Ilmatorjunta

371 laukaisulaitetta kuulostaa paljolta. Iglojen laukaisulaitteita oli noin 260 (molemmat versiot). Toisaalta ohjusten määräksi se kuulostaisi vähän pieneltä, Igloja oli yli 2000.

Käsitit väärin. Tarkoitin, että luvuissa on laskettu joko pelkät ohjukset tai ohjukset ja laukaisulaitteet. Vientiluvassakin oli vain 110 laukaisulaitetta, joten enempää niitä tuskin on tulossa.

371 ohjusta kuulostaa aivan liian pieneltä. Todennäköisesti SIPRIllä ei ole ollut mitään tarkkaa tietoa määristä...

Kauppahinta oli lopulta 90 miljoonan euron luokkaa. Se on myös paljon pienempi kuin vientilupahakemuksessa mainittu yli 300 miljoonan dollarin summa, joka tietysti voi olla stetson-harrison-menetelmällä saatu.

Kuvittelisin Siprillä olevan jonkin käsityksen ainakin siitä, paljonko on toimitettu tähän mennessä. Tuollaisten lukujen heittely pelkkänä arvauksena olisi perin kummeksuttavaa, jos mietitään, että Stingereitä olisi tullut mukavan pyöreä 75 kpl ja C-mallin Amraameja tuollainen kovin outo määrä 186 kpl.


En tiedä millä lähtötiedoilla tuo poiminta on otettu mutta 186kpl C7-AMRAAMia kuulostaa todella pahalta. Tuo on valitettavasti kuitenkin tieto joka perustuu faktoihin. Täytyy toivoa että toimitukset ovat tuossa kohdin olleet vielä kesken.

Eiköhän toimitukset ole kesken. Järkevimmältä selitykseltä tuo kuulostaa kaikin puolin. Ei PV halua kaikkien ohjusten vanhentuvan kerralla, ja rahakin on varmasti sen verran tiukassa, että jos voi hajauttaa maksatukset vaikka viidelle vuodelle, niin se helpottaa.

Tilatuksi määräksikin on merkitty 400. Esimerkiksi Stingereiden kohdallahan siinä ei ole kuin 200, joka taas ei varmasti ole suoraan vientilupahakemuksesta kopioitu.
 
stinger-2-jpg.8850


Jospa 200 Stingeriä on ohjusten määrä ja 75 laukaisulaitteiden määrä?
 
Kuvittelisin Siprillä olevan jonkin käsityksen ainakin siitä, paljonko on toimitettu tähän mennessä. Tuollaisten lukujen heittely pelkkänä arvauksena olisi perin kummeksuttavaa, jos mietitään, että Stingereitä olisi tullut mukavan pyöreä 75 kpl ja C-mallin Amraameja tuollainen kovin outo määrä 186 kpl.

Voi johtua esimerkiksi pakkauskoosta, jos Amraamit tulee vaikka kahden paketeissa. Ei tässä mitään fiksaatiota tasaluvuista tarvitse muodostaa.

75 laukaisulaitteiden määrä?

Ei näy kuvassa, mutta tuossa kohtaa ylhäällä lukee No. delivered/produced eli ko. vuonna tuotetta on toimitettu 75 kappaletta ja kokonaistilaus on 200 kappaletta. Nyt hieman vaillinainen tuon ilmoituksen lukutaito.
 
Kuvittelisin Siprillä olevan jonkin käsityksen ainakin siitä, paljonko on toimitettu tähän mennessä. Tuollaisten lukujen heittely pelkkänä arvauksena olisi perin kummeksuttavaa, jos mietitään, että Stingereitä olisi tullut mukavan pyöreä 75 kpl ja C-mallin Amraameja tuollainen kovin outo määrä 186 kpl.

Sipri on toki kunnianarvoisa toimija mutta kyllä sielläkin aina välillä mennään vikaan niin että metsä raikaa. Onhan Suomellekin listattu oikein määrien kera joku (joitain?) väline jota meille ei ole ikinä hankittu. Määrä oli arvatenkin sadalla jaollinen eli lähinnä karkea arvio hankinnan todennäköisestä suuruusluokasta.
 
Viimeksi muokattu:
90 luvulla Janes alustunnistus opuksessa mainittiin Helsinki-luokalla olevan Stingerit. Mistä tämäkin tieto mahtoi olla peräisin?
 
90 luvulla Janes alustunnistus opuksessa mainittiin Helsinki-luokalla olevan Stingerit. Mistä tämäkin tieto mahtoi olla peräisin?

Ovat sekoittaneet Rauma-luokan Mistraleihin. Paras arvaus, jonka pystyn tarjoamaan.


Mistraleista puheenollen, Virollahan on käytössä Mistral-ilmatorjuntaohjus. Wikipedian mukaan taisi käydä kuten Suomessa, että virolaiset ostivat osan Mistral-järjestelmistään Suomesta, samalla kun Suomi osti osan Stingereistään Tanskasta. Pohjoismaista ja suomalais-ugrilaista yhteistyötä parhaimmillaan. On se kohtalo hassu! :rolleyes:

https://et.wikipedia.org/wiki/Mistral_(raketisüsteem)#Eesti_relvahange

2012. aastal osteti Soomest kokku 283 050 euro eest lisaks õhutõrjeraketisüsteemi Mistral laskeseadmeid, väljaõppe- ja hooldusseadmeid ning varuosasid koos laevadele paigaldatavate 23 mm õhutõrjekahuritega ZU-23-2. Ostetud vahendid täiendavad 2007. aastal saadud süsteemi ja vähendavad olemasoleva süsteemi väljaõppe- ja elutsüklikulusid.[11]

Google Translaten kautta englanniksi käännettynä:

In 2012, Finland was purchased a total of 283,050 euros in addition to the anti-aircraft missile system Mistral firing equipment , training and maintenance of equipment and spare parts for ships to be fitted with a 23 mm õhutõrjekahuritega ZU - 23-2 . Purchased in 2007, the additional funds derived from the system and reduce the existing system of training and elutsüklikulusid . [ 11 ]
 
Saabin markkinointijannut ovat kyllä taitavia suoltamaan jopa tuuheampaa scheisseä kun Sulan alueen käytettyjen autojen kauppiaat. Autojobbaritkin vaikuttaa noihin verrattuna rehellisiltä ja suoraselkäisiltä tyypeiltä.

Netissä kuitenkin sanovat että käytännön maksimietäisyys (erilaisista teknisistä syistä johtuen) on isojakin maaleja vastaan pienempi kuin mainittu 300km. Lintujen osalta kaikki varmaan ymmärtävät että max. havaintoetäsyys jää tuon alle huomattavan reilusti. Ja sen että häivekoneet ovat vielä aika paljon lintujakin pienempiä tutkamaaleja.

Mainosmiesten jutut ovat monitulkintaisia. F-22:sta on sanottu että sen tutkapoikkipinta-ala vastaa isoa hyönteistä. Luultavasti kuitenkin mainosmies on kääntänyt asian niin että tutkapoikkipinta-ala vastaa ison hyönteisen kokoista tutkamaalia - mikä on tietysti täysin eri asia.

Ainakin parvissa linnut ovat toki nähtävissä tutkilla kaukaakin. Jo ihan ensimmäisillä tutkilla havaittiin lintuparvia, mistä seurasi monta hupaisaa sekaannusta.
 
Ilmatorjuntaa uusitaan melko varmasti tai ainakin sitä pitäisi uusia ennen 2020-lukua koska sen jälkeen rahat menevät ilma-ja merivoimien hankkeisiin.
Näin olen ainakin kentsujen pakinoista kuullut jo muutaman vuoden ajan aina itsenäisyyspäivän paraateissa :)

Märkiä päiväunia tai ei, ilmatorjunnan uusintalistalla on ainakin Crotale NG ja ehkä korvaavat hankinnat osalle Itk 61 tykkejä (osa jatkanee palveluksessa toistaiseksi hamaan tulevaisuuteen).
Netistä ei löydy montaa vaihtoehtoa noiden järjestelmien korvaajaksi lännessä. Idässä tavaraa on mutta tässä maailmantilanteessa tuskin moni uskoo sieltä mitään hankittavan.

Tutkailin vaihtoehtoja SHORAD/POINT AIR DEFENCE sektorista ja löysin mahdollisia vaihtoehtoja:

- BAMSE (käytössä 2008 alk. ruotsi)
- FLAADS/CAMM (kehitteillä, tulossa käyttöön 2016 GBR)
- VL MICA SHORAD (käytössä 2006 alk. Oman)
- SPADA 2000(käytössä 2007-2008 alk. Kuwait)
- SPYDER SR/MR (MR käytössä 2008 alk. Intia)
- SL-AMRAAM /CLAWS( 2005 USMC, 2008 UAE?)
- UMKHONTO IR/RADAR/GBL (2001 SA NAVY, FIN laivastossa 2008?)

VSHORAD tykit:
- NBS MANTIS (Bunderswehr 2011)

Mielipiteitä noista tai muista vaihtoehdoista?
 
Tutkailin vaihtoehtoja SHORAD/POINT AIR DEFENCE sektorista ja löysin mahdollisia vaihtoehtoja:

- BAMSE (käytössä 2008 alk. ruotsi)
- FLAADS/CAMM (kehitteillä, tulossa käyttöön 2016 GBR)
- VL MICA SHORAD (käytössä 2006 alk. Oman)
- SPADA 2000(käytössä 2007-2008 alk. Kuwait)
- SPYDER SR/MR (MR käytössä 2008 alk. Intia)
- SL-AMRAAM /CLAWS( 2005 USMC, 2008 UAE?)
- UMKHONTO IR/RADAR/GBL (2001 SA NAVY, FIN laivastossa 2008?)

VSHORAD tykit:
- NBS MANTIS (Bunderswehr 2011)

Mielipiteitä noista tai muista vaihtoehdoista?

BAMSE on hylätty jo kertaalleen, ja tietääkseni syy oli, että olisimme ainoa käyttäjä.
FLAADS/CAMM on kehitteillä, eli siitä on turha miettiä, raakileista meillä on jo kokemusta.
VL MICA saattaisi kelvata, mutta en ole ihan varma, josko tuo Oman hyväksyttäisiin yhdeksi käyttäjä valtioksi, joten se saatettaisiin hylätä syystä "olisimme ainoa käyttäjä".
SPADA 2000 Eikö tämä ole ikäänkuin NASAMS:n vähempilahjainen pikkuserkku?
SPYDER SR/MR Hävisi jo NASAMS:lle. Ottaen huomioon, että hinta oli huomattava vaikuttaja, niin en laskisi noiden hankkimisen varaan.
SL-AMRAAM /CLAWS Eikös tämä projekti ole kuollut ja kuopattu? Ei valmistunut missään vaiheessa.
UMKHONTO IR/RADAR/GBL Tämä olisi epäilemättä ehdokas, jos sen saa kunnollisella maalavetilla.



NBS MANTIS Tämä on järjettömän kallis.
 
Märkiä päiväunia tai ei, ilmatorjunnan uusintalistalla on ainakin Crotale NG ja ehkä korvaavat hankinnat osalle Itk 61 tykkejä (osa jatkanee palveluksessa toistaiseksi hamaan tulevaisuuteen).

Uskon, että Sergeitä korvataan Stingereillä, kuten käsittääkseni on jo osittain tehty. Lisähankintoja saattaa olla suunnitteilla, sillä alkuperäinen Stinger-hankinta jäi ilmeisesti vajaaksi, ja siinä samassa ostaa helposti muutaman uuden laukaisulaitteen.

Myös Oerlikonit (35 ITK 88?) ovat varmaan elinkaarensa loppupäässä. Tuskin selviävät enää 10 vuotta enempää. Yksi mahdollinen korvaaja löytyy tämän viestin lopusta. Tosin pelkään, ettei rahaa ole, ja perustellusti voi kysyä, onko tuollainen it-tykki tarpeen sen enempää kuin Sergeikään, vai olisiko parempi hankkia esim. Stingereitä matalakorkeuksien ja katveiden kattamiseen ja NASAMS sitten korkeammalla lentäviä maaleja vastaan.

Netistä ei löydy montaa vaihtoehtoa noiden järjestelmien korvaajaksi lännessä. Idässä tavaraa on mutta tässä maailmantilanteessa tuskin moni uskoo sieltä mitään hankittavan.

Odota vaan Einomies pari vuotta, niin Sipilä ostaa meille kaiken kaluston idästä osana bilateraalikauppaa. :rolleyes:

- BAMSE (käytössä 2008 alk. ruotsi)
- FLAADS/CAMM (kehitteillä, tulossa käyttöön 2016 GBR)
- VL MICA SHORAD (käytössä 2006 alk. Oman)
- SPADA 2000(käytössä 2007-2008 alk. Kuwait)
- SPYDER SR/MR (MR käytössä 2008 alk. Intia)
- SL-AMRAAM /CLAWS( 2005 USMC, 2008 UAE?)
- UMKHONTO IR/RADAR/GBL (2001 SA NAVY, FIN laivastossa 2008?)

VSHORAD tykit:
- NBS MANTIS (Bunderswehr 2011)

Mielipiteitä noista tai muista vaihtoehdoista?

Foorumilla taitaa olla ketju myös Crotalen korvaajasta? Mutta periaatteessa asiaa voidaan käsitellä yleisemmällä tasolla tässäkin vitjassa, puhutaanhan ilmatorjunnan kokonaisuudesta.

BAMSE kannattaa unohtaa, sillä se on 15 vuotta vanha eikä sitä käytä kuin ruotsalaiset itse. Turha sitoutua vanhaan järjestelmään, jonka tuotetuki on kyseenalainen.

SPADA on myöskin mielestäni parempi unohtaa heti kättelyssä. Alkuperämaa ei luo hirveää uskoa, ja järjestelmän ohjuksessa on vieläpä teknisesti kyseenalainen puoliaktiivinen tutkahakupää.

CAMM:n maasta laukaistava versio/järjestelmä lienee vielä kesken, ja Wikipedia sanoo, että Rapierin korvaaminen sillä alkaa n. 2020. Kerkiääkö meille? Ehkä. Positiivista olisi järjestelmän uutuus ja iso läntinen kehittäjämaa, jolloin tuotetuki on turvattu luultavasti vuosikymmeniksi eteenpäin. Lisäksi esimerkiksi ohjuksia mahtuu yhdelle lavetille 12 kpl. Vaan onko meillä koskaan varaa ostaa niitä ohjuksia? Haittapuoli on siis hinta, joka lienee korkea, kuten kaikissa länsimaissa järjestelmissä, joita tässä vertaillaan.


MICA olisi siinä mielenkiintoinen, että samaa ohjusta on saatavana sekä infrapuna- että tutkahakupäällä. Toisaalta ohjusten laatu vähän epäilyttää, sillä suurempia päivityksiä ei ole ainakaan julkisuudessa mainostettu (vrt. esim. Amraam), ja teknologia on pitkälti 1990-luvulta. Lisäksi noita järjestelmiä on mennyt/menossa Georgiaan, eli venäläiset saavat luultavasti/mahdollisesti niitä tulevaisuudessa tutkittavakseen sodan yhteydessä.


SL-AMRAAM/CLAWS on ymmärtääkseni pohjimmiltaan kuin NASAMS, mitä nyt johtokeskus ja ohjukset on pultattu HMMWV:n alustalle. En näe, että tämä olisi sen järkevämpi valinta kuin NASAMS:n lisähankinnat. Liikkuvuus tai toiminnan nopeus tuskin lisääntyy huomattavasti verrattuna Nasamsiin.

SPYDER SR/MR olisi monin tavoin mielenkiintoinen, ja se saattaa olla hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen. Kysymysmerkkinä on kuitenkin mahdollisesti Venäjän käsiin 080808-sodassa joutuneet järjestelmät, huoltovarmuus (= kaikki pitää ostaa kerralla, sotatilanteessa ei ole mitään mahdollisuutta saada nopeasti lisää ohjuksia) ja politiikka (sekä turvallisuus- että sisäpolitiikka).


UMKHONTO on vähän sama kuin Spyder, mutta laatu voi olla meille riittämätön. Vaikka ohjus kelpasi merivoimille toistakymmentä vuotta sitten, se ei tarkoita, että se kelpaisi maavoimille seuraaviksi vuosikymmeniksi. Lisäksi huoltovarmuus on jälleen ongelma, samoin kuin tuotetuki (pienen käyttäjäkunnan takia). Ehkä budjettiratkaisuna Umkhonto voisi olla vaihtoehto, jos pitäisi saada jotakin halvalla.

Oikeastaan hyvin moni noista yläpuolisista vaihtoehdoista on Nasamsin kanssa kilpaileva järjestelmä, siis teknisellä puolella. Tutka, komentokeskus ja ohjuslavetit ovat erillisiä, eivät yhdessä paketissa, kuten Crotalessa.

Näkisin, että hinta-laatu-suhteessa parhaaseen tulokseen päästäisiin varmaankin NASAMS:n lisähankinnoilla, tai mahdollisesti SL-AMRAAM:lla. Toisaalta yhteen järjestelmään nojaaminen on riskitekijä, jos siitä paljastuukin kriittinen haavoittuvuus. Tätä riskiä kuitenkin pienentää laajahko ohjusvalikoima, johon kuuluu myös infrapunahakuisia ohjuksia (Sidewinder 9X, tulevaisuudessa kai myös IRIS-T). Jos pitäisi valita jokin toinen järjestelmä, niin valintani olisi luultavasti CAMM. Siitä on myös näyttävä video, ja merkillepantavaa on, että ohjuksia on yhdellä lavetilla 12 kpl!

Mitä aiheeseen muutoin tulee, niin pidän mielenkiintoisena kandidaattina saksalaista LFK NG -ohjusta. Ongelma vain on, että kehitys näyttäisi kuolleen ja kupsahtaneen, sen verran vähän on aiheesta kuulunut viime vuosina. Jos ohjus kuitenkin sattuisi tulemaan tarjolle, niin siihen pohjautuva kevyt ajoneuvoasenteinen yhden lavetin järjestelmä (= hyvä liikkuvuus) yhdistettynä maltilliseen NASAMS-lisähankintaan voisi olla sopiva ratkaisu. Myös amerikkalainen perinteisesti Stingerin ajoneuvoalustaisena versiona tunnettu Avenger voisi olla yksi vaihtoehto, sillä uudempiin (konsepti?)versioihin on pultattu mm. Sidewinder 9X ja lennokkeja vastaan tarkoitettuja laseraseita.

Yksi ongelma tulee kyllä olemaan se, että hankintamäärät tulevat (jälleen kerran) supistumaan. En mitenkään usko, että kymmenen Crotale-patteria olisi mahdollista korvata vastaavalla määrällä. Suorituskyky voi kasvaa, mutta suojattavien kohteiden määrä tulee pienenemään. Hyvä olisi, jos saataisiin edes kuusi patteria uusia järjestelmiä, mutta nähtäväksi jää.

VSHORAD tykit:
- NBS MANTIS (Bunderswehr 2011)

Maksaa järkyttäviä summia:

The German Army has ordered a first batch of two systems, with more being planned. These two systems cost around €110.8 million, plus another €20 million for training and documentation purposes. In a follow-on contract, worth around €13.4 million, Rheinmetall will also deliver the corresponding ammunition to the German Army.[1]

Ei siis mitään järkeä. Lentokoneet eivät juuri tule kantamalle, ainakaan tulevaisuudessa, ja on vaikea nähdä, mitä kiinteää kohdetta pitäisi puolustaa noin kovalla tarmolla. Liikkuvien joukkojen suojaamiseen tuollainen ei mielestäni sovi, heikon ulottuvuuden ja korkeintaan kohtalaisen liikkuvuuden takia.

Hankinta saattaa olla perusteltavissa, jos tulevaisuudessa hylätään ilmavoimien hajautettuun tukeutumiseen perustuva ratkaisu. Tällöin voisi olla perusteltua hankkia parin-kolmen lentotukikohdan suojaamiseksi ohjusjärjestelmien lisäksi modernit tykkijärjestelmät ampumaan alas risteilyohjuksia ja liitopommeja.

Tykkipuolella kannattaa huomata myös RAPIDFire, joka on yhden lavetin 40 mm ilmatorjuntatykkijärjestelmä. Kysymysmerkkinä on lähinnä tuotetuki, sillä ainakaan vielä järjestelmä ei taida olla yhdessäkään maassa palveluskäytössä. RAPIDFirea voisi ajatella käytettävän joukkojen suojaamiseen monipuolisesti erilaisia uhkia vastaan, miksei myös kiinteämpien kohteiden suojaamiseen:

 
Stinger alkaa olemaan sen verran ehtoo puolella, että itse toivon että niitä ei hankita yhtään enempää.
 
Draco olisi myös mielenkiintoinen järjestelmä mutta ei liene ottanut tuulta alleen eli myynti on jäänyt ilmeisesti aika vähäiseksi. SkyRanger olisi varmasti monessa mielessä hyvä järjestelmä.
 
Stinger alkaa olemaan sen verran ehtoo puolella, että itse toivon että niitä ei hankita yhtään enempää.

Olen samaa mieltä ehtoopuolesta, mutta minulla on sinulle yksi kysymys:

Mitä olisi parempi (länsimaisiin aseisiin pohjautuva) ratkaisu joukkojen suojaamiseen vihollisen helikoptereilta ja muilta matalakorkeuksilla toimivilta ilma-aluksilta?

Kevyitä tykkijärjestelmiä (kuten Sergei, mutta huomattavasti modernimpi) ei tietääkseni ole, ja niiden taktinen merkitys on muutenkin kyseenalainen. Olkapääohjuksista ranskalainen Mistral, puolalainen Grom ja korealainen Chiron tuskin ovat juuri sen parempia kuin Stinger, koska PV valitsi Stingerin.

Tietysti voidaan ajatella, että olisi pitänyt ostaa lisää Bolideja, mutta sekin on suhteellisen iäkäs järjestelmä. Sitä paitsi puolustusvoimilla oli jo ennestään Bolideja, mutta silti päädyttiin ostamaan Stingereitä. Toisaalta on seikkoja (kantama, häirinnänsieto, hinta), jotka puhuvat Boliden puolesta kiinteiden kohteiden lähi-ilmatorjuntana, mutta ainakin taistelujoukkojen suojaamiseen PV on päätynyt hankkimaan Stingereitä.

SkyRanger olisi varmasti monessa mielessä hyvä järjestelmä.

Varmasti, mutta käsittääkseni sillä ei ole yhtään käyttäjää, ja kehitystyökin lienee (jäänyt) kesken. Siihen sisältyisi siis huomattavaa epävarmuutta ja korkeat kustannukset.

Kiinteämpi Skyshield on toki olemassa, mutta se on kiinteä järjestelmä. Taistelujoukkojen suojaamiseen se ei mielestäni sovellu kovinkaan hyvin.
 
Olen samaa mieltä ehtoopuolesta, mutta minulla on sinulle yksi kysymys:

Mitä olisi parempi (länsimaisiin aseisiin pohjautuva) ratkaisu joukkojen suojaamiseen vihollisen helikoptereilta ja muilta matalakorkeuksilla toimivilta ilma-aluksilta?

Kevyitä tykkijärjestelmiä (kuten Sergei, mutta huomattavasti modernimpi) ei tietääkseni ole, ja niiden taktinen merkitys on muutenkin kyseenalainen. Olkapääohjuksista ranskalainen Mistral, puolalainen Grom ja korealainen Chiron tuskin ovat juuri sen parempia kuin Stinger, koska PV valitsi Stingerin.

Tietysti voidaan ajatella, että olisi pitänyt ostaa lisää Bolideja, mutta sekin on suhteellisen iäkäs järjestelmä. Sitä paitsi puolustusvoimilla oli jo ennestään Bolideja, mutta silti päädyttiin ostamaan Stingereitä. Toisaalta on seikkoja (kantama, häirinnänsieto, hinta), jotka puhuvat Boliden puolesta kiinteiden kohteiden lähi-ilmatorjuntana, mutta ainakin taistelujoukkojen suojaamiseen PV on päätynyt hankkimaan Stingereitä.



Varmasti, mutta käsittääkseni sillä ei ole yhtään käyttäjää, ja kehitystyökin lienee (jäänyt) kesken. Siihen sisältyisi siis huomattavaa epävarmuutta ja korkeat kustannukset.

Kiinteämpi Skyshield on toki olemassa, mutta se on kiinteä järjestelmä. Taistelujoukkojen suojaamiseen se ei mielestäni sovellu kovinkaan hyvin.
Helppoa ja halpaa ratkaisua tuskin löytyy. Länsimaat ovat pitkään jo keskittyneet raskaampiin ilmatorjunta järjestelmiin sekä hävittäjillä tapahtuvaan toimintaan. Kehitystä ei vain oikein ole. Israelista voisi jotain löytyä mutta ei oikein man padina.

Idässä järjestelmiä kehitetään eritavalla mutta se on se no no suunta.
 
Helppoa ja halpaa ratkaisua tuskin löytyy. Länsimaat ovat pitkään jo keskittyneet raskaampiin ilmatorjunta järjestelmiin sekä hävittäjillä tapahtuvaan toimintaan. Kehitystä ei vain oikein ole. Israelista voisi jotain löytyä mutta ei oikein man padina.

Idässä järjestelmiä kehitetään eritavalla mutta se on se no no suunta.

Eli olemme samaa mieltä, että jotakin kuitenkin tarvitaan matalakorkeuksia vartenkin, Sergei ei riitä? :) Eikö Stinger nyt kuitenkin ole ihan riittävän hyvä (tai huonoista vaihtoehdoista vähiten huono)?

Yksi mielenkiintoinen idea, jota olen joskus pohtinut, olisi kehittää(/kehityttää) uusi olkapääohjus. Markkinarako on ollut jo pidemmän aikaa tarjonnan puutteessa, ja konfliktit tuskin vähentyvät lähivuosina.

Miltä kuulostaisi, jos Patrialla väsättäisiin uuden sukupolven olkapääohjus? Suomessa on osaava teollisuus, jolla on kokemusta mm. optiikan ja elektroniikan valmistamisesta. Kulujen laskemiseksi osa komponenteista (esim. hakupää IRIS-T:stä tai AIM-9X:stä sekä rakettimoottori) voitaisiin ostaa valmiina tai tuottaa lisenssillä Suomessa. Huoltovarmuus paranisi, kotimainen osaaminen lisääntyisi ja aseesta voisi tulla hyvä vientituotekin, koska länsimaissa ei vastaavaa ole.

Toinen vaihtoehto olisi kehityttää uuden sukupolven länsimainen olkapääohjus jollakin isolla valmistajalla. Sidewinder 9X:n hakupäällä varustettu Stingerin versio (RMP Block II), jonka kantamakin olisi ollut suurempi, ehti jo testausvaiheeseen ennen kuin projektilta vedettiin matto alta vuonna 2002 hiekkalaatikkoleikkien alettua. Kehitystyön maksamista loppuun voisi ajatella sijoituksena siltä osin, että saisimme modernin ja hyvin uhkakuviimme vastaavan aseen. Lisäksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat maksoivat F-16 E/F:n kehitystyön ja saa tiettävästi rojalteja, jos jokin toinen maa tilaa kyseisiä koneita. Miksipä ei tässäkin kävisi sellainen, että Suomi maksaisi uuden Stingerin kehitystyön loppuun ja saisi rojalteja muiden tilauksista, joita hyvin luultavasti tulee? Tämä vaihtoehto ei välttämättä olisi edes tolkuttoman kallis, kerran kehitystyö ehti jo noinkin pitkälle.

Meillä on toki ongelmamme, kuten pieni budjetti, mutta hyvä se on haaveilla. :cool:
 
Helppoa ja halpaa ratkaisua tuskin löytyy. Länsimaat ovat pitkään jo keskittyneet raskaampiin ilmatorjunta järjestelmiin sekä hävittäjillä tapahtuvaan toimintaan. Kehitystä ei vain oikein ole. Israelista voisi jotain löytyä mutta ei oikein man padina.

High Energy Laser. Siinä on kehitystä, mutta ei tarpeeksi nopeasti. Jotenkin tuntuu, että ohjustimet on tulleet tien päähän, mutta tuskin katoaa mihinkään tämän vuosisadan puolella, vaikka energia-aseet saisi kehitettyä todelliseksi sotilasvehkeeksi. Mutta jossain vaiheessa, jollakulla on niitä tarpeeksi syrjäyttämään ohjukset ilmatorjunnassa turhan kalliina.
 
Viimeksi muokattu:
Miten menisi joku Goalkeeper, Phalanx CIWS??? Lavetille tuo ja taistelujoukkojen viereen, sitten virta päälle ja odotellaan, kun kopukka lentää toiminta-alueelle?? Laivaanhan nuo on tarkoitettu, mutta jos se olisiki maantielaiva?? :D
 
High Energy Laser. Siinä on kehitystä, mutta ei tarpeeksi nopeasti. Jotenkin tuntuu, että ohjustimet on tulleet tien päähän, mutta tuskin katoaa mihinkään tämän vuosisadan puolella, vaikka energia-aseet saisi kehitettyä todelliseksi sotilasvehkeeksi. Mutta jossain vaiheessa, jollakulla on niitä tarpeeksi syrjäyttämään ohjukset ilmatorjunnassa turhan kalliina.

Mille etäisyydelle laserin teho riittää (täydellisissä oloissa)?

Ei laser ohjuksia korvaa. Ammus-IT on korvauksen kohteena.
 
Mille etäisyydelle laserin teho riittää (täydellisissä oloissa)?

Tällä hetkellä, mitä olemme nähneet, ei hyvin pitkälle. Mutta samaanaikaan laserilla on korjattu ilmakehän olosuhteita maassa oleville teleskoopeille, sillä mitataan säännöllisesti esim kuun etäisyyttä. Joten en usko että kyseessä on mahdottomuus että tämän vuosisadan puolella näemme noita ihan tosissaan. Mutta vastapallona, mikä olisi suositeltava etäisyys ilmatorjunnalle? 100 km pystyyn?
 
Back
Top