Ilmatorjunta

Hanski kirjoitti:
Sidewinderin osalta löytyy varmaan ihan faktatietoakin. Mitä versiota käytettiin jenkkien Chaparral-ilmatorjuntajärjestelmässä? AIM-9??? Vertaamalla kyseisen puikon kantamaa ilma-asenteisena ja maaversiona saadaan suoraan selville kantaman kutistuminen maaversiossa...

EDIT vielä: täytyy huomenna katsoa, jos ehdin googlettaa tuota tiedon jyvää, nyt nukkumatti kutsuu...
Klikkaa laajentaaksesi...

AIM-9D oli pohjana (Scramble). Valitettavasti ko. ohjusta tuotettiin varsin vähän, vain n. 1000 kappaletta, joten kantamatiedot voivat jäädä enemmän tai vähemmän arvauksien varaan.

En kyllä ole täysin vakuuttunut vertauksestasi. Jotakin kuvaa sillä saadaan, jos löydetään ohjusten kantamatiedot eri laukaisutavoilla, mutta 50 vuodessa moni asia on muuttunut: lentorataoptimointi, LOAL ja ajoaineen ominaisuudet voinevat vaikuttaa kantamien suhteeseen, jolloin ollaan taas lähtöruudussa: ilmataisteluohjuksen kantama maasta laukaistuna on karkeasti 1/4-1/2 ilmasta laukaistusta.

Lisäksi on se ongelma, ettei 9X:n (tarkkoja) kantamatietoja ilmeisesti ole julkaistu. Kantama joudutaan arvioimaan muiden vastaavien ohjusten, kuten Asraamin ja Mican (hieman raskaampi), kantamien perusteella.
 
RPG83 kirjoitti:
Mitä varten oikein kuvittelet minun soveltaneen kantamalukemaa?

Jos Asraamille, joka on Sidewinderin kokoluokkaa, annetaan 50 kilometrin maksimikantama, niin mielestäni yllä oleva arvioni Sidewinderista on ihan pätevä. Eikö? Sitä paitsi Sidewinderin kantama pienenee luultavasti suhteessa vähemmän maasta laukaistessa verrattuna Amraamiin.

E: Vai oliko viestisi yleinen huomautus kolmansille osapuolille?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kommentti oli sekä viestiin, että tietysti kaikille foorumilaisille.

Jos ymmärsin oikein, niin sovelsit ilmeisesti lukemia Asraamista? Se ei kuitenkaan toimi. Asraam on oikeastaan keskipitkän kantaman IP-ohjus.

http://en.wikipedia.org/wiki/ASRAAM

Unlike SRAAM, outright maneuverability was no longer the main concern. The new AIM-120 had a fairly long range and could be expected to be fired against targets around 20 miles away, while SRAAM and Sidewinder were much shorter-range weapons with useful ranges of only a few miles.[citation needed] There was a fairly large range gap between the two designs that the UK-German team felt was the most important problem to solve. Although portions of the original SRAAM design were used, the airframe was extensively redesigned to produce a missile with greater speed and range, closing the distance gap as well as making it difficult to avoid simply because it was so fast.

ASRAAM has a 6½ inch diameter rocket motor compared with Sidewinder’s (AIM-9M and X) and IRIS-T’s 5 inch motors. This gives the ASRAAM significantly more thrust and therefore increased range (up to 50 km) and speed.

http://www.ausairpower.net/API-ASRAAM-Analysis.html

The ASRAAM is radically different in many respects from other established and development missiles designed for WVR combat. The missile is heavily optimised for best possible pre-merge performance, following the contemporary dictum that whoever gets the first shot off is likely to win. Therefore the missile is built from the outset to acquire an opponent and successfully engage it at maximum range. Should the first shot not succeed, the missile is designed to provide close-in performance to destroy the target aircraft at close quarters.

With a 6.5" external diameter, the motor contains roughly 70% more propellant per unit length in comparison with the established Mk.36 Sidewinder motor. Using a low smoke, low flame propellant, the motor is designed with a boost only burn profile. As a result, the missile exhibits arguably the best kinematic performance of any contemporary WVR missile design.

The ASRAAM is designed to enable the early engagement of opposing fighter aircraft, and this is reflected in the missile's combination of highly sensitive FPA seeker, midcourse inertial package and high energy motor. In a pre-merge engagement scenario, the FPA seeker allows target acquisition at significant BVR ranges, and the inertial midcourse guidance package means that the missile can be fired if necessary even blind to intercept an inbound threat aircraft. The high energy motor provides very high acceleration, and range performance which has traditionally been the domain of radar guided BVR missiles.

 
RPG83 kirjoitti:
En kyllä ole täysin vakuuttunut vertauksestasi. Jotakin kuvaa sillä saadaan, jos löydetään ohjusten kantamatiedot eri laukaisutavoilla, mutta 50 vuodessa moni asia on muuttunut: lentorataoptimointi, LOAL ja ajoaineen ominaisuudet voinevat vaikuttaa kantamien suhteeseen, jolloin ollaan taas lähtöruudussa: ilmataisteluohjuksen kantama maasta laukaistuna on karkeasti 1/4-1/2 ilmasta laukaistusta.

Lisäksi on se ongelma, ettei 9X:n (tarkkoja) kantamatietoja ilmeisesti ole julkaistu. Kantama joudutaan arvioimaan muiden vastaavien ohjusten, kuten Asraamin ja Mican (hieman raskaampi), kantamien perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi...

En usko, että lentorata ja LOAL vaikuttavat kantamaan. Sitä paitsi, lentoratakaan ei ole tainnut muuttua.

sidewinder wikipediasta:

(Aim-9X) It retains the same rocket motor, fuze and warhead of the 9-"Mike", but its lower drag gives it improved range and speed.

Operational
range
0.6 to 22 miles (1.0 to 35.4 km)

Vaakasuunta riippuu tietysti suunnasta, nopeudesta ja korkeudesta, mutta puolet ilmalaukaisusta on jo todennäköisesti vähän liian kaukana, 0,25-0,33 olisi oma veikkaus nyrkkisäännöksi.

upload_2015-5-27_9-56-55.webp
 
RPG83 kirjoitti:
Voitko laittaa lähdettä vaikkapa tuonne Venäjän ilmavoimat jne. -ketjuun? On meinaan hieno homma, jos Su-24 määrä on vain 124 konetta. Wikipedia ilmoitti paljon enemmän vielä äskettäin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Venäjä ilmoittaa wikipediassa myös sellaiset koneet, jotka eivät enää koskaan lennä.
SJ kirjoitti:
Ei sitä tiedä. Mig-31:t tekivät uuden tulemisen joitakin vuosia sitten. Mig-29:en tilanne näytti myös hyvin vakavalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Wikipediassa lukee nykyään myös että kaikki Venäjälle valmistetut 359 Su27-hävittäjää olisivat mukamas edelleen rivissä. Vaikka samaan aikaan iso osa tuosta on jo museoitu ja niitä lojuu siellä lahoamassa varikoilla, ihmisten takapihoilla koristeena ja pitkin mettiä.
Kyllä! Putinin trolli-armeija on ehtinyt jo wikipediaankin asti.
 
Viimeksi muokattu:
Mustaruuti kirjoitti:
Kommentti oli sekä viestiin, että tietysti kaikille foorumilaisille.

Jos ymmärsin oikein, niin sovelsit ilmeisesti lukemia Asraamista? Se ei kuitenkaan toimi. Asraam on oikeastaan keskipitkän kantaman IP-ohjus.

http://en.wikipedia.org/wiki/ASRAAM

Unlike SRAAM, outright maneuverability was no longer the main concern. The new AIM-120 had a fairly long range and could be expected to be fired against targets around 20 miles away, while SRAAM and Sidewinder were much shorter-range weapons with useful ranges of only a few miles.[citation needed] There was a fairly large range gap between the two designs that the UK-German team felt was the most important problem to solve. Although portions of the original SRAAM design were used, the airframe was extensively redesigned to produce a missile with greater speed and range, closing the distance gap as well as making it difficult to avoid simply because it was so fast.

ASRAAM has a 6½ inch diameter rocket motor compared with Sidewinder’s (AIM-9M and X) and IRIS-T’s 5 inch motors. This gives the ASRAAM significantly more thrust and therefore increased range (up to 50 km) and speed.

http://www.ausairpower.net/API-ASRAAM-Analysis.html

The ASRAAM is radically different in many respects from other established and development missiles designed for WVR combat. The missile is heavily optimised for best possible pre-merge performance, following the contemporary dictum that whoever gets the first shot off is likely to win. Therefore the missile is built from the outset to acquire an opponent and successfully engage it at maximum range. Should the first shot not succeed, the missile is designed to provide close-in performance to destroy the target aircraft at close quarters.

With a 6.5" external diameter, the motor contains roughly 70% more propellant per unit length in comparison with the established Mk.36 Sidewinder motor. Using a low smoke, low flame propellant, the motor is designed with a boost only burn profile. As a result, the missile exhibits arguably the best kinematic performance of any contemporary WVR missile design.

The ASRAAM is designed to enable the early engagement of opposing fighter aircraft, and this is reflected in the missile's combination of highly sensitive FPA seeker, midcourse inertial package and high energy motor. In a pre-merge engagement scenario, the FPA seeker allows target acquisition at significant BVR ranges, and the inertial midcourse guidance package means that the missile can be fired if necessary even blind to intercept an inbound threat aircraft. The high energy motor provides very high acceleration, and range performance which has traditionally been the domain of radar guided BVR missiles.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kerrataanpa hieman ohjusten kehityshistoriaa.

Naton piirissä päätettiin 1980-luvulla, että eurooppalaiset kehittävät uuden ip-hakuisen ohjuksen (ASRAAM), ja että amerikkalaiset kehittävät aktiivitutkahakupäisen ohjuksen (AMRAAM). Eurooppalaisten kehitystyö ei sitten edennytkään ihan toivotulla tavalla, jolloin Yhdysvallat aloitti itse kehittämään Sidewinderille korvaajaa. Korvaajasta tuli Sidewinder 9X.

Lähteissä suhteen viittaan 9X-kohtaan ja ASRAAM-artikkeliin.

Yllä oleva on sikäli merkityksellistä, että Wikipedia kirjoittaa nähdäkseni mallista 9M (tai vanhemmasta) kirjoittaessaan "muutaman mailin käyttökelpoisesta kantamasta". Ilmeisesti myös oletat 9M:n ja 9X:n olevan samalla moottorilla varustettuja, kun olet boldannut moottoria käsittelevän kohdan Ausairpowerin tekstistä. Näinhän asia ei ole, vaan 9X on saanut uudemman ja raskaamman moottorin (MK 139). Ero (vs. ASRAAM) ei siis ole noin suuri kuin lainauksesi antavat ymmärtää.

Lisäksi ASRAAM ja 9X ovat raskaudeltaan hyvin samanlaisia, jos ASRAAM:n 88 kg ja 9X:n 85 kg pitävät paikkansa. Jos ASRAAM omaa niin paljon suuremman/raskaamman/tehokkaamman moottorin kuin Carlo Kopp ja Wikipedia väittävät, niin mistä ohjusta on sitten kevennetty niin paljon, ettei kokonaismassa ole kasvanut kuin muutaman kilogramman? Ohjuksissahan on sama hakupää, ja taistelukärkikin näyttäisi olevan molemmissa 10 kilogramman luokkaa.
 
RPG83 kirjoitti:
Kerrataanpa hieman ohjusten kehityshistoriaa.

Naton piirissä päätettiin 1980-luvulla, että eurooppalaiset kehittävät uuden ip-hakuisen ohjuksen (ASRAAM), ja että amerikkalaiset kehittävät aktiivitutkahakupäisen ohjuksen (AMRAAM). Eurooppalaisten kehitystyö ei sitten edennytkään ihan toivotulla tavalla, jolloin Yhdysvallat aloitti itse kehittämään Sidewinderille korvaajaa. Korvaajasta tuli Sidewinder 9X.

Lähteissä suhteen viittaan 9X-kohtaan ja ASRAAM-artikkeliin.

Yllä oleva on sikäli merkityksellistä, että Wikipedia kirjoittaa nähdäkseni mallista 9M (tai vanhemmasta) kirjoittaessaan "muutaman mailin käyttökelpoisesta kantamasta". Ilmeisesti myös oletat 9M:n ja 9X:n olevan samalla moottorilla varustettuja, kun olet boldannut moottoria käsittelevän kohdan Ausairpowerin tekstistä. Näinhän asia ei ole, vaan 9X on saanut uudemman ja raskaamman moottorin (MK 139). Ero (vs. ASRAAM) ei siis ole noin suuri kuin lainauksesi antavat ymmärtää.

Lisäksi ASRAAM ja 9X ovat raskaudeltaan hyvin samanlaisia, jos ASRAAM:n 88 kg ja 9X:n 85 kg pitävät paikkansa. Jos ASRAAM omaa niin paljon suuremman/raskaamman/tehokkaamman moottorin kuin Carlo Kopp ja Wikipedia väittävät, niin mistä ohjusta on sitten kevennetty niin paljon, ettei kokonaismassa ole kasvanut kuin muutaman kilogramman? Ohjuksissahan on sama hakupää, ja taistelukärkikin näyttäisi olevan molemmissa 10 kilogramman luokkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asraamissa panostettiin kantamaan, Aim-9X HOBS-kykyyn.

X:ssä erona M on ohjattava suihkumoottorin peräosa. Nämä lähteet sanovat näin.

The AIM-9X utilizes the existing AIM-9M AOTD, warhead, and rocket motor, but incorporates a new Guidance Section (GS), new hangars, a new mid-body connector, new harness and harness cover, new titanium wings and fins, and a new CAS. The missile is propelled by the AIM-9M solid-propellant rocket motor, but uses a new Arm and Fire Device (AFD) handle design. Also, the AIM-9M rocket motor is modified to mount the CAS on its aft end.

http://fas.org/man/dod-101/sys/missile/aim-9.htm

It retains the same rocket motor, fuze and warhead of the 9-"Mike", but its lower drag gives it improved range and speed

http://en.wikipedia.org/wiki/AIM-9_Sidewinder#AIM-9X
 
Mustaruuti kirjoitti:
En usko, että lentorata ja LOAL vaikuttavat kantamaan. Sitä paitsi, lentoratakaan ei ole tainnut muuttua.
Klikkaa laajentaaksesi...

No näkisin sen eron, että Chaparralissa ohjus hakeutuu enemmän tai vähemmän suoraan maaliin LOAL-kyvyn puutteessa. Se johtaa vähemmän kuin optimaaliseen lentorataan. LOAL-kyvyllä voidaan käyttää parempia lentoprofiileja, esim. ottaa korkeutta ja ennakkoa ilman, että maalin tarvitsee olla hakupään näköpiirissä (myös HOBS-kyky vaikuttaa tässä).

E: Siis maksimaaliseen kantamaan nämä asiat eivät vaikuta, mutta tehokkaaseen kantamaan kyllä.
E2: Maksimaalinen kantama = teoreettinen maksimikantama, jolle ohjus yltää ja pystyy "tuhoamaan" staattisen maalin.
 
Viimeksi muokattu:
RPG83 kirjoitti:
No näkisin sen eron, että Chaparralissa ohjus hakeutuu enemmän tai vähemmän suoraan maaliin LOAL-kyvyn puutteessa. Se johtaa vähemmän kuin optimaaliseen lentorataan. LOAL-kyvyllä voidaan käyttää parempia lentoprofiileja, esim. ottaa korkeutta ja ennakkoa ilman, että maalin tarvitsee olla hakupään näköpiirissä (myös HOBS-kyky vaikuttaa tässä).

E: Siis maksimaaliseen kantamaan nämä asiat eivät vaikuta, mutta tehokkaaseen kantamaan kyllä.
E2: Maksimaalinen kantama = teoreettinen maksimikantama, jolle ohjus yltää ja pystyy "tuhoamaan" staattisen maalin.
Klikkaa laajentaaksesi...

LOAL ja HOBS, niiden pointti on, että voidaan ampua vaikka takaviistoon. On selvää, että tällöin kantama romahtaa ja se onkin tarkoitettu ihan lähietäisyyksille. Eiköhän järkevää ole, että koetetaan ampua suoraan optimaaliseen pisteeseen, jolloin ohjuksen ei tarvitse turhaa kiemurrella?

IP-ohjuksen hakupää kääntyy kyllä aika hyvin. Se tuskin on iso rajoite. Ja jos maksimikantamaa haetaan, niin hyvin todennäköisesti maalinosoitus tapahtuisi lisäksi tutkalla. (Muoks. tai jostain muusta lähteestä, kuten EO-anturi)

Lentorataan liittyen: tarkoitin sillä erityisesti sitä, että ohjukset pyrkivät lentämään suoraan ennakkopisteeseen, johon maali on matkalla, käyttäen mahdollisimman vähän energiaa hukkaa liikehtimiseen matkalla.

fig9e2.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mustaruuti kirjoitti:
LOAL ja HOBS, niiden pointti on, että voidaan ampua vaikka takaviistoon. On selvää, että tällöin kantama romahtaa ja se onkin tarkoitettu ihan lähietäisyyksille. Eiköhän järkevää ole, että koetetaan ampua suoraan optimaaliseen pisteeseen, jolloin ohjuksen ei tarvitse turhaa kiemurrella?

IP-ohjuksen hakupää kääntyy kyllä aika hyvin. Se tuskin on iso rajoite. Ja jos maksimikantamaa haetaan, niin hyvin todennäköisesti maalinosoitus tapahtuisi lisäksi tutkalla. (Muoks. tai jostain muusta lähteestä, kuten EO-anturi)

Lentorataan liittyen: tarkoitin sillä erityisesti sitä, että ohjukset pyrkivät lentämään suoraan ennakkopisteeseen, johon maali on matkalla, käyttäen mahdollisimman vähän energiaa hukkaa liikehtimiseen matkalla.

fig9e2.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Sen "optimaaliseen pisteeseen" ohjaaminen onkin sitten miljoona kertaa helpompi prosessi kuin sen optimaalisen pisteen laskeminen mille tahansa muulle kohteelle kuin suorana viivana tasaista nopeutta lentävälle kohteelle.

Käytännössä moni IP-hakukärkinen ohjus käyttää ns. suoraa seurausperiaatetta jossa ohjus pitää itsensä jatkuvasti lentämässä suoraan kohdetta päin (ennakkopisteen sijasta) jotta ohjus pystyy ylläpitämään näköyhteyden kohteeseen sekä reagoimaan jatkuviin liikkeisiin. Jotkut järjestelmät omaavat kyllä mahdollisuuden käyttää ennakon ottamista, mutta kyseessä on yleensä oman tutkan omaavista ohjuksista (amraam) joissa ohjausmuoto yleensä vaihtuu lentämään suoraan kohdetta päin ohjuksen oman hakukärjen aktivoituessa lähinnä samoista syistä kuin IP-ohjuksilla (kohteen pysyminen näkösektorissa & reagointi liikkeisiin)
 
Mustaruuti kirjoitti:
LOAL ja HOBS, niiden pointti on, että voidaan ampua vaikka takaviistoon. On selvää, että tällöin kantama romahtaa ja se onkin tarkoitettu ihan lähietäisyyksille. Eiköhän järkevää ole, että koetetaan ampua suoraan optimaaliseen pisteeseen, jolloin ohjuksen ei tarvitse turhaa kiemurrella?

IP-ohjuksen hakupää kääntyy kyllä aika hyvin. Se tuskin on iso rajoite. Ja jos maksimikantamaa haetaan, niin hyvin todennäköisesti maalinosoitus tapahtuisi lisäksi tutkalla. (Muoks. tai jostain muusta lähteestä, kuten EO-anturi)

Lentorataan liittyen: tarkoitin sillä erityisesti sitä, että ohjukset pyrkivät lentämään suoraan ennakkopisteeseen, johon maali on matkalla, käyttäen mahdollisimman vähän energiaa hukkaa liikehtimiseen matkalla.

fig9e2.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos vihollisen kone pysähtyy niin ohjus jää kiertämään ympyrää sen ympärille. Siihenhän se Pugatshovin kobra perustuu.
 
min3mat kirjoitti:
Sen "optimaaliseen pisteeseen" ohjaaminen onkin sitten miljoona kertaa helpompi prosessi kuin sen optimaalisen pisteen laskeminen mille tahansa muulle kohteelle kuin suorana viivana tasaista nopeutta lentävälle kohteelle.

Käytännössä moni IP-hakukärkinen ohjus käyttää ns. suoraa seurausperiaatetta jossa ohjus pitää itsensä jatkuvasti lentämässä suoraan kohdetta päin (ennakkopisteen sijasta) jotta ohjus pystyy ylläpitämään näköyhteyden kohteeseen sekä reagoimaan jatkuviin liikkeisiin. Jotkut järjestelmät omaavat kyllä mahdollisuuden käyttää ennakon ottamista, mutta kyseessä on yleensä oman tutkan omaavista ohjuksista (amraam) joissa ohjausmuoto yleensä vaihtuu lentämään suoraan kohdetta päin ohjuksen oman hakukärjen aktivoituessa lähinnä samoista syistä kuin IP-ohjuksilla (kohteen pysyminen näkösektorissa & reagointi liikkeisiin)
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep, yksinkertaistin toki rajusti, pointtina on se, että kuvattu suora lentomalli (lead collision) hukkaa vähiten energiaa. Harvoin maali kuitenkaan lentää suoraan, ainakaan jos on huomannut ohjuksen lähestyvän. Tällöin ennakon saaminen on vaikeaa. Lisäksi ennakkopiste muuttuu sen mukaan, mikä ohjuksen oma vauhti on rakettimoottorin palon ja lennon eri vaiheissa (jos käytetään vakiokulma-targetointia). Lead-collision siis toiminee parhaiten komento-ohjatulle ohjukselle.
 
Mustaruuti kirjoitti:
LOAL ja HOBS, niiden pointti on, että voidaan ampua vaikka takaviistoon. On selvää, että tällöin kantama romahtaa ja se onkin tarkoitettu ihan lähietäisyyksille. Eiköhän järkevää ole, että koetetaan ampua suoraan optimaaliseen pisteeseen, jolloin ohjuksen ei tarvitse turhaa kiemurrella?

IP-ohjuksen hakupää kääntyy kyllä aika hyvin. Se tuskin on iso rajoite. Ja jos maksimikantamaa haetaan, niin hyvin todennäköisesti maalinosoitus tapahtuisi lisäksi tutkalla. (Muoks. tai jostain muusta lähteestä, kuten EO-anturi)

Lentorataan liittyen: tarkoitin sillä erityisesti sitä, että ohjukset pyrkivät lentämään suoraan ennakkopisteeseen, johon maali on matkalla, käyttäen mahdollisimman vähän energiaa hukkaa liikehtimiseen matkalla.

fig9e2.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitan itse juuri tuota vahvennettua osaa! Ohjus ei voi lentää optimaaliseen pisteeseen, jos se niin tekemällä menettäisi maalin "näkökentästään". (Oletan ainakin, että ihan jokainen ohjus ei yritä löytää maalia uudelleen kerran sen hukattuaan, koska sellainen ohjus olisi vaarallinen myös ampujalleen. Kaksisuuntaisella datalinkillä varustetuissa ohjuksissa tämä ominaisuus tosin saattaa löytyäkin, mutta toistaiseksi ne ovat vielä harvassa).

Hakupään kääntymisestä en tiedä, mutta eikö HOBS-termi ole kehitetty kuvaamaan juurikin sellaisia ohjuksia, joiden hakupäät näkevät hyvin laajaan sektoriin? Sillä on aikamoinen ero, näkeekö ohjus 45 asteen vai (vajaan) 180 asteen sektoriin. Ajattelen näin etenkin sen takia, että ip-hakuisella ohjuksella ammutaan todennäköisesti matalalla lentävää maalia. Kilometrin korkeudessa ja 10 kilometrin päässä lentävä maali on aika paha kohde, ja siinä tarvitaan joko laaja näkökenttä tai LOAL-kyky.
 
@Hanski

Puhuin läpiä päähäni, kun väitin kantaman olevan vaikeasti löydettävissä. F-16.net ilmoittaa 14,5 kilometriä AIM-9J:lle.

E: Löytyi toinenkin lähde, ja se ilmoittaa kantamaksi 18 kilometriä.
 
RPG83 kirjoitti:
Tarkoitan itse juuri tuota vahvennettua osaa! Ohjus ei voi lentää optimaaliseen pisteeseen, jos se niin tekemällä menettäisi maalin "näkökentästään". (Oletan ainakin, että ihan jokainen ohjus ei yritä löytää maalia uudelleen kerran sen hukattuaan, koska sellainen ohjus olisi vaarallinen myös ampujalleen. Kaksisuuntaisella datalinkillä varustetuissa ohjuksissa tämä ominaisuus tosin saattaa löytyäkin, mutta toistaiseksi ne ovat vielä harvassa).

Hakupään kääntymisestä en tiedä, mutta eikö HOBS-termi ole kehitetty kuvaamaan juurikin sellaisia ohjuksia, joiden hakupäät näkevät hyvin laajaan sektoriin? Sillä on aikamoinen ero, näkeekö ohjus 45 asteen vai (vajaan) 180 asteen sektoriin. Ajattelen näin etenkin sen takia, että ip-hakuisella ohjuksella ammutaan todennäköisesti matalalla lentävää maalia. Kilometrin korkeudessa ja 10 kilometrin päässä lentävä maali on aika paha kohde, ja siinä tarvitaan joko laaja näkökenttä tai LOAL-kyky.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos maali on kilometrin korkeudessa ja 10 km päässä, niin eikö paras lentorata tule sillä, että käännetään ohjus about kohti? Aim 9M Gimbal limit on 25 astetta suuntaansa. Luulisi sen jo riittävän, eikö?

HOBS tarkoittaa, että ohjus voidaan ampua kovasti sivuun (mainosvideolla jopa taakse (LOAL)). Tämä vaatii maalinosoitusta kypärätähtäimellä tai vastaavalla, suurta hakupään kääntymistä (Aim 9X: 90 astetta) ja ennen kaikkea rajua ohjuksen kääntymiskykyä.

Ohjuksilla ei ole kuin yksi tsäänssi. Niitä on helpointa ajatella tikkoina tai keihäinä. Jos menee ohi, niin toista kertaa ei tule. Ja ainakin vanhemmat IP-ohjukset kyllä koettivat hakea minkä vain lämpölähteen saivat. Olisikin ollut vaarallista ampua vihollista, jos se oli heti oman kaverin perässä.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top