Ilmatorjunta

Nythän taistelevilta joukoilta puuttuu KOKONAAN yli muutaman kilometrin korkeuteen kantava ilmatorjuntajärjestelmä!


Nykyisellään NASAMSin ohjuksemme kantavat tosin vain saman verran kuin IRIS-T-SL ohjukset, joten LOL, mitä järkeä niitä oli alunperinkään hommata?!?
Unohtuiko KOKONAAN muutama ilmatorjuntajärjestelmä, joilla taistelevia joukkoja tuetaan:
- ITO96 BUK (kyllä, vielä hetken rivissä)
- ITO 91M Crotale
- ITO 2005 (hyvä liikkuva järjestelmä, jolla taistelujoukkoja tuetaan varsin hyvin)
- ITO 2012 NASAMS (NASAMS on helposti liikkuva järjestelmä ja miksi sitä ei voisi käyttää taisteluiden tukemiseen, jos halutaan?)
- ITO 2005M (nimenomaan taistelevien joukkojen tukemiseen eikä kantama Bolide-ohjuksella ole ollenkaan huono)
- ITO 2015 (nimenomaan taistelevien joukkojen tukemiseen)

Mitä naurettavaa (LOL) siinä on, että puolustusvoimat hankki NASAMSin eikä IRIS-T SL:ää? IRIS-T SL oli vasta suunnittelupöydällä, kun puolustusvoimat teki päätöksen NASAMSista. NASAMS tarjoaa edelleen etuna ohjusten yhteiskäytön ilmavoimien kanssa, ei olisi toteutunut IRIS-T:n kanssa. Nyt sentään kirjoitit, että NASAMS tarjoaa saman kantaman kuin IRIS-T eikä enää kirjoiteta NASAMSin 4 km maksimikorkeudesta. IRIS-T painaa 89 kg ja AMRAAM noin 150 kg. IRIS-T SL:lle mainospuheet lupaavat 20 km pystyulottuvuuden ja 40 km maksimikantaman. Nämä pitäisi olla ihan realistisia arvoja n. 50 % raskaammalle AMRAAMille (osa painosta on varmasti suuremman ajomoottorin painoa, en ehdi nyt googlettamaan moottoreiden painoja).
 
Mitä naurettavaa (LOL) siinä on, että puolustusvoimat hankki NASAMSin eikä IRIS-T SL:ää? IRIS-T SL oli vasta suunnittelupöydällä, kun puolustusvoimat teki päätöksen NASAMSista. NASAMS tarjoaa edelleen etuna ohjusten yhteiskäytön ilmavoimien kanssa, ei olisi toteutunut IRIS-T:n kanssa. Nyt sentään kirjoitit, että NASAMS tarjoaa saman kantaman kuin IRIS-T eikä enää kirjoiteta NASAMSin 4 km maksimikorkeudesta. IRIS-T painaa 89 kg ja AMRAAM noin 150 kg. IRIS-T SL:lle mainospuheet lupaavat 20 km pystyulottuvuuden ja 40 km maksimikantaman. Nämä pitäisi olla ihan realistisia arvoja n. 50 % raskaammalle AMRAAMille (osa painosta on varmasti suuremman ajomoottorin painoa, en ehdi nyt googlettamaan moottoreiden painoja).
Myös NASAMS oli vasta suunnitteluvaiheessa, kun hankinta tehtiin, eikä sitä kelpuutettu muualle vientiin. Hanke viivästyi useilla vuosilla koska systeemi oli/on keskeneräinen. Keskeinen valintaperuste taisi olla että ohjus on amerikkalaisvalmisteinen. Jenkit vetäytyivät NASAMS-projektista, koska ohjus ei ollut heidän tarpeisiinsa riittävän suorituskykyinen.
 
Viimeksi muokattu:
@Hanski IRIS-T:ssä ja IRIS-T SL:ssä on samaa lähinnä hakupää. SL on huomattavasti kookkaampi kuin standardiversio.
Paljonko SL:n paino on? En helpolla löytänyt netistä speksejä...
 
Myös NASAMS oli vasta suunnitteluvaiheessa, kun hankinta tehtiin, eikä sitä kelpuutettu muualle vientiin. Hanke viivästyi useilla vuosilla koska systeemi oli/on keskeneräinen. Ainoa valintaperuste taisi olla että ohjus on amerikkalaisvalmisteinen. ;)

Et jaksanut tarkistaa edes Wikipediaa ennen tuon suoltamista? NASAMS oli käytössä useassa maassa, kun se hankittiin Suomeen. NASAMS II, joka ei aivan hirveästi poikkea alkuperäisestä "ykkös"-Nasamsista, oli sekin jo tilattu Hollannin toimesta, kun Suomi teki hankintapäätöksen.
 
Myös NASAMS oli vasta suunnitteluvaiheessa, kun hankinta tehtiin, eikä sitä kelpuutettu muualle vientiin. Hanke viivästyi useilla vuosilla koska systeemi oli/on keskeneräinen. Keskeinen valintaperuste taisi olla että ohjus on amerikkalaisvalmisteinen. ;)
Kertoisitko vielä lähteen NASAMSin keskeneräisyydestä ja viivästymisestä...
Airforce-technology kertoo järjestelmän historiasta seuraavaa:
"In December 2006, the Dutch Army signed a contract with Kongsberg Defence & Aerospace for the upgraded NASAMS II air defence system, which uses EADS TRML-3D mobile surveillance radars.NASAMS II was delivered to the RNoAF in 2007. Kongsberg Defence & Aerospace was further awarded a NOK48m ($7.49m) contract by the RNoAF to provide a Link 16 tactical data link for the NASAMS II anti-aircraft system in August 2005. The Finland Ministry of Defence placed an order for the NASAMS II in April 2009." Eli järjestelmä oli jo käytössä Hollannissa ja Norjassa, kun Suomen hankintapäätös tehtiin.

Aika hyvä valintaperuste mille tahansa sotavarusteelle on, että se on amerikkalaisvalmisteinen. Maassa tuotetaan edistyneimmät sotatarvikkeet, niiden tuotantomäärät ovat suuria, jolloin huoltovarmuus ja tuki on taattu. Lisäksi useat näistä on testattu taisteluolosuhteissa. Tietysti tämä asia harmittaa kotoisia vihervasuri-USAn vihaajia... ;)
 
Tanskan osalta on mainittu koulutusvälineet ja kunnostamattomat ohjukset. Oletko varma laukaisulaitteista (kahva).
=> "koulutusväline...". Tanskasta ostettiin koko paketti, miksi ihmeessä laukaisulaitteet olisi ruksittu pois hankinnasta? Nämä voivat hyvin olla vanhempia, mutta koulutukseen hyvin soveltuvia.
 
Myös NASAMS oli vasta suunnitteluvaiheessa, kun hankinta tehtiin, eikä sitä kelpuutettu muualle vientiin, paitsi lopulta Suomeen. Hanke viivästyi useilla vuosilla koska systeemi oli/on keskeneräinen. Keskeinen valintaperuste taisi olla että ohjus on amerikkalaisvalmisteinen. Jenkit vetäytyivät NASAMS-projektista, koska ohjus ei ollut heidän tarpeisiinsa riittävän suorituskykyinen.

Elmohan on todellinen asiantuntija. Tulee paljon uutta dataa, sellaista jota kellään muulla ei ole tarjota.
 
Kertoisitko vielä lähteen NASAMSin keskeneräisyydestä ja viivästymisestä...
Airforce-technology kertoo järjestelmän historiasta seuraavaa:
"In December 2006, the Dutch Army signed a contract with Kongsberg Defence & Aerospace for the upgraded NASAMS II air defence system, which uses EADS TRML-3D mobile surveillance radars.NASAMS II was delivered to the RNoAF in 2007. Kongsberg Defence & Aerospace was further awarded a NOK48m ($7.49m) contract by the RNoAF to provide a Link 16 tactical data link for the NASAMS II anti-aircraft system in August 2005. The Finland Ministry of Defence placed an order for the NASAMS II in April 2009." Eli järjestelmä oli jo käytössä Hollannissa ja Norjassa, kun Suomen hankintapäätös tehtiin.

Aika hyvä valintaperuste mille tahansa sotavarusteelle on, että se on amerikkalaisvalmisteinen. Maassa tuotetaan edistyneimmät sotatarvikkeet, niiden tuotantomäärät ovat suuria, jolloin huoltovarmuus ja tuki on taattu. Lisäksi useat näistä on testattu taisteluolosuhteissa. Tietysti tämä asia harmittaa kotoisia vihervasuri-USAn vihaajia... ;)
Maassa ei kuitenkaan tuoteta edustyneintä ilmatorjunta-kalustoa. Hehän eivät.sellaista edes tarvitse, koska dominoivat taivaalla.
 
Maassa ei kuitenkaan tuoteta edustyneintä ilmatorjunta-kalustoa. Hehän eivät.sellaista edes tarvitse, koska dominoivat taivaalla.
NASAMS onkin hyvin pitkälle norjalainen innovaatio... Ohjusteknologiassa jenkit ovat aina pärjänneet hyvin ja AMRAAM on ilmataisteluohjuksista yksi parhaimmista. IRIS-T on vieläkin kehityskohde ja IRIS-T SL vielä enemmän. Ja Combat-Proven -leima puuttuu...
 
=> "koulutusväline...". Tanskasta ostettiin koko paketti, miksi ihmeessä laukaisulaitteet olisi ruksittu pois hankinnasta? Nämä voivat hyvin olla vanhempia, mutta koulutukseen hyvin soveltuvia.

Laukaisulaitehan on yhteensopiva uudempien ohjusten kanssa. Ehkä eivät ole halunneet luopua niistä.

Jos on tullut laukaisimiakin niin silloin 5 patteria tulee helposti täyteen!
 
NASAMS onkin hyvin pitkälle norjalainen innovaatio... Ohjusteknologiassa jenkit ovat aina pärjänneet hyvin ja AMRAAM on ilmataisteluohjuksista yksi parhaimmista. IRIS-T on vieläkin kehityskohde ja IRIS-T SL vielä enemmän. Ja Combat-Proven -leima puuttuu...
No joo, trollasin tuossa vähän saadakseni keskustelua, mutta AMRAAM on maasta laukaistuna hidas ohjus, koska siinä on tehoton moottori suhteessa ohjuksen suureen painoon nähden. Tästä syystä korkeuskantama on ohjuksen käyttötarkoitukseen nähden heikko. Tämän ohjustyypin huippu ominaisuudet korostuvatkin vaakalennossa, johon se suunniteltiin. Muistaakseni tästä oli AMRAAM-ER versio kehityksessä jotta pystyulottuvuus ja ketteryys kohenisivat olennaisesti ja mielestäni tähän meidän pitäisi tulevaisuudessa pyrkiä, jotta NASAMS toimisi halutulla tavalla.
 
No joo, trollasin tuossa vähän saadakseni keskustelua, mutta AMRAAM on maasta laukaistuna hidas ohjus, koska siinä on tehoton moottori suhteessa ohjuksen suureen painoon nähden. Tästä syystä korkeuskantama on ohjuksen käyttötarkoitukseen nähden heikko. Tämän ohjustyypin huippu ominaisuudet korostuvatkin vaakalennossa, johon se suunniteltiin. Muistaakseni tästä oli AMRAAM-ER versio kehityksessä jotta pystyulottuvuus ja ketteryys kohenisivat olennaisesti ja mielestäni tähän meidän pitäisi tulevaisuudessa pyrkiä, jotta NASAMS toimisi halutulla tavalla.

Mikä on se heikko korkeuskantama? Km-lukuja kiitos.

Olisi hyvin erikoista että sulla olisi tällaisia tietoja kun kenelläkään muullakaan täällä niitä ei ole antaa.
 
NASAMSista laukaistun Sidewinderin kantama jäänee aika vaatimattomaksi. Lisäksi niitä ei voi räiskiä suoraan ylöspäin, joten lavetin sijainnille tulee pakostakin rajoituksia. Tämän vuoksi mieluummin keskittyisin NASAMSin osalta pidempikantaimisten ohjusten hankintaan ja keskittäisin sen systeemin puhtaasti sitä varten. Sellaiseksi laajemman alueen semikiinteäksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi. IRIS-T-SL sen sijaan sopisi nimenomaan liikkuvien joukkojen suojaksi, vaikka sinne keskelle metsää. Ostaisin siis sitä sen vuoksi. Nythän taistelevilta joukoilta puuttuu KOKONAAN yli muutaman kilometrin korkeuteen kantava ilmatorjuntajärjestelmä!

Sidewinderin uusimmalle versiolle (AIM-9X Block II) luvataan LOAL-kyky, ja kantamankin pitäisi olla kohtalainen. Scramble ja Deagel mainitsevat 20 kilometriä (ilmasta laukaistuna), mutta Deagle tarkentaa näin:

This missile is used for self-defense purposes in close range combat situation, less than 20 kilometers, also known as dogfight.

Yllä olevan pohjalta olettaisin, että 20 kilometriä on väistelevään hävittäjämaaliin. Näin ollen ohjuksen maksimikantama, jolta saataisiin vielä tiputettua helppo ja väistelemätön maali, on luultavasti selvästi pidempi kuin 20 km. Vertailun vuoksi esimerkiksi Asraamille luvataan jopa 50 kilometrin kantama.

Maasta laukaistunakin kantamaa riittänee jokin 6-10 kilometriä pystysuunnassa ja vaakasuunnassa 15-20 kilometriä. Täysin Crotaleen verrattava siis, mutta paljon parempi mm. siksi, että maaliin ei tarvita tutkalukitusta, mikä kasvattaa tulen tehokkuutta.

Hieman viistoon laukaisu ei voi olla mikään ongelma. Kyllä tuliasema löytyy, ihan kuten tykistöllekin.

Reaalimaailman budjeteilla en oikein näe mieltä IRIS-T SL -järjestelmässä, koska se lienee uutena järjestelmänä suhteellisen kallis ja koska sillä ei juuri ole synergiaetuja jo Suomessa käytettävän kaluston kanssa (NASAMS, AMRAAM, Sidewinder). Ihanteellisessa maailmassa meillä tietysti olisi monta eri järjestelmää, mutta vallitseva rahoitustilanne sanelee sen, että päällekkäisiä suorituskykyjä ei kannata hankkia.
 
NASAAMS -maalinosoitustutkatutka Lohtajalla juuri nyt:


ITO12 maalinosoitustutka.jpg
 
Back
Top