Hämmentynyt, ei se mitään, Kuplan seuraavassa osassa tai viimeistään Kultarannan keskustelujen jälkeen asiat selviävät ja voimme mätäkuun juttujen myötä palata todellisuuteen.
Motto (IS):
"Ensin selvitetään, kannattaako asiaa selvittää, ja maanantaina Puolustusvoimien ja Ilmavoimien johdon tavatessa toisensa päätetään, miten asiassa edetään".
Näin ilmatilaloukkauksista puhuttiin ristiin - IS kokosi hämmentävät lausunnot
F-18 Hornet Helsinki International Airshow -tapahtumassa Malmin lentoasemalla Helsingissä 15. elokuuta 2009.
Kimmo Mäntylä
Julkaistu: 2.6.2014 7:15
Hornet-sotku Keskustelu venäläiskoneiden toissa viikolla tekemistä ilmatilaloukkauksista jatkuu. Kaikki puheet eivät ole menneet ihan putkeen. Osa tapauksiin liittyvistä väitteistä on myöhemmin paljastunut ristiriitaisiksi. IS kokosi sekaannusta ja hämmennystä herättäneet lausunnot.
1. Koneiden tyypit ja lentojen järjestys
Rajavartiolaitoksen viime viikolla antaman selvityksen mukaan ilmatilaloukkaukset tehtiin tiistaina 20. toukokuuta. Se kertoi, että ensimmäinen koneista viipyi vain hetken Suomen puolella ja jälkimmäinen kauemmin, yhteensä kuuden minuutin ajan lentäen noin 28 kilometriä Suomen ilmatilassa.
Rajavartiolaitoksen mukaan koneet olivat Venäjän armeijan Antonov AN-26 -kuljetuskone ja Tupolev TU-154 -rahtikone.
Muutama päivä loukkausten jälkeen Suomen Kuvalehti julkaisi sotahistorian dosentti
Markku Salomaan artikkelin, jossa kerrottiin, että ilmatilaa olisivat loukanneet Venäjän uudenaikainen SU-35S-hävittäjä sekä taistelunjohto- ja tutkavalvontakone Berijev A-50U.
Lehden mukaan loukkauksista ensimmäinen olisi kestänyt pitempään.
KUVA: Milla Takala
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö.
Kun Rajavartiolaitos antoi julkisuuteen oman selvityksensä, SK kertoi, että sen aiemmin saamat ja Rajavartiolaitoksen kanssa ristiriitaiset tiedot konetyypeistä ovat peräisin "erään Nato-maan sotilastiedustelun edustajalta". Lehti kirjoitti, että ainakin kyseiset koneet olisivat tuolloin olleet liikkeellä samalla alueella ja samaan suuntaan.
Ilta-Sanomille Rajavartiolaitoksella Suomenlahden merivartiossa tutkinnanjohtajana työskentelevä
Juho Vanhatalo kuitenkin vakuutti, että Rajavartiolaitoksen julkisuuteen antamat tiedot pitävät varmuudella paikkaansa.
Myöhemmin lehdessä kerrottiin, että Salomaan saamat tiedot olivat ristiriitaiset viranomaisten asiasta antamaan yleiskuvan kanssa.
KUVA: Markku Ulander
Pääministeri Jyrki Katainen.
2. Ensitiedot ilmatilaloukkausten kellonajoista
Puolustusministeriö tiedotti ennen Rajavartiolaitoksen antamaa selvitystä, että ensimmäisen ilmatilaloukkaus olisi tapahtunut "noin kello 16". Jälkimmäisestä loukkauksesta se kertoi vasta seuraavana aamuna. Tiedotteen mukaan loukkaus olisi tapahtunut "noin kello 18.07"
Kun Rajavartiolaitoksen selvitys julkaistiin viikko ilmatilaloukkausten jälkeen, tiedotteessa kerrottiin, että venäläiskoneet olivat Suomen ilmatilassa iltapäivällä kello 17.06 sekä alkuillasta kello 17.57.
3. Huomiota herättänyt äänivallin rikkoutuminen
Ristiin menivät myös selitykset pamauksista, jotka johtuivat äänivallin rikkoutumisesta ja kuuluivat samana päivänä, kun ilmatilaloukkaukset tapahtuivat. Porvoon ja Sipoon suunnalla kuullut voimakkaat äänet aiheuttivat puheluita hätäkeskukseen. Kun pamausten lähdettä selviteltiin seuraavana päivänä, puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen kertoi seuraavaa:
- Eilen illalla kuuden maissa, alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyen, Ilmavoimat suoritti operatiivisen tunnistuslennon itäisellä Suomenlahdella.
KUVA: Raine Vakkamäki
Puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen.
Myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) oli siinä käsityksessä, että pamaukset johtuivat suomalaishävittäjistä, jotka lensivät vauhdilla tunnistamaan ilmatilaa loukanneita venäläiskoneita.
Yle uutisoi tämän jälkeen, etteivät kellonajat rajaloukkausten ja äänivallin rikkoutumisen kanssa täsmää. Sen mukaan äänet kuuluivat useampi tunti loukkausten jälkeen. Sen jälkeen Arhippainen vahvisti sekä IS:lle että Ylelle, että pamaukset kuuluivat illalla kello 22, jolloin suomalaishävittäjä lähetettiin tunnistamaan kolmatta Suomen rajan lähellä kansainvälisessä ilmatilassa lentänyttä venäläiskonetta.
4. Jyrki Kataisen lausunnot
Ehkä suurinta hämmennystä kaikista ristiriitaisista lausunnoista on aiheuttanut pääministeri Jyrki Kataisen (kok) sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön myöhemmin oletuksiksi paljastuneet puheet siitä, että Suomen Hornet-hävittäjät olisivat olleet tunnistamassa ilmatilaa loukanneita venäläiskoneita kiireellä ja välittömästi. Kataisen mukaan suomalaishävittäjät olivat paikalla "alta aikayksikön" ja Niinistö arveli niiden lentäneen paikalle noin 5-10 minuutissa.
KUVA: Markku Ulander
Puolustusministeri Carl Haglund.
Viime lauantaina puolustusministeri Carl Haglund (r) sekä Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri kuitenkin vahvistivat Savon Sanomien saamat tiedot siitä, ettei suomalaishävittäjiä lähetetty ilmaan ilmatilaloukkausten vuoksi ollenkaan.
5. Väitteet ylitöistä
Savon Sanomien lauantaina julkaiseman uutisen yksi keskeisempiä väitteitä oli se, että suomalaishävittäjiä ei lähetetty tunnistamaan ilmatilaa loukanneita venäläiskoneita, koska lentäjien ylityötunnit paukkuivat juuri päättyneiden harjoitusten vuoksi ja valmiutta oli siksi laskettu. Sekä Haglund että Jäämeri kiistivät tiedot jyrkästi useille tiedotusvälineille. Heidän mukaansa valmiustasoa ei lasketa harjoitusten tai ylityötuntien takia.
- Ei ole kyse siitä, ettemmekö voisi maksaa lentäjille ylitöistä, Haglund sanoi IS:lle lauantaina.
Haglundin mukaan tunnistus tehtiin tutkien avulla ja venäläiskoneisiin saatiin yhteys, minkä jälkeen ne muuttivat suuntaansa. Tästä syystä suomalaishävittäjät pysyivät hänen mukaansa maassa.
KUVA: Kalle Parkkinen
Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri.
6. Mitä selvitetään?
Mahdollisesta Ilmavoimien aloittamasta selvityksestäkin Savon Sanomien Hornet-uutisointiin liittyen oli vaikea saada alkuun selvyyttä.
Ilmavoimien komentaja Jäämeri sanoi sunnuntaina Helsingin Sanomille, että uutisoinnista harkitaan erityistä selvitystä. Hänen mukaansa olisi selvitettävä, mistä Savon Sanomat on saanut virheellisiä tietoja.
IS:lle Puolustusvoimien viestinnästä tarkennettiin sunnuntaina, että ensin selvitetään, kannattaako asiaa selvittää, ja maanantaina Puolustusvoimien ja Ilmavoimien johdon tavatessa toisensa päätetään, miten asiassa edetään.
Jaana Oksanen