Ilmatorjunta

Iso-Mursu kirjoitti:
Olen monesti nähnyt märkiä päiväunia että Suomi tekisi Boliden jatkohankinnan. Eli tilaisi samanlaisen erän järjestelmiä kuin 2000-luvun alussa.

Saataisiin jaettua mekanisoiduille ja moottoroiduille taisteluosastoille kullekkin 2 * ajoneuvopohjaiset laukaisualustat.

Sen päälle sitten voitaisiin tarjota edes vähän suojaa vaikka 3 alueelliselle prikaatille. Tai 4 lentotukikohdalle.

Mutta erikoisolosuhteet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Erikoisolosuhde taitaa olla se, että Suomella on pohjoismaiden (pl. Islanti) pienin puolustusbudjetti, mutta vahvempi ilmatorjunta kuin kaikilla pohjoismailla ja baltian mailla yhteensä. Hyvä välissä muistella mittasuhteita vaikerruksen keskellä.
 
Lurker kirjoitti:
Erikoisolosuhde taitaa olla se, että Suomella on pohjoismaiden (pl. Islanti) pienin puolustusbudjetti, mutta vahvempi ilmatorjunta kuin kaikilla pohjoismailla ja baltian mailla yhteensä. Hyvä välissä muistella mittasuhteita vaikerruksen keskellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitä kun on itkijänaisten sukua ja huollon AU
 
Lurker kirjoitti:
Erikoisolosuhde taitaa olla se, että Suomella on pohjoismaiden (pl. Islanti) pienin puolustusbudjetti, mutta vahvempi ilmatorjunta kuin kaikilla pohjoismailla ja baltian mailla yhteensä. Hyvä välissä muistella mittasuhteita vaikerruksen keskellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko näin?
 
Ressu70 kirjoitti:
Onko näin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin lähelle. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi käyttävät selkeästi Suomea enemmän rahaa, Tanska sen sijaan on hyvin samoissa lukemissa kanssamme. Sopivasti valuuttojen kursseja ja sisällytettäviä kuluja muuntelemalla voitaisiin varmaankin kääntää budjetit miten päin halutaan. Mutta, selvästi me olemme Pohjoismaiden (pl. Islanti) häntäpäätä.

Entäpä sitten pohjoismaiden ja Baltian ilmatorjunta?

Tanska:

Ei ilmatorjuntaa.

Norja:

NASAMS (määrä tuntematon, tosin järjestelmän tutkia toimitettu Norjalle 24 kpl vrt. Suomen 12 - toisaalta kokoonpanoissa voi olla muitakin vaihteluita maiden välillä))

Ruotsi:

IRIS-T SLS (ensimmäiset toimitukset 2016 - joidenkin tietojen mukaan korvaa RBS-15:n)
BAMSE (demonstraatiokäytössä, hätätilassa voinee käyttää sotatoimissakin)
MIM-23 HAWK
RBS-70 MANPADS

Suomi:

NASAMS (24 laukaisulavettia)
Crotale (20 laukaisulavettia)
ASRAD-R (16 laukaisulavettia)
RBS-70 MANPADS (ainakin 45 + 16 laukaisulaitetta)
Stinger MANPADS (korkeintaan 110 laukaisulaitetta, ehkä vähemmän?)

Viro:

Mistral MANPADS (40 laukaisulaitetta?)

Latvia:

RBS-70 MANPADS (10 laukaisulaitetta)

Liettua:

RBS-70 MANPADS (21 laukaisulaitetta)
Stinger MANPADS (8 laukaisulaitetta)
Grom MANPADS (X laukaisulaitetta)
NASAMS (tilauksessa, tulossa 4 patteria, sopimuksen arvo tosin vain n. 100 miljoonaa euroa - alle kolmannes Suomen tilauksesta)


Äkkiseltään on helppo laskea, että Suomella on mieskuljetteisia laukaisulaitteita enemmän kuin muilla yhteensä, ehkä jopa kaksi kertaa niin paljon.

Raskaampien järjestelmien osalta tilanne ei ole ihan selvä. Norjalaisten NASAMS-vahvuus olisi tutkien määrän perusteella tuplasti Suomen vahvuinen, toisaalta on kuulunut viestiä, että Norjalla olisi osa kalustosta koipussitettuna (mm. Kroatiaan kaupiteltu). Tutkien määrä voi myös vaihdella eri maiden kokoonpanoissa, ja Norjan tutkat ovat vanhempaa ja heikompaa mallia kuin Suomessa. Myös ampumatarvikkeet voivat muodostaa pullonkaulan, Suomi johtaa Norjaa varastossa olevien AMRAAM-ohjusten määrässä maiden ilmavoimien ollessa suhteellisen samankokoiset.

Ruotsalaisilla on paperilla kohtuullisesti kalustoa. Käytännössä operaattoreista voi sen sijaan tulla pula. Wikipedian mukaan heillä on kaksi pientä IT-pataljoona. Käytännössä veikkaan, että ruotsalaiset pystyvät suojaamaan muutaman kohteen HAWK- ja BAMSE-kalustolla sekä lisäksi rajallisesti maavoimien joukkoja RBS-70-kalustolla. Aika heikkoa siis.

Ammusilmatorjuntaa en ottanut lukuihin, mutta sen pitäisi vahvistaa Suomen asemaa entisestään. Pohjoismaista Ruotsilla on joitakin kymmeniä CV9040:n pohjalle rakennettuja IT-panssarivaunuja (montako lie sitten ammattiarmeijan rullissa?), mutta muutoin pohjoismaat ovat Suomea lukuunottamatta ilman ammusilmatorjuntaa. Baltian maista Virolla on vajaa 100 Sergeitä, Latvialla 18 kpl tutkaohjattuja 40 mm Boforseja ja Liettualla toiset 18 kpl. Tähän nähden Suomen useat sadat Sergeit, joista useita kymmeniä on modernisoitu, pieni määrä (16 kpl?) tutkaohjattuja 35 mm Oerlikoneja ja 6 kpl Marksmaneja muodostavat ihan varteenotettavan voiman, päälle vielä tuhannet(?) ITKK:t.
 
Huhta kirjoitti:
Ainakin lähelle. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi käyttävät selkeästi Suomea enemmän rahaa, Tanska sen sijaan on hyvin samoissa lukemissa kanssamme. Sopivasti valuuttojen kursseja ja sisällytettäviä kuluja muuntelemalla voitaisiin varmaankin kääntää budjetit miten päin halutaan. Mutta, selvästi me olemme Pohjoismaiden (pl. Islanti) häntäpäätä.

Entäpä sitten pohjoismaiden ja Baltian ilmatorjunta?

Tanska:

Ei ilmatorjuntaa.

Norja:

NASAMS (määrä tuntematon, tosin järjestelmän tutkia toimitettu Norjalle 24 kpl vrt. Suomen 12 - toisaalta kokoonpanoissa voi olla muitakin vaihteluita maiden välillä))

Ruotsi:

IRIS-T SLS (ensimmäiset toimitukset 2016 - joidenkin tietojen mukaan korvaa RBS-15:n)
BAMSE (demonstraatiokäytössä, hätätilassa voinee käyttää sotatoimissakin)
MIM-23 HAWK
RBS-70 MANPADS

Suomi:

NASAMS (24 laukaisulavettia)
Crotale (20 laukaisulavettia)
ASRAD-R (16 laukaisulavettia)
RBS-70 MANPADS (ainakin 45 + 16 laukaisulaitetta)
Stinger MANPADS (korkeintaan 110 laukaisulaitetta, ehkä vähemmän?)

Viro:

Mistral MANPADS (40 laukaisulaitetta?)

Latvia:

RBS-70 MANPADS (10 laukaisulaitetta)

Liettua:

RBS-70 MANPADS (21 laukaisulaitetta)
Stinger MANPADS (8 laukaisulaitetta)
Grom MANPADS (X laukaisulaitetta)
NASAMS (tilauksessa, tulossa 4 patteria, sopimuksen arvo tosin vain n. 100 miljoonaa euroa - alle kolmannes Suomen tilauksesta)


Äkkiseltään on helppo laskea, että Suomella on mieskuljetteisia laukaisulaitteita enemmän kuin muilla yhteensä, ehkä jopa kaksi kertaa niin paljon.

Raskaampien järjestelmien osalta tilanne ei ole ihan selvä. Norjalaisten NASAMS-vahvuus olisi tutkien määrän perusteella tuplasti Suomen vahvuinen, toisaalta on kuulunut viestiä, että Norjalla olisi osa kalustosta koipussitettuna (mm. Kroatiaan kaupiteltu). Tutkien määrä voi myös vaihdella eri maiden kokoonpanoissa, ja Norjan tutkat ovat vanhempaa ja heikompaa mallia kuin Suomessa. Myös ampumatarvikkeet voivat muodostaa pullonkaulan, Suomi johtaa Norjaa varastossa olevien AMRAAM-ohjusten määrässä maiden ilmavoimien ollessa suhteellisen samankokoiset.

Ruotsalaisilla on paperilla kohtuullisesti kalustoa. Käytännössä operaattoreista voi sen sijaan tulla pula. Wikipedian mukaan heillä on kaksi pientä IT-pataljoona. Käytännössä veikkaan, että ruotsalaiset pystyvät suojaamaan muutaman kohteen HAWK- ja BAMSE-kalustolla sekä lisäksi rajallisesti maavoimien joukkoja RBS-70-kalustolla. Aika heikkoa siis.

Ammusilmatorjuntaa en ottanut lukuihin, mutta sen pitäisi vahvistaa Suomen asemaa entisestään. Pohjoismaista Ruotsilla on joitakin kymmeniä CV9040:n pohjalle rakennettuja IT-panssarivaunuja (montako lie sitten ammattiarmeijan rullissa?), mutta muutoin pohjoismaat ovat Suomea lukuunottamatta ilman ammusilmatorjuntaa. Baltian maista Virolla on vajaa 100 Sergeitä, Latvialla 18 kpl tutkaohjattuja 40 mm Boforseja ja Liettualla toiset 18 kpl. Tähän nähden Suomen useat sadat Sergeit, joista useita kymmeniä on modernisoitu, pieni määrä (16 kpl?) tutkaohjattuja 35 mm Oerlikoneja ja 6 kpl Marksmaneja muodostavat ihan varteenotettavan voiman, päälle vielä tuhannet(?) ITKK:t.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä yhteenveto, mutta Tanskan osalta lukuihin pitää ottaa mukaan fregattien IT. Yksi argumenttihan oli Tanskassa näitä tilattaessa, että maa voi niiden myötä luopua maasijoitteisesta IT:stä. Tanskan pieni pinta-ala huomioiden siinä voi tietysti olla perääkin.
 
Hanski kirjoitti:
Hyvä yhteenveto, mutta Tanskan osalta lukuihin pitää ottaa mukaan fregattien IT. Yksi argumenttihan oli Tanskassa näitä tilattaessa, että maa voi niiden myötä luopua maasijoitteisesta IT:stä. Tanskan pieni pinta-ala huomioiden siinä voi tietysti olla perääkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Noo, mutta tuolla laskutavalla voisi mennä pohja pois Suomen muita pohjoismaita ja Baltiaa yhteensä vahvemmalta ilmatorjunnalta. ;)

Kun alkaa laskea, niin Iver Huitfeldteista, Absaloneista ja Norjan Fridtjof Nanseneista löytyy aika pirullisesti ilmatorjuntakykyä... vähän eri luokkaa kuin Suomen Haminat ja Hämeenmaat. Noh, onneksi sentään ruotsalaisten merellinen ilmatorjunta päihitetään, se on se pääasia! :cool:
 
Huhta kirjoitti:
Ainakin lähelle. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi käyttävät selkeästi Suomea enemmän rahaa, Tanska sen sijaan on hyvin samoissa lukemissa kanssamme. Sopivasti valuuttojen kursseja ja sisällytettäviä kuluja muuntelemalla voitaisiin varmaankin kääntää budjetit miten päin halutaan. Mutta, selvästi me olemme Pohjoismaiden (pl. Islanti) häntäpäätä.

Entäpä sitten pohjoismaiden ja Baltian ilmatorjunta?

Tanska:

Ei ilmatorjuntaa.

Norja:

NASAMS (määrä tuntematon, tosin järjestelmän tutkia toimitettu Norjalle 24 kpl vrt. Suomen 12 - toisaalta kokoonpanoissa voi olla muitakin vaihteluita maiden välillä))

Ruotsi:

IRIS-T SLS (ensimmäiset toimitukset 2016 - joidenkin tietojen mukaan korvaa RBS-15:n)
BAMSE (demonstraatiokäytössä, hätätilassa voinee käyttää sotatoimissakin)
MIM-23 HAWK
RBS-70 MANPADS

Suomi:

NASAMS (24 laukaisulavettia)
Crotale (20 laukaisulavettia)
ASRAD-R (16 laukaisulavettia)
RBS-70 MANPADS (ainakin 45 + 16 laukaisulaitetta)
Stinger MANPADS (korkeintaan 110 laukaisulaitetta, ehkä vähemmän?)

Viro:

Mistral MANPADS (40 laukaisulaitetta?)

Latvia:

RBS-70 MANPADS (10 laukaisulaitetta)

Liettua:

RBS-70 MANPADS (21 laukaisulaitetta)
Stinger MANPADS (8 laukaisulaitetta)
Grom MANPADS (X laukaisulaitetta)
NASAMS (tilauksessa, tulossa 4 patteria, sopimuksen arvo tosin vain n. 100 miljoonaa euroa - alle kolmannes Suomen tilauksesta)


Äkkiseltään on helppo laskea, että Suomella on mieskuljetteisia laukaisulaitteita enemmän kuin muilla yhteensä, ehkä jopa kaksi kertaa niin paljon.

Raskaampien järjestelmien osalta tilanne ei ole ihan selvä. Norjalaisten NASAMS-vahvuus olisi tutkien määrän perusteella tuplasti Suomen vahvuinen, toisaalta on kuulunut viestiä, että Norjalla olisi osa kalustosta koipussitettuna (mm. Kroatiaan kaupiteltu). Tutkien määrä voi myös vaihdella eri maiden kokoonpanoissa, ja Norjan tutkat ovat vanhempaa ja heikompaa mallia kuin Suomessa. Myös ampumatarvikkeet voivat muodostaa pullonkaulan, Suomi johtaa Norjaa varastossa olevien AMRAAM-ohjusten määrässä maiden ilmavoimien ollessa suhteellisen samankokoiset.

Ruotsalaisilla on paperilla kohtuullisesti kalustoa. Käytännössä operaattoreista voi sen sijaan tulla pula. Wikipedian mukaan heillä on kaksi pientä IT-pataljoona. Käytännössä veikkaan, että ruotsalaiset pystyvät suojaamaan muutaman kohteen HAWK- ja BAMSE-kalustolla sekä lisäksi rajallisesti maavoimien joukkoja RBS-70-kalustolla. Aika heikkoa siis.

Ammusilmatorjuntaa en ottanut lukuihin, mutta sen pitäisi vahvistaa Suomen asemaa entisestään. Pohjoismaista Ruotsilla on joitakin kymmeniä CV9040:n pohjalle rakennettuja IT-panssarivaunuja (montako lie sitten ammattiarmeijan rullissa?), mutta muutoin pohjoismaat ovat Suomea lukuunottamatta ilman ammusilmatorjuntaa. Baltian maista Virolla on vajaa 100 Sergeitä, Latvialla 18 kpl tutkaohjattuja 40 mm Boforseja ja Liettualla toiset 18 kpl. Tähän nähden Suomen useat sadat Sergeit, joista useita kymmeniä on modernisoitu, pieni määrä (16 kpl?) tutkaohjattuja 35 mm Oerlikoneja ja 6 kpl Marksmaneja muodostavat ihan varteenotettavan voiman, päälle vielä tuhannet(?) ITKK:t.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä kooste, kiitos tästä. Yllättävänkin kapea kalustovalikoima naapureilla.
 
Hanski kirjoitti:
Hyvä yhteenveto, mutta Tanskan osalta lukuihin pitää ottaa mukaan fregattien IT. Yksi argumenttihan oli Tanskassa näitä tilattaessa, että maa voi niiden myötä luopua maasijoitteisesta IT:stä. Tanskan pieni pinta-ala huomioiden siinä voi tietysti olla perääkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun tässä alettiin saivartelemaan niin saivarrellaan sitten. Ilmatorjunta on Suomessa määritelmällisesti Maavoimien aselaji, jota ohjaa Ilmatorjunnan tarkastaja. Ilmatorjunta-aselajiin ei Suomessa kuulu alukset, siispä verrattaessa Suomen ilmatorjuntaa muihin on syytä sisältää muiltakin vain samat komponentit.

Myös sotilasenglannissa ilmatorjunta (Ground-Based Air Defence) ja alusten ilmapuolustus (Anti-Air Warfare) erotetaan selkeästi toisistaan.
 
fulcrum kirjoitti:
Asiaa voi tietysti miettiä niinkin päin että on masentavaa että Suomen melko vaatimaton it-kyky onkin Pohjois-Euroopan mittapuulla erinomainen :(
Klikkaa laajentaaksesi...


Foorumidefaitismi ei petä koskaan. :)

Ajattelen mieluummin, että Suomi on viimeinen pysäytystasa Euroopan pohjoisella laidalla ennen Pohjois-Atlanttia. Olen mieluummin perkeleen kovan soturikansan ylpeä edustaja. :cool:
 
Tässä Sergei-porukalle miettimistä.....

dc49e94975b14eeaaeef0ebeff69058e.jpg
 
Alabino21042017-34-X2.jpg


The TOR-M2DT is a Russian-made short-range air defense missile system using the TOR-M2 missile launcher station. The system is especially designed to be used for Arctic region based on the chassis of the DT-30PM tracked all-terrain vehicle which consists of two tracked vehicle units linked by a steering mechanism. The second vehicle is used to carried the TOR-M2 missile launcher station.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.armyrecognition.com/russ...t_specifications_pictures_video_12104174.html


Alabino21042017-36-X2.jpg


Alabino21042017-37-X2.jpg

http://www.vitalykuzmin.net/Military/Victory-Day-Rehearsal-in-Alabino-21April2017/
 
Alabino21042017-41-X2.jpg

Pantsir-SA air defence system on DT-30PM transporter chassis

Alabino21042017-44-X2.jpg


Alabino21042017-47-X2.jpg


Selvisi tämäkin asia. Ei tilaa ammuksille, mutta voiko tuon jättää paikoilleen jonnekkin ja ohjata etänä hytistä on toinen asia.
 
Alusta on varmaankin ns. runko-ohjattu eli ohjaus tapahtuu vaunujen välissä olevalla hydrauliikalla kuten kaikissa telakuorma-autoissa. Eli ei voi jos tarkoitit vaunujen irroittamista toisistaan tai voi sillä etuvaunulla tietty ajaa, mutta vain suoraan.


Läntisissä kevyissä it-järjestelmissä on joissain etäkäyttömahdollisuus. Eli hallintalaitteet on irroitettavia ja kannettavia kokonaisuuksia. Kaapelit kiinni lavettiin ja hallintalaitteet kantoon. Sama koskee tutkia tai vaikka viestiasemia.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top