Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Noh, leuka pystyyn!Jääväthän ilmatorjuntakonekiväärit yhä jäljelle. Enkä tiedä, onko tilanne muutenkaan ihan noin synkeä.
En ole perillä Sergein nykyisestä määrästä ja jakautumisesta joukkojen kesken. Määrä lienee joitakin satoja, ehkä 300-500 tykkiä. Ohjuksen selviä etuja Sergeihin nähden on mm. kantama, pimeätoimintakyky, suurempi vaikutus maalissa ja pienempi paljastumisriski. Myös ohjuksen operointiin tarvittava pienempi organisaatio on helpotus huollon kannalta. Näin ollen voitaneen sanoa, että yksittäinen Stinger tai RBS 70 NG (laukaisin, ei ohjus) vastaa tehokkuudeltaan helposti vähintään kolmea Sergeitä. 400 Sergeillä laskien korvaustarve olisi siten n. 130 ohjuslaukaisinta. Jos yksi ohjuslaukaisin taas vastaa viittä Sergeitä, niin silloin tarve olisi vain 80 ohjuslaukaisinta.
Alkuperäiseen Stinger-hankkeeseen peilaten rahaa pitäisi siis polttaa luokkaa 150-300 miljoonaa euroa, riippuen hankittavasta määrästä ja Stingerin ja RBS:n suhteellisesta jakautumisesta.
Ongelma vain olisi siinä, että ei riitä että korvataan Iglojen ja Sergeiden "teho", vaan hieman enemmänkin pitäisi IT:ltä vaatia. Tietenkin tähän toivoisi hieman raskaampaakin kalustoa, joskin ITO-2005 olisi ihan hyvä alku sille.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Tietääkseni uudet bolidet käyvät vanhoihin laukaisualustoihin. Suomeen on hankittu ainakin 3 eri ohjusta järjestelmän käyttöiän aikana ja bolidestakin on useita eri versioita.
Noh, leuka pystyyn!
En ole perillä Sergein nykyisestä määrästä ja jakautumisesta joukkojen kesken. Määrä lienee joitakin satoja, ehkä 300-500 tykkiä. Ohjuksen selviä etuja Sergeihin nähden on mm. kantama, pimeätoimintakyky, suurempi vaikutus maalissa ja pienempi paljastumisriski. Myös ohjuksen operointiin tarvittava pienempi organisaatio on helpotus huollon kannalta. Näin ollen voitaneen sanoa, että yksittäinen Stinger tai RBS 70 NG (laukaisin, ei ohjus) vastaa tehokkuudeltaan helposti vähintään kolmea Sergeitä. 400 Sergeillä laskien korvaustarve olisi siten n. 130 ohjuslaukaisinta. Jos yksi ohjuslaukaisin taas vastaa viittä Sergeitä, niin silloin tarve olisi vain 80 ohjuslaukaisinta.
Alkuperäiseen Stinger-hankkeeseen peilaten rahaa pitäisi siis polttaa luokkaa 150-300 miljoonaa euroa, riippuen hankittavasta määrästä ja Stingerin ja RBS:n suhteellisesta jakautumisesta.
Eihän tuo ole mitään synkistelyä. Se nyt vain on selvä asia että kaluston hinnan noustessa pitää olla yhä voimakkaampi painopiste. Tämä kehityshän on jatkunut jo vuosikymmeniä. Oikeastaan ainoa poikkeus on Bukin korvaaminen jossa uuden kalun suorituskyvystä tinkimällä nostettiin ilmatorjunnan tasoa joillain suunnilla. Kolikollahan on selkeästi myös toinen puoli eli tärkeimpien joukkojen it-suoja on jatkuvasti parantunut.
Huhta
Greatest Leader
Ei ole kysymys uusista ohjuksista. Saab on päivittänyt laukaisulaitteen. Samoja Bolideja sillä ammutaan kuin ennenkin. Lue esim. esite: http://saab.com/globalassets/commer...ems/rbs-70-ng/rbs_70_ng_transforming_high.pdf
Mikoyan
Ylipäällikkö
Juu juu. Vanhalla ei kyllä nähnyt kovin kauas.
Tuossa artikkelissa mainitaan, että tuossa on nykyään integroitu IP-kamera, entiesen "clip-on" kameran sijaan. Mielestäni tuo entinen ratkaisu olisi toivottavampi, koska silloin systeemi voi ainakin periaatteessa toimia ilman sitä, jos siihen tulee vaikka vika. Mutta arvaisin, että tuo integraatio tehtiin pakosta, jotta saadaan uudet ominaisuudet toimimaan.
Mahtaakohan tuolla uudellakaan sen kauemmas, kun painoakin on tiputettu noin paljon? Mutta mahtaakohan haitata, kun tärkeintähän lienee se, että ohjuksella riittää liikehdintäkykyä maaliin asti. ITO-2005:lla kuulemma voi avata tulen jo kantaman rajalta, kun sensorit ovat paremmat, mutta mitenkähän tuon osumisen kanssa, jos maali liikehtii?
Mikoyan
Ylipäällikkö
Riippuu ampujasta. Hyviä on harvassa, kuten aina.
Siis ITO-2005:ssa oli autotrack tutkan kanssa, ei vissiin ole ongelma, ellet tarkoittanut ennakon ottoa?
@Mikoyan @SJ Siis meille on hankittu ITO 05 ja ITO 05M asejärjeselmät. ITO 05 tai ASRAD-R on konttiin asennettu järjestelmä (kuljetetaan MB Unimog maastokuorma-autolla) jossa yhdistyvät RBS-70 ominaisuudet automatisoituna tutkan kera. Hankinnan yhteydessä mainittiin että kyseiseen laitteeseen voi integroida sekä Iglan että Stingerin ohjukset. Tästä ei ole myöhemmin tainnut olla juttua.
ITO05M on RBS-70 laukaisujalusta jossa tulee mukana sitten myös irroitettava BORC lämpökamera yötoimintaa varten.
Molemmat ampuvat Bolide ohjusta, vanhemmatkin RB-70 Mk1 ja Mk2 ohjukset käyvät, mutta näitä ei varmaankaan ole tullut hankintojen yhteydessä. Ainakaan PV ei näin ole ilmoittanut.
RBS-70 NG (New (tai Next?) Generation) on periaatteessa sama vanha RBS-70, mutta uutena ominaisuutena on täysin integroitu lämpökamera (joka siis päätähtäin) ja automaattinen maalin seuranta (tietyissä rajoissa). Maalinseuranta vanhassa mallissa tapahtuu ensisijaisesti kääntämällä laukaisulaitetta laukaisujalustassaan ja hienosäätönä joystikillä.
ITO05M on RBS-70 laukaisujalusta jossa tulee mukana sitten myös irroitettava BORC lämpökamera yötoimintaa varten.
Molemmat ampuvat Bolide ohjusta, vanhemmatkin RB-70 Mk1 ja Mk2 ohjukset käyvät, mutta näitä ei varmaankaan ole tullut hankintojen yhteydessä. Ainakaan PV ei näin ole ilmoittanut.
RBS-70 NG (New (tai Next?) Generation) on periaatteessa sama vanha RBS-70, mutta uutena ominaisuutena on täysin integroitu lämpökamera (joka siis päätähtäin) ja automaattinen maalin seuranta (tietyissä rajoissa). Maalinseuranta vanhassa mallissa tapahtuu ensisijaisesti kääntämällä laukaisulaitetta laukaisujalustassaan ja hienosäätönä joystikillä.
Tämän tiesin.
Ja arvaisin, että tuo NG malli sisältää lähinnä vain kuvantunnistuksen ja se sitten piirtää näytölle rinkulan sen maalin ympärille, jota sitten pitää hollilla. Saattaa toki olla, että samalla se laukaisin suuntailee sitä laseria maalia kohti ja hoitaa hienosäädön, mutta mahtaako tuo sitten olla niin merkittävä ominaisuus? Ohjuksessa kun on herätesytytin.
Raveni
Greatest Leader
Riippuu toleranssista ja käsien vapinasta... Toki tuhoamistodennäköisyys kasvaa mitä lähempänä maalia jysähtää... Eikä siinä kuvan tunnistusta pitäisi olla vaan maali on ympäristöä lämpimämpi ja hienosäätö tapahtuu siihen... Soihdut sokaisevat aivan varmasti mutta tuon kun pitäisi olla passiivinen niin ei pitäisi lentäjän tietää kohti tulevasta puikosta kuin vasta liian myöhään...
Toki tuhoamistodennäköisyys kasvaa mitä lähempänä maalia jysähtää... Eikä siinä kuvan tunnistusta pitäisi olla vaan maali on ympäristöä lämpimämpi ja hienosäätö tapahtuu siihen... Soihdut sokaisevat aivan varmasti mutta tuon kun pitäisi olla passiivinen niin ei pitäisi lentäjän tietää kohti tulevasta puikosta kuin vasta liian myöhään...Riippuu toleranssista ja käsien vapinasta...
Siis kuvan tunnistushan se on sekin. Jos sitä ei ole, niin ampuja joutuu itse havaitsemaan sen pisteen näytöltä.
"automatic target detection improves reaction times."
"The auto-tracker aids the operator during engagement, increasing hit probability throughout the missile range."
Noi kaksi mainitaan tuolla Saabin brosyyrissä. Ensimmäinen voisi tarkoittaa sitä että kun tähtäimen kuvassa on kohde voidaan laseri suunnata kohteeseenpäin napin painalluksella ilman että ampujan täytyy tehdä hienosäätöä itse. Tällöin puhutaan jonkinlaisesta kuvantunnistuksesta sen lämpöjäljen osalta. Tällä ei juurikaan ole merkitystä, koska ampuja pystyy itsekin viemään tähtäimen kohteen kohdalle ja senhän ei tarvitse olla siellä kuin vasta ohjuksen tavoittaessa maalin. Toinen lainauksista on se tärkeämpi. Eli auto-tracker pitää laserin maalin suunnassa vaikka laukaisulaitteeseen välittyisi värinää/heiluntaa esim. käytettäessä laukaisujalustanostinta (nostolavaa) ja tietenkin poistaa ampujan tekemät pienet virheet. Erityisen tärkeää pidemmillä etäisyyksillä ja juurikin siinä vaiheessa kun ohjus saavuttaa maalin.
"The auto-tracker aids the operator during engagement, increasing hit probability throughout the missile range."
Noi kaksi mainitaan tuolla Saabin brosyyrissä. Ensimmäinen voisi tarkoittaa sitä että kun tähtäimen kuvassa on kohde voidaan laseri suunnata kohteeseenpäin napin painalluksella ilman että ampujan täytyy tehdä hienosäätöä itse. Tällöin puhutaan jonkinlaisesta kuvantunnistuksesta sen lämpöjäljen osalta. Tällä ei juurikaan ole merkitystä, koska ampuja pystyy itsekin viemään tähtäimen kohteen kohdalle ja senhän ei tarvitse olla siellä kuin vasta ohjuksen tavoittaessa maalin. Toinen lainauksista on se tärkeämpi. Eli auto-tracker pitää laserin maalin suunnassa vaikka laukaisulaitteeseen välittyisi värinää/heiluntaa esim. käytettäessä laukaisujalustanostinta (nostolavaa) ja tietenkin poistaa ampujan tekemät pienet virheet. Erityisen tärkeää pidemmillä etäisyyksillä ja juurikin siinä vaiheessa kun ohjus saavuttaa maalin.
No ei ihan mutta melkein.
Robotsystem 70 tarkoittaa molempia järjestelmiä. CMAD ja MANPAD.
Suomessa käytetään Boliden lisäksi myös Mark-sarjan ohjuksia kovapanosammunnoissa. Markeissa ei muistaakseni ole herätesytytintä.
Mk.2 ohjukset on mainittu hankintojen yhteydessä. Mutta olettaisin niiden olevan harjoitusohjuksia. Herätesytyttimistä muistelen sellaista, että Bolidessa oltaisiin lisätty pienimaali -moodi, koska aikaisempien mallien sytyttimen ei uskottu toimivan luotettavasti pieniä maaleja vastaan. Mutta ammunnoissa voi olla, että herätesytytintä ei käytetä tai sitä ei laiteta herkimmälle.