Juu, siis niillä ohjuksilla joiden nopeuskin on tomahawkin luokkaa. Mutta sitten on ne ohjukset joiden nopeus on useita kertoja nopeampi. Siis Oniks, Moskit, Brahmos yms. Nämä ovat toki pääasiassa merimaaleja vastaan, mutta naapuri kehtaa kuitenkin väittää noiden kykenevän myös maamaaleihin. Ja nuo eivät lennä pelkästään merenpintaa seuraten vaan myös korkeampia lentoratoja on valittavissa.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Juu, siis niillä ohjuksilla joiden nopeuskin on tomahawkin luokkaa. Mutta sitten on ne ohjukset joiden nopeus on useita kertoja nopeampi. Siis Oniks, Moskit, Brahmos yms. Nämä ovat toki pääasiassa merimaaleja vastaan, mutta naapuri kehtaa kuitenkin väittää noiden kykenevän myös maamaaleihin. Ja nuo eivät lennä pelkästään merenpintaa seuraten vaan myös korkeampia lentoratoja on valittavissa.
Nuo kolme ovat meritorjuntaohjuksia, maamaalikäyttöön en usko niiden soveltuvan kovin järkevästi, jos ollenkaan. Kh-55 tai 555 on muistaakseni uusin ei-ydinkärkinen ilmalaukaistava risteilyohjus ja näitä tai vastaavia ydinkärjettömiä olen joitain vuosia sitten lukenut olevan varastossa n. viitisensataa kappaletta, ja niitä kantamaan kykeneviä suurempia pommikoneita (tu-22/95/160) olevan tuo 50-70kpl.
Raveni
Greatest Leader
Parempi asennoitua siten, että jos pilliin vihelletään niin pistorasiasta ei siitä hetkestä eteenpäin tule sähköä ja kaupasta ei saa tavaraa kuin käteisellä. Banaanit ja tuontihedelmät loppuu. Pasta ja jauho hyllyt tyhjenee. Nettikään tuskin toimii kovinkaan luotettavasti ja monelle se ei ole sinänsä ongelma koska sitä sähköhän ei enään kamalasti liiku.
Tu-22M:n ja Tu-95:n lakikorkeus on 13 km. Kuorman kanssa liikehtimiskyky säilyttäen mentäneen alle 10 kilometriin.
Tu-160:n lakikorkeus on 15km. Taas kuorma+liikehtimiskyky niin tullaan muutama kilometri alaspäin. Ei pitäisi olla ER:lle mikään tekemätön paikka.
Auttaisi kovasti jos luetaan mistä keskustellaan, ja nyt keskusteltiin AMRAAM ER:stä. Sen mahdollisen suomalaisen elinkaaren aikana MiG-25RB ei ole mikään tekijä ja Tu-22M käsiteltiin jo.
Huomaa että noissa kaikissa kuorma voidaan kuljettaa sisäisesti, joten kuorman vaikutus on vähäisempi kuin koneissa joissa kuorma kannetaan ulkoisesti. Ja siitäkin huolimatta nyt on kyse siitä, että kuinka läheltä sen koneen pitää ohittaa se lavetti jotta siihen voitaisiin osua. Ja nyt on kuitenkin kyse ennakkopisteeseen hakeutuva ohjus, joten uskoisin koneiden kannattavan lentää mahdollisimman korkealla, vaikka se tarkoittaisikin että liikehdittäessä menetetään korkeutta. Amraam ER sekin tietääkseni menettää korkealla ohjattavuuttaan.
Niin paljonkos sille nyt luvataankaan kantamaa? Itse en ole nähnyt näistä lupauksistakaan lähdettä. Juutalaisten mainospuhe on vain että se kykenee torjumaan raketteja joiden kantama on 40-300km mutta itse ohjuksen kantamasta ei puhuta mitään.Joten, lähteitä otetaan vastaan.
Ja käyttäen sinun argumenttiasi, lännessä ei ole ilmatorjuntaohjusta joka voisi estää kuvaustiedustelun 100 kilometrin etäisyydeltä hävittäjäkokoluokan koneesta.
Vaikka meillä olisikin IT-järjestelmä joka kykenee tämän suorituksen estämään, onko suoritus itsessään niin tärkeä että sen estämiseksi kannattaa sijoittaa miljardeja? Sen verran se nimittäin maksaisi. Saman tiedustelutiedon kun voi saada muutenkin. Ei lentotiedustelu kameroilla ole nykyään mikään ykkösjuttu, eikä se sitä tule olemaan 2020-2040 välisenä aikanakaan.
Nyt mentiin sitten uskomisen puolelle, jätän sen touhun uskovaisille.
Mitkähän on Iskanderien määrät joita tänne riittää, osa ei osu, osa ehkä torjutaan ja osa vaurioista voidaan korjata nopeasti.
Itse uskon että kyber voi olla pahempi infran lamaannuttaja mutta siihenkin on Suomessa herätty.
Suomi yleensä on parhaiten varautuneita maita maailmassa erilaisiin lamauttamisiin valmistautumisessa.
Passiiviset toimenpiteet auttavat edelleen ja ovat kohtalaisen halpoja. Hajautetaan ja naamioidaan mitä pystytään, ja linnoitetaan niitä mitä ei pystytä. Optimistisimmissakin arvioissa rajan yli on tulossa joka tapauksessa huomattavasti enemmän kaukovaikutusta kuin tänne voidaan niiden torjuntajärjestelmiä- ja ohjuksia hankkia.
Pitkälle päästään jos kotoa löytyy hätävara. Parin viikon ruuat, lääkkeet juomat, (pattereilla toimiva) radio, pattereita ja lamppuja, tulitikkuja/sytytin, x euroa käteistä jne.
http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/-Onnettomuudet-ja-hairiotilanteet/Kotivara
Hyvä jos onnistuu, mutta olen itse skeptinen. Bukin ja hawkkien ohjus on/oli n. kolme kertaa amraamia painavampi, eivätkä nuo kohteet olleet helppoja edes niille. Jos ulottuvuus saadaan noiden järjestelmien tasalle amraam er:llä, pystytäänkö niitä vielä ampumaan niistä laveteista mitä suomeen on hankittu?
Lentopostin tekemän jutun ja kuvan mukaan ohjussäiliön pidennys 30 senttiä ja vähän softan ja sensoreiden päivitystä, jotta tunnistaa onko säiliössä tavis vai ER-puikko.
Mitä yläilmatorjuntaan tulee, niin ajatus kait on jättää hävittäjillekin hommia
.
Frey
Alikersantti
Ruåtsalaisilla vastaavia toiveita ja ihan konkreettisia toimenpiteitäkin. Tarkoituksena hankkia 2020 eteenpäin viimeistä huutoa oleva järjestelmä juurikin Iskanderien ja muiden ohjusten torjuntaan. Short-listalla Patriot ja Samp/T. Yhteishankinnan paikka?
https://www.nyteknik.se/samhalle/nu-ska-svenska-luftvarnet-rustas-upp-6857842
Palautetaanpas taas mieliin mistä tässä keskustellaan, eli korkeatorjuntakyvyn hankkimisesta.
Kun ratkaisua lähestyy loogisesti on kaksi isoa vaihtoehtoa, joko 1) integroidaan uusi ohjus ITO12-järjestelmään tai 2) hankitaan täysin uusi järjestelmä tutkineen, johtamisjärjestelmineen, huoltojärjestelmineen jne. Oletettavasti 1 on halvempi kuin 2.
Seuraava juttu on, mistä ohjus laukaistaan. Vaihtoehto 1A on nykyisestä lavetista jota modataan ja 1B uudesta, ostettavasta lavetista. Näilläkin on hintansa. Jos Kongsberg on jo ohjuksen integroinut on se valtavasti halvempaa kuin tapaus jossa Suomi ainoana Nasams 2 - käyttäjänä maksaisi koko touhun.
Rauta- ja softahankintojen lisäksi tulee kustannuksia itse ohjuksista, mitä kalliimpi sen vähemmän niitä saa.
Oletetaan että on siis olemassa vaihtoehdot 1A joka maksaa jotain, 1B joka maksaa vähän enemmän ja 2 joka maksaa aivan helvetisti enemmän. Seuraavaksi on syytä katsoa mitä suorituskykyä nämä vaihtoehdot tarjoavat joko a) yksittäisenä ohjuksena ja b) kokonaisuutena eli mitä eri vaihtoehdoilla saadaan aikaan.
Tähän mennessä heitetyistä Aster 30 menisi todennäköisesti kategoriaan 2, samoin kuin Patriot. Stunner ehkäpä 1B ja AMRAAM-ER:n tiedämme menevän 1A:han. Muitakin voi ensittää.
Kysymys kuuluu, missä on paras bang for the buck?
Kun ratkaisua lähestyy loogisesti on kaksi isoa vaihtoehtoa, joko 1) integroidaan uusi ohjus ITO12-järjestelmään tai 2) hankitaan täysin uusi järjestelmä tutkineen, johtamisjärjestelmineen, huoltojärjestelmineen jne. Oletettavasti 1 on halvempi kuin 2.
Seuraava juttu on, mistä ohjus laukaistaan. Vaihtoehto 1A on nykyisestä lavetista jota modataan ja 1B uudesta, ostettavasta lavetista. Näilläkin on hintansa. Jos Kongsberg on jo ohjuksen integroinut on se valtavasti halvempaa kuin tapaus jossa Suomi ainoana Nasams 2 - käyttäjänä maksaisi koko touhun.
Rauta- ja softahankintojen lisäksi tulee kustannuksia itse ohjuksista, mitä kalliimpi sen vähemmän niitä saa.
Oletetaan että on siis olemassa vaihtoehdot 1A joka maksaa jotain, 1B joka maksaa vähän enemmän ja 2 joka maksaa aivan helvetisti enemmän. Seuraavaksi on syytä katsoa mitä suorituskykyä nämä vaihtoehdot tarjoavat joko a) yksittäisenä ohjuksena ja b) kokonaisuutena eli mitä eri vaihtoehdoilla saadaan aikaan.
Tähän mennessä heitetyistä Aster 30 menisi todennäköisesti kategoriaan 2, samoin kuin Patriot. Stunner ehkäpä 1B ja AMRAAM-ER:n tiedämme menevän 1A:han. Muitakin voi ensittää.
Kysymys kuuluu, missä on paras bang for the buck?
BarrelNut
Kenraali
NASAMS2 varustettuna AMRAAM-ER-ohjuksella (suoritusarvoja voi päätellä ESSM:n muutamista julkisista tiedoista, varsinkin kun vertailee niitä MIM-23 HAWK:n vastaaviin) on erinomainen verkotettu ja hajautettu ilmatrojuntajärjestelmä joka pystyy torjumaan korkeallakin lentäviä maaleja.
Mutta jos halutaan kykyä torjua ballistisia ohjuksia niin siihen ei auta vaikka NASAMS:iin integroitaisiin SM-6. Vaaditaan ohjuksen lisäksi paljon muutakin, ja järjestelmän täytyy olla suunniteltu ja rakennettu kyseistä tehtävää varten. Ehkä joku tulevaisuuden NASAMS3 päivitys mm. uusine tutkineen lisää tuon tuen järjestelmään, kenties.
Jos halutaan kyky torjua ballistisia ohjuksia niin sitten täytyy siirtää katseet noihin järjestelmiin joita mm. länsinaapuri on hankkimassa. Puolahan juuri teki oman hankintapäätöksensä eli he hankkivat Patriotin. Ja mielestäni tulisi kyllä harkita moisen järjestelmän hankkimista meille ensi vuosikymmenellä. Meillä pitäisi olla järjestelmä joilla pystytään pääkaupunkiseutua/Tamperetta/Turkua suojelemaan Iskenderin kaltaisilta asejärjestelmiltä.
Mutta jos halutaan kykyä torjua ballistisia ohjuksia niin siihen ei auta vaikka NASAMS:iin integroitaisiin SM-6. Vaaditaan ohjuksen lisäksi paljon muutakin, ja järjestelmän täytyy olla suunniteltu ja rakennettu kyseistä tehtävää varten. Ehkä joku tulevaisuuden NASAMS3 päivitys mm. uusine tutkineen lisää tuon tuen järjestelmään, kenties.
Jos halutaan kyky torjua ballistisia ohjuksia niin sitten täytyy siirtää katseet noihin järjestelmiin joita mm. länsinaapuri on hankkimassa. Puolahan juuri teki oman hankintapäätöksensä eli he hankkivat Patriotin. Ja mielestäni tulisi kyllä harkita moisen järjestelmän hankkimista meille ensi vuosikymmenellä. Meillä pitäisi olla järjestelmä joilla pystytään pääkaupunkiseutua/Tamperetta/Turkua suojelemaan Iskenderin kaltaisilta asejärjestelmiltä.
Huhta
Greatest Leader
Wikipedia sanoo:
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa ja miten se vertautuu muihin ohjuksiin? Stunner on ilman boosteria samaa kokoluokkaa kuin esimerkiksi AIM-120D, jonka kantamaksi on yleisesti mainittu 180 kilometriä. Stunner lähtee maasta, ei 10 kilometrin korkeudesta yliääninopeutta lentävästä lentokoneesta, mutta toisaalta ohjuksen boosteri antanee kohtuullisen alkuvauhdin ja korkeuden ohjukselle. Stunnerin kantamaa kasvattavana seikkana voi olla ohjuksen puuttuva taistelukärki, joka vapauttaa tilaa ja painoa. Toisaalta sitten taas hit-to-kill ja sen supermanööveröinti-vaatimukset taas tuottavat luultavasti kantamavähenemää...
Suoraan sanottuna täyttä spekulaatiota, ja toisaalta 300 km voi hyvin olla erehdyksessä otettu siitä, että Stunner on suunniteltu torjumaan 40-300 km kantaman ohjuksia. Kuva Rafaelin ohjuksista ainakin tukisi tällaista vaihtoehtoa, Spyder-MR:n kantamaksi on kai usein ilmoitettu 50 km Derby-MR-ohjuksella:
Huhta
Greatest Leader
Mitä jos tuotaisiin SM-6 maalle? Silloin saadaan ainakin selkeä kantamalisä, ballististen ohjusten torjuntakykyä ja AWACS-killer. Ohjus maksaa kuulemma 3,5-4 miljoonaa dollaria, eli ei ole mitenkään kohtuuttoman kallis. ESSM on kai 1,5 miljoonan dollarin luokkaa, ja samaa luokkaa lienee AMRAAM-ER, joten eipä SM-6 olisi lopulta hinnaltaankaan liian kamala.
Tarvitaan uusi laukaisin (modataan aluksen VLS maalle kuorma-auton lavalle?), uusi tutka (hankitaan valmiina jokin sopivaksi katsottu ja sitten integroidaan pakettiin valittu johtokeskus. @StmSvejk on joskus tainnut ehdottaa asiaa. Maksaa, mutta käyttämällä valmiita komponentteja (mm. tutka, ohjus, johtokeskus) saadaan kustannuksia pienennettyä. Kehityskulut muodostaisivat ehkä pari-kolme sataa miljoonaa euroa, ja samalla järjestelmää voitaisiin myydä ulkomaillekin ja saada jopa voittoa.
Eikä nuo millään muotoa edes sulje toisiaan pois. Parasta suojaustahan on ampua hyökkääviä koneita alas. Eli tuottaa hyökkääjälle tappioita
Itse olen tämän IT:n tehtävän muutoksen ymmärtänyt seuraavasti. Kohdetta X suojaavan IT:nhän täytyy ensisijaisesti ampua niitä kohteita, jotka pyrkivät tuhoamaan tai vahingoittamaan kohdetta X. Tappioita tuottava IT taas voi vapaammin valita maalinsa, ja luultavasti ampuisi ensisijaisesti itseään vastaan hyökkääviä maaleja. Uskoisin että seurauksena enemmän pommareita pääsee läpi, IT pudottaa suunnilleen saman määrän koneita, mutta IT:taa selviää enemmän pidemmälle sotaan jolloin sen viholliselle aiheuttamat kokonaistappiot kasvavat isommiksi.
Tuotahan ne ovat Puolaan suunnitelleet sen jälkeen kun se GBI-suunnitelma meni puihin venäjän vastustuksen vuoksi. Hintalappu pyöri muistaakseni miljatdiluokassa vaikka tarkoitus oli asentaa tavallinen AEGIS-setti vartavasten rakennettuun betonikompleksiin. Voinet kuvitella ettei yritys tehdä sama liikkuvilla alustoilla ole ainakaan halvempi.
Itse asiassa tämä Patriot-ostos saattaa olla tuon projektin korvaaja tai myöhästymistä paikkaava hankinta. Siinä tapauksessa ei ole mieltä ajatella niitä yleisesti ilmatorjunnan hankintana vaan erityisesti ja nimenomaan ohjustorjuntaan suunnattuna panostuksena.
Olet varmasti oikeilla jäljillä. Mutta doktriinin muutos lienee paljon kokonaisvaltaisempi.
Yksi lähtökohta on ryhmittely. Todennäköisesti kohteiden suojaus ja viholliskoneiden metsästys johtavat, mahdollistavat ja vaativat jossain määrin erilaisia ryhmityksiä.
Omasuoja on toki huomioitava asia, mutta asian voisi pelkistää valintaan siitä, ammutaanko vaikka huonolla todennäköisyydellä kohdetta uhkaavaa vai valitaanko ennemmin korkean pudotustodennäköisyyden maali, joka ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä uhkaava.
Siinä mielessä tiukkaa vastakkainasettelua ei onneksi tarvitse kuitenkaan rakentaa koska ilmatorjunnan näkökulmasta suojattavat kohteet toimivat hyvinä hunaja-ansoina
BarrelNut
Kenraali
Obama Putinia nuoleskellakseen perui suunnitelman, mutta sen jälkeen on palattu takaisin päiväjärjestykseen. Puolan Aegis Ashore on tarkoitus aseistaa SM-3 Block IIA ohjuksilla.
Romanian Aegis Ashore järjestelmähän on jo toiminnassa SM-3 Block IB ohjuksilla:
Patriot ja Aegis ovat ohjustentorjunnan suhteen erikaliiperin järjestelmiä, jotka pikemminkin täydentävät toisiaan.
Puolan Patriot ostos on todella suuri satsaus sekä ilmatorjuntaan että ohjustentorjuntaan. Heillä on tarkoitus hankkia 8 Patriot patteria.
Viimeksi muokattu:
Kyllä näin on. Itse en löytänyt tietoa projektin etenemisestä kun en muistanut mikä se nom du jour oli. Aegis Ashore siis, toistohan on oppimisen äiti. Kiitos.