Ilmatilaloukkaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onkohan tässä jutussa nyt tehty kärpäsestä härkänen? Oma käsitykseni asioista on tämä. Korjatkaa, jos olen ymmärtänyt väärin:

1) Venäläinen kone tulee Suomen puolelle. Transponderi tunnistaa matkustaja/rahti/tms. koneeksi. Ollaan yhteydessä suomen lennonjohdosta, että ootte pojat väärällä puolella rajaa. Vastaus tulee radiosta: "da, mine ole hjuvin pahoilla" ja kurssi muuttuu kohti kans. väl. ilmatilaa. Suomen puolelta ei aiheuta toimenpiteitä, koska kyseessä ns. vaaraton, aseistamaton kone, vastaa puhutteluun radiossa ja tottelee käskytystä muuttaa kurssia. Miksi lähettää Hornetit? Se olisi vain resurssien tuhlausta. Mielestäni oikea päätös.

2) Toinen venäläinen kone tulee Suomen puolelle. Sama juttu kuin yllä. "mine pahoittele suuresti" ja kurssi kohti kans. väl. ilmatilaa. Tässäkään tapauksessa ei lähetetty Hornettia, koska oli aseistamaton, vastasi ja totteli käskytystä. Tosin mielestäni tässä olisi jo voinut lähettää Hornetit vähän näyttämään kaapin paikkaa, mutta rajatapaus sanoisin, jossa päätös olisi voinut mennä suuntaan tai toiseen olematta kuitenkaan väärä päätös. Ehkä katsottiin, että paikalle ei ehditä ennen kuin kone poistuu Suomen ilmatilasta, joten säästetään nekin kerosiinit.

3) Kolmas venäläinen kone tulee kohti Suomea ja nyt jo hoksataan, että ei nämä olekaan vahinkoja, joten lähdetään vastaan niin että äänivalli pamahtaa. Oikea päätös.

Se mikä tässä meni pieleen oli että Katainen lähtee mutu-tuntumalla ja luulon perusteella kommentoimaan julkisuudessa tapahtumia. Tuskin häntä oltiin briiffattu asiasta - kunhan puhui mitä sylki suuhun toi kuten kuka tahansa tällä foorumilla.

Kokonaan toinen episodi on sitten savon sanomien juttu, mutta uskon kyllä kun Ilmavoimat sanoivat, että päätökseen lähettää Hornetit ei vaikuttanut ylityösuma tms. syy.
 
Onkohan tässä jutussa nyt tehty kärpäsestä härkänen? Oma käsitykseni asioista on tämä. Korjatkaa, jos olen ymmärtänyt väärin:

1) Venäläinen kone tulee Suomen puolelle. Transponderi tunnistaa matkustaja/rahti/tms. koneeksi. Ollaan yhteydessä suomen lennonjohdosta, että ootte pojat väärällä puolella rajaa. Vastaus tulee radiosta: "da, mine ole hjuvin pahoilla" ja kurssi muuttuu kohti kans. väl. ilmatilaa. Suomen puolelta ei aiheuta toimenpiteitä, koska kyseessä ns. vaaraton, aseistamaton kone, vastaa puhutteluun radiossa ja tottelee käskytystä muuttaa kurssia. Miksi lähettää Hornetit? Se olisi vain resurssien tuhlausta. Mielestäni oikea päätös.

2) Toinen venäläinen kone tulee Suomen puolelle. Sama juttu kuin yllä. "mine pahoittele suuresti" ja kurssi kohti kans. väl. ilmatilaa. Tässäkään tapauksessa ei lähetetty Hornettia, koska oli aseistamaton, vastasi ja totteli käskytystä. Tosin mielestäni tässä olisi jo voinut lähettää Hornetit vähän näyttämään kaapin paikkaa, mutta rajatapaus sanoisin, jossa päätös olisi voinut mennä suuntaan tai toiseen olematta kuitenkaan väärä päätös. Ehkä katsottiin, että paikalle ei ehditä ennen kuin kone poistuu Suomen ilmatilasta, joten säästetään nekin kerosiinit.

3) Kolmas venäläinen kone tulee kohti Suomea ja nyt jo hoksataan, että ei nämä olekaan vahinkoja, joten lähdetään vastaan niin että äänivalli pamahtaa. Oikea päätös.

Se mikä tässä meni pieleen oli että Katainen lähtee mutu-tuntumalla ja luulon perusteella kommentoimaan julkisuudessa tapahtumia. Tuskin häntä oltiin briiffattu asiasta - kunhan puhui mitä sylki suuhun toi kuten kuka tahansa tällä foorumilla.

Kokonaan toinen episodi on sitten savon sanomien juttu, mutta uskon kyllä kun Ilmavoimat sanoivat, että päätökseen lähettää Hornetit ei vaikuttanut ylityösuma tms. syy.

Osapuilleen näin. Liikaa höpinää.
 
Iltalehden tämänpäiväinen pääkirjoitus kertoi mielestäni paljon. Siinä selitettiin ihan totena että ilmavoimien valmius oli alhaalla ylityötuntien takia ja että tehty "hyökkäysharjoitus" oli ihan yhtä vakava kuin taannoin Ruotsia vastaan tehty temppu. Ja että olemme ihan yhtä avuttomia Venäjää vastaan kuin Ruotsi ja nyt täytyy äkkiä nostaa valmiuksia riittävälle tasolle, joko LIITTOUTUMALLA tai ilman. Se että itse asiassa ei ole paljoakaan mistä repiä ei haittaa, päämäärää voidaan tavoitella journalistista tasoa laskemalla ja NATO:n tietotoimiston uutisilla. Hornettien valmiusaika on tämän alla olevan luotettavan lähteen mukaan noin neljä tuntia eikä siinä ehdi ampua meteoriittia alas. Iltalehdellä on varmaa tietoa asiasta:

"Nyt venäläiset ovat testanneet sekä Suomen että Ruotsin puolustuskyvyn. Molempien tilanne on yhtä heikko."

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014060218362158_pk.shtml
 
Faktojen ei pidä antaa sotkea hyvää uutista.
Venäläiset halutessaan voisi tehdä seuraavan tempun. Tu156 modifioitu rahtitila, sinne 2-5Mt paukku, Helsinkin eteläpuolella nokka kohti pohjoista ja hanat kaakkoon. Se olisi Helsingin päällä noin 3-4min päästä ja Hornetti kuskille jäisi tehtäväksi ihailla komeata sienipilveä Helsingin raunioiden yllä :)
 
2) Toinen venäläinen kone tulee Suomen puolelle. Sama juttu kuin yllä. "mine pahoittele suuresti" ja kurssi kohti kans. väl. ilmatilaa. Tässäkään tapauksessa ei lähetetty Hornettia, koska oli aseistamaton, vastasi ja totteli käskytystä. Tosin mielestäni tässä olisi jo voinut lähettää Hornetit vähän näyttämään kaapin paikkaa, mutta rajatapaus sanoisin, jossa päätös olisi voinut mennä suuntaan tai toiseen olematta kuitenkaan väärä päätös. Ehkä katsottiin, että paikalle ei ehditä ennen kuin kone poistuu Suomen ilmatilasta, joten säästetään nekin kerosiinit.

Tässä huomiota herättää vain se kuinka pitkälle Suomen ilmatilaan lennettiin. Ihan sen takia olisi voinut käskyttää Hornetin ilmaan, vaikka vain symbolisena eleenä. Miksi niin ei tehty? Itse veikkaan, että Hornet ei ollut ihan välittömässä valmiudessa ja tätä ei haluta sanoa ääneen. Kaikenlaisia vihjauksia siihen suuntaan on kyllä esitetty.

Ensimmäinen tapaus oli sen sijaan sellainen, että Hornetia ei olisi ollut mitään järkeä lähettää ilmaan. Kohde oli kääntynyt pois ennen kuin Hornetin moottorit olisi saatu käyntiin.

Faktojen ei pidä antaa sotkea hyvää uutista.
Venäläiset halutessaan voisi tehdä seuraavan tempun. Tu156 modifioitu rahtitila, sinne 2-5Mt paukku, Helsinkin eteläpuolella nokka kohti pohjoista ja hanat kaakkoon. Se olisi Helsingin päällä noin 3-4min päästä ja Hornetti kuskille jäisi tehtäväksi ihailla komeata sienipilveä Helsingin raunioiden yllä :)

Mikä ihmeen Tu-156? Mutta ei siihen tarvita mitään modifioitua rahtaria. Jos tempun haluaa tehdä, niin sen voi tehdä ihan pommikoneellakin eikä siihen ehditä millään puuttua rauhanajan valmiudella. Pitäisi olla Hornetit valmiiksi saattamassa. Toisaalta miksi kukaan lähtisi kikkailemaan kun paljon helpommin voi ampua yhden ohjuksen.
 
Mutta pommari huomataan tutkavalvonnalla ja ohjus voi lirauttaa vetelät ympäri maapalloa housuun ja aiheuttaa äkkinäisiä paniikkivastatoimenpiteitä.
 
Mutta pommari huomataan tutkavalvonnalla ja ohjus voi lirauttaa vetelät ympäri maapalloa housuun ja aiheuttaa äkkinäisiä paniikkivastatoimenpiteitä.

Mikä se tutkavalvonta on, joka havaitsee pommarin mutta ei kuljetuskonetta? Jos pommari halutaan saada näyttämään ilmavalvonnan silmin kuljetuskoneelta, niin sekin onnistuu. Ja yksi Iskander tuskin aiheuttaisi ihmeempiä reaktioita, etenkään ympäri maapalloa.
 
Media kyllä pitää huolen siitä, että pieninkin tapahtuma missä tahansa päin maapalloa pitää olla oleman ihmiskuntaa järisyttävä tapahtuma, näinhän se menee toimittajan päiväuni.
 
Mikä se tutkavalvonta on, joka havaitsee pommarin mutta ei kuljetuskonetta? Jos pommari halutaan saada näyttämään ilmavalvonnan silmin kuljetuskoneelta, niin sekin onnistuu. Ja yksi Iskander tuskin aiheuttaisi ihmeempiä reaktioita, etenkään ympäri maapalloa.

Kyllä yllättävät ohjuslaukaisut voivat olla aidosti riski, jonka kautta mennään äkkiä kuumaan. Aika hyvin ydinasevallat informoivat toisiaan ohjuskokeista yms. Tähän asti Pohjois-Korea on poikennut tästä, toisaalta järjestelyt ovat niin mahtipontisia, että viesti menee perille sitä kautta.
 
Saa nähdä, olemmeko nyt nähneet jo "loukkaukset", joita on tarkoitus järjestää? Jotenkin on sellainen kutina, että lisää tulee vielä.
 
Saa nähdä, olemmeko nyt nähneet jo "loukkaukset", joita on tarkoitus järjestää? Jotenkin on sellainen kutina, että lisää tulee vielä.

Kutinoihin löytyy kaikenlaisia voiteita ;) Voisin tähän vähän kilpailuhenkisesti heittää omana veikkauksenani, että ainakaan kuukausiin ei ole odotettavissa uusia loukkauksia. Voi hyvin olla, että vuoden kiintiö tuli jo täyteen.
 
Kutinoihin löytyy kaikenlaisia voiteita ;) Voisin tähän vähän kilpailuhenkisesti heittää omana veikkauksenani, että ainakaan kuukausiin ei ole odotettavissa uusia loukkauksia. Voi hyvin olla, että vuoden kiintiö tuli jo täyteen.

Katsotaan, sanoi Merivoimalääkäri, kun kanyylia ravisteli.
 
Saa nähdä, olemmeko nyt nähneet jo "loukkaukset", joita on tarkoitus järjestää? Jotenkin on sellainen kutina, että lisää tulee vielä.

Tulee toki. Nämä olivat vakiintuneet pariin, kolmeen vuodessa, ja yks kaks tuli oikein ruuhkapäivä... Toisin oli vielä muutama vuosi sitten: esimerkiksi vuosina 2004 - 2005 loukkauksia sattui kymmenkunta, mutta aikavälillä 2006- 2012 viitisentoista, joista viisi oli venäläiskoneita.

Itämeren poliittinen tilanne taitaa olla kireämpään päin.
 
Tuli vaan mieleen tapaus Mathias Rust.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mathias_Rust
Mathias Rust (11. tammikuuta 1968, Hampuri, Saksa) on entinen saksalainen harrastajalentäjä, joka teki historiaa läpäisemällä Neuvostoliiton ilmatilanvalvonnan ja laskeutumalla yksimoottorisella Cessna-pienkoneella Moskovan Punaiselle torille 28. toukokuuta 1987. Oikeudenkäynnissä Rust kertoi tehneensä huomiota herättäneen tempauksen edistääkseen maailmanrauhaa ja tavatakseen Mihail Gorbatšovin.

Lento
Rust aloitti matkansa vuokratulla Cessna 172 -pienkoneella 13. toukokuuta 1987 Saksan liittotasavallasta Hampurin lähistöltä Uetersenista. Hän teki ensin lähes kaksiviikkoisen Pohjanmeren kiertomatkan lentäen Islannin ja Norjan kautta Suomeen, jossa laskeutui Helsinki-Malmin lentoasemalle 25. toukokuuta. Ennen tätä matkaa 18-vuotiaalla Rustilla oli virallista lentokokemusta vain noin 50 tuntia.

Rust jatkoi matkaansa Helsingistä kolmen vuorokauden kuluttua 28. toukokuuta puolenpäivän jälkeen, ilmoitti määränpääkseen Tukholman ja lensi ensin länteen Nummelaan asti. Täältä hän kääntyi merelle ja suuntasi sitten kohti Moskovaa. Tampereen ilmavalvonta kadotti hänet tutkasta noin kello 13. Samoihin aikoihin havaittiin Sipoon tienoilla meressä öljyläikkiä, ja Suomessa aloitettiin pelastusetsintä.

http://upload.wikimedia.org/wikiped....svg/275px-Flugroute_von_Mathias_Rust.svg.png

Rust saapui Viron ja Neuvostoliiton ilmatilaan ja jatkoi lentoaan noin 800 metrin korkeudessa. Neuvostoliiton ilmavalvonta huomasi hänet tutkassa 14.29 ja lähetti kaksi hävittäjää matkaan. Toinen hävittäjistä havaitsi 14.48 Outovan kaupungin lähistöllä valkoisen pienkoneen, muttei saanut lupaa ampua sitä alas. Pian tämän jälkeen hävittäjät kadottivat Rustin tutkasta Staraja Russan kaupungin liepeillä. Saksalainen Bunte-lehti spekuloi, että Rust mahdollisesti laskeutui matkalla jonnekin, koska matka kesti niin kauan suhteutettuna Cessnan nopeuteen ja säähän. Noin kello 18 Rust saapui Moskovan ilmatilaan. Hän oli harkinnut laskeutumista Kremliin, mutta päätyi laskeutumaan tilavammalle Punaiselle torille. Näin hän myös ajatteli saavansa enemmän huomiota; Kremlin muurien takana teko olisi voinut jäädä piiloon. Rust joutui kiertelemään Punaisen torin väenpaljouden yllä jonkin aikaa löytämättä vapaata laskeutumistilaa, ja lopulta hän onnekkaasti laskeutui läheiselle leveälle sillalle, josta rullasi koneellaan lähes Punaiselle torille saakka, Pyhän Vasilin katedraalin edustalle. Väkijoukko suhtautui Rustiin uteliaasti. Noin tunnin kuluttua paikalle tuli kaksi kuorma-autollista sotilaita ja Rust pidätettiin.

Lennon mahdollisti Neuvostoliiton rajaviranomaisten yleinen vapaapäivä, lukuisat Rustin kannalta onnekkaat sattumat ja ilmeisesti huono alailmatilan tutkaseurantajärjestelmä. Rustin saapuminen yllätti neuvostoviranomaiset täysin, ja tapahtuman seurauksena sadat viranomaiset menettivät työnsä, suurin osa heistä oli presidentti Gorbatšovin uudistuspolitiikan vastustajia. Rustin lento paljasti Neuvostoliiton ilmavalvonnan heikkoja kohtia. Neuvostoliiton ilmavoimien komentaja Aleksander Koldunov erosi ja puolustusministeri Sergei Sokolov jäi eläkkeelle.

Mathias Rust tuomittiin neljäksi vuodeksi työleirille oikeudenkäynnissä, joka pidettiin 2.–4. syyskuuta 1987. Rust kärsi rangaistusta elokuuhun 1988 asti moskovalaisessa tutkintavankilassa, kunnes hänet palautettiin Saksan liittotasavaltaan.
 
Vaikka tässä on poristu koko ajan kuin rikkinäisessä puhelimessa, tämä keissi on niin selkeä kuin voi olla.

Tiivistettynä:

1. Ilmatilaloukkaus. Koneisiin yhteys, kurssi muuttuu. Julkistetaan.

2. Alkaa huhumylly, koska on kuultu "pamaus". Katainen puhui paskaa, koska luulotteli. Niinistö puhui paskaa ja luulotteli. Puolustusministeriön tiedottajakin puhui paskaa. TÄSTÄ kaikki ristiriitaisuudet alkavat.

3. Suomen Kuvalehti puhuu paskaa.

4. Rajavartiolaitos antaa tiedotteen. Asialinja. Ilmavoimista ei puhuta mitään, koska heistä ei ole mitään kerrottavaa.

5. Suomen Kuvalehti puhuu lisää paskaa.

6. Savon Sanomat puhuu osin totta, osin paskaa.

7. Jäämeren on pakko antaa haastattelu.

8. Puolustusvoimien viestintä tarkentaa, että selvitetään, kannattaako selvittää ja tavataan ja edetään vai miten se oli.

Perkeleenmoista viestintää.

Sanoisin että aika hyvä listaus tapahtumista. Paljon luulottelua ja arvailua, huhuja, valeita ja joukossa sitten vielä poliitikkkojen tarve antaa nopeita lausuntoja selvittämättä varmasti mitä on tapahtunut (tai jätetty tekstiviestit lukematta).

Muutama perusasia kannattaisi muistaa. Ilmavoimat pelaa aina rajallisilla resursseilla, joita pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Jos ilmatilaa lähestyy aseistamaton kuljetuskone joka on jo tunnistettu (ja tunnistamiseen on olemassa muitakin keinoja kuin kohteen antama lentosuunnitelma ja siivellä käynti), ei liene järkevää heti heittää hornettia paikalle jos kyseinen kone tekee vähäisen ilmatilan loukkauksen. Näitä vastaavia tapahtuu lähes kaikkien itämeren alueella toimivien valtioiden toimesta useita vuodessa. Ilmatilan loukkauksen voi todentaa tutkilla ja laittaa nootin perään. Hornetin käynti jäkikäteen paikalle ei tuo mitään lisäarvoa, ellei olla varmoja että kyseessä oli tahallinen teko.

Jos ilmatilan loukkaajaa ei ole varmasti tunnistettu, kannattanee laittaa hornetti perään (ei missään tapauksessa ehti estämään ellei lennä partiota alueella), jotta voidaan varmistaa valokuvaamalla kuka loukkaaja oli, ettei tule jälkinupinoita kun laitetaan se nootti. Samoin jos loukkaaja on tiedustelukone tai aseistettu kone, on hyvä laittaa tunnistaja paikalle. Jos on jokin suurempi osasto tulossa, voidaan laittaa koneet etukäteen valmiuteen alueelle, mutta se syö aika lailla resursseja joten ihan pienistä ei kannata reagoida.

Joka rasahdukseen ei todellakaan kannata aina reagoida, koska silloinhan naapuri voisi helposti kyllästää koko ilmavoimamme lentelemällä rajan tuntumassa. Hornettien lentely on kallista ja jokainen turha lentotunti on pois kaluston operatiivisesta käytettävyydestä tulevaisuudessa.

Mitä tulee siihen tiedottamiseen.... Rajaloukkauksen tutkintavastuu on Rajavartiolaitoksella, joten Puolustusvoimat ei voi asiasta tiedottaa vaikka haluaisikin. Eihän poliisikaan tiedota keskeneräisistä jutuista mielellään, eikä muut viranomaiset tiedota poliisin vastuulla olevista asioista.

Mitä tulee hornettien lentoihin... Ilmavoimat ei nyt luonnollisista syistä halua tiedottaa omien taistelunjohtajien päätöksistä ja niiden perusteista tai tunnistuslentojen toteuttamisesta. Miksi tehdä vastapuolen tiedustelutoiminta yhtään helpommaksi kuin se jo nyt on. Eihän poliisikaan kerro julkisuuteen millä keinoilla se seuraa moottoripyöräjengien toimintaa jne. Näiden asioiden yksityiskohdat ei nyt vain kuulu tavallisille kansalaisille, vaikka ne kiinnostavia ovatkin. Puolustuministeri tuntuu olevan eri mieltä, mutta en pidäkkään häntä asiantuntijana näissä asioissa.

Poliitikkojen pätemistarve ei tietenkään mitenkään edesauta asian selvittämistä. Salolainenkin on kovasti äreissään ettei ole tullut informoiduksi. Tulee kuitenkin mieleen, että miten tämä tapaus liittyy tässä vaiheessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan toimenkuvaan? Rajaloukkauksen tutkinta on sisäasiainministeriön vastuulla, puolustusministeriön tukiessa. Itse torjuntatoimenpiteet on operatiivista asiaa, tasavallan presidenttiä informoidaan koska on ylipäällikkö ja mukana johtamisputkessa. Ulkovaltojen välisiin suhteisiin tämä nousee vasta jos tutkinta osoittaa, että rajaloukkaus on tapahtunut ja päätetään että ulkoministeriö lähettää nootin. Tässä vaiheessa voi jo informoida Salolaistakin. Ennen sitä viranomaisilla on varmaan tärkeämpääkin tekemistä kuin sammuttaa kansanedustajien tiedonjanoa ja pätemistarvetta....

Mitä tulee Savon Sanomien juttuihin... haisee siltä että joku ei-lentävä ja ei-operatiivinen hyyppä on kuunnellut sotkussa muiden kahvipöytäkeskusteluja ylitöiden tasoituspaineista ja tehnyt ihan omia johtopäätöksiään, jotka on sitten myynyt lehdelle. Lehtimiesten yleinen asiantuntemus näistä asioista on valitettavan heikkoa, kuten Iltasanomien pääkirjoitus osoittaa. Asia olisi tietenkin hoitunut helposti kysymällä asiaa ilmavoimista, mutta silloinhan ei olisi saanut herkullisia ja myyviä (mutta valheellisia) otsikoita. Ajatus että tämä tapaus olisi jotenkin osoitus ilmapuolustuksemme heikkoudesta kuten Iltalehti väittää, on aivan lapsellinen. En jaksa uskoa että Iltalehden päätoimittaja on ihan oikeasti niin tyhmä kuin kirjoittaa, joten pyrkinee vain myymään lehteään jutuillaan ja valheillaan. Varmasti niitä heikkouksiakin löytyy, mutta tämä tapaus ei niihin mitenkään liity. Ja ilmapuolustuksemme on puolustusvoimien kokonaisuudessa itse asiassa parhaimmassa kunnossa.
 
Semmoinen pikkuhuomautus vielä, että kun tässä kauheasti kohistaan tästä huikeasta kolmenkymmenen kilometrin pituisesta loukkauksesta Suomen ilmatilaan, niin laskinpa tuossa äsken ajankulukseni ihan perusmatematiikkaa käyttäen, että miten pitkään tuo toinen kone on oikeastaan viipynyt Suomen ilmatilassa.

Oletetaan, että kone on lentänyt viivasuorasti Suomen ilmatilan rajalta 30 kilometriä sisämaahan päin, ja tunkeuduttuaan tuon 30 km syvälle Suomen ilmatilaan, tehnyt 180 asteen käännöksen ja palannut samaa reittiä takaisin kuin on tullutkin (epärealistisia oletuksia, mutta pidetään näistä kiinni näin aluksi laskennan yksinkertaistamiseksi ja tilanteen havainnollistamiseksi):

Tällöin kone on lentänyt Suomen ilmatilassa yhteensä 30 km + 30 km = 60 km matkan. Oletetaan loukanneen koneen todelliseksi lentonopeudeksi suihkumoottorisille kuljetuskoneille yleinen matkanopeus 800 km/h. Kone on siis viettänyt Suomen ilmatilassa vähintään 60 km / 800 km/h = 0,075 h eli siis 4,5 minuuttia.

Koske kone kuitenkaan on tuskin tunkeutunut Suomen ilmatilaan suorassa 90 asteen kulmassa ilmarajaan nähden, eikä se välttämättä ole poistunut ilmatilastamme suorinta reittiä ulos, kun sitä on huomautettu ilmatilanloukkausesta, niin lisätään edellä mainittuun aikaan pari minuuttia ylimääräistä kiertelyaikaa, jolloin voidaan ajatella toisenkin ilmatilaamme loukanneen koneen viipyneen ilmatilassamme maksimissaan noin seitsemän minuuttia.

Nyt oletetaan taas täysin epärealistisesti Hornetin nousseen ilmaan välittömästi ilmatilanloukkauksen tapahduttua, ja lentäneen kohti ilmatilaa loukannutta konetta karkeasti 1500 km/h keskinopeudella (Hornet ei pysty lentämään pitkiä aikoja yhtämittaisesti käyttäen koneen jälkipoltinta, jolloin se voi ainoastaan saavuttaa Mach 1.8 huippunopeuden. Myös nousukiihdytykseen ennen tämän teoreettisen huippunopeuden saavuttamista kuluu aikaa). Edellä mainitun seitsemän minuutin aikana, jona venäläiskone on Suomen ilmatilassa, Hornet voi siis maksimissaankin lentää noin 1500 km/h * (7 min /60 min) = 175 kilometrin matkan.

Eli siis vaikka Hornet-pilotti olisi ollut valmiina kiitoradan päässä Pirkkalassa moottorit käynnissä ilmatilanloukkauksen tapahtuessa, niin todennäköisesti hän ei kuitenkaan olisi mitenkään ennättänyt suorittamaan ilmatilaamme tunkeutuneen ilma-aluksen visuaalista tunnistusta ennen sen poistumista ilmatilastamme.

Nämä ovat tietysti vain täysin hatusta temmattuja suuntaa-antavia lukuja, mutta kertonevat kuitenkin suuruusluokkaa siitä, minkätyyppisistä ajoista puhutaan, kun halutaan käydä lentämällä tunnistamassa ilmatilaamme loukannut vieraan valtion ilma-alus.

Vielä kun otetaan huomioon, että millään maalla ei ole varaa yllä jatkuvaa ohjaamopäivystystä ladatuilla aseilla moottorin käydessä (ei edes Israelilla tietääkseni), niin siihen, että torjuntahävittäjä nousee ilmaan voidaan korkean valmiuden aikanakin laskea kuluvan joitakin minuutteja. Jo pelkästään siihen, että tapahtunut ilmatilanloukkaus todennetaan varmaksi eri sensoreilla, ja siitä saadaan tieto valmiudessa olevalle Hornet-lentäjälle, voidaan hyvinkin arvioida kuluvan minuutista kahteen. Siihen, että lentäjä hälytyksen saatuaan kapuaa koneen ohjaamoon, käynnistää koneen moottorit, tarkistaa kaikkien systeemien olevan ok, yhdistää kypärässään kiinni olevan hengitysilmaletkun koneen hapentuottojärjestelmään, rullaa kiitoradan päähän ja työntää moottoritehot täysille, voidaan parhaimmassakin tapauksessa arvioida kuluvan muutamia minuutteja.

Yleisenä nyrkkisääntönä maailmalla pidettäneenkin, että maassa päivystävien koneiden osalta ei juuri alle viiden minuutin lentoonlähtöaikoihin päästä kuin poikkeustapauksissa. Tämä kaikki viittaa siihen, että valmiuden ollessa vähänkin heikommalla tasolla, tai jos kaikki ei sujukaan niin kuin Strömsössä, niin Hornet ei välttämättä olisi päässyt edes ilmaan ennen kuin ilmatilanloukkauksen tehnyt kone olisi jo poistunut ilmatilastamme.

Summa summaarum, tämän teoreettisen laskuharjoituksen perusteella Ilmavoimien päätös olla reagoimatta tunnistuslennoilla kahteen ensimmäiseen ilmatilanloukkauseen vaikuttaa operatiivisesti täysin tarkoituksenmukaiselta. Jäljelle tästä "kohusta" jää enää se, että eri viranomaiset, ja varsinkin poliittiset päättäjämme ovat munnaneet asiasta tiedottamisen lähes totaalisesti...

Kaikki ylläoleva spekulointini perustuu täysin terveen järjen ja julkisten lähteiden käyttöön. Mitään omakohtaista kokemusta Suomen Ilmavoimien valmiustoiminnasta tai ylipäätään operatiivisesta toiminnasta minulla ei ole, en ole päivääkään palvellut minkään valtion ilmavoimissa...
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tulee siihen tiedottamiseen.... Rajaloukkauksen tutkintavastuu on Rajavartiolaitoksella, joten Puolustusvoimat ei voi asiasta tiedottaa vaikka haluaisikin. Eihän poliisikaan tiedota keskeneräisistä jutuista mielellään, eikä muut viranomaiset tiedota poliisin vastuulla olevista asioista.

Tiedottaapa. Esimerkiksi pelastuslaitokset tiedottavat lähes aina tulipaloista, vaikka palonsyyn ja mahdollisen rikoksen tutkinta onkin poliisin tehtäviä. Samoin Hätäkeskuslaitos lykkää automaattisesti tiedotteen sen vastaanottamista tulipaloa koskevista hälytyksistä. Rikoksen esitutkinnan osuus on sitten poliisin heiniä, aivan kuten alueloukkauksessa RVL:n.
 
Laitetaanpas tähän omaa noottia mukaan, kun muutamasta kommentista olen lukevinani käsitystä, että Hornetin suorittamalla tunnistuksella ei olisi arvoa jos sitä ei ehditä tekemään omassa ilmatilassa. Näinhän ei ole. Kunhan tutkatallenteista voidaan osoittaa katkeamattomana loukkaajan lento loukkauksesta tunnistukseen asti, niin loukkaaja on tunnistettu vaikka se olisi tunnistettu vasta Kaliningradin edustalla. (Ihan sinne asti ei Suomen tutkapeitto taida yltää, mutta idea tuli toivottavasti selväksi.)
 
Back
Top