ILMATILALOUKKAUKSET Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun lehtorin mukaan 28 kilometrin ilmatilaloukkaus on niin syvä, että siihen pitäisi pystyä reagoimaan ajoissa.
Strategian ja turvallisuuspolitiikan lehtori Tomas Ries Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, ettei Ruotsissa ole juuri puhuttu kaksi viikkoa sitten Suomessa tapahtuneista ilmatilaloukkauksista.
Keskustelua ja rankkaa kritiikkiä länsinaapurissa kuitenkin nousi, kun Venäjä harjoitteli ydinhyökkäystä lähellä Ruotsin aluevesiä reilu vuosi sitten pääsiäisenä, eikä Ruotsi saanut omia koneitaan valmiustilaan.
Riesin mukaan tilanne Suomessa oli nyt erilainen, koska Suomen ilmatilaa loukanneet venäläiskoneet eivät olleet taistelukoneita, kuten Ruotsissa. Toisaalta vuosi sitten pääsiäisenä venäläiskoneet eivät edes loukanneet Ruotsin ilmatilaa, mutta nyt Suomessa loukkasivat.
Riesin mukaan on kuitenkin selvää, että Suomen olisi pitänyt saada Hornetit hyvissä ajoin ilmaan.
− Jos kone pääsee 28 kilometrin syvyyteen, sitä pitäisi olla vastassa paljon ennen kuin kone pääsee näin syvälle, Ries sanoo.
Jos kone pääsee 28 kilometrin syvyyteen, sitä pitäisi olla vastassa paljon ennen kuin kone pääsee näin syvälle.
Ries jatkaa silti ymmärtävänsä, että se on vaikeaa, koska kansainvälinen ilmatila kulkee niin lähellä Suomea.
"Se on pöyristyttävää"
Kaksi venäläiskonetta lensi Suomen ilmatilassa 20. toukokuuta.
Vasta kolmannen samana päivänä Suomen ilmatilaa lähestyneen venäläiskoneen kohdalla Suomen Hornetit lähtivät liikkeelle. Kolmannessa tapauksessa ilmatilaloukkausta ei kuitenkaan enää tapahtunut.
Jos ilmatilanloukkauksia meinaa tapahtua kolme yhden päivän sisällä, se on pöyristyttävää.
− Jos ilmatilanloukkauksia meinaa tapahtua kolme yhden päivän sisällä, se on pöyristyttävää, Ries miettii kokonaisuudessaan Suomessa tapahtuneita ilmatilaloukkauksia.
Suomen tulevaisuus huolestuttaa
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa uskotaan Suomen puolustusvoimain puheenjohtajan, kenraali Ari Puheloisenajatukseen siitä, että Suomen puolustus on vuosikymmenen loppuun mennessä isoissa ongelmissa, ellei puolustusvoimien rahoitusta saada ajoissa kuntoon.
Riesin mukaan Suomen puolustuksen kannalta on huolestuttavaa, että Venäjä on alkanut kasvattaa ja vahvistaa armeijaansa nyt ensimmäistä kertaa kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Strategian ja turvallisuuspolitiikan lehtori Tomas Ries Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, ettei Ruotsissa ole juuri puhuttu kaksi viikkoa sitten Suomessa tapahtuneista ilmatilaloukkauksista.
Keskustelua ja rankkaa kritiikkiä länsinaapurissa kuitenkin nousi, kun Venäjä harjoitteli ydinhyökkäystä lähellä Ruotsin aluevesiä reilu vuosi sitten pääsiäisenä, eikä Ruotsi saanut omia koneitaan valmiustilaan.
Riesin mukaan tilanne Suomessa oli nyt erilainen, koska Suomen ilmatilaa loukanneet venäläiskoneet eivät olleet taistelukoneita, kuten Ruotsissa. Toisaalta vuosi sitten pääsiäisenä venäläiskoneet eivät edes loukanneet Ruotsin ilmatilaa, mutta nyt Suomessa loukkasivat.
Riesin mukaan on kuitenkin selvää, että Suomen olisi pitänyt saada Hornetit hyvissä ajoin ilmaan.
− Jos kone pääsee 28 kilometrin syvyyteen, sitä pitäisi olla vastassa paljon ennen kuin kone pääsee näin syvälle, Ries sanoo.
Jos kone pääsee 28 kilometrin syvyyteen, sitä pitäisi olla vastassa paljon ennen kuin kone pääsee näin syvälle.
Ries jatkaa silti ymmärtävänsä, että se on vaikeaa, koska kansainvälinen ilmatila kulkee niin lähellä Suomea.
"Se on pöyristyttävää"
Kaksi venäläiskonetta lensi Suomen ilmatilassa 20. toukokuuta.
Vasta kolmannen samana päivänä Suomen ilmatilaa lähestyneen venäläiskoneen kohdalla Suomen Hornetit lähtivät liikkeelle. Kolmannessa tapauksessa ilmatilaloukkausta ei kuitenkaan enää tapahtunut.
Jos ilmatilanloukkauksia meinaa tapahtua kolme yhden päivän sisällä, se on pöyristyttävää.
− Jos ilmatilanloukkauksia meinaa tapahtua kolme yhden päivän sisällä, se on pöyristyttävää, Ries miettii kokonaisuudessaan Suomessa tapahtuneita ilmatilaloukkauksia.
Suomen tulevaisuus huolestuttaa
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa uskotaan Suomen puolustusvoimain puheenjohtajan, kenraali Ari Puheloisenajatukseen siitä, että Suomen puolustus on vuosikymmenen loppuun mennessä isoissa ongelmissa, ellei puolustusvoimien rahoitusta saada ajoissa kuntoon.
Riesin mukaan Suomen puolustuksen kannalta on huolestuttavaa, että Venäjä on alkanut kasvattaa ja vahvistaa armeijaansa nyt ensimmäistä kertaa kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Jos Suomi ei satsaa puolustukseensa, eikä liity Natoon, Suomesta tulee hyvin eristäytynyt. Samalla Venäjä vain kasvattaa voimaansa.
− Tilanne ei ole ajankohtainen nyt, mutta 5-10 vuoden päästä voi olla. Jos Suomi ei satsaa puolustukseensa, eikä liity Natoon, Suomesta tulee hyvin eristäytynyt. Samalla Venäjä vain kasvattaa voimaansa, Ries sanoo.
Heini Särkkä
− Tilanne ei ole ajankohtainen nyt, mutta 5-10 vuoden päästä voi olla. Jos Suomi ei satsaa puolustukseensa, eikä liity Natoon, Suomesta tulee hyvin eristäytynyt. Samalla Venäjä vain kasvattaa voimaansa, Ries sanoo.
Heini Särkkä
Lentsikan SSR-toisiotutkan antaman omatunnuksen muuttaminen on tosiaan vain uuden ICAO-heksakoodin ruuvaamisen takana laitteeseen. Militääripuolellahan tämä on usein tehty helpoksi, ilmeisesti syistä. Vielä juohevampaa on vaihtaa liikennekoneiden käyttämät nelinumeroiset lentokoodit, 'squawk'. 
