Märkiä päiväunia tai ei, ilmatorjunnan uusintalistalla on ainakin Crotale NG ja ehkä korvaavat hankinnat osalle Itk 61 tykkejä (osa jatkanee palveluksessa toistaiseksi hamaan tulevaisuuteen).
Uskon, että Sergeitä korvataan Stingereillä, kuten käsittääkseni on jo osittain tehty. Lisähankintoja saattaa olla suunnitteilla, sillä alkuperäinen Stinger-hankinta jäi ilmeisesti vajaaksi, ja siinä samassa ostaa helposti muutaman uuden laukaisulaitteen.
Myös Oerlikonit (35 ITK 88?) ovat varmaan elinkaarensa loppupäässä. Tuskin selviävät enää 10 vuotta enempää. Yksi mahdollinen korvaaja löytyy tämän viestin lopusta. Tosin pelkään, ettei rahaa ole, ja perustellusti voi kysyä, onko tuollainen it-tykki tarpeen sen enempää kuin Sergeikään, vai olisiko parempi hankkia esim. Stingereitä matalakorkeuksien ja katveiden kattamiseen ja NASAMS sitten korkeammalla lentäviä maaleja vastaan.
Netistä ei löydy montaa vaihtoehtoa noiden järjestelmien korvaajaksi lännessä. Idässä tavaraa on mutta tässä maailmantilanteessa tuskin moni uskoo sieltä mitään hankittavan.
Odota vaan Einomies pari vuotta, niin Sipilä ostaa meille kaiken kaluston idästä osana bilateraalikauppaa.
- BAMSE (käytössä 2008 alk. ruotsi)
- FLAADS/CAMM (kehitteillä, tulossa käyttöön 2016 GBR)
- VL MICA SHORAD (käytössä 2006 alk. Oman)
- SPADA 2000(käytössä 2007-2008 alk. Kuwait)
- SPYDER SR/MR (MR käytössä 2008 alk. Intia)
- SL-AMRAAM /CLAWS( 2005 USMC, 2008 UAE?)
- UMKHONTO IR/RADAR/GBL (2001 SA NAVY, FIN laivastossa 2008?)
VSHORAD tykit:
- NBS MANTIS (Bunderswehr 2011)
Mielipiteitä noista tai muista vaihtoehdoista?
Foorumilla taitaa olla ketju myös
Crotalen korvaajasta? Mutta periaatteessa asiaa voidaan käsitellä yleisemmällä tasolla tässäkin vitjassa, puhutaanhan ilmatorjunnan kokonaisuudesta.
BAMSE kannattaa unohtaa, sillä se on 15 vuotta vanha eikä sitä käytä kuin ruotsalaiset itse. Turha sitoutua vanhaan järjestelmään, jonka tuotetuki on kyseenalainen.
SPADA on myöskin mielestäni parempi unohtaa heti kättelyssä. Alkuperämaa ei luo hirveää uskoa, ja järjestelmän ohjuksessa on vieläpä teknisesti kyseenalainen puoliaktiivinen tutkahakupää.
CAMM:n maasta laukaistava versio/järjestelmä lienee vielä kesken, ja Wikipedia sanoo, että Rapierin korvaaminen sillä alkaa n. 2020. Kerkiääkö meille? Ehkä. Positiivista olisi järjestelmän uutuus ja iso läntinen kehittäjämaa, jolloin tuotetuki on turvattu luultavasti vuosikymmeniksi eteenpäin. Lisäksi esimerkiksi ohjuksia mahtuu yhdelle lavetille 12 kpl. Vaan onko meillä koskaan varaa ostaa niitä ohjuksia? Haittapuoli on siis hinta, joka lienee korkea, kuten kaikissa länsimaissa järjestelmissä, joita tässä vertaillaan.
MICA olisi siinä mielenkiintoinen, että samaa ohjusta on saatavana sekä infrapuna- että tutkahakupäällä. Toisaalta ohjusten laatu vähän epäilyttää, sillä suurempia päivityksiä ei ole ainakaan julkisuudessa mainostettu (vrt. esim. Amraam), ja teknologia on pitkälti 1990-luvulta. Lisäksi noita järjestelmiä on mennyt/menossa Georgiaan, eli venäläiset saavat luultavasti/mahdollisesti niitä tulevaisuudessa tutkittavakseen sodan yhteydessä.
SL-AMRAAM/CLAWS on ymmärtääkseni pohjimmiltaan kuin NASAMS, mitä nyt johtokeskus ja ohjukset on pultattu HMMWV:n alustalle. En näe, että tämä olisi sen järkevämpi valinta kuin NASAMS:n lisähankinnat. Liikkuvuus tai toiminnan nopeus tuskin lisääntyy huomattavasti verrattuna Nasamsiin.
SPYDER SR/MR olisi monin tavoin mielenkiintoinen, ja se saattaa olla hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen. Kysymysmerkkinä on kuitenkin mahdollisesti Venäjän käsiin 080808-sodassa joutuneet järjestelmät, huoltovarmuus (= kaikki pitää ostaa kerralla, sotatilanteessa ei ole mitään mahdollisuutta saada nopeasti lisää ohjuksia) ja politiikka (sekä turvallisuus- että sisäpolitiikka).
UMKHONTO on vähän sama kuin Spyder, mutta laatu voi olla meille riittämätön. Vaikka ohjus kelpasi merivoimille toistakymmentä vuotta sitten, se ei tarkoita, että se kelpaisi maavoimille seuraaviksi vuosikymmeniksi. Lisäksi huoltovarmuus on jälleen ongelma, samoin kuin tuotetuki (pienen käyttäjäkunnan takia). Ehkä budjettiratkaisuna Umkhonto voisi olla vaihtoehto, jos pitäisi saada jotakin halvalla.
Oikeastaan hyvin moni noista yläpuolisista vaihtoehdoista on Nasamsin kanssa kilpaileva järjestelmä, siis teknisellä puolella. Tutka, komentokeskus ja ohjuslavetit ovat erillisiä, eivät yhdessä paketissa, kuten Crotalessa.
Näkisin, että hinta-laatu-suhteessa parhaaseen tulokseen päästäisiin varmaankin NASAMS:n lisähankinnoilla, tai mahdollisesti SL-AMRAAM:lla. Toisaalta yhteen järjestelmään nojaaminen on riskitekijä, jos siitä paljastuukin kriittinen haavoittuvuus. Tätä riskiä kuitenkin pienentää laajahko ohjusvalikoima, johon kuuluu myös infrapunahakuisia ohjuksia (Sidewinder 9X, tulevaisuudessa kai myös IRIS-T). Jos pitäisi valita jokin toinen järjestelmä, niin valintani olisi luultavasti CAMM. Siitä on myös näyttävä video, ja merkillepantavaa on, että ohjuksia on yhdellä lavetilla 12 kpl!
Mitä aiheeseen muutoin tulee, niin pidän mielenkiintoisena kandidaattina saksalaista
LFK NG -ohjusta. Ongelma vain on, että kehitys näyttäisi kuolleen ja kupsahtaneen, sen verran vähän on aiheesta kuulunut viime vuosina. Jos ohjus kuitenkin sattuisi tulemaan tarjolle, niin siihen pohjautuva kevyt ajoneuvoasenteinen yhden lavetin järjestelmä (= hyvä liikkuvuus) yhdistettynä maltilliseen NASAMS-lisähankintaan voisi olla sopiva ratkaisu. Myös amerikkalainen perinteisesti Stingerin ajoneuvoalustaisena versiona tunnettu Avenger voisi olla yksi vaihtoehto, sillä uudempiin (konsepti?)versioihin on pultattu mm. Sidewinder 9X ja lennokkeja vastaan tarkoitettuja laseraseita.
Yksi ongelma tulee kyllä olemaan se, että hankintamäärät tulevat (jälleen kerran) supistumaan. En mitenkään usko, että kymmenen Crotale-patteria olisi mahdollista korvata vastaavalla määrällä. Suorituskyky voi kasvaa, mutta suojattavien kohteiden määrä tulee pienenemään. Hyvä olisi, jos saataisiin edes kuusi patteria uusia järjestelmiä, mutta nähtäväksi jää.
VSHORAD tykit:
- NBS MANTIS (Bunderswehr 2011)
Maksaa järkyttäviä summia:
The German Army has ordered a first batch of two systems, with more being planned. These two systems cost around €110.8 million, plus another €20 million for training and documentation purposes. In a follow-on contract, worth around €13.4 million, Rheinmetall will also deliver the corresponding ammunition to the German Army.
[1]
Ei siis mitään järkeä. Lentokoneet eivät juuri tule kantamalle, ainakaan tulevaisuudessa, ja on vaikea nähdä, mitä kiinteää kohdetta pitäisi puolustaa noin kovalla tarmolla. Liikkuvien joukkojen suojaamiseen tuollainen ei mielestäni sovi, heikon ulottuvuuden ja korkeintaan kohtalaisen liikkuvuuden takia.
Hankinta saattaa olla perusteltavissa, jos tulevaisuudessa hylätään ilmavoimien hajautettuun tukeutumiseen perustuva ratkaisu. Tällöin voisi olla perusteltua hankkia parin-kolmen lentotukikohdan suojaamiseksi ohjusjärjestelmien lisäksi modernit tykkijärjestelmät ampumaan alas risteilyohjuksia ja liitopommeja.
Tykkipuolella kannattaa huomata myös
RAPIDFire, joka on yhden lavetin 40 mm ilmatorjuntatykkijärjestelmä. Kysymysmerkkinä on lähinnä tuotetuki, sillä ainakaan vielä järjestelmä ei taida olla yhdessäkään maassa palveluskäytössä. RAPIDFirea voisi ajatella käytettävän joukkojen suojaamiseen monipuolisesti erilaisia uhkia vastaan, miksei myös kiinteämpien kohteiden suojaamiseen:
