Ilmatorjunta

Eli yksi per TELAR kerrallaan. No ei mitenkään erityisen paljon, eikä varmaan yhdessä patterissa ollut 9 laukaisuajoneuvoa?

Vertailuna MIM-23 Hawk patteri Phase III upgraden (LASHE = Low-Altitude Simultaneous Hawk Engagement) jälkeen pystyi ampumaan jopa 12 puoliaktiivista ohjusta yhtäaikaa saturaatiohyökkäyksiä silmällä pitäen, patterissa oli siis 6 kappaletta kolmen ohjuksen laukaisimia.

Joissakin komento-ohjatuissa järjestelmissä on ominaisuus jolla voidaan ampua 2 ohjusta samaan maaliin lähes samanaikaisesti, tämä on silti eri asia kuin ampua täysin eri maaleihin eri suunnille samanaikaisesti kuten esim NASAMS tai SAMP/T kykenee.
 
Buk systeemeissä oli yhteensä 9 TELAR alustaa ja sama määrä latausajoneuvoja. Eli kykenevät ampumaan yhtä aikaa 9 maalia.

NASAMS taas kykenee yhden maininnan mukaan ohjaamaan ohjuksia 70+ maalia vastaan. Tämä oli jostakin lehdistötiedotteesta joka julkaistiin kaupan yhteydessä. Ja tämä siis siksi, että AMRAAM ei tarvitse jatkuvaa maalin osoitusta, ainoastaan päivityksen maalin tekemisistä.

Menit sitten vastaamaan. Taas! Pilasit meiltä kaiken huvin. Olisin itsekin voinut kirjoittaa kysymykseeni. No ei mitään, ihan hyvä että vastasit.

Ito96-yksikössä oli 3 ohjuslavettia, yksikkö kykeni ampumaan enintään 3 maalia kerrallaan. Ito12-yksikössä on kolmella lavetilla 18 ohjusta, yksikkö kykenee siis ampumaan 18 maalia kerrallaan.

@SJ tarkoitti koko suomeen hankittua settiä.
 
@SJ tarkoitti koko suomeen hankittua settiä.[/QUOTE]

Jos näitä verrataan ja foorumilla esitetyt arvelut lavettien määrästä pitää paikkansa, kaikilla Suomen ITO96-yksiköillä voitiin torjua 9 maalia samanaikaisesti ja kaikilla ITO12-yksiköillä 144 maalia samanaikaisesti, näin siis teoriassa. Onhan siinä melkoinen ero.
 
Kyllä varmaan, jos kyseessä ei ole LPI (Low Propability of Intercept) ominaisuuksia omaava tutka. Mutta siinäkin tapauksessa patteri voi ihan helposti käynnistää toisen tutkan ja sammuttaa sen ensimmäisen tai siirtyä seuraamaan maalia IP-kameralla. Kyseessä on verkottunut systeemi, joten se tarvitsee vain tiedot maalista. Se ei välitä miltä sensorilta se ne saa, kunhan ne voidaan välittää ohjukselle.

Miten muuten tutkat tietävät, että tutkahakuinen ohjus on tulossa? Eivätkös ne ole täysin passiivisia ja nimensä mukaan vain hakeutuvat siihen säteilevään antenniin?
 
Tiedän mutta luvut ei täsmää oikein, jotain on liian vähän tilattu, itse epäilen että lavetteja jätetty tilattavaksi.

Nyt jotta näiden kanssa ei tarvitse kokoajan sekoilla niin laitapa ne omat arvaukset eri osien määristä. Ohjuslavetti, tutka, eo-sensori, TSTJOKE yms.
 
Miten muuten tutkat tietävät, että tutkahakuinen ohjus on tulossa? Eivätkös ne ole täysin passiivisia ja nimensä mukaan vain hakeutuvat siihen säteilevään antenniin?

Vain näkemällä itse ohjus sen lennon aikana. Tokihan ammattitaitoinen operaattori hyvällä tutkalla voi tehdä säteilyynhakeutuvan ohjuksen laukaisusta jo todella vaikeaa, riippuen tietysti ohjusmallista. Tutkaan hakeutuvia ohjuksia ei onneksi ole vielä keksitty...
 
Joissakin komento-ohjatuissa järjestelmissä on ominaisuus jolla voidaan ampua 2 ohjusta samaan maaliin lähes samanaikaisesti, tämä on silti eri asia kuin ampua täysin eri maaleihin eri suunnille samanaikaisesti kuten esim NASAMS tai SAMP/T kykenee.

Mutta välttämättä ei tarvita aktiivisia tutkaohjuksia siihen että pystytään torjumaan suurta määrää maaleja samanaikaisesti, kuten vaikka AEGIS järjestelmä pystyy puoliaktiivisilla SM-2 ja ESSM ohjuksilla. Mutta BUK ei siis siihen pysty.
 
Ito96-yksikössä oli 3 ohjuslavettia, yksikkö kykeni ampumaan enintään 3 maalia kerrallaan. Ito12-yksikössä on kolmella lavetilla 18 ohjusta, yksikkö kykenee siis ampumaan 18 maalia kerrallaan.

Ilmeisesti tuossa ITO12:ssa on jonkinlainen raja ilmassa olevien ohjuksien kanssa. Jos siis halutaan lähettää niille kaikille päivitetyt tiedot maaleista.
 
Ei, koska kun ohjuksessa on oma tutkansa, sijaintitiedon ei tarvitse olla niin tarkkaa kuin komento-ohjatuissa ohjuksissa jossa ohjus pitää viedä herätesytyttimen toimintasäteen (muutamia metrejä) sisään.

Okei, lukitusta ei tarvita. Maalin seuranta on ilmeisesti kuitenkin välttämättömyys? Eikö sekin ole melko paljastavaa, että maalin tutkavaroitin kertoo jonkun katselevan taivasta? En tiedä, onko Sentinel päätynyt venäläiskoneiden uhkakirjastoon, mutta luulisi pilotin olevan aika lailla varuillaan, jos tutkavaroitin kertoo yhtään minkään, saati Sentinelin, skannaavan.

Lisäksi on se riski, että tutkaa vastaan ammutaan HARM (tai sen venäläinen vastine), kuten vastasitkin s91:lle. Näin ollen herää kysymys, että mikä on lopulta Nasamsin suorituskyky versus vastaava järjestelmä komento-ohjatulla ohjuksella varustettuna?

Tietysti maali voidaan periaatteessa osoittaa elektro-optisella sensorilla Nasamsissa, ja ohjuksen ja laukaisimen välisen kommunikaation häirinnällä on pienempi merkitys kuin komento-ohjatun ohjuksen tapauksessa, mutta entä Nasamsin tutka? Pikaisen googletuksen perusteella se ei ole LPIR, eli ilmeisesti se on suunnilleen yhtä helppo havaita kuin komento-ohjattua ohjusta käyttävän järjestelmän tulenjohtotutka? Eikö ole suuri riski, että Sentinel joko tuhoutuu tutkasäteilyyn hakeutuvan ohjuksen johdosta tai meikäläiset sulkevat tutkan, jotta tutkasäteilyyn hakeutuvat ohjukset eivät löydä tietänsä siihen?

No, se ohjushankintoihin varattu raha on edelleen käyttämättä, joten oletan PV:n suunnittelevan hankkivansa mahdollisimman uutta ohjusta sitten aikanaan.

Eikö se leikattu pois? Minä ainakin kuvittelin, että se meni muiden leikkausten mukana, ja rahat on käytetty johonkin muuhun.
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Eli yksi per TELAR kerrallaan. No ei mitenkään erityisen paljon, eikä varmaan yhdessä patterissa ollut 9 laukaisuajoneuvoa?

Vertailuna MIM-23 Hawk patteri Phase III upgraden (LASHE = Low-Altitude Simultaneous Hawk Engagement) jälkeen pystyi ampumaan jopa 12 puoliaktiivista ohjusta yhtäaikaa saturaatiohyökkäyksiä silmällä pitäen, patterissa oli siis 6 kappaletta kolmen ohjuksen laukaisimia.

Niin, ilmaisin asian epäselvästi, meillä oli 9 TELAR alustaa.
 
Nyt jotta näiden kanssa ei tarvitse kokoajan sekoilla niin laitapa ne omat arvaukset eri osien määristä. Ohjuslavetti, tutka, eo-sensori, TSTJOKE yms.

12 tutkaa ja 24 lavettia on tilattu, varmasti käytetään ilmoitettua kokoonpanoa mutta silloin toisilla pattereilla on enemmän jotakin, ehkä pääkaupunkiseudulla.
 
Ilmeisesti tuossa ITO12:ssa on jonkinlainen raja ilmassa olevien ohjuksien kanssa. Jos siis halutaan lähettää niille kaikille päivitetyt tiedot maaleista.

Tällaisesta ei varmaankaan ole mitään näyttöä. Sitä ohjusta varten on se data-linkki ja sillä tietyt ominaisuudet. Jos esimerkiksi kaikki 24 OHJL laitetaan lähekkäin ja kaikki ohjukset ammutaan niin voihan se olla että taajuusalue menee "tukkoon". Toinen voi olla TSTJOKEn softan rajoitukset. Nää menee kyllä sille tasolle että tällaiseen ei varmaan ihan heti tule vahvistusta.

Mikähän saattaisi olla esim pk-seudulla se maksimi torjuttavien yhtäaikaisten maalien määrä? 2xparvi? 20 risteilyohjusta?
 
Okei, lukitusta ei tarvita. Maalin seuranta on ilmeisesti kuitenkin välttämättömyys? Eikö sekin ole melko paljastavaa, että maalin tutkavaroitin kertoo jonkun katselevan taivasta? En tiedä, onko Sentinel päätynyt venäläiskoneiden uhkakirjastoon, mutta luulisi pilotin olevan aika lailla varuillaan, jos tutkavaroitin kertoo yhtään minkään, saati Sentinelin, skannaavan.

Oletettavasti alueella olisi kasa tutkia jotka mittailevat kun mittailevat. Jos pelkkä tutkien olemassa olo saa vihollisen hermostuneeksi, niin pisteet kotiin.

Lisäksi on se riski, että tutkaa vastaan ammutaan HARM (tai sen venäläinen vastine), kuten vastasitkin s91:lle. Näin ollen herää kysymys, että mikä on lopulta Nasamsin suorituskyky versus vastaava järjestelmä komento-ohjatulla ohjuksella varustettuna?

Olettaen, että kukaan ei ole keksinyt tutkassa näkymätöntä ARM:ää, niin tutkan voi sammuttaa ja jos alueella on toinen vastaava, niin se voi ottaa ohjat käsiin. Tarvitaessa näitä rempataan edes takaisin tarpeen mukaan. Jos ohjus on ilmassa, niin se saa sen saman tiedon siltä toiseltakin tutkalta. Ja jos Amraam:n oman tutkan kantama on sen oletetun 10 kilsaa, niin ei se ohjus tarvitse kauaa sitä päivitystietoa.


Tietysti maali voidaan periaatteessa osoittaa elektro-optisella sensorilla Nasamsissa, ja ohjuksen ja laukaisimen välisen kommunikaation häirinnällä on pienempi merkitys kuin komento-ohjatun ohjuksen tapauksessa, mutta entä Nasamsin tutka? Pikaisen googletuksen perusteella se ei ole LPIR, eli ilmeisesti se on suunnilleen yhtä helppo havaita kuin komento-ohjattua ohjusta käyttävän järjestelmän tulenjohtotutka? Eikö ole suuri riski, että Sentinel joko tuhoutuu tutkasäteilyyn hakeutuvan ohjuksen johdosta tai meikäläiset sulkevat tutkan, jotta tutkasäteilyyn hakeutuvat ohjukset eivät löydä tietänsä siihen?

Kuten sanotua, niin mittaavaa tutkaa voidaan vaihtaa aika vapaasti. Ja patterissahan pitäisi aina olla useampi tutka käytettävissä.
 
Tällaisesta ei varmaankaan ole mitään näyttöä. Sitä ohjusta varten on se data-linkki ja sillä tietyt ominaisuudet. Jos esimerkiksi kaikki 24 OHJL laitetaan lähekkäin ja kaikki ohjukset ammutaan niin voihan se olla että taajuusalue menee "tukkoon". Toinen voi olla TSTJOKEn softan rajoitukset. Nää menee kyllä sille tasolle että tällaiseen ei varmaan ihan heti tule vahvistusta.

Mikähän saattaisi olla esim pk-seudulla se maksimi torjuttavien yhtäaikaisten maalien määrä? 2xparvi? 20 risteilyohjusta?

Sen tiedon taisin kaivaa jostakin lehdistötiedotteesta. Mutta luulisi riittävän.
 
Okei, lukitusta ei tarvita. Maalin seuranta on ilmeisesti kuitenkin välttämättömyys? Eikö sekin ole melko paljastavaa, että maalin tutkavaroitin kertoo jonkun katselevan taivasta? En tiedä, onko Sentinel päätynyt venäläiskoneiden uhkakirjastoon, mutta luulisi pilotin olevan aika lailla varuillaan, jos tutkavaroitin kertoo yhtään minkään, saati Sentinelin, skannaavan.

Lisäksi on se riski, että tutkaa vastaan ammutaan HARM (tai sen venäläinen vastine), kuten vastasitkin s91:lle. Näin ollen herää kysymys, että mikä on lopulta Nasamsin suorituskyky versus vastaava järjestelmä komento-ohjatulla ohjuksella varustettuna?

Tietysti maali voidaan periaatteessa osoittaa elektro-optisella sensorilla Nasamsissa, ja ohjuksen ja laukaisimen välisen kommunikaation häirinnällä on pienempi merkitys kuin komento-ohjatun ohjuksen tapauksessa, mutta entä Nasamsin tutka? Pikaisen googletuksen perusteella se ei ole LPIR, eli ilmeisesti se on suunnilleen yhtä helppo havaita kuin komento-ohjattua ohjusta käyttävän järjestelmän tulenjohtotutka? Eikö ole suuri riski, että Sentinel joko tuhoutuu tutkasäteilyyn hakeutuvan ohjuksen johdosta tai meikäläiset sulkevat tutkan, jotta tutkasäteilyyn hakeutuvat ohjukset eivät löydä tietänsä siihen?

Kyse on kahdesta täysin erilaisesta casesta. Tutkavaroitin vain tietää, että "täällä on tutkia olemassa" vs. "tuo tutka ampuu todennäköisesti nyt". Lisäksi, vaikka ei olisi edes LPI-tutka, niin senkin käyttöä voi katkoa ja vuorotella eri tutkien kesken. Ilmeisesti esim. HARM pärjäsi aika heikosti, jos tutka vain välillä kävi lyhyen hetken päällä.

Ja, kuten todettua, Nasams voi ampua jopa muun maalitiedon tai oman EO-anturinsa kautta passiivisesti.
 
Back
Top