Ilmatorjunta

Harmikun ei saannur otettua kuvaa. Oli veijarit presuttanut sergein senverran huonosti että kuorma-auton lavalla ollut sergein pressu pullisteli aika uhkaavasti motarilla kun ajoi edessä. Näytti aivan tutkapallolta :D . Ilme ensiksi oli että mitä helvettiä nuo jätkät kuljettaa.


About 10 kuorma-autoa sergeit lavoilla.

Onko sellainen kuin 23 ITK 95 tuttu?
 
Olisi mielenkiintoista tietää, miten Saksassa ilmatorjunnan kehitys menees sujuu. Siellähän oli suunnitteilla nimellä LFK NG tunnettu kevyt IR-hakuinen ilmatorjuntaohjus, kuten myös pyöräalustainen moderni it-vaunu 35 mm revolveritykillä (Skyranger?). On ollut niin hiljaista, että voisi luulla kaiken kehitystyön loppuneen. Mutta onkohan sentään näin huonosti?

AMV:n alustalle pultattuna tuollainen Skyranger-torni voisi olla aika mukava valinta keinovalikoimaan, mikäli ei haluta luopua ammusilmatorjunnasta kokonaan. Kallishan se lienee, mutta ei sitä nyt hankittaisikaan kuin tärkeimmille joukoille maksimissaan muutama kymmenen kappaletta.

m02008062000023.jpg
 
Olisi mielenkiintoista tietää, miten Saksassa ilmatorjunnan kehitys menees sujuu. Siellähän oli suunnitteilla nimellä LFK NG tunnettu kevyt IR-hakuinen ilmatorjuntaohjus, kuten myös pyöräalustainen moderni it-vaunu 35 mm revolveritykillä (Skyranger?). On ollut niin hiljaista, että voisi luulla kaiken kehitystyön loppuneen. Mutta onkohan sentään näin huonosti?

AMV:n alustalle pultattuna tuollainen Skyranger-torni voisi olla aika mukava valinta keinovalikoimaan, mikäli ei haluta luopua ammusilmatorjunnasta kokonaan. Kallishan se lienee, mutta ei sitä nyt hankittaisikaan kuin tärkeimmille joukoille maksimissaan muutama kymmenen kappaletta.

m02008062000023.jpg

Olisi hyvä saatto toiminnassa.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, miten Saksassa ilmatorjunnan kehitys menees sujuu. Siellähän oli suunnitteilla nimellä LFK NG tunnettu kevyt IR-hakuinen ilmatorjuntaohjus, kuten myös pyöräalustainen moderni it-vaunu 35 mm revolveritykillä (Skyranger?). On ollut niin hiljaista, että voisi luulla kaiken kehitystyön loppuneen. Mutta onkohan sentään näin huonosti?

AMV:n alustalle pultattuna tuollainen Skyranger-torni voisi olla aika mukava valinta keinovalikoimaan, mikäli ei haluta luopua ammusilmatorjunnasta kokonaan. Kallishan se lienee, mutta ei sitä nyt hankittaisikaan kuin tärkeimmille joukoille maksimissaan muutama kymmenen kappaletta.

m02008062000023.jpg
Sen takana on vissiin ASRAD, Bolide ohjuksen kanssa
 
Olet muuten oikeassa tuossa tulinopeudessa! Olin jotenkin harhakäsityksessä, että kyse olisi ollut vielä vanhemmasta aseistuksesta. Reilu 300 laukausta minuutissa ei ole ihan surkea, vaikka Oerlikonin ~1000 laukauksesta jäädäänkin jälkeen.

Ampumavalmiiden ammusten määrä jää tosin edelleen hiertämään, mutta kaipa sillä 3x8 laukauksellakin tekee jotakin. Jos ammutaan kolme kahdeksan kranaatin pursketta yhteen maaliin, niin luulisi jonkin kranaatin kukkuvan edes herätteestä. Tonttiinhan yksi herätteellä räjähtävä ammus ei etenkään maatalouskoneen kaltaista maalia luultavasti tuo, mutta jos edes pajalle vie, niin hyvä.

Olen itse ajatellut, että lennokkien takia suuntautuminen alkaa mennä isompiin kalibereihin älysytyttimellä, joka kukkuu halutulla etäisyydellä. Tarpeeksi sirpaleita niin tuurilla saa parilla ammuksella lennokin tai koneen alas. Enkä ihmettelisi jos kohta tulisi omaa tiheällä pikkuhaulilla varustettua ns. kiekkopatruunaa kevytlennokkeja vastaan erikseen.

Ei siis mitään uutta varsinaisesti, onhan noita ajastettuja käytetty vuosikymmeniä, paitsi että AHEADissa ilmeisesti tykki antaa piipun suulta jokaiselle lähtevälle ammukselle tuoreimman etäisyysarvon reaaliajassa. Sinänsähän tuo "uusin" 40 mm Bofors tarjoaa jo ihan mukavan ampumaetäisyyden (yli 10 km) ja hyötykuorman - eri asia tietenkin miten käytännön osumiskyky millekin etäisyydelle.
 
Miten tuo pysyy pystyssä? Ei mahdeta tuon kanssa liikkua kuin tasaisella asfalttitiellä.

Paremminhan tuo pysyy pystyssä, kun siinä on painava T 55:n alavaunu ikäänkuin ankkurina. Fan Song tutka, jota käytettiin SA-2 Guideline (S-75 M) it-ohjusten kanssa. Niitähän meillekin piti tulla 1960 -luvun alussa, mutta Kekkonen pysäytti kaupan. Ahti Lapin sanoin: eivät ole liikkuvia vaan liikuteltavia. Ja todellakin: ainoastaan hyvin tasaisia teitä pitkin.

Kuvassa modernisoimaton malli kuvattuna Varsovan sotamuseossa. Neuvostotekniikassa ei oltu vielä edetty IC -piiriaikaan, joten lopputulokset olivat sitten pienen talon kokoisia. Toimintaperiaate on siten hyvin näkyvissä: Vaakasuosa antenni mittaa sivukulman ja oikealle sijoitettu pystyantenni taas korkeuden. Vasemmalla on ohjusta ohjaavan datalinkin antenni.

IMG_3775.webp
 
Olen itse ajatellut, että lennokkien takia suuntautuminen alkaa mennä isompiin kalibereihin älysytyttimellä, joka kukkuu halutulla etäisyydellä. Tarpeeksi sirpaleita niin tuurilla saa parilla ammuksella lennokin tai koneen alas. Enkä ihmettelisi jos kohta tulisi omaa tiheällä pikkuhaulilla varustettua ns. kiekkopatruunaa kevytlennokkeja vastaan erikseen.

Italialaisilla on ollut vuosikausia Draco 76 mm. Vientikauppoja ei ole tullut. En ole ihan vakuuttunut isokaliberisten ilmatorjuntatykkien paluusta. Mielenkiintoista tosin on, että Dracolle luvataan myös meritorjuntakyky!

http://www.military-today.com/artillery/draco.htm

Ei siis mitään uutta varsinaisesti, onhan noita ajastettuja käytetty vuosikymmeniä, paitsi että AHEADissa ilmeisesti tykki antaa piipun suulta jokaiselle lähtevälle ammukselle tuoreimman etäisyysarvon reaaliajassa. Sinänsähän tuo "uusin" 40 mm Bofors tarjoaa jo ihan mukavan ampumaetäisyyden (yli 10 km) ja hyötykuorman - eri asia tietenkin miten käytännön osumiskyky millekin etäisyydelle.

Teorian ja käytännön välillä on tosiaan eroa. Esimerkiksi Thalesin tykkipohjaiselle 40 mm järjestelmälle luvataan neljä kilometriä.

https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/rapidfire_05_13pr.pdf
 
Sinänsähän tuo "uusin" 40 mm Bofors tarjoaa jo ihan mukavan ampumaetäisyyden (yli 10 km) ja hyötykuorman - eri asia tietenkin miten käytännön osumiskyky millekin etäisyydelle.

10 km???? En heti usko.
 
Ylen hyvä juttu Etelä-Koreasta (THAAD)

Yle Etelä-Koreassa: Ohjuskylä pelkää joutuneensa kaikkien maalitauluksi
Yhdysvaltain tuomat torjuntaohjukset jakavat eteläkorealaisia. Meloninviljelijät pystyttivät ohjustukikohdan jarruksi tiesulun, joka nyt kokoaa rauhanaktivisteja ympäri maata.

17.5.2017 klo 18:35päivitetty 17.5.2017 klo 18:35
13-3-9617821.jpg

Ennen Seosongin kylä tunnettiin meloniviljelmistä, nyt vuorten katveeseen jäävästä ohjustukikohdasta.Mika Mäkeläinen / Yle
135
SEOSONG/GIMCHEON Jyrkkää vuorenrinnettä on kiivettävä varovasti. Jos jalka lipeää hiekkaisella polulla, kiipeilijä on vaarassa kieriä alas soran mukana.

Palkinto hikoilusta odottaa kallioisella vuorenhuipulla: esteetön näköala entiselle golfkentälle, joka on muutettu huhtikuun lopussa pikavauhdilla Yhdysvaltain ohjuspuolustustukikohdaksi.

Linnuntietä kahden kilometrin päässä huipusta siintää Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmään kuuluva liikkuva laukaisualusta. Se on pysäköity tasanteelle nokka kohti pohjoista. Ajoneuvon peräosassa kahdeksan torjuntaohjusta sojottaa valmiiksi pystyssä Pohjois-Korean ohjusiskun varalta.

13-3-9617772.jpg

Liikkuvan laukaisualustan perässä on kahdeksan toimintavalmista torjuntaohjusta.Mika Mäkeläinen / Yle
Golfkentän viheriölle on aseteltu parikymmentä konttia. Niiden sisällöstä ei kuitenkaan ole tietoa.

Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmä
- Yhdysvaltain Thaad- eli Terminal High Altitude Area Defense -ohjuspuolustusjärjestelmä on kehitetty torjumaan lyhyen ja keskipitkän matkan ballistisia ohjuksia

- Thaad-torjuntaohjuksessa ei ole räjähdekärkeä, vaan se suistaa kohteensa radaltaan törmäämällä hyökkäävään ohjukseen

- Thaad-ohjusten kantama on 200 km ja ne voivat nousta 150 km korkeuteen

- Yhteen Thaad-patteriin kuuluu ainakin kuusi liikkuvaa laukaisualustaa, joista jokaisessa on kahdeksan ohjusta

- Yhdysvaltain armeija otti ensimmäiset Thaad-järjestelmän yksiköt käyttöön yhdeksän vuotta sitten

Poliisin tiesulut estävät pääsyn usealle lähiseudun metsäautotielle. Järjestelmään kuuluva tutka on jossakin katseilta piilossa.

Ylen kuvausryhmäkin törmäsi metsäisessä vuoristossa ensimmäisellä lähestymisyrityksellä eteläkorealaiseen sotilaspartioon, joka käännytti uteliaat pois. Onneksi laaksossa sijaitsevan golfkentän ympärillä on muitakin vuoria.

13-3-9617773.jpg

Etelä-Korean armeijan sotilaat pysäyttivät ja käännyttivät Ylen kuvausryhmän vuoristossa ohjustukikohdan lähellä.Mika Mäkeläinen / Yle
Kentän länsireunalla metsän katveessa pilkottaa toinen laukaisualusta ohjuksineen. Torjuntaohjuksia on yhteensä kuusitoista ja ne näyttävät varsin vaatimattomalta arsenaalilta.

Ohjukset ovat kuitenkin saaneet Itä-Aasian tolaltaan. Ne jakavat jyrkästi eteläkorealaisten mielipiteitä ja ovat aiheuttaneet vakavan kriisin Etelä-Korean ja Kiinan välillä.

Melonikylä vastustaa ohjustorjuntaa kiivaasti
Ainoa golfkentälle kulkeva tie vie Seosongin kylän läpi. Kylän noin 170 asukasta vastustaa Thaad-ohjusten tuloa. He päivystävät kyhäämällään tiesululla, jotta ohjustukikohtaan ei vietäisi enää lisää torjuntaohjuksia.

– Kun Thaad tulee, alue ei ole enää mitään rauhan vyöhykettä. Siitä tulee muiden maiden hyökkäyksen kohde, uskoo maanviljelijä Park Kyoung-baem. Hänen mielestään kylä on nyt päätynyt Pohjois-Korean lisäksi Kiinan ja Venäjän tähtäimeen.

13-3-9617804.jpg

Kiviesteiden lisäksi kyläläiset ovat pystyttäneet tiesulun. Mika Mäkeläinen / Yle
Kiina on ottanut tähtäimeensä jo Etelä-Korean talouden. Kiina pelkää Thaad-järjestelmään kuuluvan tutkan näkevän syvälle Kiinan ilmatilaan ja murentavan siksi Kiinan ydinpelotetta. Kiinassa valtiollinen media onkin yllyttänyt kansalaisia boikotoimaan kaikkea eteläkorealaista. Kampanja on maksanut eteläkorealaisille yrityksille jo miljardeja euroja.

Kovimman kiukun kohteeksi on joutunut eteläkorealainen suuryritys Lotte. Yritys luovutti golfkenttänsä Etelä-Korean valtiolle, joka antoi sen edelleen Yhdysvaltain sotilaskäyttöön. Vastatoimena Kiinan viranomaiset ovat sulkeneet suurimman osan Kiinassa sijaitsevista Lotten myymälöistä.

13-3-9617805.jpg

Vihannesten viljelijä Park Kyoung-baem pelkää tutkan aiheuttavan haitallista säteilyä.Mika Mäkeläinen / Yle
Maanviljelijä Parkia huolettavat kuitenkin läheisemmät ongelmat. Hän uskoo, että Thaad-järjestelmään kuuluva tutka aiheuttaa haitallista sähkömagneettista säteilyä. Viranomaiset ovat kiistäneet tämän.

Kylän elämä on silti jo mullistunut. Kurkun- ja sipulinviljelijä Parkista on tullut Thaad-aktivisti.

Ennen Seosongin kylä tunnettiin makeista ja keltaisista Korean meloneista, eräänlaisista hunajamelonin miniversioista. Nyt kylä tunnetaan torjuntaohjuksistaan. Kylänraitti on täyttynyt Thaadin-vastaisista kylteistä.

13-3-9617803.jpg

Torjuntaohjusten vastustajat maalaavat viestejään kiviin.Mika Mäkeläinen / Yle
Buddhalaismunkit ja rauhanaktivistit ohjuksia vastaan
Seosongin kylä sijaitsee 250 kilometriä pääkaupungista Soulista kaakkoon. Etäisyys Pohjois-Korean rajaan merkitsee, että kylää ei sodan syttyessä tuhottaisi ensimmäisenä.

Thaadin myötä kylä on kuitenkin etulinjassa taistelussa eteläkorealaisten mielistä. Väittelyä käydään siitä, pitäisikö Pohjois-Korean kanssa neuvotella vai vastata sen uhitteluun varustautumalla ja turvautumalla Yhdysvaltain tukeen.

13-3-9618317.png

Yle Uutisgrafiikka
Kylään on leiriytynyt kirjava joukko ohjusten vastustajia. Heidän joukossaan on useita buddhalaisia munkkeja, jotka vastustavat asevarustelua, puolustukseen tarkoitetut torjuntaohjukset mukaanlukien.

– Asennetaan Thaad mieluummin Japanin rannoille, vetoaa puhuja buddhalaisten järjestämässä kokouksessa.

13-3-9617822.jpg

Won-buddhalaisuutta edustavat munkit toimivat aktiivisesti ohjuksia vastustavassa liikkeessä.Mika Mäkeläinen / Yle
Auringolta suojaavan naamiointiverkon alle on kokoontunut toista sataa ihmistä. Yksi heistä on Soulista saapunut nuori nainen Hwang Soo-young. Hän esittäytyy rauhanaktivistiksi.

Hwang luettelee kolme syytä ohjusvastaisuudelleen. Ensinnäkin Thaad on hänen mielestään uhka alueen rauhalle. Toiseksi, se tuotiin kysymättä parlamentin tai paikallisten asukkaiden lupaa. Ja kolmanneksi, sen myötä Etelä-Korea tulee riippuvaisemmaksi Yhdysvaltain ohjuspuolustuksesta.

Hwang ei usko Thaadin välttämättä toimivan tai että kyseessä olisi vain puolustuksellinen ase. Ja vaikka olisikin, se on silti ase. Nyt Hwangin mielestä pitäisi panostaa neuvotteluihin eikä aseisiin.

13-3-9617774.jpg

Rauhanaktivisti Hwang Soo-youngin mielestä Pohjois-Korean kanssa pitäisi neuvotella ilman torjuntaohjuksia.Mika Mäkeläinen / Yle
Enemmistö tukee ohjustorjuntaa
Seosongin maanviljelijät ja aktivistit ovat Etelä-Koreassa vähemmistöä. Maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan runsaat puolet eteläkorealaisista kannattaa Thaad-järjestelmää. Noin kolmannes vastustaa sitä.

Kannattajat ovat enemmistönä jo läheisessä Gimcheonin kaupungissa. Gimcheonissa merijalkaväen reserviläiset viettävät viikonloppua kerhotiloissaan.

Armeijakaveriensa kanssa paikalle tullut liikemies Park Ho-kwon arvelee, että Seosongin kylästä on tullut pohjoiskorealaisille nyt tärkeä maalitaulu. Hänen mielestään Thaad on silti ehdottoman tärkeä Etelä-Korean puolustukselle.

– Vaikka armeijamme varustus on hyvä, puolustuksessamme on aukko. Siksi Thaadia tarvitaan, Park sanoo.

13-3-9617806.jpg

Park Ho-kwonin mielestä Thaad on välttämätön Etelä-Korean puolustamiseksi Pohjois-Korean ohjuksilta.Mika Mäkeläinen / Yle
Suomalaisille hän haluaa muistuttaa, ettei Etelä-Korea ole koskaan hyökännyt muita maita vastaan. Nytkään se ei ryhtyisi ennaltaehkäisevään iskuun. Nopeaan ja tehokkaaseen puolustukseen on hänen mielestään silti varauduttava.

Presidentti Moon veisi torjuntaohjukset parlamentin käsittelyyn
Maaliskuussa korruption takia erotettu presidentti Park Geun-hye suosi läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Hän otti ohjukset maahan kysymättä Etelä-Korean parlamentin mielipidettä.

Yhdysvallat asensi ohjuspuolustusjärjestelmän käyttökuntoon paljon odotettua nopeammin, juuri ennen Etelä-Korean presidentinvaaleja, jotka pidettiin 9. toukokuuta. Pelkona oli, että uuden presidentin aikana ohjusten käyttöönotto ei olisi enää yhtä kitkatonta.

Toukokuun ennenaikaisten presidentinvaalien voittaja Moon Jae-in ilmoitti vaalikampanjassaan, että päätös Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmän lopullisesta hyväksymisestä alistetaan myöhemmin parlamentille.

Jos parlamentti äänestäisi järjestelmästä nyt, Thaad todennäköisesti hyväksyttäisiin. Sillä on sekä kansanedustajien enemmistön tuki että kyselyiden mukaan myös kansalaisten enemmistön tuki.

13-3-9617802.jpg

Munkkien johtamassa kokouksessa Thaadin vastustajat kohottavat yhteishenkeään.Mika Mäkeläinen / Yle
Muitakin vaihtoehtoja on. Thaad-järjestelmän tulevaisuudesta saatetaan lyödä kättä päälle kesäkuun lopulla. Silloin Moonin on määrä tavata Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Washingtonissa. Trumpin huhtikuinen lausahdus siitä, että Etelä-Korean pitäisi maksaa miljardin dollarin asejärjestelmä, on hiljaa haudattu.

Washingtonissa asialistan kärjessä on selkeästi vain yksi asia: Pohjois-Korea. Myös Yhdysvallat kokee Pohjois-Korean ohjuskokeet kasvavaksi uhaksi.

13-3-9617771.jpg

Kahdeksan torjuntaohjusta osoittavat jo valmiiksi Pohjois-Korean suuntaan.Mika Mäkeläinen / Yle
Pohjois-Korean viimeisimmän ohjuskokeen jälkeen Moonin on ollut poliittisesti vaikeaa jatkaa vastahankaista suhtautumistaan Thaadiin. Siksi lopullinen sopu järjestelmän säilymisestä Etelä-Koreassa on entistä lähempänä.

Seosongin kylässä aktivistit vakuuttavat, etteivät he poistu minnekään ennen kuin Thaad-ohjukset kärrätään pois. Odotuksesta voi tulla pitkä.

http://yle.fi/uutiset/3-9617669
 
Jotkut kuvittelevat että tuokin kriisi ratkeaisi loputtomilla myönnytyksillä ja loputtomalla diplomatialla.
 
Kailenlaista. Naapurissa on oikeasti diktatuuri, joka tekee ohjuskokeita ja uhkailee ydinaseella. Ja se ei riitä syyksi kaikille ohjustorjuntaan...:confused:

Mutta kuvittelepa, paljonko vastustajia löytyisi Suomesta... Voisi olla, että kolmannes kannattaisi ja puolet vastustaisi, ja tämäkin voi olla liian optimistinen arvio.
 
10 km???? En heti usko.

Toki siis maksimietäisyys reilu 10 km, ottamatta kantaa osumatarkkuuteen. Mutta sehän on pitkähylsyinen IT-tykki alkujaan, tehty nimenomaan yltämään kauas ja korkealle. Ilmeisesti tuo viimeinen L/70 -versio kehitettiin ampumaan mahdollisimman kauas nostamatta kranaatin kokoa ja käyttää vaatimatonta 40x365 mm ammusta. Vertailun vuoksi esim. Oerlikonin 35mm laukaus on 35x228.

Ruotsalaisilla on tuo Boforsin 40 mm L/70 ilmeisesti kaikissa CV9040-vaunuissa. En tiedä mikä siinä on ajatuksena, paitsi ehkä käyttää olemassa olevaa järjestelmää ja parantaa IT-vaunujen toimintakykyä. Sinänsähän tuo on IT-versioille kiva, että pystyy hätistelemään tai ainakin häiritsemään tst-koptereita myös ohjusten maksimikantamalla. Ja saahan siinä hieman enemmän energiaa myös panssariammuksiin.
 
Toki siis maksimietäisyys reilu 10 km, ottamatta kantaa osumatarkkuuteen. Mutta sehän on pitkähylsyinen IT-tykki alkujaan, tehty nimenomaan yltämään kauas ja korkealle. Ilmeisesti tuo viimeinen L/70 -versio kehitettiin ampumaan mahdollisimman kauas nostamatta kranaatin kokoa ja käyttää vaatimatonta 40x365 mm ammusta. Vertailun vuoksi esim. Oerlikonin 35mm laukaus on 35x228.

Ruotsalaisilla on tuo Boforsin 40 mm L/70 ilmeisesti kaikissa CV9040-vaunuissa. En tiedä mikä siinä on ajatuksena, paitsi ehkä käyttää olemassa olevaa järjestelmää ja parantaa IT-vaunujen toimintakykyä. Sinänsähän tuo on IT-versioille kiva, että pystyy hätistelemään tai ainakin häiritsemään tst-koptereita myös ohjusten maksimikantamalla. Ja saahan siinä hieman enemmän energiaa myös panssariammuksiin.

Maksimietäisyys taitaa olla kyllä maamaaleja vastaan, ei ilmamaaleja. Ilmatorjunnan tehokkaaksi kantamaksi kerrotaan n. 4 kilsaa.
 
Maksimietäisyys taitaa olla kyllä maamaaleja vastaan, ei ilmamaaleja. Ilmatorjunnan tehokkaaksi kantamaksi kerrotaan n. 4 kilsaa.

No tämä kuulostaa jo oikealta.
 
Asia selvä. :)

Käsittääkseni on silti ollut jo jonkin aikaa mahdollista ampua ohjus toisesta lähteestä saadun maalitiedon perusteella (esim. kaksi hävittäjää, joista vain toinen käyttää tutkaansa aktiivisesti). Ampuja on sitten toki itse päivittänyt ohjusta kaverilta saamansa maalitiedon avulla. @baikal saattoi tarkoittaa tuon tyylistä skenaariota
Eli nähdäksesi vaikkapa S-400 ja Su-35 pari kykenee kuvailemasi kaltaiseen yhteistyöhön?
 
Back
Top