Ilmastopsykoosi -ketju

2 pyöräilevää perhettä jossain kaupungissa vs. Niinpä..

Kannustan pyöräilemään, se on hyvä tapa liikkua lähellä, mutta ei se ole mikään ratkaisu ongelmaan. Tietenkin sitten kun kaikki on pakkautunut sillipurkin kokoiselle alueelle..
Lihasvoimalla liikkuminenkin aiheuttaa päästöjä, suomalaisella ruokavaliolla noin 2,4g/kulutettu kalori. 5 hengen kauppareissu autolla voi olla vähäpäästöisempi kuin sama tehtynä polkupyörillä.
 
Koet siis, että kun kannustetaan ajan ja muiden muuttujien salliessa käyttämään muita menotapoja kuin autoa lyhyillä matkoilla, tuo tarkoittaa kirjoittamaasi tilannetta?
Auton käyttäminen suomen kokoisessa maassa on täyttä potaskaa, tähän vastasin, en vastusta jalankulkua tai pyöräilemistä
 
Kiusaus luopua autoilusta lasten kasvettua on suuri. Jäisi valtiolta saamatta aika paljon rahaa. Ilmaston vuoksi en luopuisi, vain taloudellisista syistä. Kahden eläkeläisen sumpit ja nisut hakee vaikka pulkalla.

Toisaalta, ihminen jolla ei ole tilavaa ja voimakasta dieselkulkuvälinettä pihassa on kuin hevoseton cowboy. Ajatellaanpa hetki poikkeustilanteita. Oma auto on merkittävä turvallisuustekijä, samoin oma polttoainevarasto. Tätä ei voi kumota liikunta- tai ilmastoargumentein.
 
Mä en kyllä ymmärrä tota joidenkin moralisointia toisia kohtaan.
Eiks täs nyt kuitenkin oo kyseessä kaikki suomalaiset. Meidän kaikkien on tarkotus pitää yhtä.
Jokainen haluaa pitää omastaan kiinni ja luulisi muidenkin ymmärtävän sen.
 
Lähitulevaisuuden merkittävin nouseva liikennepolttoaine on vety – kuljettaa puhtaasti ja nousee akkutoimisten autojen rinnalle
Niko Rouhiainen26.11.201909:58|päivitetty26.11.201910:00AUTOENERGIAUUSIUTUVATSÄHKÖAUTOLOGISTIIKKALIIKENNE
bc1930e8-3a9f-506d-8d0b-589b14ff2e3a

Vety-yhteiskunnaksi. Japanissa Tokion vuoden 2020 olympialaisten vaatima kuljetusinfra rakennetaan nollapäästöisesti vedyn ympärille. Pääyhteistyökumppani Toyota toimittaa pelkästään kisakuljetuksiin 500–600 vetyautoa.

Maailman merkittävimmissä kaupungeissa valmistaudutaan kestävään sähköautoiluun.

Lähitulevaisuuden merkittävin nouseva liikennepolttoaine on vety. Ensimmäisessä vaiheessa sen voimin kulkevat linja-autot, sitten raskas kuljetuskalusto, henkilöautot, laivat, ja mahdollisesti junat. Vety ei syrjäytä akkutoimisia autoja, mutta nousee niiden rinnalle, koska täysikokoinen rekka ei voi kantaa 9 000 kiloa akkuja, eikä linja-autolaivue latautua tuntikausia.

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VTT koordinoi eurooppalaisia innovaatiohankkeita ja näkee vedyn merkittävyyden, mutta asia ei ole vielä iskostunut poliittisten päättäjien ymmärrykseen Suomessa.
...
 
YK-raportti peräänkuuluttaa viisinkertaista kunnianhimoa ilmastotoimiin – Sitran selvitys: "Pohjoismaissa löytyy jo toimivia ratkaisuja"
STT – Arttu Mäkelä26.11.2019 9:54
Muokattu
26.11.2019 10:01

Ilmasto

Nykymeno uhkaa johtaa lähes neljän asteen lämpötilannousuun maapallolla, selviää YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuoreesta raportista.
Raportin laskelmat kertovat, että kunnianhimo päästöjen leikkaamiseen pitäisi viisinkertaistaa, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen.

Päästöjä pitäisi leikata maailmanlaajuisesti yli seitsemän prosenttia joka vuosi, jotta tavoitteeseen päästäisiin.
– Raportti toisensa jälkeen osoittaa, että valtioiden pitää kiihdyttää ilmastotoimia olennaisesti – ja se pitää tehdä välittömästi, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen tiedotteessa.
– Pieni viilailu ei enää riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin pureutuvia, järjestelmätason muutoksia.

SITRAN mukaan YK:n raportin perusviesti on pysäyttävästä tilannekuvasta huolimatta siinä, että ilmaston lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen.

Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on eduskunnan alainen rahasto, joka toimii tulevaisuuteen keskittyvän ajatushautomon tapaan.

SITRAN tänään Suomessa julkaisema selvitys maalaakin jokseenkin toiveikkaita kuvia Pohjoismaista.
Kansainvälisen Nordic Green to Scale for Cities and Communities -selvityksen mukaan pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuissa on paljon mahdollisuuksia.
– Vitkutteluun ei ole aihetta, sillä päästöjen vähentämisessä päästään pitkälle jo hyödyntämällä olemassa olevia ilmastoratkaisuja.

Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat olla suunnannäyttäjiä, kertoo pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuja selvittänyt asiantuntija Mariko Landström Sitrasta.

SELVITYKSESSÄ luetellut 14 ratkaisua vähentäisivät Pohjoismaissa päästöjä määrän, joka vastaa noin puolta Suomen vuosittaisista päästöistä.
Jos nämä ratkaisut otettaisiin käyttöön, voisivat Pohjoismaiden kaupungit ja kunnat Sitran mukaan siis vähentää vuosittaisia ilmastopäästöjään arviolta 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Näistä voisi Sitran mukaan myös syntyä säästöjä kunnille ja kotitalouksille, jopa 460 miljoonan euron verran vuodessa.

Selvityksissä tarkastelluista Pohjoismaisten kuntien ja kaupunkien ratkaisuista suurin osa koskee energiantuotantoa ja liikennettä, koska valtaosa kuntien alueilla syntyvistä päästöistä syntyy näillä sektoreilla. Ratkaisuista Sitra nostaa esille muun muassa tuulivoiman ja sähköautot.

SUOMALAISISTA kunnista Sitran tarkasteluun ovat päässeet Turku, Mäntsälä, Helsinki ja Vantaa. Turussa tehdään kaukolämpöä jätevedestä ja Mäntsälässä datakeskuksen hukkalämmöstä.

Helsingissä selvitettiin julkista liikennettä. Pääkaupunkiseudulla 21 prosenttia kuljetuista etäisyyksistä matkataan tiedotteen mukaan julkisilla liikennevälineillä.
Vantaalta tarkasteluun otettiin ruokahävikki ja sen vähentäminen. Vantaalla käytössä oleva yhteinen pöytä -konsepti tehostaa hävikkiruuan keruuta ja jakelua.

KANSAINVÄLISET ilmastoneuvottelut jatkuvat joulukuun alussa Madridissa.
Kokouksen oli määrä olla alun perin Chilessä. Chile kuitenkin ilmoitti lokakuun lopulla, ettei se voi isännöidä kokousta maan levottomuuksien vuoksi. Maassa on ollut syksyn aikana laajoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia.
YK:n ilmastokokous alkaa Madridissa ensi maanantaina.

 
Tämäkin juonne vielä, "EU ei kuitenkaan pane arvoa metsien luonnontieteelliselle kasvulle, vaan EU:n omille hiilinielulaskelmille, joiden vuoksi metsien hiilinielu voikin muuttua Suomelle päästöksi.":
Metsälaskelmat menevät taas uusiksi: metsien hiilinielu voi muuttua Suomelle päästöksi – ja laskusta voi tulla kallis
Metsänielulaskelmien muutokset kertovat laskennan vaikeudesta – ja samalla niiden heikkoudesta.
Tätä on turha kaunistella. Metsien uudet, mutta edelleen vielä varmentamattomat hiilinielulaskelmat, vaikuttavat EU:n vuoksi valtavasti Suomen ilmastotavoitteisiin, metsien puunkäyttöön ja samalla metsä- ja energiateollisuuden mahdollisuuksiin lisätä puun käyttöä.
Antti Rinteen (sd) vetämä hallitus on astunut sudenkuoppaan, kun se hallitusohjelmassaan ilmoitti ”hallituksen toimivan tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen”. Hallituksen lähtökohta perustui pitkälti Juha Sipilän (kesk) hallituksen teettämään Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050 -selvitykseen, joka julkaistiin viime helmikuussa.
Kattavassa selvityksessä tutkijat laskivat useiden skenaarioiden avulla, miten Suomen hiilineutraalius eri toimenpitein olisi saavutettavissa. Laskelmat näyttivät hyviltä.
Perusskenaariossa (WEM) Suomen metsien ja maatalouden lulucf-laskelmissa luonnontieteellinen hiilinielu näytti nettona kasvavan vuosien 2020–2050 aikana 30,8 miljoonasta tonnista hiilidioksidi- ekvivalenttia 49,6 miljoonaan tonniin.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna 56,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Suomen hiilineutraalisuuden ja jopa hiilinegatiivisuuden saavuttaminen näytti yksinkertaiselta, koska metsänielut kutistaisivat luonnontieteellisesti merkittävästi Suomen päästövähennystarvetta teollisuudesta, liikenteestä ja asumisesta.
Nyt uudet nielulaskelmat ovat pettäneet tämän lähtökohdan. Uusitussa WEM-skenaariossa luonnontieteellinen hiilinielu vaihtelee vuosien 2020–2050 aikana 23,5 miljoonasta tonnista hiilidioksidiekvivalenttia 25,6 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalenttia. Pienimmillään hiilinielu olisi vuonna 2030 vain 16,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2035 edelleen vain 17,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä siis juuri niinä vuosina, kun Suomen pitäisi käytännössä olla hiilidioksidineutraali.
Muutos laskelmissa on valtava. Nyt tutkijat sanovat, että hiilineutraalius voi onnistua vuonna 2035, mutta se ei onnistu ilman rankkaa politiikkaohjausta, jossa valtio puuttuisi todella rajusti ihmisten liikkumiseen, asumiseen ja metsien käyttöön. Oletuksena perusskenaariossa on, että vuosina 2030 ja 2050 hakataan noin 80–81 miljoonaa kuutiota puuta.
Juuri tämä on skenaarioiden heikkous. Metsäteollisuuden tuotanto ja puuntarve Suomessa ei ole mikään vakio. UPM pisti juuri Raumalla paperikone 2:n kylmäksi, ja vanhojen sellutehtaiden soodakattiloiden tekninen käyttöikä tulee vastaan ensi vuosikymmenellä. Luken arvion mukaan jopa kymmenkunta tehdasta voi olla liipasimella.
Skenaarioissa puuta käytetään ikään kuin kaikki vanhat ja mahdolliset uudet tehtaat olisivat toiminnassa 2050-luvulle. Näin ei tule tapahtumaan. Metsäteollisuus on viestittänyt koko ajan, että uudet Äänekosken kokoluokan sellutehtaat syrjäyttävät vanhoja. Vain sellun hintatason dramaattinen nousu pitäisi vanhat tehtaat hengissä.
Viime vuoden 78 miljoonan kuutiometrin ennätyshakkuutkin ovat tänä vuonna vain kaunis muisto. Hakkuut putoavat arviolta viisi miljoonaa kuutiota, ja ensi vuoden ennuste on myös miinusmerkkinen.
Kemin, Kuopion tai vaikka Kemijärven selluhankkeet eivät siten olisi kohtalon isku Suomen metsille. Sen sijaan EU:n metsänielujen laskentasäännöt voivat sitä olla. Uusimpien metsävaratietojen mukaan Suomen puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 108 miljoonaa kuutiometriä.
EU ei kuitenkaan pane arvoa metsien luonnontieteelliselle kasvulle, vaan EU:n omille hiilinielulaskelmille, joiden vuoksi metsien hiilinielu voikin muuttua Suomelle päästöksi.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...62-4a07-46ff-8ea3-1f3ad2c30d5b?ref=email:82bb
 
Tämäkin juonne vielä, "EU ei kuitenkaan pane arvoa metsien luonnontieteelliselle kasvulle, vaan EU:n omille hiilinielulaskelmille, joiden vuoksi metsien hiilinielu voikin muuttua Suomelle päästöksi.":

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...62-4a07-46ff-8ea3-1f3ad2c30d5b?ref=email:82bb

Juu. Suomessa kannattaisi ymmärtää se, että aiheessa, jossa kaikki päätökset tehdään kansainvälisesti ja laskentatavat perustuvat monikansalliseen poliittiseen pelaamiseen ei todellakaan pienen maan kannata tehdä yksipuolisia toimia. Saati ruveta perustamaan niitä toimia joihinkin omiin laskelmiin tai epävirallisiin kaavoihin.

Siinä käy todella pahasti.
 
No mutta syypää tiedetään jos laskusta tulee kallis. Ei kyllä ole sen jälkeen minun Euroopan Unionini. Mutta ootellaas nyt ja katsotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Juu. Suomessa kannattaisi ymmärtää se, että aiheessa, jossa kaikki päätökset tehdään kansainvälisesti ja laskentatavat perustuvat monikansalliseen poliittiseen pelaamiseen ei todellakaan pienen maan kannata tehdä yksipuolisia toimia. Saati ruveta perustamaan niitä toimia joihinkin omiin laskelmiin tai epävirallisiin kaavoihin.

Siinä käy todella pahasti.
Mainittu luonnontieteellinen nielu (jossain voi olla tuoreempikin kuva):
1574781937762.png
Lieneekö tuota toista nielua jossain avattu?
Edit: Nyt menee arvailuksi, mutta luulen että täältä löytyy taso:
1574795038934.png
Ylläolevan taulukon luvun alle on siis päästävä. Uutisista löytyi nieluarvio:
1574795193641.png
Kasvavasta metsästä saadaan noin tarkasteltuna siis päästölähde. Nielu on tällöin vertailutasoa pienempi (jo 2025). Tämä tulee kompensoida muualla.
 
Viimeksi muokattu:
Että ihan kiloja! Meillä viikon kauppareissun ostokset kannetaan auton perästä keittiöön yleensä kahteen pekkaan kahdessa erässä. En lähtisi noita käsipelillä raahaamaan yli pariakymmentä metriä.
Juu, yllättävän paljon ne vaan painaa kun 4-5 pussia latoo täyteen. Siihen pari tenavaa lisäksi sinkoilemaan eri suuntiin.
 
Yksinkertaisin argumentti alarmisteja vastaan on että ideologia (tässä tapauksessa tieteellisen konsensuksen uskonkappaleeseen nojaava ilmastokultti) jonka täytyy vaientaa ja leimata vastustajat, perustuu valheelle ja on automaattisesti väärässä.

Konsensusta ei ole edes siitä vallitseeko konsensus... Koska alarmisteilla on establismentin tuki, vastaväitteitä ei tarvitse noteerata. Kuten että hiilidioksidi ei lämmitä ilmastoa, vaan hiilidioksidin määrän kasvu seuraa lämpenemistä. Tästä olen nähnyt vakuuttavia graafeja, joten luonnollisesti haluaisin nähdä miten ne kumotaan. Sama kaavio kun kiusallisesti näyttäisi osoittavan ettei ihmisen toiminnalla ole mitään vaikutusta ilmastoon, vaikka kuinka niin väitettäisiin. Kausaliteetti joko on yksiselitteinen tai ei ole. Jos asiasta vallitsee mitään osoitettavaa epäselvyyttä, kausaliteettia ei ole.

Olisiko jollakulla heittää linkkiä siihen kaikkein kovimpaan ilmastotieteeseen joka tekee epäilijästä uskovaisen? Osoittaa että co2 lämmittää, ja että se on yksinomaan ihmisen tekoa, ja että se on paha asia? Anyone? Jos nyt hetkeksi unohdetaan se tosiasia ettei Suomen tekemisillä ole mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen. Ihan pelkkä kiistämätön tiede.

Ei mielellään se wikipedian artikkeli denialismista joka vain kertoo että näin on koska näin on.
 
Back
Top