Kyllä tuo kuva ainakin minun koneella näkyy.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Kyllä tuo kuva ainakin minun koneella näkyy.
RPG83
Soome Majori
Katos perkelettä, niin tekee, kun selaimen käynnistää uudelleen. Mikä lie mättänyt, kun TomTomin viestissäkään ei näkynyt ilmatulenjohtaja eikä GBU-32, vaan tilalla oli vain sellainen rikkinäisen kuvan symboli.
Voisi sen lähdelinkin silti laittaa. Etenkin, jos siellä on jokin lehdistötiedote tai vaikka lisää kuvia.
Aah, sori. Luin vähän väärin ja vastasin eri asiaan.
Jos ohjus on ennakolla ohjautuva, kone voi lentää ensin kovaa sivuttain ja sitten kääntyä 180 astetta. Linkittämässäni artikkelissa alla oleva kuva. Kääntyminen kohti ohjusta olisi tosin parempi kun kääntyä poispäin.
Raveni
Greatest Leader
Kivoja käppyröitä mutta pitää sisällänsä sellaisen ison oletuksen että sen pilotin täytyisi tietää mistä suunnasta ja millä nopeudella se ohjus lähestyy ja vielä mielellään että minkä tyyppinen...
Eihän ohjus tiputa 100% todennäköisyydellä kohdetta... Amraamilla on suhde kuitenkin ilmeisen hyvä. Yleensä kohdetta ammutaan kahdella ohjuksella.
Toki aina voidaan mietti että ohjus menee sekaisin kun sitä kohti lentää, tekee tarpeeksi suuren kurvan niin taas menee ohi, jne... Siinä vaan voi tulla kova kiire siinä vaiheessa kun ohjus tulee kohti mach 4+ nopeudella ja pilotti ei tiedä tarkkaa etäisyyttä... Jos väistelee liian aikaisin niin ohjus ehtii korjaamaan ja jos liian myöhään... Niin no....
Eihän ohjus tiputa 100% todennäköisyydellä kohdetta... Amraamilla on suhde kuitenkin ilmeisen hyvä. Yleensä kohdetta ammutaan kahdella ohjuksella.
Toki aina voidaan mietti että ohjus menee sekaisin kun sitä kohti lentää, tekee tarpeeksi suuren kurvan niin taas menee ohi, jne... Siinä vaan voi tulla kova kiire siinä vaiheessa kun ohjus tulee kohti mach 4+ nopeudella ja pilotti ei tiedä tarkkaa etäisyyttä... Jos väistelee liian aikaisin niin ohjus ehtii korjaamaan ja jos liian myöhään... Niin no....
Niinpä, mutta koska kappaleet eivät ole pistemäisiä, eivät ole kiihtyvyydetkään. Ja kun otetaan vielä huomioon se, että ohjuksessa on herätesytytin, ei sen tarvitse edes osua koneeseen tuodakseen sen alas.
Niin, simppleleintä on tietenkin se, että oletetaan maalin jatkavan sitä nopeutta, joka sillä on. Kiihtyvyyden analysointi voi olla hyvin vaikeaa, koska sitä maali pystyy muuttamaan paljon nopeammin kuin nopeuttaan. Niinpä sanoisin, että jos maalin oletettu rata lasketaan kaavalla x = vt, jossa x on paikkavektori ja v on nopeusvektori, mennään todennäköisesti vähemmän pieleen kuin jos tuodaan siihen mukaan 1/2 a t^2 komponentti (a on kiihtyvyysvektori). Tai sanotaan niin, että jos ja kun tuota ennustetta korjataan sitä mukaa, kun saadaan uusia tutkamittauksia kohteesta, niin muutokset oletettavassa radassa ovat todennäköisesti pienempiä, jos tuo kiihtyvyyskomponentti jätetään huomiotta. Ja tietenkin sen mittaaminenkin on vaikeampaa kuin nopeuden.
Mutta sitten kun otetaan ohjuksen omat ominaisuudet huomioon, niin tuo laskenta menee varmaan aika lailla monimutkaisemmaksi. Nykytietokoneilla se olisi tietenkin lastenleikkiä, mutta yleensä sotilaspuolen vermeet ovat prosessointiikyvyssä vuosikausia perässä sitä, mitä tavallisilla ihmisillä on pöydällään tai jopa taskussa.
En usko. Siis jos meinaa paikantaa sen ohjuksen kantaman ulkopuolelta. Se on se lavetti kylmä ja suhteellisen pieni maali, eikä se liiku. Sitten lisätään vielä ne valemaalit mitä PV:n tiedetään kyselleen.
Raveni
Greatest Leader
Voi olla että puhun läpiä päähäni mutta olen ollut siinä uskossa että tuota ennakkopisteeseen menoa käytetään siksi että saadaan ohjuksella kantamaa lisää kun reitti on taloudellisempi. Siinä vaiheessa kun ollaan etäisyydellä jossa ohjuksen oma tutka aktivoituu niin voisin veikata että ohjus menee maalia kohti, ei ennakko pisteeseen... Tai sanotaan näin että ennakkopisteen ja kohteen välinen etäisyys pienenee koko ajan kun ohjus matkaa lähemmäs...
Viimeksi muokattu:
Ok, jokin tosin kuvassasi mättää. Jotta ohjuksen tulisi lentää siihen suuntaan kuin mihin se lentää hetkellä 2, pitäisi ohjuksen ja lentokoneen nopeuksien olla suunnilleen yhtä suuret (jos jatkat koneen rataa kohdasta 2 suoraan vasemmalle, niin se leikkaa ohjuksen radan suunnilleen yhtä kaukana kummankin radan kohdasta 2.) Sen jälkeen kuitenkin kone kääntyy hyvin jyrkästi ylöspäin, kun taas ohjuksen rata on hyvin loiva. Tämä viittaisi puolestaan siihen, että koneen nopeus on paljon pienempi (etenkin ottaen huomioon sen, että ohjus pystyy kestämään enemmän g-voimia). Mutta periaate tuosta jotenkin selviää. Tuossa tilanteessa muuten ohjukselle ei olisi mitään hyötyä siitä, että se pitäisi kiihtyvyydet mukana laskuissaan, koska välillä 1-2 koneen kiihtyvyys on nolla, joten ennakkopistekin on ihan sama. Sen jälkeen taas ohjus kääntyy joka tapauksessa oikealle niin paljon kuin vain rahkeet antavat periksi, eikä siten siinäkään kiihtyvyyden mukana pitäminen toisi mitään lisää.
Oikeastaan voisi sanoa, että on ihan sama, mikä ohjuksen algoritmi kohdan 2 jälkeen on, se menee joka tapauksessa ohi, koska se ei voi tietää, tuleeko kone kääntymään oikealle, vasemmalle vai jatkamaan suoraan. Juuri tässä auttaisi toinen ohjus, joka olisi kohdassa 1 siinä vaiheessa, kun ensimmäinen ohjus on kohdassa 2. Tällöin se olisi sopivasti suoraan koneen takasektorissa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen ohjus pyyhältäisi vasemmalta koneesta ohi ja jos kone oli vielä menettänyt tiukassa käännöksessä energiaansa, se olisi ohjukselle niin sanotusti istuva ankka.
yrjö
Ylipäällikkö
...jolloin esim. Suomeenkin valittavalla konetyypillä tulisi olla mahdollisimman hyvä sensorivarustus, -fuusio ja näiden suoma tilannekuva. Mikähän sellainen lentokone voisi olla?
Raveni
Greatest Leader
Vaikka rafale siinä on sensorit joka puolella joiden tehtävä on havaita uhat... Samalla se aloittaa vasta toimet... Grippeniin on varmaankin myös tulossa... Ei ne mitään DAS järjestelmiä ole mutta ei ole tarviskaan... Jos halutaan vain ne uhat löytää... Ohjuksetkin kehittyvät.
Juuri näin. Ohjusta ei tietenkään voi väistää, jos ei tiedä että sellainen on tulossa. Samoin väistäminen on vaikeaa, jos tietää että ohjus on tulossa, mutta siitä ei ole tarkkaa tietoa, mistä se tulee.
Juuri siksi Nasams onkin niin ikävä järjestelmä. Erityisesti, jos pilvipeitettä on välissä, saa maali varoituksen lähestyvästä ohjuksesta niin myöhään, ettei enää ehdi merkittävästi reagoimaan.
Huomaa muuten, että kuten tuosta käppyrästä voi päätellä, niin tuon lenkin lentämisen voi aloittaa heti kun tiedät ohjuksen olevan matkalla. Siinä tuhlataan ohjuksen energiaa suunnan muutoksiin. Mikä tekee amraamista ikävän uhan, kun et tiedä milloin se on tulossa kohti ja hyvin todennäköisesti ohjus tulee kohti jostakin muualta, kuin takaa.
Suhteellisen navigaation idea on juuri se, että ennakkopisteen ja kohteen välinen etäisyys pienenee koko ajan, kun ohjus matkaa lähemmäksi
Havainnollistavat kuvat:
Principles of guided missiles
http://archive.hnsa.org/doc/missile/part2.htm
Kohti maalia
(huomaa, miten ohjus joutuu lopussa kääntymään hyvin tiukasti. Lisäksi lentomatka on pidempi ja ohjus hukkaa energiaa käännökseen)
Suhteellinen navigaatio
Zik-zakki kuvion lentäminen aiheuttaa lentokoneelle enemmän vahinkoa kuin ohjukselle.
Lentokone on massavampi objekti joten se kiihtyy koviin nopeuksiin hitaammin kuin ohjus. Myös taitaa olla niin että kaikissa tilanteissa lentokone kokee enemmän ilmanvastusta kuin puolipallokärkinen lieriö elikkä ohjus.
Kaukomatkalta ajateltuna ohjuksen ei tarvitse tehdä kovinkaan suuria korjausliikkeitä.
Syy miksi kaukomatkalta ei tarvitae ohjuksen kurvata paljoa, johtuu siitä että maalin avaruudellinen paikka muuttuu vain muutamia metrejä sivuttaissuunnassa. (Edestakaisin kurvaaminen ja samaan aikaan eteenpäin lentäminen)
Ohjuksen suorittama kulmanmuutos elikkä ohjattu korjausliike pysyy hyvin pienenä kun ajatellaan tilannetta kaukomatkalta. Lähimatkoilla sen sijaan ohkuksen täytyu tehdä valtavia korjausliikkeitä, jos alunperin ennakkoa oli liian vähän otettu.
Myönnettäköön kuitenkin että ohjus ilmeisesti tekisi silti pieniä korjausliikkeitä. Ihmisaivot luultavasti huomaisivat tuollaisen kikkakuutosen mutta ohjelmoitu ohjus ei huomaisi.
Kuitenkin ohjuksiinkin on saatavilla thrust vectoring ohjausta joka vissiin auttaa täsä asiassa.
Lentokone sen sijaan menettää paljon liike-energiaa ja nopeutta lisääntyneesen ilmanvastukseen sik-sakki kurveja edestakaisin lentäessä.
Lentokone hidastuu ja sakkaa. Lentokone jää taivaalle vaappumaan kuin haavoittunut lintu.
Cbdr nimenomaan tarkotuksena on pitää ohjuksen liike-energia kokoajan korkealla tasolla.ö
Kun ohjus kurvaa vähemmän niin liike-energia pysyy hyvällä tasolla. Samoin liikemäärä tietenkin.
Ideaalitilanteessa ohjusta voi ajatella ikäänkuin hyvin tähdätyksi ja hyvällä ennakolla kaukaa ammutuksi tykinkuulaksi.
Toki kaikki maalin liiketilan muutokset aiheuttavat korjaustoimenpiteitä myös ohjukseen.
Viimeksi muokattu:
Suhteellisen navigaation idea on juuri se, että ennakkopisteen ja kohteen välinen etäisyys pienenee koko ajan, kun ohjus matkaa lähemmäksi
Havainnollistavat kuvat:
Tuosta suhteellisesta navigoinnista sen verran, että se tietenkin toimii oikein hyvin, jos joku ulkopuolinen seuraa maalia ja lähettää päivityssignaalia, mutta miten tuo toimii AMRAAMin oman tutkan kanssa? Tuossa metodissahan ohjuksen nokka sojottaa eri suuntaan kuin, missä se kohde on (toisin kuin "kohti maalia" systeemissä). Tietenkin jos ohjus on hyvin nopea koneeseen verrattuna, se pysyy koko ajan suht etukulmassa, mutta nopeiden koneiden kohdalla luulisi tuosta tulevan jotain vaikeuksia.
Pointti onkin siinä, että ohjukselta on tuossa vaiheessa jo polttoaine loppu ja se lentää liitämällä. Eli kaikki ohjausliikkeet kuluttavat liike-energiaa eikä sitä saa mistään lisää. Tämä helpottaa etenkin pitkän matkan ohjuksia väistettäessä, kun kerkeää kuluttaa näiden energiaa pidemmän aikaa. Tämä taas auttaa kovasti sitä hetkeä varten, kun tehdään se ihan vihoviimeinen väistöliike ja koetetaan oikeasti kääntyä tiukempaan kuin ohjus.
Itseasiassa ajattelin sellaista, että olisiko kuitenkin se tehokkain väistöliike tehdä aluksi ylöspäin ja siis pakottaa se ennankkopiste mahdollisimman ylös ja sitten tehdä se tiukka kaarto ohjusta kohti ja suunnata split-S manööverillä alas ja pakoon?
Tietääkseni ohjuksessa on kääntyvä antenni.
RPG83
Soome Majori
Voi olla, että ohjuksen kantaman sisäpuolelle joudutaan tulemaan, riippunee maalinosoitussäiliön kyvyistä ja säästä. Noin muuten on kuitenkin ihan tavallista, että monitoimihävittäjän tutka paikantaa maastosta tankkeja, kuorma-autoja ym, jopa kymmenien kilometrien päästä. En näe, että ohjuslavetti olisi tässä suhteessa mikään poikkeus, sillä ei se niin pieni ole. Tutka ei välttämättä pysty erottelemaan, mikä kohde siellä on, mutta siinä tapauksessa lentäjän täytyy ratkaista asia tiirailemalla kohdetta maalinosoitussäiliön kautta.
No ensinnäkin liike- energiaa nimenomaan kylläkin saa lisää jos lentää suoraan eteenpäin. Pitää vain olla riittävästi löpöä elikkä kemiallista energiaa.
Korkea nopeus saavutetaan kun mennään suorassa linjassa eikä tehdä sivuttaisohjausta. Sellaiset lisäisivät ilmanvastusta käsittääkseni ainakin kun ajatellaan lentokonetta. Samat lait pätevät myös ohjusten ohjauspintoihin.
Samoin jos esim. syöksyy loivasti alaspäin niin painovoima auttaa sinua. Korkealla oleva ohjus muuttaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi.
Kemiallinen energia polttoaineesta muutetaan moottorilla liike-energiaksi. Terminaalinopeus voidaan lopulta saavuttaa jne...
???
Korkea nopeus saavutetaan kun mennään suorassa linjassa eikä tehdä sivuttaisohjausta. Sellaiset lisäisivät ilmanvastusta käsittääkseni ainakin kun ajatellaan lentokonetta. Samat lait pätevät myös ohjusten ohjauspintoihin.
Samoin jos esim. syöksyy loivasti alaspäin niin painovoima auttaa sinua. Korkealla oleva ohjus muuttaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi.
Kemiallinen energia polttoaineesta muutetaan moottorilla liike-energiaksi. Terminaalinopeus voidaan lopulta saavuttaa jne...
???
Uusissa meteor ohjuksissa toisaalta käytetään pienempää nopeutta kaukomatkalta lähestyttäessä. Löpöä säästyy joten ohjus kulkee paremmalla tehokkuudella eteenpäin. Kääntöpuolena viholliselle jää enemmän aikaa reagoimiseen ja vastatoimiin yms...
Pienemällä nopeudella ilmanvastus on pienempi ja vähemmän energiaa kuluu lämpöön. Eteenpäin kulkeminen on tehokkaampaa ja ohjus säästää polttoainetta.
Asteiteittain ilmeisesti meteor sitten kiihdyttää iskunopeuteen kun lähestytään tappo eisyyksille...???
Pienemällä nopeudella ilmanvastus on pienempi ja vähemmän energiaa kuluu lämpöön. Eteenpäin kulkeminen on tehokkaampaa ja ohjus säästää polttoainetta.
Asteiteittain ilmeisesti meteor sitten kiihdyttää iskunopeuteen kun lähestytään tappo eisyyksille...???