Ilmatorjunta

Resurssikysymyspä hyvinkin. Juuri se olikin pointtini, että se toinen it-tykkiä pommittava kone on sitten poissa muusta (ISISin kannalta) pahanteosta. Olisin siis jotenkin yllättynyt, jos Irakissa/Syyriassa pommikoneille ei olisi mehevämpiä maaleja tarjolla kuin joku ikivanha it-tykki, joka ei näytä mihinkään edes osuvan.

Riippuu hieman, että kenen koneet on kyseessä. Jenkkien tapauksessa saattaisivat pommittaa ihan vain siksi, että se on selkeästi viholliskohde ja siinä tykin mukana menee kasa terroristeja. Se on kuitenkin tuo maalien tunnistus se isoin ongelma.
 
Last edited by a moderator:
Olisin siis jotenkin yllättynyt, jos Irakissa/Syyriassa pommikoneille ei olisi mehevämpiä maaleja tarjolla kuin joku ikivanha it-tykki, joka ei näytä mihinkään edes osuvan.

Kyllä Bofors tarkka on tykkinä. Eri asia on kuinka tykin omaviritteinen tähtäin on yhdensuuntaistettu!


Kiitos moderaattorille. Tunnun olevan aika kadetön näissä some-hommissa... o_O
 
@hessukessu tuolla tykistö-ketjussa käytyyn ilmatorjuntaohjuksia PSH-ryhmille keskusteluun liittyen

Prikaatin vastuualueen ollessa jotain 50x25 km kokoinen (?) IT-ohjusten sijoittaminen jonkin tietyn aseen yhteyteen on täysin turhaa. PR05 sisältää ITPTRI (05) x ohjuslaukaisinta ja ITPTRI (05M) x ohjuslaukaisinta (max amet 8 km), joten niillä katetaan hyvin tehokkaasti vastuualue vaikka niitä käytettäisiinkin koossa (jaoksittain). Ja kun otetaan vielä huomioon hyökkäävän ilmaosaston tilantarve liikehdinnässä niin todennäköisesti useampi yksikkö pystyy hyökkäyksen aikana tulittamaan rynnäkkökoneita, varsinkin taaempana olevia joukkoja vastaan hyökätessä. Tappioiden tuottaminen on se ilmatorjunnan tehtävä ja sijoittamalla tuliyksiköt todennäköisimpään uhkasuuntaan keskitetymmin saavutetaan suurin hyöty.

Jos et usko niin käytä vaikka Google Earthiä apuna (kantamakaaret vaikka Range Rings työkalulla). Visualisointi auttaa monesti.
 
Moni on sitä mieltä, että Suomen ilmavoimat on hankaluuksissa Venäjän ilmatorjunnan kanssa. Mutta, eikö sama päde myös toisinpäin? Ja oman alueen puolustaminen on aina helpompaa kuin hyökkääminen vieraalle alueelle. Käsittääkseni lähes kaikki Suomen ilmatorjuntajärjestelmät kykenevät esim. nykyään hyvin yllätykselliseen tulenavaukseen.

Ketjussa ei kai ole vähään aikaan asiaa tarkasteltu? Miten matsi Suomen ilmatorjunnan (vahvistettuna toki Horneteilla, mutta keskitytään IT:hen tässä) ja Venäjän ilmavoimien välillä kävisi?
 
Moni on sitä mieltä, että Suomen ilmavoimat on hankaluuksissa Venäjän ilmatorjunnan kanssa. Mutta, eikö sama päde myös toisinpäin? Ja oman alueen puolustaminen on aina helpompaa kuin hyökkääminen vieraalle alueelle. Käsittääkseni lähes kaikki Suomen ilmatorjuntajärjestelmät kykenevät esim. nykyään hyvin yllätykselliseen tulenavaukseen.

Ketjussa ei kai ole vähään aikaan asiaa tarkasteltu? Miten matsi Suomen ilmatorjunnan (vahvistettuna toki Horneteilla, mutta keskitytään IT:hen tässä) ja Venäjän ilmavoimien välillä kävisi?

Suomessa on tosiaan vittumainen verkko erilaista puikkoa tulossa kohti.
 
Stinger-pattereille lisää pimeätoimintakykyä.

Puolustusvoimat hankkii pimeänäkölaitteita
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=6195

Puolustusministeriö on tehnyt päätöksen pimeänäkölaitteiden hankinnasta NATOn Logistiikkavirastosta.
Hankintapäätös on lisähankinta aikaisemmin kilpailutetuille ja teknisesti hyväksytyille pimeänäkölaitteille, joille puolustusvoimat on rakentanut täyden kunnossapitojärjestelmän.
Pimeänäkölaitteista kaksi, VVLITE DUAL ja VV3X ovat suomalaisen Millog Oy:n valmistamia valonvahvistimia. Phantom IRXR on amerikkalaisen Raytheonin valmistama lämpökamera.
Pimeänäkölaitteilla varustetaan sekä kriisinhallintaan tarkoitettuja että kotimaan puolustukseen tarkoitettuja operatiivisia ja alueellisia joukkoja.

Nyt tehtävät hankinnat liittyvät Taistelija 2020 -hankkeeseen, erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän yksikkövarustuksen hankintoihin sekä kriisinhallintajoukkojen kehittämiseen.
Tilausten ja lisähankintavarausten arvonlisäverollinen kokonaisarvo on yli 17 miljoonaa euroa, ja hankinnan työllistämisvaikutus alihankkijoineen kotimaassa on noin 18 henkilötyövuotta.
Pimeänäkölaitteet toimitetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Hankintaan liittyy lisähankintavaraus
.
 
Tässä jo vanha, mutta pääosiltaan paikkansapitävä artikkeli:

PRIKAATI 2005:N ILMATORJUNTA

Ilmatorjunnan käytön painopiste on prikaatin tärkeimpien toimintojen ja joukkojen suojaamisessa. Tällöin suojattavia kohteita ovat pataljoonat, tykistö, huolto ja kuljetusyhteyksien solmukohdat sekä prikaatin johtamisjärjestelmä. Ilmatorjunta tukee Pr 2005:n taistelua muodostamalla ilmatorjunnan painopisteen ajallisesti, paikallisesti ja laadullisesti kulloisenkin taisteluvaiheen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Yhtymän ilmatorjunta

Valmiusprikaatin ilmatorjunta mahdollistaa yhtymän eri toimintojen ja tärkeimpien joukkojen suojaamisen alle 4 000 m:n korkeudella lentävien ilma-alusten toiminnalta, aktiivisten ilmasuojelukeinojen käytön, ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisen ja tutkataajuisten maalitietojen välittämisen koko yhtymän vastuualueella sekä tarvittaessa itsenäisen tunnistetun ilmatilannekuvan luomisen.

Yhtymän ilmatorjunnan taktinen liikkuvuus vastaa suojattavien joukkojen liikkuvuutta. Ilmatorjuntajärjestelmien tulivoima on suuri ja tulenteho huomattava, jolloin ilmatorjunta kykenee aiheuttamaan tulialueellaan lentäville ilma-aluksille raskaita tappioita. Kaikilla ilmatorjuntayksiköillä on ainakin osittainen pimeätoimintakyky.

Ilmatorjuntajoukot on organisoitu ilmatorjuntapatteriston johtoportaaksi, kevyeksi kohdeilmatorjuntaohjuspatteriksi, lähi-ilmatorjuntaohjuspatteriksi sekä kahdeksi kevyeksi ilmatorjuntapatteriksi.

Ilmatorjuntapatteriston johtoporras luo ja jakaa ilmatorjuntajoukoille ilmatilannekuvaa sekä osaltaan johtaa yhtymän ilmatorjuntaa. Johtoportaalle hankitaan jonkin verran uutta taisteluvälineistöä ja johtokeskuskalusto modernisoidaan lähivuosina. Samassa yhteydessä johtoportaan organisaatiota uudistetaan.

Kevyt kohdeilmatorjuntaohjuspatteri tulee olemaan täysin uudella ja nykyaikaisella kalustolla varustettu liikkuva ja tehokas tuliyksikkö. Yksikköä tai sen erillistä jaosta käytetään kohteen tai alueen suojaamiseen. Tehtävänä voi olla myös tappioiden tuottaminen.

Lähi-ilmatorjuntaohjuspatterille hankitaan uusi lämpöhakuinen ohjus ItO 86/86M -kalustojen seuraajaksi. Patteria tai sen erillistä jaosta voidaan käyttää kootusti aluesuojaukseen, mutta ei kohdesuojaukseen. Yksikön päätehtävänä on tappioiden tuottaminen.

Kevyet ilmatorjuntapatterit varustetaan ja organisoidaan osittain uudelleen. Patterien ensimmäiset jaokset varustetaan modernisoidulla 23 millimetrin ilmatorjuntakanuunalla. Patteria tai sen erillistä jaosta voidaan käyttää kohdesuojaukseen tai patteriston johtoportaan johdossa aluesuojaukseen. Yksikön päätehtävänä on suojaaminen.

Ilmatorjuntapatteriston johtoporras

Ilmatorjuntapatteriston johtoportaan muodostavat Ilmatorjuntapatteriston komentaja ja patteristoupseeri, ilmatorjuntapatteriston esikunta, ilmatorjuntapatteriston johtokeskus, ilmasuojelujaos sekä esikunta- ja huoltojaos. Ilmatorjuntapatteriston johtoportaan tärkeimmät tehtävät ovat:




    • tarkan, ajantasaisen, alueellisesti kattavan ilmatilannekuvan luominen ja jakaminen prikaatin ja sen ilmatorjuntajoukkojen käyttöön,
    • ilmatorjunnan tulenkäytön johtaminen prikaatin vastuualueella tai tulenkäytönjohtamisen vastuualueella,
    • ilmasuojelujoukkojen harhautuksen johtaminen prikaatin vastuualueella,
    • ilmatorjuntapatteriston johtaminen, milloin se on perustettu,
    • ilmatorjuntajoukkojen viesti- ja huoltotoimintojen suunnittelu ja johtaminen vaikkei patteristoa olisikaan perustettu sekä
    • toiminta prikaatin ilmatorjuntapäällikön suunnitteluelimenä.
Tarkka ajantasainen ilmatilannekuva mahdollistaa ilmatorjuntajoukkojen oikea aikaisen tulenkäytön suojattavaa kohdetta vastaan toimiviin ilma-aluksiin. Ilmatorjunnan tulenkäytön johtaminen mahdollistaa tulen keskittämisen ja jakamisen niihin maaleihin, mihin kukin ilmatorjunta- ja ilmasuojelujoukko parhaiten kykenee toimimaan.

Johtoporras on varustettu johtokeskus 87 -kalustolla, joka modernisoidaan pääosiltaan vuoteen 2010 mennessä. Johtokeskuskalusto mahdollistaa reaaliaikaisen ilmatilannekuvan luomisen ja maalinosoitusten antamisen tuliyksiköille. Modernisoituna johtamisjärjestelmä kykenee muodostamaan ilmatilannekuvan myös useiden eri sensoreiden yhtäaikaisista maalitiedoista. Johtoportaan viestijärjestelmä mahdollistaa johtoportaan liittymisen yhtymän viestijärjestelmään sekä ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään. Viestijärjestelmä mahdollistaa ilmatilannekuvan jakamisen lähetyspistelaitteiden avulla yhtymän joukkojen käyttöalueella.

Ilmasuojelujaosta johtaa jaoksen johtaja apunaan varajohtaja. Jaoksen muodostavat ilmasuojeluryhmät, jotka on organisoitu käyttämään ilmatorjunnan ilmasuojelujärjestelmiä, joita ovat erilaiset järjestelmät. Ryhmien tehtävän mukaista toimintaa johtaa ilmatorjuntapatteriston johtokeskus.

Kevyt kohdeilmatorjuntaohjuspatteri

Yksikkö on varustettu lähivuosina hankittavalla uudella ohjuskalustolla sekä yhtymän mukaisella ajoneuvokalustolla, joita ovat raskaat telakuorma-autot tai kevyet maastokuorma-autot. Patterin maastoliikkuvuus vastaa pataljoonien maastoliikkuvuutta. Ohjusjaoksien pääkalusto koostuu hankittavasta kalustotyypistä riippuen yhdestä tai kahdesta ohjuslavetista ja kahdesta ampumajalustasta, prikaatin mukaan määritetyistä ajoneuvoista, joista osa on lavettiajoneuvoja ja osa latausajoneuvoja sekä tuliasematiedusteluun ja johtamiseen tarkoitetuista moottorikelkoista ja maastomoottoripyöristä. Latausajoneuvot on varustettu ilmatorjuntakonekiväärillä ja ampumajalustanostimella, jonka avulla voidaan toimia tehokkaasti myös peitteisessä metsämaastossa. Ohjusjaoksia on patterissa kalustosta riippuen kahdesta kolmeen kappaletta.

Patterin pääkalustona tullee olemaan laserseurantaan perustuva komento-ohjattu ilmatorjuntaohjus. Ohjuksella voidaan tulittaa niin läheneviä kuin loittoneviakin maaleja. Ohjusjärjestelmän muodostavat ohjuslavetti alajärjestelmineen ja lavettiajoneuvo sekä ampumajalusta ja latausajoneuvo ampumajalustanostimineen. Ohjuslavetti sisältänee:




    • voimalaitteen ja liittymämahdollisuuden ulkoisen virransyöttöön,
    • viestijärjestelmät jaoksen lavettien välille sekä ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmään,
    • operaattorien tilat ja järjestelmätietokoneet näyttöineen,
    • simulaattorin sekä
    • ohjustornin, joka sisältää tutkan, lämpökameran, ohjuksen laserlähettimen ja neljästä kuuteen ohjusta.
Ohjuslavetti voi ampua sekä järjestelmän laserohjattua pääohjusta että lämpöhakuisia ItO 86/86M -ohjuksia ja niiden seuraajia. Laserohjatun ohjuksen tehokas kantama on maalitilanteesta riippuen 5 000 - 8 000 m vaakasuunnassa ja noin 4 000 m korkeussuunnassa. Lämpöhakuisen ohjuksen kantama on järjestelmästä ammuttaessa yli 3 000 m myös lähenevillä maaleilla.

Ampumajalustalta voidaan ampua ainoastaan järjestelmän pääohjusta. Ampumajalustanostin mahdollistaa ampumajalustalle joka tilanteessa katveettoman tai lähes katveettoman tuliaseman.

Lähde: Markku Ilvonen, Ilmatorjuntaupseeri 2/2001 https://archive.is/w5s9t#selection-255.7-255.21



 
Viimeksi muokattu:
Osa 2:

Lähi-ilmatorjuntaohjuspatteri

Yksikkö on varustettu lähivuosina hankittavalla lämpöhakeutuvalla Ilmatorjuntaohjuskalustolla, joka korvaa ItO 86/86M -ohjukset. Ohjuksella voidaan tulittaa niin läheneviä kuin loittoneviakin maaleja. Patterilla on yhtymän mukainen ajoneuvokalusto, joita ovat telakuorma-autot tai kevyet maastokuorma-autot. Patterin maastoliikkuvuus vastaa pataljoonien maastoliikkuvuutta. Patteri on organisoitu kolmeksi ohjusjaokseksi, joissa jokaisessa on kolme ohjusryhmää, kymmenes ryhmä toimii patterin johtopaikalla.

Ohjuspatterin pääkalusto koostuu uudesta ohjuksesta, ampumajalustoista sekä prikaatin mukaan määritetystä ryhmäajoneuvosta sekä tuliasematiedusteluun ja johtamiseen tarkoitetuista moottorikelkoista ja maastomoottoripyöristä. Ohjusryhmät on varustettu ampumalaitteiden lisäksi ilmatorjuntakonekivääreillä ja ampumajalustanostimilla. Edellä mainitun materiaalin lisäksi ryhmille kuuluu viestivälineet, joilla ryhmät liittyvät yhtymän viestijärjestelmään sekä ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmään.

Ampumajalustan osakokonaisuuksia ovat ampumalaite, jalusta istuimineen ja tukijalkoineen, lämpötähtäin ja laseretäisyyden mittari sekä goniometri ja liitynnät viestijärjestelmään. Ampumajalusta mahdollistaa korkeamman taisteluvalmiusasteen säilyttämisen pidempään kuin mitä ampumalaitteen ja ohjuksen käyttö olalta mahdollistaa, maalinsieppaamisen kauempaa. Ampumajalusta mahdollistaa viestijärjestelmään kytkettynä tulitoiminnan myös pimeässä, maalin tarkan paikan mittaamisen ja välittämisen ilmatorjunnan johtamisjärjestelmään sekä maalin paikan määrittämisen ohjuksen tulialueen suhteen ennen laukaisupäätöstä.

Ampumajalustanostin mahdollistaa ampumajalustalle joka tilanteessa katveettoman tai lähes katveettoman tuliaseman. Ampumajalustaa käytetään pääsääntöisesti nostimeen kiinnitettynä tai mikäli maasto-olosuhteet sen mahdollistavat muutoin erinomaiseen, katveettomaan (360o) tuliasemaan pystytettynä. Edellä mainittuja tuliasemia voivat olla korkeiden talojen katot, hakatut vaarojen laet tai merialueen saaret.

Ohjusta ammutaan ampumalaitteella olalta vain, mikäli ampumajalustaa ja ampumajalustanostinta ei maasto-olosuhteiden tai taistelutilanteen vuoksi voida käyttää tai ampumatilanne tulee liikkeen aikana yllättäen, eikä ampumajalusta ole valmiina tulitoimintaan. Pienten jalkaväkiosastojen suojaaminen vastustajan syvyydessä sekä iskut rannikolla pienveneillä tai siirrot helikopterilla voivat estää tai rajoittaa ampumajalustan käyttöä, tällöin ryhmä toimii vain ampumalaitteella.

1. ja 2. kevyt ilmatorjuntapatteri

Yksiköt ovat toistensa kanssa samankaltaisia, kolmijaoksisia pattereita. Molemmat patterit on varustettu 23 ItK 95 ja 23 ItK 61 -kalustoilla siten, että ensimmäisillä jaoksilla on 23 ItK 95 -kalusto ja muilla jaoksilla 23 ItK 61 -kalusto. Pattereiden tulijaosten ajoneuvokalustona ovat maastokuorma-autot, joten patterin taisteluosien maastoliikkuvuus on hyvä.

23 ItK 95 -kalustolla varustettu jaos on pimeätoimintakykyinen. Jaos vaatii tulitoimintansa onnistumiseen hyvän tai erittäin hyvän tuliaseman. Maalinosoittimen vaatimien kaapeliyhteyksien, voimalaitteiden ja tykkien suuremman massan vuoksi jaoksen asemaan meno ja asemasta lähtö ovat hitaampia kuin 23 ItK 61 jaoksella

23 ItK 95 -jaos on huomattavasti tehokkaampi rynnäkkökoneiden torjunnassa kuin 23 ItK 61 -jaos, joten 23 ItK 95 -jaoksia käytettäneen niiden kohteiden suojaamiseen, joita vastaa rynnäkkökoneiden käyttö on todennäköisempää. 23 ItK 95 -jaokset soveltuvat hyvin kiinteiden tai vähemmän liikkuvien kohteiden, kuten tykistön tuliasemien, huoltokeskusten, siltojen ja muiden liikennekapeikkojen suojaamiseen.

23 ItK 61 -jaokset ovat varustetut laseretäisyysmittareilla ja maalin liikesuuntakulman muutosta mittaavilla goniometreillä, jolloin maalin todellinen paikka on määritettävissä ja viestitettävissä ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisjärjestelmälle. 23 ItK 61 -jaokset soveltuvat hyvin nopeisiin liikkuvuutta vaativiin tehtäviin kuten siirtojen, kuljetusten ja vastahyökkäysten suojaamiseen.

Muutoksia johtamiseen

Prikaati 2005:n ilmatorjunnan ja ilmasuojelun taistelujaotuksien muodostaminen poikkeaa muiden yhtymien ilmatorjunnan vastaavista periaatteista. Prikaati 2005:n ilmatorjunnan määrä ja laatu, yhtymän kehittynyt johtamisjärjestelmä sekä yhtymän käyttöperiaatteet mahdollistavat ja toisaalta myös edellyttävät ilmatorjunnan joustavaa käyttöä laajalla alueella tai useissa erillisissä suunnissa. Tällöin voidaan vaihtoehtoisina toimintatapoina joko alistaa erillisiä jaoksia pataljoonille, määrätä tietyllä alueella tai suunnassa toimiva ilmatorjunta yhden ilmatorjuntajohtajan johtoon alistamalla jaoksia ristiin eri yksiköiden välillä tai pitää kaikki ilmatorjunta toiminta-alueista riippumatta ilmatorjuntapäällikön johdossa organisaatioita rikkomatta. Yhtä yksiselitteistä toimintamallia ei voida antaa, mutta lähivuosien aikana tullaan uuden yhtymätyypin ilmatorjunnan johtamista tutkimaan ja kehittämään Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Ilmatorjuntakoulussa. Prikaati 2005:n tehokasta ilmatorjuntaa on myös kyettävä johtamaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Lähde: Markku Ilvonen, Ilmatorjuntaupseeri 2/2001 https://archive.is/w5s9t#selection-255.7-255.21


 
Laita lyhyt referaatti...
 
MEKTSOS ilmatorjunta(1).webp
Lähde: Juha Tuominen (toim.), Panssari-ilmatorjuntaa Suomessa 1924-2006
Julkaisija Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen Hämeen osasto
Kustantaja Panssarimuseosäätiö
Monikko Oy, Espoo
 
MEKTSOS Ilmatorjunta(2).webp
Lähde: Juha Tuominen (toim.), Panssari-ilmatorjuntaa Suomessa 1924-2006
Julkaisija Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen Hämeen osasto
Kustantaja Panssarimuseosäätiö
Monikko Oy, Espoo
 
In July 2013, Raytheon revealed it was working with international partners to develop a new air-defense missile system. The system is based on the AN/MPQ-53 radar from the MIM-104 Patriot, a Kongsberg/Raytheon Fire Direction Center, and the Rafael Stunner surface-to-air missile.[18]

http://en.wikipedia.org/wiki/David's_Sling#PAAC-4

Mahtaisiko tutkan ja ohjuslaukaisimen saada ympättyä meikäläiseen Nasamsiin vai meneekö patteri liian raskaaksi? Komentokeskushan on ymmärtääkseni sama.
 
Back
Top