Ilmatorjunta

[s91]

Kyse on kahdesta täysin erilaisesta casesta. Tutkavaroitin vain tietää, että "täällä on tutkia olemassa" vs. "tuo tutka ampuu todennäköisesti nyt".

Aivan, mutta jos kyse on fiksusta tutkavaroittimesta, joka tunnistaa tutkan tyypin sen toiminnan perusteella, niin todennäköisesti Sentinelin havaitessa se varoittaisi tuolla "tuo tutka ampuu kohta" -signaalilla.

Lisäksi, vaikka ei olisi edes LPI-tutka, niin senkin käyttöä voi katkoa ja vuorotella eri tutkien kesken. Ilmeisesti esim. HARM pärjäsi aika heikosti, jos tutka vain välillä kävi lyhyen hetken päällä.

Käsittääkseni nuo ohjukset lentävät kohti sitä, mistä viimeksi signaali tuli. En tunne teknologiaa tarkemmin, mutta voisin ajatella, että jos kaksi tutkaa vaihtelee, ja tästä seuraa siis 50%:a ajasta se, että tutka on päällä, niin tämä voisi riittää siihen osumiseen. Kovin montaa tutkaa ei yhtä aikaa touhua voi olla pyörittämässä, koska tämä tarkoittaisi sitä, että ne ovat lähellä toisiaan, mikä ei liene järkevin tapa sijoitella tutkia.

Ja, kuten todettua, Nasams voi ampua jopa muun maalitiedon tai oman EO-anturinsa kautta passiivisesti.

Voi toki, mutta kai niitä tutkia käytetään (ja on käytetty 2. maailmansodasta lähtien) juuri siksi, että niillä maalien havaitseminen aikaisin ja tarkka paikantaminen on kaikkein helpointa.

 

[Rannari]

Onhan se hyvä, ja varmasti edistystä on tullut BUK:n tai muuhun vastaavaan verrattuna. Samalla tuntuu kuitenkin vähän huvittavalta sekin, kuinka Nasamsista on tässä keskustelussa tehty jonkinlainen "pudottaa yhdellä ohjuksella kaiken hyttysestä meteoriittiin 50 kilometrin säteellä" -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Kuka tuollaisia älyttömyyksiä on laukonut?

 

[Deeiii]

Onhan se hyvä, ja varmasti edistystä on tullut BUK:n tai muuhun vastaavaan verrattuna. Samalla tuntuu kuitenkin vähän huvittavalta sekin, kuinka Nasamsista on tässä keskustelussa tehty jonkinlainen "pudottaa yhdellä ohjuksella kaiken hyttysestä meteoriittiin 50 kilometrin säteellä" -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Amraamin suuri toteutunut osumaprosentti lienee seurausta siitä, että niillä on ammuttu koneita, joissa on ollut alkeellinen tutkavaroitin, jos sitäkään. Muistelen lukeneeni jostakin, että suurin osa pudotetuista kohteista ei olisi ollut tietoisia kohti tulevasta ohjuksesta, liekö yksikään. Oletettavasti myös koulutustasossa on ollut puutteita.

No tuskinpa semmoista systeemiä onkaan mikä kaiken pudottaa ja aina toimii. Itse tämmöisenä IT-diletanttina aattelen että kyseessä on kohtalaisen hyvä ja komento-ohjattuihin sekä puoliaktiivisiin ohjuksiin verrattuna erinomaisen joustava järjestelmä, jonka torjuntakyky loppuu vasta sitten kun kaikki lavetit on rikki ja kaikki ohjukset ammuttu. Joustavuus ja verkottuneisuus taas tarkoittaa yllätyksellisyyttä ja eksponentiaalista päänvaivaa vastapuolelle, kun ei voi koskaan tietää minkä näreen alla piileskelee tuliyksikölle laukaisuun riittävää tietoa välittävä passiivinen sensori.

Pudotetuissa koneissa on hyvinkin voinut olla alkeellinen tutkavaroitin ja huonosti koulutettuja lentäjiä, mutta epäilemättä osuvuus on silti parempaa kuin vaikka 1980-luvun tutkaohjuksilla. Ja, kuten todettua, kaikki aktiivisensoria jollain tavalla tarvitsevat ohjukset varoittavat maalia samalla tavalla joten tämä ei ole AMRAAMin ongelma.

Mietin tässä sitä, että onkohan tuo tutkan aktivointietäisyys valittavissa? Ihan kuin ainakin jossain lentosimulaattorissa sitä olisi voinut säätää.

 

[Deeiii]

Onhan se hyvä, ja varmasti edistystä on tullut BUK:n tai muuhun vastaavaan verrattuna. Samalla tuntuu kuitenkin vähän huvittavalta sekin, kuinka Nasamsista on tässä keskustelussa tehty jonkinlainen "pudottaa yhdellä ohjuksella kaiken hyttysestä meteoriittiin 50 kilometrin säteellä" -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

Amraamin suuri toteutunut osumaprosentti lienee seurausta siitä, että niillä on ammuttu koneita, joissa on ollut alkeellinen tutkavaroitin, jos sitäkään. Muistelen lukeneeni jostakin, että suurin osa pudotetuista kohteista ei olisi ollut tietoisia kohti tulevasta ohjuksesta, liekö yksikään. Oletettavasti myös koulutustasossa on ollut puutteita.

No tuskinpa semmoista systeemiä onkaan mikä kaiken pudottaa ja aina toimii. Itse tämmöisenä IT-diletanttina aattelen että kyseessä on kohtalaisen hyvä ja komento-ohjattuihin sekä puoliaktiivisiin ohjuksiin verrattuna erinomaisen joustava järjestelmä, jonka torjuntakyky loppuu vasta sitten kun kaikki lavetit on rikki ja kaikki ohjukset ammuttu. Joustavuus ja verkottuneisuus taas tarkoittaa yllätyksellisyyttä ja eksponentiaalista päänvaivaa vastapuolelle, kun ei voi koskaan tietää minkä näreen alla piileskelee tuliyksikölle laukaisuun riittävää tietoa välittävä passiivinen sensori.

Pudotetuissa koneissa on hyvinkin voinut olla alkeellinen tutkavaroitin ja huonosti koulutettuja lentäjiä, mutta epäilemättä osuvuus on silti parempaa kuin vaikka 1980-luvun tutkaohjuksilla. Ja, kuten todettua, kaikki aktiivisensoria jollain tavalla tarvitsevat ohjukset varoittavat maalia samalla tavalla joten tämä ei ole AMRAAMin ongelma.

Mietin tässä sitä, että onkohan tuo tutkan aktivointietäisyys valittavissa? Ihan kuin ainakin jossain lentosimulaattorissa sitä olisi voinut säätää.

 

[Deeiii]

Aivan, mutta jos kyse on fiksusta tutkavaroittimesta, joka tunnistaa tutkan tyypin sen toiminnan perusteella, niin todennäköisesti Sentinelin havaitessa se varoittaisi tuolla "tuo tutka ampuu kohta" -signaalilla.

Sehän tässä just lieneekin se pointti, että aina kun Sentinel mittaa ja varoitin piippaa niin vastapuolen pitää varautua vähintään henkisesti siihen, että nyt on puikko lähdössä - tai jo matkalla ja saamassa korjausdataa...

Siinäs lentelet sitten ja keskityt niitä Leopardeja hakemaan maastosta kun parin sekunnin välein tulee muistutus, että kuolema saattaa odottaa viiden sekunnin päässä.

 

[SJ]

EDIT: eli rautalangasta vääntäen: muilla ohjustyypeillä tarvitaan dedikoitu, ohjukselle kuuluva ja sille räätälöity tutka vähintään loppulähestymistä varten. NASAMS ei semmoista tarvitse kun loppulähestymistutka on ohjuksessa itsessään. Joten tutkan roolin voi ottaa melkein mikä havaintolaite tahansa. Varmasti edistää taistelunkestävyyttä tämä.

Kaikissa aktiivisella sensorilla kuten tutkalla ohjattavissa ohjuksissa on sama vika, eli ne varoittavat maalia jossain vaiheessa. Toiset ennemmin ja toiset myöhemmin. Jos tästä halutaan eroon niin pitää vaihtaa sensorit täysin passiivisiin. Sitten taas menetetään suorituskyvyssä jotain muuta.

Muutama huomio noihin:

Lisäksi NASAMS systeemi on hyvin modulaarinen. Voit halutessasi lisätä tutkien ja/tai lavettien määrää ihan budjetin mukaan, vaikka sitten pienissä määrissä. Säästösyistä voit tarvittaessa jättää KA:t hankkimatta noita varten, niitä kun ei sinällään tarvita kuin noiden osien siirtämiseen. Voit myös miettiä, että kannattaisiko käyttää resursseja vaika siihen, että ITO-05:t integroidaan siten, että ne voivat lähettää tietoa NASAMS pattereille omilta sensoreiltaan.


NASAMS systeemi kykenee käyttämään AIM-9X ohjusta yhtenä vaihtoehtona. Se ei anna varoitusta, joten lisää mietittävää viholliselle. Ja vaikka RWR antaakin varoituksen lähestyvästä ohjuksesta, niin se merkityksellinen tieto on se, että miten paljon aikaa se jättää väistöliikkeille! Ohjusta ei sinällään voi väistää kääntymällä tiukempaan, vaan ohjus on saatava tuhlaamaan energiaansa mahdollisimman pitkän matkan ajan.

 

[RPG83]

Mutta ei ne ohjukset ikuisesti ilmassa pysy. Ei edes brittien ALARM. Ja jos vihollinen ampuu kerralla kymmeniä ohjuksia, niin ne eivät tee sitä kovin monesti. Ja kun vihollinen on ampunut ARM:nsä, niin sitten katsotaan, että kenellä on mitä jäljellä ja uskaltaako jatkaa pommitustehtävää. Yksi Sentinel tutka ehjänä, niin tulivoima ei ole kärsinyt. Vaikka tutkat olisi tuhoutuneita, niin edelleen on se EO sensori ja se vie oman osuuden hyökkääjistä, eikä ne kykene tekemään mitään muuta, kuin hakeutumaan pois kantamalta.

Eivät ohjukset ikuisesti ilmassa pysy, mutta onko lamautustavekaan "ikuisesti"? Oletettavasti on kyse siitä, että ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on lamautettuna ne kriittiset pari minuuttia.

Oletettavasti tutkaan hakeutuvat ohjukset eivät ole vihollisen ensimmäisenä loppuva ampumatarvike. Persianlahdella niitä kului liittoumalta n. 2000 (Kopp), ja Balkanillakin ammuttiin varmaan ihan kunnioitettava määrä.

Maalille jää toki aikaa vastatoimille, mutta siitä huolimatta se kone ja luultavasti koko parvi mikä on mukana pudottaa pomminsa, jotta kykenevät liikehtimään. Toki tämä on kaukana optimaalisesta tilanteesta, mutta ei se silti tee ohjuksesta yhtään huonompaa. Optimaalitilannetta toivotaan, mutta vihollinen on edelleen kusessa vaikka hieman vähemmälläkin jouduttaisiin toimimaan.

Tuo on erävoitto, mutta syö paljon meikäläisten panoksia. Nasamsin ohjuksia, siis sille dedikoituja, on käytössä rajoitetusti, tuskin koskaan muutamaa sataa enempää.

Oma käsitykseni oli kolme per patteripari. Tämä ei kuitenkaan ole se pointti mitä hain aikaisemmin. Sentinell tutkat tuskin ikinä olisivat ainoat mitä alueella olisi. Ihan varmasti siellä olisi jokin Giraffen tutka jotka tuottavat tilannekuvaa Sergei patterille. On hyvin mahdollista, että jokin Keva tai Kava tutka olisi kantamalla ja toiminnassa. Lisäksi olisin melkoisen varma, että alueella olisi jokin kevyempi ITO yksikkö käyttämässä tutkiaan. Aistivalvontaa varmaankin olisi myös alueella, se tuottaa tilannekuvaa mutta ei tietenkään vie SEAD -koneiden huomiota. Tämä tarkoittaa sitä, että ei sen NASAMS patterin toiminta lopu vain siksi, että tutkat sammutetaan.

Toivottavasti noiden muiden tutkien päivitysnopeus riittää maalinosoitukseen. Ground Master kun pyörii 10 kierrosta minuutissa, ja Sentinel 20 tai jopa 30. Samaten jonkinlainen viive lienee patterin ulkopuolelta tulevassa tiedossa. Riittääkö tiedon tarkkuus, jos se on lähemmäs 10 sekuntia vanhaa?

 

[Deeiii]

Tuli mieleen että ettikääpäs joku juutuupista niitä ohjaamonauhoituksia kun sotakoneet ovat joutuneet väistelemään ohjuksia. Mulla on semmoinen mielikuva että se maalinosoitustutkan antama äänimerkki nostaa sykettä sen verran että se kuuluu selvästi huonolaatuisellakin nauhalla.

NASAMS-tyyppisessä järjestelmässä jokainen varoitus periaatteessa vastaa samanlaista stressiä.

 

[s91]

No tuskinpa semmoista systeemiä onkaan mikä kaiken pudottaa ja aina toimii. Itse tämmöisenä IT-diletanttina aattelen että kyseessä on kohtalaisen hyvä ja komento-ohjattuihin sekä puoliaktiivisiin ohjuksiin verrattuna erinomaisen joustava järjestelmä, jonka torjuntakyky loppuu vasta sitten kun kaikki lavetit on rikki ja kaikki ohjukset ammuttu. Joustavuus ja verkottuneisuus taas tarkoittaa yllätyksellisyyttä ja eksponentiaalista päänvaivaa vastapuolelle, kun ei voi koskaan tietää minkä näreen alla piileskelee tuliyksikölle laukaisuun riittävää tietoa välittävä passiivinen sensori.

Tuli tässä sellainen juttu mieleen, että onko ilmavoimien AMRAAMeja mahdollista integroida tähän systeemiin? Tarkoitan tässä sitä, että ne kaikki näreen alla piileskelevät passiiviset sensoriäijät lähettäisivät myös tutkat pimeinä lentäville Horneteille dataa ja nämä ampuisivat sitten AMRAAMinsa sinne laskettuun ennakkopisteeseen ihan niin kuin NASAMS tekisi ja tarvittaessa ohjusten lentorataa korjattaisiin tulevan datan mukaan. Luulisi lisäävän tämänkin touhun yllättävyyttä vihollisen kannalta.

Tällä ei Suomelle ehkä ole niin kauheasti käyttöä, mutta luulisi, että USA:lle olisi paljonkin hyötyä systeemistä, jossa AWACS ilmavalvonnan lisäksi ohjailee ilmaherruushävittäjien ohjuksia maaleihinsa. Tuskin kukaan USA:n vastustaja paskantaa housuun nykyisin, jos AWACSin tutka pyyhkäisee yli, mutta voi niin tehdä, jos F-15:n tutka lukittuu. Tuollaisessa kuvaamassani systeemissä sen F-15:n ei koskaan edes panisi tutkaansa päälle, vaan ainoastaan painaisi liipasinta AWACSista tulleiden maalitietojen perusteella.

 

[SJ]

Aivan, mutta jos kyse on fiksusta tutkavaroittimesta, joka tunnistaa tutkan tyypin sen toiminnan perusteella, niin todennäköisesti Sentinelin havaitessa se varoittaisi tuolla "tuo tutka ampuu kohta" -signaalilla.



Käsittääkseni nuo ohjukset lentävät kohti sitä, mistä viimeksi signaali tuli. En tunne teknologiaa tarkemmin, mutta voisin ajatella, että jos kaksi tutkaa vaihtelee, ja tästä seuraa siis 50%:a ajasta se, että tutka on päällä, niin tämä voisi riittää siihen osumiseen. Kovin montaa tutkaa ei yhtä aikaa touhua voi olla pyörittämässä, koska tämä tarkoittaisi sitä, että ne ovat lähellä toisiaan, mikä ei liene järkevin tapa sijoitella tutkia.



Voi toki, mutta kai niitä tutkia käytetään (ja on käytetty 2. maailmansodasta lähtien) juuri siksi, että niillä maalien havaitseminen aikaisin ja tarkka paikantaminen on kaikkein helpointa.

Tutkasignaali on havaittavissa n. kolme kertaa sen mittausetäisyyden päästä (pois lukien LPI. tutkat). Sopii aloittaa väistöliikkeet ihan kuinka aikaisin kun haluat.

Joo, kyllä lentävät. Jotkut omaavat jopa inertia navigoinnin tuossa auttamaan, mutta hajontaa tulee aika paljon. Joissakin uudemmissa ohjuksissa on jopa (HARM variantit) GPS navigointi ja MMW tutka, joilla etsiä se kylmä maali. Ja nuo lisättiin ohjukseen koska se oli tarpeen. Ryssä on vissiin vasta saanut aikaan ARM:n jota ei tarvita virittää ennen lentoa tiettyä tutkaa varten. Tutkia ei toki ole meillä loputtomiin, mutta en keksi syytä miksi NASAMS systeemissä tutkat pitäisi sijoittaa samalle neliökilometrille.

 

[Talvela]

Tuli tässä sellainen juttu mieleen, että onko ilmavoimien AMRAAMeja mahdollista integroida tähän systeemiin? Tarkoitan tässä sitä, että ne kaikki näreen alla piileskelevät passiiviset sensoriäijät lähettäisivät myös tutkat pimeinä lentäville Horneteille dataa ja nämä ampuisivat sitten AMRAAMinsa sinne laskettuun ennakkopisteeseen ihan niin kuin NASAMS tekisi ja tarvittaessa ohjusten lentorataa korjattaisiin tulevan datan mukaan. Luulisi lisäävän tämänkin touhun yllättävyyttä vihollisen kannalta.

Tällä ei Suomelle ehkä ole niin kauheasti käyttöä, mutta luulisi, että USA:lle olisi paljonkin hyötyä systeemistä, jossa AWACS ilmavalvonnan lisäksi ohjailee ilmaherruushävittäjien ohjuksia maaleihinsa. Tuskin kukaan USA:n vastustaja paskantaa housuun nykyisin, jos AWACSin tutka pyyhkäisee yli, mutta voi niin tehdä, jos F-15:n tutka lukittuu. Tuollaisessa kuvaamassani systeemissä sen F-15:n ei koskaan edes panisi tutkaansa päälle, vaan ainoastaan painaisi liipasinta AWACSista tulleiden maalitietojen perusteella.

Itse olen kuvitellut että tällaista tavoitellaan, ehkä olen liian optimistinen.

 

[RPG83]

Kuka tuollaisia älyttömyyksiä on laukonut?

Etsipä jostakin se ketju, jossa joku mainitsi jostakin lukemansa tiedon, että ESSM Block II (tai mikä sen ESSM-AMRAAM -hybridin virallinen nimi onkaan) suorittaa pudotuksen 15 kilometrin korkeudessa 45 kilometrin päässä (siis molemmat yhtäaikaisesti!). Kyseinen viesti sai monta tykkäystä. Taisi olla se ketju, johon piirsin niitä ympyröitäni.

Katso myös keskustelun yleistä sävyä Nasamsin joustavuudesta ja ohjuslavettien hajauttamisesta 30 kilometrin päähän toisistaan, ja vertaa sitä siihen, että ohjuslavetilla on tasan kuusi ohjusta - moniko noista osuu? Yksi, korkeintaan kaksi. Tarkoittaa sitä, että sen jälkeen tuo sektori on auki, kunnes ohjuslavetti saa ammustäydennyksen.

 

[s91]

Tutkia ei toki ole meillä loputtomiin, mutta en keksi syytä miksi NASAMS systeemissä tutkat pitäisi sijoittaa samalle neliökilometrille.

Niin, ajattelin vain, että jos oli tarkoitus hämätä niitä ARMeja vaihtelemalla tutkaa, joka koneita seuraa, niin tutkien on oltava suht lähellä toisiaan. Muutenhan ne koneet ovat todennäköisesti vain yhden tutkan kantaman piirissä, eikä sitä vaihtelutaktiikkaa voi käyttää.

 

[SJ]

Tuli tässä sellainen juttu mieleen, että onko ilmavoimien AMRAAMeja mahdollista integroida tähän systeemiin? Tarkoitan tässä sitä, että ne kaikki näreen alla piileskelevät passiiviset sensoriäijät lähettäisivät myös tutkat pimeinä lentäville Horneteille dataa ja nämä ampuisivat sitten AMRAAMinsa sinne laskettuun ennakkopisteeseen ihan niin kuin NASAMS tekisi ja tarvittaessa ohjusten lentorataa korjattaisiin tulevan datan mukaan. Luulisi lisäävän tämänkin touhun yllättävyyttä vihollisen kannalta.

Tällä ei Suomelle ehkä ole niin kauheasti käyttöä, mutta luulisi, että USA:lle olisi paljonkin hyötyä systeemistä, jossa AWACS ilmavalvonnan lisäksi ohjailee ilmaherruushävittäjien ohjuksia maaleihinsa. Tuskin kukaan USA:n vastustaja paskantaa housuun nykyisin, jos AWACSin tutka pyyhkäisee yli, mutta voi niin tehdä, jos F-15:n tutka lukittuu. Tuollaisessa kuvaamassani systeemissä sen F-15:n ei koskaan edes panisi tutkaansa päälle, vaan ainoastaan painaisi liipasinta AWACSista tulleiden maalitietojen perusteella.

Pystyy. Link 16 on molemmissa käytössä. Eli tieto ainakin kulkee, mutta kaistanleveys ja radiokeli ei välttämättä aina riitä.

 

[Talvela]

Onko mahdollista hämätä simuloimalla tutkaa?

 

[s91]

Katso myös keskustelun yleistä sävyä Nasamsin joustavuudesta ja ohjuslavettien hajauttamisesta 30 kilometrin päähän toisistaan, ja vertaa sitä siihen, että ohjuslavetilla on tasan kuusi ohjusta - moniko noista osuu? Yksi, korkeintaan kaksi. Tarkoittaa sitä, että sen jälkeen tuo sektori on auki, kunnes ohjuslavetti saa ammustäydennyksen.

Mihin tuo "yksi korkeintaan kaksi" oikein perustuu? Mitä pudotusprosentit ovat olleet AMRAAMeilla?

 

[SJ]

Tuo on erävoitto, mutta syö paljon meikäläisten panoksia. Nasamsin ohjuksia, siis sille dedikoituja, on käytössä rajoitetusti, tuskin koskaan muutamaa sataa enempää.



Toivottavasti noiden muiden tutkien päivitysnopeus riittää maalinosoitukseen. Ground Master kun pyörii 10 kierrosta minuutissa, ja Sentinel 20 tai jopa 30. Samaten jonkinlainen viive lienee patterin ulkopuolelta tulevassa tiedossa. Riittääkö tiedon tarkkuus, jos se on lähemmäs 10 sekuntia vanhaa?

Toki ohjuksia saattaa mennä hukkaan, mutta en oikein näe sen olevan tavallinen tapahtuma. Useimmat ARM:t kantavat huomattavasti pitemmälle, kuin Sentinell tutka ja eikö loputkin kanna pitemmälle, kuin maasta laukaistu AMRAAM. Eli vaatii viholliselta huomattavan suunnitelmallista toimintaa ja suunnittelua tai helvetinmoista tuuria, jotta saavat ajoitettua tuon tuolla tavalla, että iso määrä ohjuksia menee hukkaan.

Ja tiedon pitää olla luokkaa sekunnin tai kaksi vanhaa, mutta väittäisin, että systeemi ilmoittaa jos tieto on vanhaa.

 

[SJ]

Etsipä jostakin se ketju, jossa joku mainitsi jostakin lukemansa tiedon, että ESSM Block II (tai mikä sen ESSM-AMRAAM -hybridin virallinen nimi onkaan) suorittaa pudotuksen 15 kilometrin korkeudessa 45 kilometrin päässä (siis molemmat yhtäaikaisesti!). Kyseinen viesti sai monta tykkäystä. Taisi olla se ketju, johon piirsin niitä ympyröitäni.

Katso myös keskustelun yleistä sävyä Nasamsin joustavuudesta ja ohjuslavettien hajauttamisesta 30 kilometrin päähän toisistaan, ja vertaa sitä siihen, että ohjuslavetilla on tasan kuusi ohjusta - moniko noista osuu? Yksi, korkeintaan kaksi. Tarkoittaa sitä, että sen jälkeen tuo sektori on auki, kunnes ohjuslavetti saa ammustäydennyksen.

Tässä ketjussa oli sivun tai kaksi aikaisemmin (eilen) linkki jossa tuo tieto mainittiin. Ja olen lainannut kyseistä viestiä.

Entä sitten? Väitätkö, että jollakin muulla ohjuksella olisi huomattavasti parempi osumatodennäköisyys? Tai onko vihollisella tarkat tiedot meidän NASAMS ohjuslavettien sijainneista, joten kuudennen laukauksen jälkeen nämä uskaltaisivat röyhkeästi rynnätä "aukosta" läpi? Tai miten tämä eroaa mistään muusta ilmatorjuntajärjestelmästä? Jos hajautat (siis jos alunalkaenkaan kykenet siihen), niin katat isomman alueen, mutta vihollinen saattaa kyetä kyllästämään puolustukset. Jos keskität, niin jätät suuren alueen suojaamatta, mutta vihollinen tuskin edes koettaa läpäistä suojausta.

 

[SJ]

Onko mahdollista hämätä simuloimalla tutkaa?

ARM:ää vai? Tiettävästi joku myy ARM valemaaleja ihan siinä tarkoituksessa, että ne ohjukset hakeutuvat valemaaliin, eikä tutkaan.

 

[RPG83]

Mihin tuo "yksi korkeintaan kaksi" oikein perustuu? Mitä pudotusprosentit ovat olleet AMRAAMeilla?

Tuolta löytyy jotakin infoa Amraamin (AIM-120) tehosta ilmasta laukaistuna.

Lisäksi tiedetään, kuinka hyvin ilmatorjuntaohjukset pelasivat Vietnamissa. Jopa Sparrow (AIM-7E) ym. haukutut varhaiset ilmasta-ilmaan tutkaohjukset pärjäsivät paremmin, joten on kohtuullista olettaa, että sama pätee edelleen: ilmatorjuntaohjuksen osumatodennäköisyys on mielestäni yhtä suuri tai heikompi kuin hävittäjästä laukaistun ilmataisteluohjuksen.