Ihan kelvolliset arvot omasuoja-aseeksi, vrt. esim RAM 9km kantama. Block 3 Umkhonton hankinta vielä parantaisi vähän lisää noista. Saattueen suojaamiseen kyllä tarvittaisiin ainakin puoli kertaluokkaa parempia arvoja. Omasuoja-aseessa iso helpotus tulee siitä, että torjuttava kohde pyrkii lähestymään suojattavaa alusta. Sitä voidaan siis ampua jopa ennen kuin se on ohjuksen maksimikantamalla, kunhan tiedetään että se on kantaman rajalla viimeistään silloin kun torjuntaohjuskin on.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
aj77
Greatest Leader
Onhan niissä 40millin bofors. Netissä on se Hamina luokan animaatiovideo missä Suomen uljas possauttaa lentokoneesta ammutun merimaaliohjuksen sillä isommalla versiolla tykistä.
Ainoa asia mikä näin maakravulle jäänyt askarruttamaan siinä että noinkohan on.
No niin, unohdinpa tuon kokonaan, maailman kai tunnetuin it-tykki
Tunnetuin edelleen käytössä ole it-tykki.
Saksalaisten eräs 88mm..
On siitä Haminan Mk3:ssa muutakin kuin vain isompi kaliiberi, mutta on toki totta, että ei se mikään CIWS ole.
Sikäli kun merivoimien nykyinen päätehtävä lienee meriliikenteen turvaaminen, niin olettaisin, että uusiin monitoimikorvetteihin tulisi jonkinlainen saattueen suojaamiseen kelpaava ilmatorjunta-aseistus ja mahdollisesti jokin tykki lähi-ilmatorjuntaan.
Niin, onko se nyt selvinnyt, että onko siinä haminassa Mk3. vai onko siinä vain kierrätetty Mk1. ? Ja varmaankin se tärkein kysymys, eli onko siinä 3P ammukset siinä Mk3.:ssa, muuten voi olla hankala ampua alas mitään ohjuksia.
RPG83
Soome Majori
Jotenkin tuo lähitulitukikone Su-25 tuntuu aika heppoiselta koneelta tuollaiseen rynnäköintiin kaukana omista joukoista, ja Wikipedian aselistassa ei nopeasti vilkaistuna mainita koneeseen sopivan meritorjuntaohjuksia. Monitoimihävittäjät ovat tietysti yksi uhka, mutta venäläisenä kenraalina en niitäkään lähtisi syöttämään ensimmäisenä tekonani. Mitä siis jää jäljelle?
Mustalla merellä USS Donald Cookin ohitti Su-24. Se pystyy kantamaan Kh-31 meritorjuntaohjuksia. Se saattaisi olla täälläkin varteenotettava kandidaatti. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että Venäjän ilmavoimien mielenkiinto merellä tapahtuviin juttuihin voi olla pienempi kuin laivaston. Suurin uhka olisi siis nähdäkseni laivaston omat koneet, ja niitä löytyy juurikin tuo Su-24 - lähialueeltamme vieläpä.
Wikipedia kirjoitti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Naval_Aviation#Aircraft_Inventory
Kun katsoo tuota listaa, niin kauheasti siellä ei ole torjuttavaa meidän aluksillemme
RPG83
Soome Majori
Riittävästi. Vihollinen laukaisee ensimmäiset aseet kuitenkin alusten ilmatorjunnan ulottumattomista. Periaatteessa niitä voi ehkä yrittää ampua tykillä, mutta luulen Umkhonton olevan tarpeen meritorjuntaohjuksen pysäyttämiseen luotettavasti. Siinä on meidän purtiloiden torjunnan kyllästyminen ihan todellinen riski, kun ensin ammutaan Umkhontot ja sitten yritetään pysäyttää rynnäköivät koneet tykillä. Vaikka voihan se onnistua, ei pitäisi olla näin pessimistinen.
Onnistun kuulostamaan aina liian positiiviselta. Sen siitä saa kun kainuulaisena toteaa työn määrän vähäiseksi, mutta unohtaa sanoa että on se vittumainen urakka silti.
Tuo SU-25 ajatus tuli myös siitä että olisiko se vehje jolla kokeiltaisiin roimia sotasatamia, jne..
Ja vain parissa ohjusveneessä on IT-ohjukset
RPG83
Soome Majori
Minäkin voisin kyllä yrittää karsia pessimismiäni. Tässä on sekin ulottuvuus, että paljonko viholliselta ylipäätään löytyy noita kalliimpia aseita? Vähän kuten Venäjän ilmavoimilla väitetään olevan, siis että R-77 ei ole laajalle levinneessä palveluskäytössä Venäjällä vaikka sitä on myyty ulkomaille. Syy? Rahat on laitettu koneisiin! Sama voinee päteä laivastonkin puolella. Tuo MTO kun keksittiin vain joitakin vuosia ennen NL:n hajoamista, niin tilausmäärät ovat saattaneet jäädä pieniksi. Amiraalit ovat kiinnostuneempia heidän mukaan nimetyistä purtiloista kuin riittävän tykötarpeiston saamisen varmistamisesta, valitettavasti.
Näinhän se voi olla.
yrjö
Ylipäällikkö
Meriyhteyksien turvaaminen ei ole sama asia kuin saattue. UMKHONTO-ohjukset on miinalaivoissa ja Haminoissa. Ohjusveneitä on Raumat ja Haminat, molempia 4 kpl. Siten ohjusveneistä puolella, 4 veneellä siis on nää uudet ohjukset. Miinalaivoista 100% on suojattu näillä, eli löytyy molemmista. Itse en nyt yhtä tykkiä vehjettä tiedä mistään löytyvan saman kokoisessa rungossa kuin mitä Hamina on. Raumoissa ei ikävä kyllä oo it-ohjuksia, puute on selvä. Mut jos sotaa ei tuu niin ehkä järkipäätös silti.
Merivoimien tehtävissä Wikipediassa meriliikenteen suojaaminen on kolmannella rivillä. PV:n sivuilla aihe on muotoiltu ovelasti "Merivoimien suorituskyvyn ja valmiuden rakentamisen ensisijaisena tavoitteena on meriyhteyksien turvaamisen vaatimusten täyttäminen. Samalla suorituskyvyllä toteutetaan tuki muille merellisille viranomaisille sekä merivoimille suunnitellut kriisihallintatehtävät."
Eli kai tosta tulevaisuuden alushankintojen suuntaa voi arvioida. Tosin milloin toikin on kirjoitettu ja kuinka turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos vaikuttaa?
Fakta on, että tän hetkinen kalusto on sellaista joka soveltuu parhaiten torjumiseen. Se on ajalta jolloin torjuminen oli pääjuttu ja uudetkin perustuvat sen aikaiseen kalustoon, ovat filosofialtaan samakaltaisia. Tätä se merikaluston kärki on edelleen. Oli puheet ihan mitä vaan. Uusista laivoista en tiedä, kun eivät kerinneet valmistua. Tai niitä ei ole vielä edes suunniteltu. Joskus ne nähdään, mutta en millään usko palstalla hellittyyn laivastodystopiaan jossa rahat uhrataan meriupseerikekkuleiden ulkomaan seilauksiin. Saletisti uskon, että tulevakin kalusto puolustaa täysimääräisesti Suomea. Jos samalla ympätään polisointiin sopiva kuularuisku, RIB, parempi ilmastointi, isommat muonavarastot ja makeavesitankit niin ei kai ne nyt niin Suomen puolustamista ihan kuralle vie...
http://www.puolustusvoimat.fi :
"Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisessa. Meriyhteyksien suojaamiseen liittyen kehitetään miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta. Avainsuorituskykyjä ovat:
Alkukappale on jännä. Meriyhteydet suojataan miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta kehittämällä. Minusta toi tarkoittaa omiin satamiin johtavien väylien ja väyläalueiden käyttökelpoisina pitämistä. Vaikea tuosta on avomerellä tapahtuvaa saattuetoimintaa edes rivien välistä lukea. Tätä on yrittäny monesti toitottaa, että ehkä jostain on jäänyt se WWII Pohjois-Atlantin saattuetoiminta mieliin. Meriyhteys alkaa tai päättyy Suomen satamasta ja oma tontti, oma pää ja omat satamat on kyettävä pitämään toimintakykyisenä. Ei se auta vaikka pystyisi Japanista seilaamaan omille rannoille jos ei pääse Suomessa satamaan tai jos ei pääse satamasta pois. Silloinhan vihollisen ei edes tarvii murehtia meikäläisistä laivoista missään Itämerellä. Ei edes rannikolla tai saaristossakaan.
Luettelossa kaiken perusta eli johtokyky on ekana. Heti sen jälkeen pintatorjuntakyky =(MTO) on toisena listalla, kolmantena tietty tiedustelu, valvonta ja maalituyskyky, pitäähän tietää mihin ohjuksilla ammutaan ja keitä liikkuu meidän tontilla. Näiden jälkeen miinoituskyky ja niiden raivaus. Selvä homma. Sitten jalkaväki ja lopuksi suto ja avomerikyky on listalla viimeisinä. Ei näiden rivien välistä voi lukea palstalla maalattua kauhukuvaa siitä, että ostetaan kalliita saaristoon mahtumattomia avomerilaivoja joilla ei oikeasti voi puolustaa Suomea.
Kaikesta voi IMHO lukea, että MTO on ja pysyy jatkossakin pääsuorituskykynä. Palstan maajussit täällä huutelee siviilien kauppa-alusta vastaavien kalastuksenvalvonta-alusten perään ja voivottelevat kun mukamas laivaston vehkeet eivät sovellu maanpuolustukseen. Kun fakta on, että juuri siihen ne sopii ja muuhun niitä ei oikein voi edes käyttää kuin hyvin huonosti.
Merivoimien tehtävissä Wikipediassa meriliikenteen suojaaminen on kolmannella rivillä. PV:n sivuilla aihe on muotoiltu ovelasti "Merivoimien suorituskyvyn ja valmiuden rakentamisen ensisijaisena tavoitteena on meriyhteyksien turvaamisen vaatimusten täyttäminen. Samalla suorituskyvyllä toteutetaan tuki muille merellisille viranomaisille sekä merivoimille suunnitellut kriisihallintatehtävät."
Eli kai tosta tulevaisuuden alushankintojen suuntaa voi arvioida. Tosin milloin toikin on kirjoitettu ja kuinka turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos vaikuttaa?
Fakta on, että tän hetkinen kalusto on sellaista joka soveltuu parhaiten torjumiseen. Se on ajalta jolloin torjuminen oli pääjuttu ja uudetkin perustuvat sen aikaiseen kalustoon, ovat filosofialtaan samakaltaisia. Tätä se merikaluston kärki on edelleen. Oli puheet ihan mitä vaan. Uusista laivoista en tiedä, kun eivät kerinneet valmistua. Tai niitä ei ole vielä edes suunniteltu. Joskus ne nähdään, mutta en millään usko palstalla hellittyyn laivastodystopiaan jossa rahat uhrataan meriupseerikekkuleiden ulkomaan seilauksiin. Saletisti uskon, että tulevakin kalusto puolustaa täysimääräisesti Suomea. Jos samalla ympätään polisointiin sopiva kuularuisku, RIB, parempi ilmastointi, isommat muonavarastot ja makeavesitankit niin ei kai ne nyt niin Suomen puolustamista ihan kuralle vie...
http://www.puolustusvoimat.fi :
"Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisessa. Meriyhteyksien suojaamiseen liittyen kehitetään miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta. Avainsuorituskykyjä ovat:
- operaation johtamiskyky
- pintatorjuntakyky
- meripuolustuksen tiedustelu- valvonta ja maalittamiskyky
- merimiinoittamiskyky
- miinan etsintä- ja torjuntakyky
- rannikkojoukkojen liikkumis- ja tulitukikyky
- sukellusveneen torjuntakyky
- avomerikyky
- operatiiviset joukot; painopisteenä ohjus- ja miinantorjuntalaivueet, miinoitusyksiköt, rannikkojääkäripataljoonat, tykistöyksiköt sekä liikkuvat ohjusyksiköt
- alueelliset joukot, mukaan luettuina maakuntajoukot"
Alkukappale on jännä. Meriyhteydet suojataan miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta kehittämällä. Minusta toi tarkoittaa omiin satamiin johtavien väylien ja väyläalueiden käyttökelpoisina pitämistä. Vaikea tuosta on avomerellä tapahtuvaa saattuetoimintaa edes rivien välistä lukea. Tätä on yrittäny monesti toitottaa, että ehkä jostain on jäänyt se WWII Pohjois-Atlantin saattuetoiminta mieliin. Meriyhteys alkaa tai päättyy Suomen satamasta ja oma tontti, oma pää ja omat satamat on kyettävä pitämään toimintakykyisenä. Ei se auta vaikka pystyisi Japanista seilaamaan omille rannoille jos ei pääse Suomessa satamaan tai jos ei pääse satamasta pois. Silloinhan vihollisen ei edes tarvii murehtia meikäläisistä laivoista missään Itämerellä. Ei edes rannikolla tai saaristossakaan.
Luettelossa kaiken perusta eli johtokyky on ekana. Heti sen jälkeen pintatorjuntakyky =(MTO) on toisena listalla, kolmantena tietty tiedustelu, valvonta ja maalituyskyky, pitäähän tietää mihin ohjuksilla ammutaan ja keitä liikkuu meidän tontilla. Näiden jälkeen miinoituskyky ja niiden raivaus. Selvä homma. Sitten jalkaväki ja lopuksi suto ja avomerikyky on listalla viimeisinä. Ei näiden rivien välistä voi lukea palstalla maalattua kauhukuvaa siitä, että ostetaan kalliita saaristoon mahtumattomia avomerilaivoja joilla ei oikeasti voi puolustaa Suomea.
Kaikesta voi IMHO lukea, että MTO on ja pysyy jatkossakin pääsuorituskykynä. Palstan maajussit täällä huutelee siviilien kauppa-alusta vastaavien kalastuksenvalvonta-alusten perään ja voivottelevat kun mukamas laivaston vehkeet eivät sovellu maanpuolustukseen. Kun fakta on, että juuri siihen ne sopii ja muuhun niitä ei oikein voi edes käyttää kuin hyvin huonosti.
Viimeksi muokattu:
Siksihän tässä jutellaan.
Itelle maakrapuna tuo meritoiminta sodan aikana on muutenkin aika vierasta. Eikä tuttavapiirissä ole ketään sinisen linjan käynyttä, jolta voisi kysellä.
Itse olen kuvitellut että sodan aikana kauppalaivat ajetaan tietyistä satamista äkkiä Ruotsin vesille suojiin ja sieltä maailmalle.
Rannikkojääkärihommiin kuuluvat tosiaan valvonta, tiedustelu ja muiden merellisten viranomaisten tukeminen, eli tarvittaessa pitää hoitua vaikka poliisihommat. Mitä pinta-aluksiin tulee, niin minusta liian vähiin aluksiin on ympätty liian paljon tavaraa ja samalla roikuttu MTO-varustuksessa hinnalla millä hyvänsä. Pahiten tässä on kärsinyt kyky sukellusveneiden torjuntaan, tai edes vedenalaiseen valvontaan. Ohjukset rantaan kuorma-autolaveteille ja paateille muuta varustusta, niin oltaisiin paremmassa balanssissa. Tuo muutos toki kertautuisi alustyyppien muutoksena, ohjusvenehän ei ole optimiväline sutohommiin. Ohjusvene ei nykymuodossaan tuo juurikaan lisäarvoa meripuolustukselle, vaan alentaa puolustuskykyämme sitoessaan turhaan merkittävän määrän kallisarvoisia resursseja. Turun saaristo olkoon poikkeus, joka vahvistaa säännön, eli annetaan hiukan periksi ja sallitaan jatkossakin yksi ohjusvenelaivue. Sodan ajan toimintoja olisivat käytännössä rannikkotykistön tulenkäyttö ja miinoitteet Suomenlahdella. Saaristomeren eteläreunan täydellinen sulkeminen, poikittaisten väylien turvaaminen ja kauppamerenkulku Pohjanlahden satamista Ruotsiin. MTO voi olla pääsuorituskyky ja samalla olla olematta asennettuna ohjusveneen kannelle.
yrjö
Ylipäällikkö
Ohjuksen kasvavan kantaman myötä kuorma-auto voi ollakin tulevaisuutta. Edelleen uusinkin MTO-inkarnaatio saa huomattavaa etua ohjusveneen liikkuvuudesta, sensoreista ja veneen taistelunjohtokeskusken sulautumisesta tietoverkkoon sekä ilma- ja meritilannekuvaan. Veneitä on kuitenkin 8 kpl. Niitä on rakennettu tasaisesti ja pidetty yllä kelpo torjuntakykyä. Ilmatorjuntaan liittyen veneellä oltava kelvollinen omasuoja. Saaristossa ei olla pelkästään omien torjunta-aseiden varassa, tosin tällä palstalla on valistettu että ollaan. Oon eri mieltä. Sit en tiedä miten tarkasti tutkahakuinen torjuntaohjus osaa erotta saaret ja veneet, kai ne nykyään aika hyviä ovat. Mut pelissä aika monta muuttujaa puolustajan eduksi kuitenkin.
SUTO ja avomerkikyky listalla vikoja, koska ei oo resursseja kunnolliseen. Se edellyttäisi kokonaan uutta doktriinia ja se taas uuta kalustoa, torpedon kantamat on kuitenkin aika lyhyitä. Siten toi on ristiriidassa, eli pitäisi olla enemmän laivoja eli alustoja joista torpedoja ammutaan. Tai sit meri-ilmavoimat. Tasajako ei ole taktiikkaa joten ei ihme et tollaseen ei oo alettu. Vedenalainen valvonta on käsittääkseni aivan riittävän hyvällä tasolla. Kun ei ole avomerikykyä kuin rajoitetusti tilannekuvan mukaan, niin en olisi itsekään laittanut kauheasti rahaa siihen. Riittää kun kuuntelee ne alueet mistä sukellusvene voi päästä. Ei koko Itämerta tarvii tietää.
SUTO ja avomerkikyky listalla vikoja, koska ei oo resursseja kunnolliseen. Se edellyttäisi kokonaan uutta doktriinia ja se taas uuta kalustoa, torpedon kantamat on kuitenkin aika lyhyitä. Siten toi on ristiriidassa, eli pitäisi olla enemmän laivoja eli alustoja joista torpedoja ammutaan. Tai sit meri-ilmavoimat. Tasajako ei ole taktiikkaa joten ei ihme et tollaseen ei oo alettu. Vedenalainen valvonta on käsittääkseni aivan riittävän hyvällä tasolla. Kun ei ole avomerikykyä kuin rajoitetusti tilannekuvan mukaan, niin en olisi itsekään laittanut kauheasti rahaa siihen. Riittää kun kuuntelee ne alueet mistä sukellusvene voi päästä. Ei koko Itämerta tarvii tietää.