Mainittakoon, että Crotalen ohjukset lienevät kohtuu halpoja, joten niillä kehtaa ampua jossakin määrin lennokkeja ja mahdollisesti myös pommeja. Risteilyohjuksia myös, mutta näkisin, että niitä ei ammuta ilman hyvää syytä, joten ne kai voisi ampua joka tapauksessa, oli ohjuksena mikä tahansa.
Aikaisemmin aloittamani keskustelu jossa oli tarkoitus keskustella Crotalen korvaajasta oli huono idea koska se johti juupas-eipäs kiistelyyn ja koko idea järjestelmän korvaamisesta kiistettiin raivokkaasti ja tunteella. Eipä kiinnosta siksi enää seurata sitä juttua.
Simppelit IT-tykit on eri juttu ja niillä voi ollakin jotain käyttöä mutta ilman teknologiaa niidenkin hyöty on rajallinen ja määrän pitäisi korvata laatu. Eri asia on sitten kannattaako kouluttaa tuhansittain tykkimiehiä satojen vanhojen Sergeiden käyttämiseksi Mini-UAV:n torjuntaan? Tässä siirryttäisiin takaisin 1960-luvulle.
Kokonaan toinen kysymys on sitten se, mitä tuollaisella järjestelmällä tekee tänä päivänä, saati tulevaisuudessa. Trendi on siirtyä täsmäaseisiin, jotka voidaan laukaista selvästi entistä kauempaa. Näin ollen voi pohtia, mikä on Crotalen rooli lentotukikohdan suojaamisessa v. 2025? Pelkkä Crotale ei pysty uhkaamaan 10 kilometristä JDAM:n (/venäläisen vastineen) pudottavaa rynnäkköhävittäjää. Tarve on NASAMS:lle selvästi nykyistä suorituskykyisemmällä ohjuksella (ESSM-AMRAAM-hybridi) varustettuna. Crotale (tai vastaava järjestelmä) voidaan kuitenkin ajatella tarpeelliseksi katveiden kattamista varten, koska matalahyökkäykset ovat yhä relevantti uhka. Toisaalta itse ajattelisin, että tähän riittäisi huomattavasti edullisempi olkapääohjus tai ilmatorjuntatykkikin.
Olen samoilla linjoilla, mikään palopuhe ei riitä muuttamaan sitä että jokainen järjestelmä vanhenee ja sen myötä ko. systeemi muuttuu eäluotettavaksi ja puutteet korostuvat. Ei se auta vaikka jokin ohjus yltäisi 20 kilometrin korkeuteen ja jos sillä kyetään ampumaan alas matkustajakone jossa ei ole elektronista häirintää tai ohjusjärjestelmää ei häiritä tai sitä vastaan ei isketä mitenkään etukäteen. Kaikki varmaan ymmärtävät ketä siteeraan ja mitä tapausta tarkoitan?
Luulen että vaikuttaminen matalalla lentäviin lennokeihin ja muihin hitaisiin maaleihin olisi järkevintä hoitaa MANPADs-ratkaisulla. RBS-70 ei ole huono siinä koska ohjukset ovat halpoja. Myös IP-ohjus on hyvä vaihtoehto jos niitä on runsaasti.
Heitteet eli kaukolaukaistavat ohjukset ja pommit on sitten eri asia ja vaativat jotain muuta. Järjestelmälla pitää olla kantamaa tietysti koska minusta on fiksumpaa havaita maali (laukaiseva lavetti)mahdollisimman aikaisin ja yrittää tuhota sitä kuin koettaa torjua sen laukaisemia heitteitä.
On selvää että myös heitteitä pitäisi pystyä torjumaan ainakin tärkeiden kohteiden suojauksessa. Uskon kuitenkin että eniten hyötyä on asejärjestelmän verkottuneisuudesta ja hajautettavuudesta kuten NASAMSissa. Pitää muistaa että risteilyohjusten torjunta ei vaadi korkeatorjuntakykyä vaan tarkkuutta ja järjestelmältä nopeutta/korkeaa automaatiota sekä tarvittaessa volyymia.
NASAMS voi levittää lonkeronsa (TEL)jopa 20 km etäisyydelle kohteesta ja eri suuntiin joten suojattava alue pinta-alaltaan kasvaa huomattavasti. GM 403 ja Sentinel tutkilla pienikin maali voidaan havaita riittävän ajoissa jotta siihen ehditään vaikuttaa. En näe että tässä suhteessa valtakunnan kiinteät kohteet olisivat niin suuri ongelma kuin maavoimien suojaaminen.
Eri hakupäillä on omat etunsa. Mielestäni ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä liialliseen vastakkainasetteluun tutkahakupään ja infrapunahakupään välillä. Molemmilla on omat etunsa ja haittansa. Tärkeintä tällä saralla on mielestäni kuitenkin hinta, jossa infrapunahakupää on luultavasti etulyöntiasemassa, ja häirinnänsietokyky, jonka arviointi julkisten lähteiden valossa on vaikeaa.
Mitä tulee Umkhontoon, on syytä muistaa, että ohjuksen "mid-course update" datalinkin kautta ei ole mitenkään poikkeuksellinen ominaisuus. Vastaava LOAL-kyvyn mahdollistava datalinkki on osa montaa muutakin ohjusta, kuten esimerkiksi AIM-9X Block II ja MICA.
En ole vastaikkainasettelemassa ja siksi sanoin että ITO-05M ja ITO-15 ovat toisiaan täydentäviä juurikin eri hakumenetelmien suhteen.
Onko AIM-9X Block II:ssa tutkadatalinkkiä? Enpä usko ja Micasta en tiedä. Sen tiedän että ITO-04 on meillä koeteltu järjestelmä jonka kehittämiseen on pystynyt osallistumaan myös pienen suomen merivoimat. Se on poikkeuksellista. Myös Ruotsin merivoimat olisivat hankkineet järjestelmiä Visby-korvetteihinsa mutta säästöt söivät mahdollisuuden.
Järjestelmä ei ole nykyään poikkeuksellinen mutta siinä on ideaa ja kuten olen sanonut, aikaisemmin: 8 maalin yhtäaikainen torjunta onnistuu. Säteenseurantaa käyttävät järjestelmät eivät ole tässä hyviä vaikka ne kykenevät osumaan tarkasti. IR-ohjus jossa on moderni, kuvantava hakupää kykenee kyllä havaitsemaan ohjukset. Umkhontossa on myös suurin taistelukärki luokassaan, 23 kg joka on jopa painavampi kuin AMRAAMin nykyinen tst-lataus. Sen ei tarvitse edes osua ihan kohdalle.
En siis usko, että jokasään toimintakyvyssä on suurta eroa eri hakupäiden välillä, jos ohjuksessa vain on datalinkki. Pahimmassa hernerokkasumussa voi olla jotakin eroa, mutta muuten tuskin. Infrapunahakupään passiivisuus on kavalaa maalille, kuten mainitsitkin, mutta en usko, että tutkahakupäisen ohjuksenkaan väistäminen on ihan helppoa. Kuski vain kuolee ahdistuneena.
Eroa hakeutumisessa ei ole muuten varmaan mutta se että maalin tutkavaroitin alkaa ulvomaan antaa kuskille tai ELSO-järjestelmälle kyllä mahdollisuuksia se on selvä. Ohjuksen harhauttaminen voi olla vaikeaa mutta tieto siitä että ohjus on tulossa kohti antaa mahdollisuuden. IR-ei anna mitään aktiivista tietoa ja ainoastaan kehittyneimpien lentokoneiden järjestelmät voivat ehkä havaita passiivisen IR-ohjuksen mikäli näkevät laukaisusta tulevan välähdyksen. Muutoin IR-ohjuksesta ei tiedä mitään saati suunnasta josta se on tulossa=väistely mahdotonta.
Yhdysvaltain kokemukset viime sodista ja konetappioista ilmatorjunnalle johtivat juurikin mm.F-35:n EO-DAS järjestelmän kehittämiseen. Analyyseista kävi ilmi että valta-osassa tapauksista pilotti ei tiennyt olevansa ohjuksen maalina=ei tiennyt että joku ampui kohti. On mahdotonta yrittää väistää/vaikuttaa kohti tulevaan ohjukseen jos ei tiedä että koska se on tulossa.
Se Crotale kykenee kolkkaamaan niitä JDAM:eja taivaalta ainakin jossakin määrin ja tuon tyyppisen ohjuksen pitäisi olla kohtuuhintainen. Ohjus on nopea, joten pitäisi keretä pudottamaan useammankin pommin, ja säästä huolimatta, joten sillä on siinä etu ylitse Boliden
Yksittäisen pommin torjuminen ei tuolla kalustomäärällä(10-20 järjestelmää) ole merkittävää koska siinä loppuvat ohjukset ja vaunut pian kesken.
Lisäksi Crotalen heikkous on monimaalikyvyn ja pystylaukaisukyvyn puute. Lavetti on sijoitettava aukealle ja tutkaa ei voida nostaa esim. puiden tai rakennusten yläpuolelle havaitsemaan katveita tehokkaammin. Itse järjestelmä on toki kompakti ja yksnkertainen mutta nykyisellään vanhahtava ja haavoittuva.
Ainoa järkevä mahdollisuus lisätä Crotale-järjestelmän kykyä ja elinikää olisi Shikra 3D Multibeam tutkan integroiminen mutta en tiedä onnistuuko enää Pasin alustalle. Toisaalta mikäli tutka olisi erillään ja vielä nostettava niin Pasiin jäisi vain ohjukset ja se olisi kevyempi ja liikkuvampi. Ohjus lavetti modifioituna niin että pystylaukaisu metsän keskeltä/talojen katveista ja monispektraalisen naamioverkon takaa antaisi lisää selviytymiskykyä. TST-keskus ja tutka sensoreineen voisivat sijaita eri ajoneuvossa optimaalisella paikalla jolloin lavetin tai keskuksen menettäminen ei tuhoaisi molempia kerralla.
Shikra 3D perustuu Thales SMART-S Mk2 monisädetutkaan joka on melkoisen kehittynyt sensori. Shikra/SMART-S kykenee ohjaamaan myös tykkejä joten mahdollisuus esim. Bofors 40mm Mk3 it-tykin integroimiselle samaan järjestelmään olisi olemassa. Sillä saataisiin 3P-ammuksen vaikutuskyky 4 km etäisyydelle ilmamaaliin. Halpaversiona olisi sitten Itk 61-95 kylkeen linkitettynä?:
http://www.army-technology.com/projects/crotale/
https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/Datasheet Smart_Smk2_DS152_10_12_HR.pdf
RBS-70 vertaaminen Crotaleen on minusta hieman ontuvaa koska kyseessä on MANPAD-VSHORAD vs. raskas it-lavetti/ SHORAD. En tiedä tarkemmin, voi olla että nuo toimivat samassa taktisessa roolissa.
Uskon että MANPADit suhteellisen halpuutensa vuoksi ovat paras torjuntakeino pienille ja keskikokoisille UAV:lle tulevaisuudessa. TJ-tutkan ja tuliasema päätteen avulla ne ovat edelleen tehokkaita verkottuneena ja yksinäänkin. Kantama on sitten heikkous.
Raskaat ja korkealla lentävät UAV:t on sitten eri juttu.