Ilmatorjunta

[RPG83]

Videolta: korvattiin ITO86M kalustoa ei Sergeitä! Toisena mainintana että jokainen ampujaksi koulutettu pääsee ampumaan oikean ohjuksen. Ei varmaan ole tapahtunut koskaan aikaisemmin millään järjestelmällä.

Tanskasta on ilmeisesti saatu hyvä mälli ohjuksia. Jos nuo olisivat uusia suoraan jenkkilästä niin tuskin mentäisiiin ihan samalla kaavalla.

Tässä saadaan kyllä hyvä hyöty siitä seikasta että ostettiin kohta vanhenevia ohjuksia. Voisi kuvitella että yhden kovan ampuminen on eri tason juttu kuin simussa pelaaminen. Vähän sama homma kun aikanaan ammutiin rovalla hullunlailla kovia kranaatteja pois vanhenemisen tieltä (105mm vielä käytössä, toki muuten leireillä "pääkalustona" 122H63). Tuli vähän mallia siitä miten ammutaan kovilla jatkuvasti kymmeniä kranaatteja päivässä.

Onhan tuo hyvä, mutta arvatenkin edulliset "harjoitusohjukset" ovat katoava luonnonvara. Tilanne lienee se, että järjestelmälle koulutetaan ampujat nopeasti parin seuraavan vuoden aikana, minkä jälkeen koulutustahtia voidaan hidastaa, jolloin mahdollisimman moni koulutettava pääsee ampumaan ohjuksen. Tanskan harjoitusohjukset kun ovat vanhentuvaa materiaalia, josta tuskin on harjoituskäyttöön enää kovin montaa vuotta.

Saa nähdä, mikä on tilanne myöhemmin. Ostetaanko 2020-luvulla lisää edullisia harjoitusohjuksia vai ei? Itse veikkaan, että vaikka puolustusvoimilla olisi halua, niin markkinoilla ei ole tarjontaa. Stinger on käynyt kaupaksi melko huonosti tällä vuosituhannella.

Onneksi nyt kuitenkin edes 1. käyttäjäsukupolvi pääsee harjoittelemaan kovilla.

 

[Talvela]

Ymmärrän tavallaan paineet luopua BUK-järjestelmästä lyhyehkön käytön jälkeen. Järjestelmän yllä on muutamia pilviä, joista kaikkia ei voida poistaa:
- ohjukset alkavat olla 20-vuotiaita ja ne tulevat väkisin elinkaarensa loppuun kohtapuolin. Ehkä ohjusten ruudit voisi uusia, mutta rahaa siinäkin palaisi
- järjestelmä on maavoimien teknisin järjestelmä heti helikoptereiden jälkeen ja sen ylläpitoa ei tehdä pelkällä pyhällä hengellä. Neuvostoliittolainen elektroniikka tai ylipäätään mikään tekniikka ei ole huoltovapaata, käyttökunnossa pitäminen vaatii suurehkot resurssit. Samoja henkilöitä tarvitaan uudempien IT-järjestelmien ylläpitoon.
- pelkästään huoltoa vaativia panssarialustoja on kalustossa 27 kappaletta, näidenkin käyttökunnossa pitäminen vaatii työtä henkilöiltä, joiden panosta tarvittaisiin myös mm. Leojen ylläpidossa
- neuvostoliittolaisen elektroniikan saatavuus muodostaa riskin elinkaarelle. Lisäksi kaikki varaosat pitää olla omissa varastoissa.
- tutkien taajuudet menevät ikävästi siviilitaajuuksien kanssa päällekkäin
- Tärkein syy on kuitenkin, että IT:n tärkein järjestelmä ei voi olla sellainen, jonka mahdollinen vastustaja tuntee läpikotaisin. Vähintään nämä vaatisivat ukrainalaisen tai muun sopivan järjestelmäpäivityksen. Sinällään en usko, että BUK:ssa olisi varsinaista "punaista nappia".

Mikä on sen mahdollisuus torjua Iskander hyökkäyksiä?
Nythän näemme laukaistut ohjukset hyvin uusilla tutkilla.

 

[RPG83]

Mikä on sen mahdollisuus torjua Iskander hyökkäyksiä?
Nythän näemme laukaistut ohjukset hyvin uusilla tutkilla.

BUK on nykyisellään jo muutaman kymmenen vuotta vanha järjestelmä. Venäläiset taas mainostavat Iskanderia torjumattomana, mitä se ei varmastikaan ole, mutta kyllä se lienee torjuttavuudeltaan magnitudia hankalampi kuin vaikkapa Scud. Syynä tähän ovat Iskanderin harhamaalit ja mahdollisuus rajuunkin liikehdintään.

Eli BUK on melko varmasti tehoton torjuttaessa meidän kannalta vaarallisimpia ballistisia ohjuksia. Sen sijaan BUK kyennee risteilyohjusten ja täsmäpommien torjumiseen ainakin jollakin tasolla. BUK on kuitenkin varsin raskas järjestelmä sellaiseen käyttöön, joten en näe BUK:ia kovin tärkeänä tai kehittämisen arvoisena järjestelmänä.

 

[Talvela]

BUK on nykyisellään jo muutaman kymmenen vuotta vanha järjestelmä. Venäläiset taas mainostavat Iskanderia torjumattomana, mitä se ei varmastikaan ole, mutta kyllä se lienee torjuttavuudeltaan magnitudia hankalampi kuin vaikkapa Scud. Syynä tähän ovat Iskanderin harhamaalit ja mahdollisuus rajuunkin liikehdintään.

Eli BUK on melko varmasti tehoton torjuttaessa meidän kannalta vaarallisimpia ballistisia ohjuksia. Sen sijaan BUK kyennee risteilyohjusten ja täsmäpommien torjumiseen ainakin jollakin tasolla. BUK on kuitenkin varsin raskas järjestelmä sellaiseen käyttöön, joten en näe BUK:ia kovin tärkeänä tai kehittämisen arvoisena järjestelmänä.

Lähinnä mietin että nämä viimeiset vuodet saisi keskittyä torjumaan juurikin ohjuksia kun odotellaan uusia puikkoja NASAMS perheeseen.

 

[RPG83]

Lähinnä mietin että nämä viimeiset vuodet saisi keskittyä torjumaan juurikin ohjuksia kun odotellaan uusia puikkoja NASAMS perheeseen.

Järkeväähän BUK on pitää listoilla niin pitkään kuin sitä ei tarvitse päivittää suuremmilla summilla eikä NASAMS ole vielä täydessä vahvuudessa.

Niin tai näin, BUK:n kyky torjua Iskander on luultavasti hyvin heikko, puhuttaneen enintään parin prosentin torjuntatodennäköisyydestä per ammuttu ohjus. Suomessa käytössä olevalla versiolla (ilmeisesti 9K37M1 Buk-M1, tietävämmät korjaavat, jos meni pieleen) on kyllä Wikipedian mukaan torjuttu onnistuneesti R-17 Elbrus ja muutama raskaan raketinheittimen (Smerch) raketti, mutta nuo ovat melko lailla helppoja maaleja Iskanderiin verrattuna.

 

[Rannari]

Onhan tuo hyvä, mutta arvatenkin edulliset "harjoitusohjukset" ovat katoava luonnonvara. Tilanne lienee se, että järjestelmälle koulutetaan ampujat nopeasti parin seuraavan vuoden aikana, minkä jälkeen koulutustahtia voidaan hidastaa, jolloin mahdollisimman moni koulutettava pääsee ampumaan ohjuksen. Tanskan harjoitusohjukset kun ovat vanhentuvaa materiaalia, josta tuskin on harjoituskäyttöön enää kovin montaa vuotta.

Saa nähdä, mikä on tilanne myöhemmin. Ostetaanko 2020-luvulla lisää edullisia harjoitusohjuksia vai ei? Itse veikkaan, että vaikka puolustusvoimilla olisi halua, niin markkinoilla ei ole tarjontaa. Stinger on käynyt kaupaksi melko huonosti tällä vuosituhannella.

Onneksi nyt kuitenkin edes 1. käyttäjäsukupolvi pääsee harjoittelemaan kovilla.

Jos Stingerin elinkaari on sama kuin Iglan niin muuta ei tarvitse kouluttaakaan kuin tuo ensimmäinen sukupolvi. Oliko 86M lopulta käytössä 12 vai 13 vuotta? Pari kolme vuotta kun koulutetaan patteri per saapumiserä-tahdilla niin homma on nipussa.

 

[magitsu]

Tästä mitään kokemuksia?

Mielenkiintoinen.

"Exploiting advances in Gallium Nitride (GaN) technology, these radars promise enhanced detection ranges and better small target discrimination compared to legacy systems. New S-band (2.3-2.5/2.7-3.7GHz) radars to enter the firms’ catalogue include the Giraffe-4A and Giraffe-8A ground-based air surveillance radars. The Giraffe-4A can perform air surveillance and weapons-locating, with a range of up to 151 nautical miles (280 kilometres) for conventional air targets. "

 

[Mustaruuti]

Venäläiset taas mainostavat Iskanderia torjumattomana, mitä se ei varmastikaan ole, mutta kyllä se lienee torjuttavuudeltaan magnitudia hankalampi kuin vaikkapa Scud. Syynä tähän ovat Iskanderin harhamaalit ja mahdollisuus rajuunkin liikehdintään.

Lisäksi Iskander ei ole varsinaisesti ballistinen ohjus. Sen lentorataa ei voi ennustaa. (Loppuliikehdintä on siis vielä eri asia)

 

[RPG83]

Lisäksi Iskander ei ole varsinaisesti ballistinen ohjus. Sen lentorataa ei voi ennustaa. (Loppuliikehdintä on siis vielä eri asia)

Aika mielenkiintoinen tulkinta. Olkoon vaikka kuinka kvasi-ballistinen, mutta sekin on listattu ballistista ohjusta käsittelevän artikkelin osana.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ballistic_missile#Quasi_ballistic_missiles

 

[Mustaruuti]

Aika mielenkiintoinen tulkinta. Olkoon vaikka kuinka kvasi-ballistinen, mutta sekin on listattu ballistista ohjusta käsittelevän artikkelin osana.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ballistic_missile#Quasi_ballistic_missiles

Wikipediassa oli kuvattu oikein hyvin. Torjuttavuuden kannalta ovat kaksi täysin eri asiaa.

 

[RPG83]

Wikipediassa oli kuvattu oikein hyvin. Torjuttavuuden kannalta ovat kaksi täysin eri asiaa.

En tiedä torjuttavuudesta, mutta miksi noita ei sitten luetella useinkaan erikseen? Jos puhutaan esimerkiksi siitä, millaisia maaleja jokin järjestelmä pystyy torjumaan, löytyy listalta UAV:t, risteilyohjukset ja ballistiset ohjukset. Kvasiballistisia ei mainita koskaan, vaikka esim. PAAC-4 kuulemma puree Iskanderiin (okei, ohjus on kehitysvaiheessa jne.).

 

[Mustaruuti]

En tiedä torjuttavuudesta, mutta miksi noita ei sitten luetella useinkaan erikseen? Jos puhutaan esimerkiksi siitä, millaisia maaleja jokin järjestelmä pystyy torjumaan, löytyy listalta UAV:t, risteilyohjukset ja ballistiset ohjukset. Kvasiballistisia ei mainita koskaan, vaikka esim. PAAC-4 kuulemma puree Iskanderiin (okei, ohjus on kehitysvaiheessa jne.).

En tiedä. Joko siksi, että yleisissä medioissa ei ymmärretä eroja. Tai sitten, koska torjuntajärjestelmien vastustajat tietävät, että sitä ei saa torjuttua, niin ei kannata mainitakaan

Jos noiden eroja havainnollistaa. Sinulle annetaan iso räpylä kouraan ja käsketään toiselle puolelle jalkapallokenttää. Toiselta puolelta lähetetään matkaan kohde, joka sinun pitäisi pyydystää räpylään ennen kuin osuu maahan kenttäpuoliskollasi.

• Ensimmäiseksi tulee kaksi pesäpalloilijaa. Toinen syöttää ja jokeri lyö alakautta korkean roikun sinun kenttäpuoliskollesi. Se on ballistinen ohjus.
• Seuraavaksi vuoroon tulee uuden nopean mini-uav:n lennättäjä. Se on Iskander.

Pesäpallon saat varmasti kiinni, jos vain ehdit juosta kohdalle. Tilannetta helpottaa huomattavasti, että osaat vaistomaisesti arvioida maahantulokohdan hyvin nopeasti jo siitä, kun näet miten pallo nousee ylös.

Mini-uav:n lentoradasta sinulla ei ole etukäteen mitään tietoa. Se lentää ensin kovaa vauhtia viiden metrin korkeudella kohti kenttäpuoliskoasi ja tulee sitten alas missä kohtaa haluaa. (Ja tekee vielä väistöliikkeitä lopussa ja tiputtelee pingispalloja hämäykseksi).

 

[peelo]

Muistelen, että jossakin olisi mainittu, että yhteydet pyritään aina varmistamaan. Eli olettaakseni järjestelmän osat pyrittäisiin sijoittamaan radion kantamalle, vaikka yhteydet muodostettaisiinkin siviili-tietoliikenneverkon kautta. Toinen varavaihotehto on tietysti parikaapelin vetäminen, mutta uskoakseni se on ongelmallinen kymmenien kilometrien etäisyyksillä, kun sitä ei käytännössä pystytä suojaamaan erikoisjoukkotoiminnalta.

Tottakai ja ei sitä TSTJOKEakaan sinne Nuorgamiin viedä jos sillä ei mitään saavuteta.

NASAMS järjestelmästä pitäisi löytyä useita liityntävaihtoehtoja. Radiot, parikaapelit ja valokaapelit. Kaapeliyhteyksiin voidaan varmaankin käyttää valmiita liityntäpisteitä (PV/SIV) ja omia rakennettuja yhteyksia. G.SHDSL mahdollistaa pidemmät (jopa yli 10 km etäisyydet parikaapelilla) ja huomattavasti suuremmat kapasiteetit (jopa >10 Mbps). Perus valokaapelipäätteillä saadaan myös pidempiä kantamia. Mutta edelleenkin yhteyksien rakentaminen ei pitäisi olla ongelma kun toimitaan pk-seudulla tai lentotukikohtien lähialueilla.

Se radioiden <10 km kantama on varmasti aivan riittävä. Jos TSTJOKE, TUTKA ja EOS on suunnilleen ryhmityksen keskellä ja OHJL sijoitettuna niiden ympärille niin sillä saadaan jo aika hyvä peitto. Ja ei pitäisi kyllä tutkan kantama tulla ihan heti vastaan.

Kannattaa muuten katsoa se eräs lehtijuttu (video/kuvia) missä testasivat PVn NASAMS II simua. Antaa mahdollsesti jotain osviittaa ulottuvuuksista.

 

[RPG83]

En tiedä. Joko siksi, että yleisissä medioissa ei ymmärretä eroja. Tai sitten, koska torjuntajärjestelmien vastustajat tietävät, että sitä ei saa torjuttua, niin ei kannata mainitakaan

Jos noiden eroja havainnollistaa. Sinulle annetaan iso räpylä kouraan ja käsketään toiselle puolelle jalkapallokenttää. Toiselta puolelta lähetetään matkaan kohde, joka sinun pitäisi pyydystää räpylään ennen kuin osuu maahan kenttäpuoliskollasi.

• Ensimmäiseksi tulee kaksi pesäpalloilijaa. Toinen syöttää ja jokeri lyö alakautta korkean roikun sinun kenttäpuoliskollesi. Se on ballistinen ohjus.
• Seuraavaksi vuoroon tulee uuden nopean mini-uav:n lennättäjä. Se on Iskander.

Pesäpallon saat varmasti kiinni, jos vain ehdit juosta kohdalle. Tilannetta helpottaa huomattavasti, että osaat vaistomaisesti arvioida maahantulokohdan hyvin nopeasti jo siitä, kun näet miten pallo nousee ylös.

Mini-uav:n lentoradasta sinulla ei ole etukäteen mitään tietoa. Se lentää ensin kovaa vauhtia viiden metrin korkeudella kohti kenttäpuoliskoasi ja tulee sitten alas missä kohtaa haluaa. (Ja tekee vielä väistöliikkeitä lopussa ja tiputtelee pingispalloja hämäykseksi).

Niputat kvasi-ballistisen ja ballistisen ohjuksen torjunnan kannalta ihan eri kategorioihin, missä teet mielestäni virheen. Usein (kvasi-)ballistisen ohjuksen maalina on jokin tietty, ohjusten mittakaavassa pistemäinen maali, kuten lentotukikohta. Torjuntajärjestelmä on tuolloin lentotukikohdassa, ei 200 kilometrin päässä. On siis samantekevää, mistä suunnasta hyökkäävä ohjus tulee, sillä torjuntaohjus ja (kvasi)-ballistinen ohjus lentävät kuitenkin toisiaan kohti ihan jo siitä syystä, että torjuntaohjuksen lähtöpiste ja (kvasi-)ballistisen ohjuksen maalipiste on sama. Kvasi-ballistinen ohjus, kuten Iskander, voi kyetä lentoratansa loppuvaiheessa väistöliikkeisiin, mikä parantaa sen mahdollisuutta päästä läpi torjunnasta verrattuna "tavalliseen" ballistiseen ohjukseen. Sen sijaan on irrelevanttia, näyttääkö Pietarista laukaistu Iskander menevän lentonsa aikana Tampere-Pirkkalaan vai Rissalaan. Tärkeää on vain se, mitä siellä Tampere-Pirkkalan tai Rissalan yläpuolella lopuksi tapahtuu.

Jos jatkamme pallopeli-esimerkkejä, niin parempi vertaus olisikin mielestäni baseball. Jos syöttäjä heittää pallon ilman kummempaa kierrettä ja hitaalla nopeudella, on pallolla melko huonot mahdollisuudet mennä lyöjän ohi. Jos syöttäjä taas heittää pallon kierteellä ja aavistuksen suuremmalla nopeudella, voi se saada pallon menemään lyöjän (=torjunnan) lävitse. Ilman muuta sillä kierteellä tulevalla pallolla, siis Iskanderilla, on parempi todennäköisyys päästä torjunnasta lävitse. Onko se sitten mahdoton tai liki mahdoton torjuttava, sitä minä en usko.

 

[RPG83]

Tottakai ja ei sitä TSTJOKEakaan sinne Nuorgamiin viedä jos sillä ei mitään saavuteta.

NASAMS järjestelmästä pitäisi löytyä useita liityntävaihtoehtoja. Radiot, parikaapelit ja valokaapelit. Kaapeliyhteyksiin voidaan varmaankin käyttää valmiita liityntäpisteitä (PV/SIV) ja omia rakennettuja yhteyksia. G.SHDSL mahdollistaa pidemmät (jopa yli 10 km etäisyydet parikaapelilla) ja huomattavasti suuremmat kapasiteetit (jopa >10 Mbps). Perus valokaapelipäätteillä saadaan myös pidempiä kantamia. Mutta edelleenkin yhteyksien rakentaminen ei pitäisi olla ongelma kun toimitaan pk-seudulla tai lentotukikohtien lähialueilla.

Se radioiden <10 km kantama on varmasti aivan riittävä. Jos TSTJOKE, TUTKA ja EOS on suunnilleen ryhmityksen keskellä ja OHJL sijoitettuna niiden ympärille niin sillä saadaan jo aika hyvä peitto. Ja ei pitäisi kyllä tutkan kantama tulla ihan heti vastaan.

Okei, hyvä kun sain varmistuksen. Ajattelin asiaa siltä kannalta, että kun SJ puhui lavettien sijoittamisesta yli 25 kilometrin päähän, niin Nuorgam vähän särähti korvaan. Varmaan 25 km etäisyys saadaan katettua radiolla, jos olosuhteet ovat hyvät (korkeat maastonkohdat, sää), mutta kovin paljoa enempää tuskin kannattaa radiolla yrittää saavuttaa.

Kannattaa muuten katsoa se eräs lehtijuttu (video/kuvia) missä testasivat PVn NASAMS II simua. Antaa mahdollsesti jotain osviittaa ulottuvuuksista.

Siis tämä?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288657083878.html

 

[RPG83]

Siinä [Ilta-Sanomien videossa] tuli muuten paljon mielenkiintoista tietoa, jos yliluutnantti Jaakkola ei puhunut läpiä toimittajan päähän:

• "-- torjuntaetäisyys on reilusti yli 20 kilometriä."
  
• "Tutka havaitsee tällasen hävittäjäluokan maalin noin 100 kilometriin --"
• "No yleensä pidetään ohjuslavetit 5-15 kilometriin etäisyydellä taistelunjohtokeskuksesta, tutka voi olla kilometristä viiteentoista kilometriin, sillä välillä. Eo-sensori pidetään yleensä siinä alle kilometrin päässä taistelunjohtokeskuksesta."

Kannattaa katsoa video, siinä näkyy myös simulaattorin näytöllä torjuntatilanteet ja vähän ryhmityksestä!

Lainaus Ilta-Sanomien jutusta:

Simulaatiossa ohjuslavetteja on sijoitettu muun muassa Santahaminaan ja Laajasaloon. Onpa yksi patteri Helsingin Rautatientorillakin. Oikeasti ilmatorjunta sijoitettaisiin kauemmaksi pääkaupungista, esimerkiksi Sipooseen tai Isosaareen Helsingin edustalle.

 

[Mustaruuti]

Niputat kvasi-ballistisen ja ballistisen ohjuksen torjunnan kannalta ihan eri kategorioihin, missä teet mielestäni virheen. Usein (kvasi-)ballistisen ohjuksen maalina on jokin tietty, ohjusten mittakaavassa pistemäinen maali, kuten lentotukikohta. Torjuntajärjestelmä on tuolloin lentotukikohdassa, ei 200 kilometrin päässä.

Tottakai, jos mies seisoo räpylä ojossa pesällä ja on tiedossa, että sinne koetetaan tulla, tilanne on näin Tai jos ilmatorjunnalla saadaan katettua kaikki mahdolliset kohteet. Luulen kuitenkin, että näin hyvä tilanne meillä ei valitettavasti ole... Potentiaalisia maaleja kyllä riittää pitkin Suomen maata.

Anyway, yritin vain selventää sinulle ballistisen ja kvasiballistisen ohjuksen eroja ja jälkimmäisen asettamia haasteita torjunnalle.

 

[RPG83]

Tottakai, jos mies seisoo räpylä ojossa pesällä ja on tiedossa, että sinne koetetaan tulla, tilanne on näin Tai jos ilmatorjunnalla saadaan katettua kaikki mahdolliset kohteet. Luulen kuitenkin, että näin hyvä tilanne meillä ei valitettavasti ole... Potentiaalisia maaleja kyllä riittää pitkin Suomen maata.

Anyway, yritin vain selventää sinulle ballistisen ja kvasiballistisen ohjuksen eroja ja jälkimmäisen asettamia haasteita torjunnalle.

Ei nykyiselläkään ilmatorjunnalla saada katettua kaikkia mahdollisia merkittäviä kohteita (sähkönjakelu, liikenne, viestintä, puolustus) edes perinteisiä tyhmällä raudalla tehtäviä ilmaiskuja vastaan. En ymmärrä, miksi haet sellaista suojaa ballistisia ohjuksia vastaan, kun ilmaiskujakin vastaan pyrimme suojaamaan lähinnä yksittäisiä pistemaaleja sekä yhden aluemaalin (pääkaupunkiseutu).

Meidän on ihan turha haaveilla jostakin koko maan peittävästä suojakuoresta, koska Suomi on asutettu liian harvaan. Näkyvissä olevassa maailmassa meillä on parhaimmillaankin varaa muutamaan Patriotin tasoiseen järjestelmään, ja muutamalla nyt ei mitään aluetorjuntaa varsinaisesti suoriteta. PAC-3 sai ensin kantamakseen ballistista ohjusta vastaan 20 kilometriä ja pienen päivityksen jälkeen 35 kilometriä (lähde: Wikisijä). Enkä jaksa uskoa, että ballistisilla ohjuksilla ylipäätään ruvettaisiin kutittelemaan aluemaaleja. Ennemmin ballistisia ohjuksia käytetään lentotukikohtien kaltaisia pistemaaleja vastaan, minkä jälkeen aluemaaleihin voidaan kipata loputtomasti halpaa rautaa lentokoneesta.

 

[Hanski]

Ei nykyiselläkään ilmatorjunnalla saada katettua kaikkia mahdollisia merkittäviä kohteita (sähkönjakelu, liikenne, viestintä, puolustus) edes perinteisiä tyhmällä raudalla tehtäviä ilmaiskuja vastaan. En ymmärrä, miksi haet sellaista suojaa ballistisia ohjuksia vastaan, kun ilmaiskujakin vastaan pyrimme suojaamaan lähinnä yksittäisiä pistemaaleja sekä yhden aluemaalin (pääkaupunkiseutu).

Meidän on ihan turha haaveilla jostakin koko maan peittävästä suojakuoresta, koska Suomi on asutettu liian harvaan. Näkyvissä olevassa maailmassa meillä on parhaimmillaankin varaa muutamaan Patriotin tasoiseen järjestelmään, ja muutamalla nyt ei mitään aluetorjuntaa varsinaisesti suoriteta. PAC-3 sai ensin kantamakseen ballistista ohjusta vastaan 20 kilometriä ja pienen päivityksen jälkeen 35 kilometriä (lähde: Wikisijä). Enkä jaksa uskoa, että ballistisilla ohjuksilla ylipäätään ruvettaisiin kutittelemaan aluemaaleja. Ennemmin ballistisia ohjuksia käytetään lentotukikohtien kaltaisia pistemaaleja vastaan, minkä jälkeen aluemaaleihin voidaan kipata loputtomasti halpaa rautaa lentokoneesta.

Karu fakta taitaa olla, että tällä hetkellä Suomella ei ole minkäänlaista kykyä torjua heitteitä tai (kvasi)ballistisia ohjuksia. Bukin kykyihin (varsinkin Suomen version osalta) suhtautuisin hyvin suurella varauksella. Tämä on ilman muuta ongelmallista ja asialle tulee ilman muuta tehdä jotain lähivuosina. Suomen resursseilla on ehkä mahdollista miettiä aivan tärkeimpien kohteiden suojaamista jollain David Sling -tyyppisellä kevyellä järjestelmällä.

Edelleen vähän harmittaa, ettei Suomi ostanut Saksasta Patriot-pattereita 2000-luvulla. Ehkä asiaan voisi vielä palata!

Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi Iskendarin taistelukärki on (ainoastaan) 700 kg jööti ja niitä on varastoissa rajallinen määrä. Kun ne on käytetty, uusia ei saa hetkeen edes Venäjällä. Kuinka monta 700 kg pommia Suomeen pudotettiin viime sodissa ja mikä niiden vaikutus oli joukkojen taistelukykyyn?

 

[RPG83]

Karu fakta taitaa olla, että tällä hetkellä Suomella ei ole minkäänlaista kykyä torjua heitteitä tai (kvasi)ballistisia ohjuksia. Bukin kykyihin (varsinkin Suomen version) suhtautuisin hyvin suurella varauksella. Tämä on ilman muuta ongelmallista ja asialle tulee ilman muuta tehdä jotain lähivuosina. Suomen resursseilla on ehkä mahdollista miettiä aivan tärkeimpien kohteiden suojaamista jollain David Sling -tyyppisellä kevyellä järjestelmällä.

Edelleen vähän harmittaa, ettei Suomi ostanut Saksasta Patriot-pattereita 2000-luvulla. Ehkä asiaan voisi vielä palata!

Näinhän asiat taitavat tosiaan olla. Saksan Patriotit lienevät olleita ja menneitä, koska ne eivät ole löytäneet tietänsä esimerkiksi Puolaan. Puolan esimerkkiä seuraten Patriotien uushankinta olisi kannatettava ajatus, kunhan varmistetaan, että järjestelmään saadaan myös PAAC-4. Vähän epätodennäköisempiä vaihtoehtoja olisivat sitten nuo kokonaan israelilaiset järjestelmät ja ranskalaisten SAMP/T.

Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi Iskendarin taistelukärki on (ainoastaan) 700 kg jööti ja niitä on varastoissa rajallinen määrä. Kun ne on käytetty, uusia ei saa hetkeen edes Venäjällä. Kuinka monta 700 kg pommia Suomeen pudotettiin viime sodissa ja mikä niiden vaikutus oli joukkojen taistelukykyyn?

Kuinka moni noista 700 kg pommeista pudotettiin 5 metrin tarkkuudella?

Iskandereja voi olla varastoissa vähän juuri nyt, mutta 2030 niitä on varastoissa paljon, tuhansia. Näin ainakin siitä päätellen, että Iskander on taloudellisesti suhteellisen edullinen tapa toimittaa 700 kg räjähdettä maalialueelle. Edullinen ainakin siihen verrattuna, että tehtävälle lähetettäisiin tuotantolinjalta ulos rullannut hävittäjäpommittaja, jonka arvo on 50 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Scud-sarjan laajimmalle levinnyttä ohjusta kun tuotettiin Neuvostoliitossa vajaassa 30 vuodessa arviolta 7 000 kappaletta (R-17 Elbrus), ja se lienee ollut tuolloin vähintään yhtä vaativa valmistettava kuin Iskander nykyään, mutta tarjosi murto-osan Iskanderin suorituskyvystä.

Näkisinkin ballististen ohjusten torjuntaan kykenevän järjestelmän suurimman hyödyn siinä, että jokin puolikiinteä tai liikkuva kohde saadaan siirrettyä suojaan tulen alta. Esimerkiksi paljastunut tutka tai juuri lentotukikohtaan laskeutunut hävittäjäpari voidaan saada siirrettyä turvaan tulen alta, kun vihollinen ei reaaliaikaisen BDA:n puuttuessa voi kuitenkaan arvioida sitä, että kannattaako nyt vielä ampua toiset 5 ohjusta vai ei.

Tietysti on sitten nämä 3. maailmansodan skenaariot, joissa Venäjä kohdistaa Suomeen luokkaa 5 prosenttia käytettävissään olevasta sotilaallisesta voimasta. Silloin torjuntakykymme saattaisi riittää myös Pasilan TV-tornin ym. staattisten kohteiden suojaamiseen.