleikkurehin, ja ilman kattia täyskielto.
https://yle.fi/uutiset/3-10563361?f...RzrNNQsRAtkrnCYtVd-SCzwRWMIXtnNQ7GbrONJpeZWd0
lentävät valtaosan kotimaan lennoista halpalentoyhtiöiden koneilla.
Lentoliikenne
19.12.2018 klo 14:41
Lentoyhtiö IndiGon kone laskeutumassa Chhatrapti Shivajin lentokentälle Mumbaissa marraskuussa 2015.Divyakant Solanki / EPA
Mikko Leppänen
Jaa artikkeli Facebookissa1354
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Intian ilmailuala kasvaa nopeasti, koska maan vaurastuva keskiluokka taittaa kotimaan matkat yhä useammin lentokoneilla.
Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing arvioi, että intialaiset lentoyhtiöt käyttävät yhteensä noin 280 miljardia euroa 2 300 uuden matkustajalentokoneen ostamiseen seuraavan 20 vuoden aikana.
Boeing kertoo tiedotteessaan(siirryt toiseen palveluun), että Intian talouden ennustetaan kasvavan lähes 350 prosentilla seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Ennusteen toteutuessa Intiasta tulee maailman kolmanneksi suurin talous.
Lentokonevalmistajan mukaan Intian ilmailualan kasvun veturina toimivat halpalentoyhtiöt. Boeing odottaa, että yli 80 prosenttia Intiaan toimitettavista uusista matkustajakoneista tulee olemaan yksikäytäväisiä malleja.
Intian kaupallinen ilmailusektori on kasvanut jo 51 kuukautta putkeen. Nyt Intian sisäisillä lennoilla kulkee keskimäärin yli 10 miljoonaa matkustajaa kuukaudessa.
Polttoaineen korkeat hinnat, rupian heikko kurssi ja kova kilpailu ovat kuitenkin aiheuttaneet viime kuukausina ongelmia intialaisille lentoyhtiöille.
Intiassa on tällä hetkellä noin sata kaupallista lentoasemaa. Intian siviili-ilmailusta vastaava ministeri Jayant Sinhakertoi huhtikuussa Nikkei Asian Review(siirryt toiseen palveluun) -sivustolle, että maa aikoo rakentaa 50–100 uutta lentoasemaa vuoteen 2035 mennessä.
Lähteet: AFP
Lentoliikenne
19.12.2018 klo 14:41
Lentoyhtiö IndiGon kone laskeutumassa Chhatrapti Shivajin lentokentälle Mumbaissa marraskuussa 2015.Divyakant Solanki / EPA
Mikko Leppänen
Jaa artikkeli Facebookissa1354
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Intian ilmailuala kasvaa nopeasti, koska maan vaurastuva keskiluokka taittaa kotimaan matkat yhä useammin lentokoneilla.
Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing arvioi, että intialaiset lentoyhtiöt käyttävät yhteensä noin 280 miljardia euroa 2 300 uuden matkustajalentokoneen ostamiseen seuraavan 20 vuoden aikana.
Boeing kertoo tiedotteessaan(siirryt toiseen palveluun), että Intian talouden ennustetaan kasvavan lähes 350 prosentilla seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Ennusteen toteutuessa Intiasta tulee maailman kolmanneksi suurin talous.
Lentokonevalmistajan mukaan Intian ilmailualan kasvun veturina toimivat halpalentoyhtiöt. Boeing odottaa, että yli 80 prosenttia Intiaan toimitettavista uusista matkustajakoneista tulee olemaan yksikäytäväisiä malleja.
Intian kaupallinen ilmailusektori on kasvanut jo 51 kuukautta putkeen. Nyt Intian sisäisillä lennoilla kulkee keskimäärin yli 10 miljoonaa matkustajaa kuukaudessa.
Polttoaineen korkeat hinnat, rupian heikko kurssi ja kova kilpailu ovat kuitenkin aiheuttaneet viime kuukausina ongelmia intialaisille lentoyhtiöille.
Intiassa on tällä hetkellä noin sata kaupallista lentoasemaa. Intian siviili-ilmailusta vastaava ministeri Jayant Sinhakertoi huhtikuussa Nikkei Asian Review(siirryt toiseen palveluun) -sivustolle, että maa aikoo rakentaa 50–100 uutta lentoasemaa vuoteen 2035 mennessä.
Lähteet: AFP
arix
Respected Leader
Noh onneksi öljy ja maakaasu ovat uusiutuvia energialähteitä...En ole sähköautoja vastaan, vaan esim. polttoaineen hinnalla pakottamista vastaan. Mielelläni ottaisin toiseksi autoksi sähköisen ja sähkö mp olisi mukava tehon ja väännön vuoksi, mutta ovat aivan liian kalliita leluja.
Ja kyllä moottorisahat pittää kieltää kokonaan, nehän on hirveän vaarallisia puillekin.
Ja ehdottomasti katalysaattorit ruohonleikkurehin, ja ilman kattia täyskielto.
https://yle.fi/uutiset/3-10563361?f...RzrNNQsRAtkrnCYtVd-SCzwRWMIXtnNQ7GbrONJpeZWd0
lentävät valtaosan kotimaan lennoista halpalentoyhtiöiden koneilla.
Lentoliikenne
19.12.2018 klo 14:41
Lentoyhtiö IndiGon kone laskeutumassa Chhatrapti Shivajin lentokentälle Mumbaissa marraskuussa 2015.Divyakant Solanki / EPA
Mikko Leppänen
Jaa artikkeli Facebookissa1354
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Intian ilmailuala kasvaa nopeasti, koska maan vaurastuva keskiluokka taittaa kotimaan matkat yhä useammin lentokoneilla.
Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing arvioi, että intialaiset lentoyhtiöt käyttävät yhteensä noin 280 miljardia euroa 2 300 uuden matkustajalentokoneen ostamiseen seuraavan 20 vuoden aikana.
Boeing kertoo tiedotteessaan(siirryt toiseen palveluun), että Intian talouden ennustetaan kasvavan lähes 350 prosentilla seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Ennusteen toteutuessa Intiasta tulee maailman kolmanneksi suurin talous.
Lentokonevalmistajan mukaan Intian ilmailualan kasvun veturina toimivat halpalentoyhtiöt. Boeing odottaa, että yli 80 prosenttia Intiaan toimitettavista uusista matkustajakoneista tulee olemaan yksikäytäväisiä malleja.
Intian kaupallinen ilmailusektori on kasvanut jo 51 kuukautta putkeen. Nyt Intian sisäisillä lennoilla kulkee keskimäärin yli 10 miljoonaa matkustajaa kuukaudessa.
Polttoaineen korkeat hinnat, rupian heikko kurssi ja kova kilpailu ovat kuitenkin aiheuttaneet viime kuukausina ongelmia intialaisille lentoyhtiöille.
Intiassa on tällä hetkellä noin sata kaupallista lentoasemaa. Intian siviili-ilmailusta vastaava ministeri Jayant Sinhakertoi huhtikuussa Nikkei Asian Review(siirryt toiseen palveluun) -sivustolle, että maa aikoo rakentaa 50–100 uutta lentoasemaa vuoteen 2035 mennessä.
Lähteet: AFP
(Tektoninen aikakäsitys..)
krd
Ylipäällikkö
Ei välttämättä. Joku pistelee sen poskeensa: https://www.technologyreview.com/s/406177/better-bugs-for-oil-spills/Noh onneksi öljy ja maakaasu ovat uusiutuvia energialähteitä...
(Tektoninen aikakäsitys..)
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Tänään iskuryhmä suunnitteli rekkojen päästövähennyksiä. Kunnianhimoisimmat suunnitelmat jälleen koko Euroopassa. Tunnelma kuin herätyskokouksessa.
Äänestäjän kuluttajansuoja..
Pannaanko suomalaiset maksamaan?
Pääministeri Juha Sipilä vakuutti, ettei suomalaisilta tulla vaatimaan kohtuuttomia uhrauksia kunnianhimoisten ilmastolinjausten takia.
– Tässä on kyllä myös hyvin otettu huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus sitten, ettei kukaan joudu henkilökohtaisesti kohtuuttomaan tilanteen eteen sitten, kun näitä toimia tehdään. Samoin suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky varmistetaan koko ajan, rauhoitteli Sipilä.
Mitä päästölinjaukset sitten suomalaisille käytännössä maksavat ja merkitsevät – sitä puolueet joutuvat miettimään jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi keväänä.Konkreettisista toimista päätettäessä reunaehtoja asettavat sekä ilmastotoimien taloudelliset että poliittiset vaikutukset.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...laiset-irtisanoutuivat-linjapaperista/7213622
Pannaanko suomalaiset maksamaan?
Pääministeri Juha Sipilä vakuutti, ettei suomalaisilta tulla vaatimaan kohtuuttomia uhrauksia kunnianhimoisten ilmastolinjausten takia.
– Tässä on kyllä myös hyvin otettu huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus sitten, ettei kukaan joudu henkilökohtaisesti kohtuuttomaan tilanteen eteen sitten, kun näitä toimia tehdään. Samoin suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky varmistetaan koko ajan, rauhoitteli Sipilä.
Mitä päästölinjaukset sitten suomalaisille käytännössä maksavat ja merkitsevät – sitä puolueet joutuvat miettimään jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa ensi keväänä.Konkreettisista toimista päätettäessä reunaehtoja asettavat sekä ilmastotoimien taloudelliset että poliittiset vaikutukset.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...laiset-irtisanoutuivat-linjapaperista/7213622
Puolueet linjasivat: EU:n ja Suomen kiristettävä selvästi ilmastotavoitteita – päästöjä leikattava 55 prosenttia jo 2030 mennessä
Perussuomalaiset irtautuivat työryhmästä aiemmin tällä viikolla.
Ilmastonmuutos
20.12.2018 klo 12:38
Pääministeri kommentoi puoluejohtajien ilmastotapaamista
Suomi aikoo ajaa EU:n tulevana puheenjohtajamaana merkittävää kiristystä EU:n päästövähennystavoitteisiin.
Kahdeksan eduskuntapuoluetta haluaa, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että EU tuottaa vain sen verran päästöjä kuin esimerkiksi metsät pystyvät kasvaessaan sitomaan.
– Ei se ilman toimenpiteitä tule, se on selvä asia, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Linjaus on merkittävä, sillä myös aiemmin sovittua vuoden 2030 päästövähennystavoitetta on kiristettävä tuntuvasti.
Puolueiden mukaan vuoteen 2030 mennessä päästöjen tulisi pudota EU:ssa vähintään 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.
Nyt voimassa oleva tavoite on 40 prosenttia 2030 mennessä.
Puolueiden linjauksen mukaan EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä.
Perussuomalaiset poistuivat ryhmästä
Eduskuntapuolueet päättivät marraskuussa perustaailmastopolitiikkaa luotaavan yhteisen työryhmän, joka etsii "konkreettisia tavoitteita ja toimia" ilmastonmuutoksen entistä tehokkaammaksi torjumiseksi.
Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen.
Sipilä piti asiaa koskevan tiedotustilaisuuden eduskunnassa se jälkeen, kun puolueet olivat koolla.
– Meidän pitää päästä päästöissä alaspäin ja nieluissa ylöspäin, Sipilä tiivisti.
Perussuomalaiset nostivat kytkintä ja poistuivat työryhmästäaiemmin tällä viikolla vedoten muun muassa hintalappuun.
Suomi tiukentaa päästövähennysvelvoitetta
Tavoitteet tarkoittavat sitä, että myös Suomen on tiukennettava ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta.
Puolueiden tavoitteissa todetaan, että Suomessa on saavutettava 2040-luvulla tilanne, jossa kasvihuonepäästöt ovat selvästi negatiiviset eli nielujen avulla poistetaan ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotetaan.
– Tähtäin on siinä, että 2040-luvun aikana Suomi imee enemmän hiilidioksidia metsiin ja maaperiin kuin päästää eli pääsemme jo hiilineutraalisuuden ohi hiilinegatiiviseksi. Hyödytämme ilmastoa Suomena, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi.
Puolueet linjasivat, että Suomen hiilinieluja kasvatetaan muun muassa käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.
Linjauksen mukaan Suomessa myös sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.
Lisäksi vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä aiotaan edistää.
Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan on selvää, että tarvitaan muun muassa iso raidepaketti sekä sähkö- ja hybridiautojen kaltaisia ratkaisuja.
– Tällä perälaudalla on hyvä ajatella Suomen puheenjohtajuuskautta ensi vuoden lopulla, sillä meiltä odotetaan EU:n puheejohtajana erittäin määrätietoista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Haavisto kuvaili kokonaisuutta.
Myös ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa lisätään ja kiertotaloutta parannetaan.
Sipilän mukaan samalla pitää varmistaa suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailykyky. Hän huomautti, että osa teollisuudesta myös hyötyy.
Puolueet pääsivät sopuun
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan keskeistä on, että eduskunnan selvä enemmistö eli kahdeksan eduskuntapuoluetta on tehtyjen linjauksen takana.
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli samoilla linjoilla.
– Paperissa linjataan ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa. Kaikki kahdeksan puoluetta ovat nyt sitoutuneet siihen, että sen pitää olla nykyistä kovemmalla tasolla, Andersson sanoi.
Sipilä kertoi jo ennen tiedotustilaisuutta Twitterissä, että kahdeksan eduskuntapuoluetta on päässyt sopuun ilmastopolitiikan tavoitteista.
Työryhmää on johtanut keskustalainen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
https://yle.fi/uutiset/3-10564842
Perussuomalaiset irtautuivat työryhmästä aiemmin tällä viikolla.
Ilmastonmuutos
20.12.2018 klo 12:38
Pääministeri kommentoi puoluejohtajien ilmastotapaamista
Suomi aikoo ajaa EU:n tulevana puheenjohtajamaana merkittävää kiristystä EU:n päästövähennystavoitteisiin.
Kahdeksan eduskuntapuoluetta haluaa, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että EU tuottaa vain sen verran päästöjä kuin esimerkiksi metsät pystyvät kasvaessaan sitomaan.
– Ei se ilman toimenpiteitä tule, se on selvä asia, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Linjaus on merkittävä, sillä myös aiemmin sovittua vuoden 2030 päästövähennystavoitetta on kiristettävä tuntuvasti.
Puolueiden mukaan vuoteen 2030 mennessä päästöjen tulisi pudota EU:ssa vähintään 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.
Nyt voimassa oleva tavoite on 40 prosenttia 2030 mennessä.
Puolueiden linjauksen mukaan EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä.
Perussuomalaiset poistuivat ryhmästä
Eduskuntapuolueet päättivät marraskuussa perustaailmastopolitiikkaa luotaavan yhteisen työryhmän, joka etsii "konkreettisia tavoitteita ja toimia" ilmastonmuutoksen entistä tehokkaammaksi torjumiseksi.
Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen.
Sipilä piti asiaa koskevan tiedotustilaisuuden eduskunnassa se jälkeen, kun puolueet olivat koolla.
– Meidän pitää päästä päästöissä alaspäin ja nieluissa ylöspäin, Sipilä tiivisti.
Perussuomalaiset nostivat kytkintä ja poistuivat työryhmästäaiemmin tällä viikolla vedoten muun muassa hintalappuun.
Suomi tiukentaa päästövähennysvelvoitetta
Tavoitteet tarkoittavat sitä, että myös Suomen on tiukennettava ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta.
Puolueiden tavoitteissa todetaan, että Suomessa on saavutettava 2040-luvulla tilanne, jossa kasvihuonepäästöt ovat selvästi negatiiviset eli nielujen avulla poistetaan ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotetaan.
– Tähtäin on siinä, että 2040-luvun aikana Suomi imee enemmän hiilidioksidia metsiin ja maaperiin kuin päästää eli pääsemme jo hiilineutraalisuuden ohi hiilinegatiiviseksi. Hyödytämme ilmastoa Suomena, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi.
Puolueet linjasivat, että Suomen hiilinieluja kasvatetaan muun muassa käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.
Linjauksen mukaan Suomessa myös sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.
Lisäksi vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä aiotaan edistää.
Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan on selvää, että tarvitaan muun muassa iso raidepaketti sekä sähkö- ja hybridiautojen kaltaisia ratkaisuja.
– Tällä perälaudalla on hyvä ajatella Suomen puheenjohtajuuskautta ensi vuoden lopulla, sillä meiltä odotetaan EU:n puheejohtajana erittäin määrätietoista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Haavisto kuvaili kokonaisuutta.
Myös ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa lisätään ja kiertotaloutta parannetaan.
Sipilän mukaan samalla pitää varmistaa suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailykyky. Hän huomautti, että osa teollisuudesta myös hyötyy.
Puolueet pääsivät sopuun
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan keskeistä on, että eduskunnan selvä enemmistö eli kahdeksan eduskuntapuoluetta on tehtyjen linjauksen takana.
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli samoilla linjoilla.
– Paperissa linjataan ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa. Kaikki kahdeksan puoluetta ovat nyt sitoutuneet siihen, että sen pitää olla nykyistä kovemmalla tasolla, Andersson sanoi.
Sipilä kertoi jo ennen tiedotustilaisuutta Twitterissä, että kahdeksan eduskuntapuoluetta on päässyt sopuun ilmastopolitiikan tavoitteista.
Työryhmää on johtanut keskustalainen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
https://yle.fi/uutiset/3-10564842
Suomen puolueet (-persut) siis nokittivat 40% päästövähennys tavoitteen ja nostivat sen 55%:iin?
40% mukaan...
Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot
Esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti pitäisi kieltää jo vuonna 2027, arvioi Suomen ilmastopaneeli.
Ilmasto
9.11.2018 klo 13:23
Sähköauto latauksessa Helsingin keskustassa.
Suomi pystyy vähentämään päästöjään 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimusten mukaisesti, mikäli poliittista tahtoa piisaa. Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli väliraportissaan.
Alan johtavien tutkijoiden muodostaman asiantuntijaryhmän tehtävä on toimia hallituksen tieteellisenä neuvonantajana ilmastopolitiikassa.
Ilmastopaneeli selvittää paraikaa, mitä 1,5 asteen ilmastotavoite tarkoittaisi käytännössä Suomen kannalta.
Alustavien tulosten mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035, eli kymmenen vuotta aiemmin kuin mitä istuva hallitus on kaavaillut.
Mikä on 1,5 asteen tavoite?
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät vuodessa sitomaan.
Ilmastopaneelin mukaan Suomi voi leikata vuotuisia päästöjään 22 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi 70 prosentin laskua vuoden 1990 tasolta.
Muutos nykyiseen olisi radikaali. Suomi on nyt sitoutunut EU-tavoitteeseen, jonka mukaan päästöjä leikataan vuosien 1990 ja 2030 välillä 40 prosenttia.
Pienen Suomen päästöt eivät yksin tietenkään ratkaise ilmastonmuutoksen suuntaa. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa Suomen kaltaisten maiden on kuitenkin näytettävä suuntaa, kun kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa patistetaan Kiinan ja Intian kaltaisia valtioita kiristämään omia toimiaan.
Ilmastopaneeli ei anna väliraportissaan varsinaista suositusta, mitä Suomen pitäisi tehdä. Väliarvion ideana on kuvata, kuinka laajoja toimia 1,5 asteen tavoitepolku käytännössä vaatisi.
Yle tiivisti keskeiset havainnot kolmeen kohtaan.
1. Autoilu muuttuisi radikaalisti
Kansalaisen kannalta näkyvimmät muutokset koskisivat ennen kaikkea liikennettä. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi sitä, että kotimaan liikenteen päästöt putoaisivat nykytasolta noin 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastopaneelin mukaan Suomen teillä pitäisi olla 850 000 sähköautoa 2030 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia sähköautoja pitäisi myydä 77 000 kappaletta vuodessa seuraavan 11 vuoden ajan. Vuosittain myytävistä uusista autoista 65 prosenttia pitäisi olla sähköautoja.
Muutos olisi hurja, sillä täyssähköautoja on Suomessa tätä nykyä vajaat 2 000 kappaletta.
Ilmastotavoitteen kiristäminen tarkoittaisi myös bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikieltoa vuonna 2027. Polttomoottorilla toimivien henkilöautojen maahantuonti kiellettäisiin jo pari vuotta aiemmin.
Bussit kulkisivat sähköllä ja kaasulla. Myös kuorma-autot siirtyisivät pitkälti maakaasun ja biokaasun käyttöön. Fossiilinen diesel korvattaisiin 2030 alkaen uusiutuvalla polttoaineella, joka sisältäisi 40 prosenttia bio-osuutta.
Auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, mikä vähentäisi henkilöautoilua.
Suomen nykyiset liikenteen päästövähennystavoitteet nojaavat vahvasti uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön. Ilmastopaneeli katsoo, että ne pitää käytännössä varata raskaan liikenteen käyttöön, koska siellä sähköistäminen on vaikeampaa.
2. Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon
Ilmastopaneelin mukaan leijonanosa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sen päästöt voisivat alustavan analyysin mukaan pudota yli 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Hallitus on jo päättänyt, että kivihiilen energiakäyttö loppuu keväällä 2029.
Ilmastopaneelin mukaan myös runsaasti päästöjä aiheuttavasta turpeesta pitäisi luopua sähkön- ja lämmöntuotannossa samoihin aikoihin.
Lisäksi pientalojen öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon tuohon mennessä. Suomessa on vielä tätä nykyä vajaat 200 000 öljylämmitteistä pientaloa.
Ilmastopaneelin mukaan lämpöpumput ja bioenergia yleistyisivät tuntuvasti kotien lämmityksessä. Sähköä tuotettaisiin selvästi nykyistä enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla. Myös ydinsähkön tuotanto lisääntyy, jahka Olkiluoto 3 valmistuu.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää ilmastopaneelin näkemystä siitä, että Suomen ei tarvitsisi enää tuoda sähköä muista Pohjoismaista tai Venäjältä vuonna 2030 oman tuotantokapasiteetin kasvun myötä.
Suomen hiilineutraalius vaatisi myös sitä, että sähkön ja lämmön varastointi olisi laajasti käytössä.
3. Sikoja ja nautoja vähemmän
1,5 asteen tavoite vaikuttaisi laajasti myös elinkeinoelämään teollisuudesta maa- ja metsätalouteen.
Ilmastopaneelin mukaan energiatehokkuuden pitäisi parantua viidenneksellä teollisuudessa ja rakentamisessa.
Maa- ja metsätalouden puolella päästöjä pitäisi leikata esimerkiksi lopettamalla metsänraivaus orgaanisilla mailla uusien peltojen tieltä vuonna 2025. Ilmastopaneelin mukaan yhteiskunnan täytyisi hyvittää viljelijöille turvepeltojen raivauksen loppuminen.
Muutoin maatalouden päästövähennykset nojaavat oletukseen, että sikojen ja nautojen määrä vähenisi neljänneksellä vuoteen 2035 mennessä.
Metsien hiilinielujen tasoon ilmastopaneeli ei ota tarkasti kantaa, koska tiedot ovat vielä arvailujen varassa. Hiilinielu tarkoittaa metsien hiilivarastojen kasvua.
Metsämaan nettonieluun vaikuttavat ilmastopaneelin mukaan tulevat EU-päätökset, jolla asetetaan Suomelle nielukehityksen vertailutaso. Tämän on määrä selvitä ensi vuonna.
Hiilinieluihin vaikuttavat myös esimerkiksi metsänhoito ja hakkuumäärät, jota ilmastopaneeli pitää ratkaisevan tärkeänä. Käytännössä hiilineutraaliuden saavuttaminen kymmenen vuotta etuajassa vaatisi hakkuiden säätelyä.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, sanoi Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa, että hiilinielujen merkitys kasvaa ensi vuosikymmenellä.
Paneeli totesi myös, että mitä enemmän hiilinielut hakkuiden myötä heikentyvät sitä enemmän Suomi joutuu leikkaamaan fossiilisen energian päästöjä muualla yhteiskunnassa ja taloudessa.
Hakkuut ovat nousseet Suomessa ennätystasolle muun muassa sellun voimakkaan kysynnän takia.
https://yle.fi/uutiset/3-10498658
40% mukaan...
Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot
Esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti pitäisi kieltää jo vuonna 2027, arvioi Suomen ilmastopaneeli.
Ilmasto
9.11.2018 klo 13:23
Sähköauto latauksessa Helsingin keskustassa.
Suomi pystyy vähentämään päästöjään 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimusten mukaisesti, mikäli poliittista tahtoa piisaa. Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli väliraportissaan.
Alan johtavien tutkijoiden muodostaman asiantuntijaryhmän tehtävä on toimia hallituksen tieteellisenä neuvonantajana ilmastopolitiikassa.
Ilmastopaneeli selvittää paraikaa, mitä 1,5 asteen ilmastotavoite tarkoittaisi käytännössä Suomen kannalta.
Alustavien tulosten mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035, eli kymmenen vuotta aiemmin kuin mitä istuva hallitus on kaavaillut.
Mikä on 1,5 asteen tavoite?
- maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa, että maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajaamaan tällä vuosisadalla selvästi alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna ja tavoitellen 1,5 astetta
- YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC arvioi tuoreessa suurraportissaan, että kahden asteen lämpeneminen pahentaisi rajusti ilmastonmuutoksen seurauksia ja riskejä 1,5 asteeseen verrattuna
- IPCC:n mukaan maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi pudottaa nollaan noin 2050 mennessä
- Suomen kaltaisten vauraiden teollisuusmaiden täytyisi käytännössä nollata omat päästönsä jo selvästi tätä ennen
- maailman maiden tämänhetkiset lupaukset päästövähennyksistä tarkoittavat yli kolmen asteen lämpenemistä
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät vuodessa sitomaan.
Ilmastopaneelin mukaan Suomi voi leikata vuotuisia päästöjään 22 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi 70 prosentin laskua vuoden 1990 tasolta.
Muutos nykyiseen olisi radikaali. Suomi on nyt sitoutunut EU-tavoitteeseen, jonka mukaan päästöjä leikataan vuosien 1990 ja 2030 välillä 40 prosenttia.
Pienen Suomen päästöt eivät yksin tietenkään ratkaise ilmastonmuutoksen suuntaa. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa Suomen kaltaisten maiden on kuitenkin näytettävä suuntaa, kun kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa patistetaan Kiinan ja Intian kaltaisia valtioita kiristämään omia toimiaan.
Ilmastopaneeli ei anna väliraportissaan varsinaista suositusta, mitä Suomen pitäisi tehdä. Väliarvion ideana on kuvata, kuinka laajoja toimia 1,5 asteen tavoitepolku käytännössä vaatisi.
Yle tiivisti keskeiset havainnot kolmeen kohtaan.
1. Autoilu muuttuisi radikaalisti
Kansalaisen kannalta näkyvimmät muutokset koskisivat ennen kaikkea liikennettä. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi sitä, että kotimaan liikenteen päästöt putoaisivat nykytasolta noin 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastopaneelin mukaan Suomen teillä pitäisi olla 850 000 sähköautoa 2030 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia sähköautoja pitäisi myydä 77 000 kappaletta vuodessa seuraavan 11 vuoden ajan. Vuosittain myytävistä uusista autoista 65 prosenttia pitäisi olla sähköautoja.
Muutos olisi hurja, sillä täyssähköautoja on Suomessa tätä nykyä vajaat 2 000 kappaletta.
Ilmastotavoitteen kiristäminen tarkoittaisi myös bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikieltoa vuonna 2027. Polttomoottorilla toimivien henkilöautojen maahantuonti kiellettäisiin jo pari vuotta aiemmin.
Bussit kulkisivat sähköllä ja kaasulla. Myös kuorma-autot siirtyisivät pitkälti maakaasun ja biokaasun käyttöön. Fossiilinen diesel korvattaisiin 2030 alkaen uusiutuvalla polttoaineella, joka sisältäisi 40 prosenttia bio-osuutta.
Auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, mikä vähentäisi henkilöautoilua.
Suomen nykyiset liikenteen päästövähennystavoitteet nojaavat vahvasti uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön. Ilmastopaneeli katsoo, että ne pitää käytännössä varata raskaan liikenteen käyttöön, koska siellä sähköistäminen on vaikeampaa.
2. Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon
Ilmastopaneelin mukaan leijonanosa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sen päästöt voisivat alustavan analyysin mukaan pudota yli 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Hallitus on jo päättänyt, että kivihiilen energiakäyttö loppuu keväällä 2029.
Ilmastopaneelin mukaan myös runsaasti päästöjä aiheuttavasta turpeesta pitäisi luopua sähkön- ja lämmöntuotannossa samoihin aikoihin.
Lisäksi pientalojen öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon tuohon mennessä. Suomessa on vielä tätä nykyä vajaat 200 000 öljylämmitteistä pientaloa.
Ilmastopaneelin mukaan lämpöpumput ja bioenergia yleistyisivät tuntuvasti kotien lämmityksessä. Sähköä tuotettaisiin selvästi nykyistä enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla. Myös ydinsähkön tuotanto lisääntyy, jahka Olkiluoto 3 valmistuu.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää ilmastopaneelin näkemystä siitä, että Suomen ei tarvitsisi enää tuoda sähköä muista Pohjoismaista tai Venäjältä vuonna 2030 oman tuotantokapasiteetin kasvun myötä.
Suomen hiilineutraalius vaatisi myös sitä, että sähkön ja lämmön varastointi olisi laajasti käytössä.
3. Sikoja ja nautoja vähemmän
1,5 asteen tavoite vaikuttaisi laajasti myös elinkeinoelämään teollisuudesta maa- ja metsätalouteen.
Ilmastopaneelin mukaan energiatehokkuuden pitäisi parantua viidenneksellä teollisuudessa ja rakentamisessa.
Maa- ja metsätalouden puolella päästöjä pitäisi leikata esimerkiksi lopettamalla metsänraivaus orgaanisilla mailla uusien peltojen tieltä vuonna 2025. Ilmastopaneelin mukaan yhteiskunnan täytyisi hyvittää viljelijöille turvepeltojen raivauksen loppuminen.
Muutoin maatalouden päästövähennykset nojaavat oletukseen, että sikojen ja nautojen määrä vähenisi neljänneksellä vuoteen 2035 mennessä.
Metsien hiilinielujen tasoon ilmastopaneeli ei ota tarkasti kantaa, koska tiedot ovat vielä arvailujen varassa. Hiilinielu tarkoittaa metsien hiilivarastojen kasvua.
Metsämaan nettonieluun vaikuttavat ilmastopaneelin mukaan tulevat EU-päätökset, jolla asetetaan Suomelle nielukehityksen vertailutaso. Tämän on määrä selvitä ensi vuonna.
Hiilinieluihin vaikuttavat myös esimerkiksi metsänhoito ja hakkuumäärät, jota ilmastopaneeli pitää ratkaisevan tärkeänä. Käytännössä hiilineutraaliuden saavuttaminen kymmenen vuotta etuajassa vaatisi hakkuiden säätelyä.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, sanoi Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa, että hiilinielujen merkitys kasvaa ensi vuosikymmenellä.
Paneeli totesi myös, että mitä enemmän hiilinielut hakkuiden myötä heikentyvät sitä enemmän Suomi joutuu leikkaamaan fossiilisen energian päästöjä muualla yhteiskunnassa ja taloudessa.
Hakkuut ovat nousseet Suomessa ennätystasolle muun muassa sellun voimakkaan kysynnän takia.
https://yle.fi/uutiset/3-10498658
Nyt @elso pääset kunnolla haukkumaan..
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ymparisto_ja_energia_2018.pdf
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ymparisto_ja_energia_2018.pdf
Hallinkorva
Ylipäällikkö
"Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 0,1 %. Tämä kertoo, kuinka suuren osan ongelmasta voimme omilla toimillamme ratkaista suoraan."
Jäähön sitä tosiaan vähän työmaata muillekin. Mutta mutta, Suomeen ei koskaan ole mahtunut kuin yksi totuus kerrallaan. Nyt mennään sillä. Kohta taas jotain muuta.
Jäähön sitä tosiaan vähän työmaata muillekin. Mutta mutta, Suomeen ei koskaan ole mahtunut kuin yksi totuus kerrallaan. Nyt mennään sillä. Kohta taas jotain muuta.
Tota luokkaa se on 5 miljoonan ihmisen länsimaisella valtiolla. Yllättyneitä ovat?
Loyd
Kenraali
Tiedosta pitää vetää oikeat johtopäätökset. Meidän pitää tietysti vähentää päästöjä kuten muutkin tekevät.
Mutta saattaa olla että pääosa ilmastomuutoksen torjunnan resursseistamme kannattaisi suunnata muualle kuin meidän omien päästöjen vähentämiseen. Esim päästöjä vähentävä lahjoitus kaukoitään voi olla paljon tehokkaampaa kuin omien päästöjen vähentäminen.
Mutta saattaa olla että pääosa ilmastomuutoksen torjunnan resursseistamme kannattaisi suunnata muualle kuin meidän omien päästöjen vähentämiseen. Esim päästöjä vähentävä lahjoitus kaukoitään voi olla paljon tehokkaampaa kuin omien päästöjen vähentäminen.
Rantojen mies
Kenraali
Suomen puolueet (-persut) siis nokittivat 40% päästövähennys tavoitteen ja nostivat sen 55%:iin?
40% mukaan...
Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot
Esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti pitäisi kieltää jo vuonna 2027, arvioi Suomen ilmastopaneeli.
Onnkesi Suomessa on mukavan leuto ilmasto ja lyhyet etäisyydet, niin mukava olla taas mallina muille.
Suomi ei ole mallina, vaan jälkijunassa.
Rantojen mies
Kenraali
Niin kauan kuin maapallon väestö kasvaa nykyisellä vauhdilla, erityisesti alikehittyneissä maissa, Suomen ilmastotoimenpiteet ovat ainoastaan kosmetiikkaa ja hyvesignalointia.
Ympäristönsuojeluun ja teknologian kehitykseen sekä vientiin täällä kannattaisi panostaa, eikä kuristaa itseämme hengiltä. Kehitysyhteistyössä voitaisiin panostaa syntyvyyden rajoittamiseen ja teknologian vientiin.
Rantojen mies
Kenraali
Oletko käynyt Intiassa? Suosittelen, se avaa silmiä. Naapurimaa Bangladeshissa en ole käynyt, mutta siellä vasta intoa onkin ottaa kaikki taloudellinen hyöty resursseista irti, ilmastosta välittämättä.