Ilmatorjunta

[Shadowmon]

En ole kuullut vielä yhtäkään hyvää syytä, miksei Puolaan voisi siirtää liittolaisten ilmatorjuntaa. Voitko esittää sellaisen syyn?

Berliinistä Varsovaan on noin 500 kilometriä. Ei mikään mahdoton etäisyys. Eikä yhtään nopeammin liiku hävittäjienkään huolto- ja tukeutumiskalusto (paitsi jos hävittäjät suorittavat tehtävänsä kotitukikohdastaan käsin eikä niitä kirjaimellisesti siirretä Puolaan). Samaten Hollanti, Ranska ym. ovat kätevästi ajoetäisyyden päässä.

Myös mannertenväliset siirrot onnistuvat nopeasti. Globemasterin ruumaan vain, ja jälleen ollaan Varsovassa hyvin nopeasti. Raskaan it-ohjuskaluston lentokuljetus ei vaadi vastaavaa määrää ilmakuljetusresursseja kuin panssariprikaatien sadat raskaat ajoneuvot ja aseet tuhottomine ampumatarvikelaisteineen.

Yritätkö nyt todella tosissasi vertailla näitä? En tiedä, mutta uskon, että Saksan ilmavoimat voisivat kyllä tukeutua ja operoida puolalaisista tukikohdista. Jos se jostain syystä on ylitsepääsemätöntä tankata ja laittaa ohjuksia puolassa kiinni saksalaisiin koneisiin, niin sama F-16 kalusto mitä puola käyttää, on Euroopassa käytössä Belgialla, Hollannilla, Norjalla, Kreikalla, Turkilla, Romanialla ja Tanskalla. Luulisi että ainakin näiden valtioiden koneet voisivat operoida helposti Puolasta?

Mikäli IT-aseita aletaan kuskaamaan Puolaan muualta, kannattaa ajettavan matkan lisäksi laskea kaluston kaivaminen esiin, rahtikuntoon saattaminen, purkaminen yms. mukaan. Hieman hitaampaa hommaa kun hävittäjien siirtyä paikanpäälle. Lisäksi kuljetuksia vastaan hyökkäämällä, siltoja ja teitä tuhoamalla saadaan tuo IT-aseiden paikalle siirtäminen tarvittaessa vähän mutkikkaammaksi operaatioiksi.

Lentokuljetuksin saadaan kyllä paikalle tavaraa nopeamminkin, mutta jälleen, ottaa sekin aikansa, kuljetuksia voidaan häiritä ja kuljettaa pitäisi luultavasti muutakin kun kriisi on päällä. Paljon kätevämpää että ilmavoimat lennätetään paikalle, ja IT löytyy jo kohdemaasta.

Yllätys, muistat yhden huru-ukon ehdottaneen sellaisesta!

Uskoisin ylivoimaisen osan "huru-ukoista" pohtivan, kannattaako hävittäjiin sijoittaa 10 miljardia vai pitäisikö summasta lohkaista 1/2/3 miljardia ilmatorjunnallekin. Henkilökohtaisesti kuulun näihin.

Ja kyllä, asia on jauhettu tsiljoonaan kertaan, lisärahoituksella ei voi ostaa ilmatorjuntaa. Poliitikot unohtaisivat paketista puolet matkan varrelle, kun hankintasopimuksia jouduttaisiin kirjoittamaan useita. Sitten päädyttäisiin 40 hävittäjään 60 hävittäjän sijaan eikä ilmatorjunta saisi murustakaan lisää.

En ole yksin mielipiteeni kanssa, että meillä on varsin hyvä ilmatorjuntakyky. Hävittäjien määrän ovat arvioineet PV:n ihmiset, puhuneet XX-kappaleen "minimistä". Foorumi-experteillä on huono pohja huudella että leikataan, ja ostetäaan vaikka IT:tä (1/2/3 miljardilla).

Kunhan saamme jossain kohtaa NASAM-systeemeihin AMRAAM-ER -ohjuksia käyttöön, ja ehkä vielä lisää NASAM-pattereita, niin meillä alkaa olemaan IT:llä suorastaan todella hyvä paketti koossa kauas kantavampiakin järjestelmiä.

 

[John Hilly]

Miten näette NASAMS:n Suomen ilmatorjunnan "voimakkaimpana" järjestelmänä, riittääkö se sinällään vai voitaisiinko käytettävissä olevilla rahavaroilla (eli säästämällä jostakin muusta, kuten toisesta K9-erästä...) kuvitella hankittavan myös raskaampia järjestelmiä? Onko ero NASAMS:n ja esimerkiksi SAMP/T:n välillä enää kovin merkittävä, kun NASAMS:iin tulee lähivuosina AMRAAM-ER?

Vai onko asia toisinpäin, eli pitäisikö äkkiä kaivaa rahat muutamaan SAMP/T- tai Patriot-patteriin? Entä miten näitä sitten käytettäisiin, sijoitettaisiinko muutamat patterit karkeasti jonnekin Kotka-Kuopio-linjalle, jotta syntyisi "it-muuri" idästä lähestyviä koneita vastaan? Vai olisiko vihollisella niin kiire pommittaa pk-seutua, että sinnekin pitäisi sijoittaa yksi patteri?

Minä odottelen edelleen tietoa korkeatorjunnan tarjouspyynnöstä, joka piti olla valmis kevään kuluessa.
Kyllä jotain korkeatorjuntaan pitäisi saada. AMRAAM-ER ei riitä.

 

[Huhta]

Näinkin. Ei kuitenkaan toimi kevyempien ohjusjärjestelmien kohdalla. Siis niiden joita on joukkojen suojana tappioita tuottamassa.

No riippuu, mistä puhutaan. Valmiusyhtymille hankittu ASRAD-R sisältää tutkan. Crotale, jota voitaisiin käyttää tärkeiden joukkojen "suojaamiseen", sisältää tutkan. Tykkikalustossakin 35 mm Oerlikoneissa on tutka ja samaten Marksmaneissa.

 

[Huhta]

Yritätkö nyt todella tosissasi vertailla näitä? En tiedä, mutta uskon, että Saksan ilmavoimat voisivat kyllä tukeutua ja operoida puolalaisista tukikohdista. Jos se jostain syystä on ylitsepääsemätöntä tankata ja laittaa ohjuksia puolassa kiinni saksalaisiin koneisiin, niin sama F-16 kalusto mitä puola käyttää, on Euroopassa käytössä Belgialla, Hollannilla, Norjalla, Kreikalla, Turkilla, Romanialla ja Tanskalla. Luulisi että ainakin näiden valtioiden koneet voisivat operoida helposti Puolasta?

Mikäli IT-aseita aletaan kuskaamaan Puolaan muualta, kannattaa ajettavan matkan lisäksi laskea kaluston kaivaminen esiin, rahtikuntoon saattaminen, purkaminen yms. mukaan. Hieman hitaampaa hommaa kun hävittäjien siirtyä paikanpäälle. Lisäksi kuljetuksia vastaan hyökkäämällä, siltoja ja teitä tuhoamalla saadaan tuo IT-aseiden paikalle siirtäminen tarvittaessa vähän mutkikkaammaksi operaatioiksi.

Lentokuljetuksin saadaan kyllä paikalle tavaraa nopeamminkin, mutta jälleen, ottaa sekin aikansa, kuljetuksia voidaan häiritä ja kuljettaa pitäisi luultavasti muutakin kun kriisi on päällä. Paljon kätevämpää että ilmavoimat lennätetään paikalle, ja IT löytyy jo kohdemaasta.

Jos Puolassa on suunniteltu resurssit 48 koneen operointiin, miten luulet puolalaisten järjestelmän pärjäävän, kun sinne tupsahtaa yhtäkkiä 200 konetta lisää? Jos Puolaan aiotaan tuoda merkittävä konearmada muualta, se tarvitsee omat miehet, omat välineet ja omat aseet. Ihan kuten rauhan ajan harjoituksissakin.

Sitä paitsi koneiden operoinnissa on paljon muutakin kuin pelkkä tankkaus ja aseistus. Erilaiset tarkastukset ennen lentoonlähtöä, mahdollisesti vikaantuneiden komponenttien vaihtaminen ym. ym. - tietty konetyyppi olisi hyvä olla hallussa edes pintapuolisesti, eikä vain soveltaa oppia "hävittäjä kuin hävittäjä".

En ole yksin mielipiteeni kanssa, että meillä on varsin hyvä ilmatorjuntakyky. Hävittäjien määrän ovat arvioineet PV:n ihmiset, puhuneet XX-kappaleen "minimistä". Foorumi-experteillä on huono pohja huudella että leikataan, ja ostetäaan vaikka IT:tä (1/2/3 miljardilla).

Kunhan saamme jossain kohtaa NASAM-systeemeihin AMRAAM-ER -ohjuksia käyttöön, ja ehkä vielä lisää NASAM-pattereita, niin meillä alkaa olemaan IT:llä suorastaan todella hyvä paketti koossa kauas kantavampiakin järjestelmiä.

Minimit ovat usein retoriikkaa. Miksi juuri 60 konetta on minimi? Miksei vaikkapa 50 tai 70? Täysin arbitraarinen luku, johon on päädytty lähinnä historiallisista syistä (Pariisin rauhansopimus). Se voidaan perustella, koska on ollut ennenkin ja enempää on toisaalta vaikea saada kiristettyä poliitikoilta, vaikka sotilaallisesta näkökulmasta käyttöä löytyisikin moninkertaiselle määrälle.

Ilmatorjuntakyvyn kohtalaisuus on suhteellista. Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas. Suomen ilmatorjuntaa on joskus verrattu muihin Pohjoismaihin, ja onhan se vahva niihin nähden, mutta en tiedä, ovatko muut pohjoismaat parhaita mahdollisia verrokkeja. Meidän turvallisuustilanteemme ja puolustusratkaisumme on eri.

 

[Rannari]

No riippuu, mistä puhutaan. Valmiusyhtymille hankittu ASRAD-R sisältää tutkan. Crotale, jota voitaisiin käyttää tärkeiden joukkojen "suojaamiseen", sisältää tutkan. Tykkikalustossakin 35 mm Oerlikoneissa on tutka ja samaten Marksmaneissa.

Tiedät kyllä mitä tarkoitin. Kaikkia niitä välineitä jotka jätit mainitsematta.

 

[Huhta]

Tiedät kyllä mitä tarkoitin. Kaikkia niitä välineitä jotka jätit mainitsematta.

Niiden tarkoitus onkin pitää Herran pelko miehessä, kun uhka ei anna mitään ennusmerkkejä itsestään.

 

[ctg]

 

[Lurker]

Minä odottelen edelleen tietoa korkeatorjunnan tarjouspyynnöstä, joka piti olla valmis kevään kuluessa.
Kyllä jotain korkeatorjuntaan pitäisi saada. AMRAAM-ER ei riitä.

Mikä on se maalityyppi mitä vastaan ER ei riitä?

 

[SJ]

Mikä on se maalityyppi mitä vastaan ER ei riitä?

Arvaisin, että yleensäkin kaikki mikä lentää kovaa ja korkealla. Toki ER kykenee torjumaan niitäkin jossakin määrin, mutta se alue missä se sen kykenee tekemään saattaa olla valitettavan pieni.

 

[Lurker]

Arvaisin, että yleensäkin kaikki mikä lentää kovaa ja korkealla. Toki ER kykenee torjumaan niitäkin jossakin määrin, mutta se alue missä se sen kykenee tekemään saattaa olla valitettavan pieni.

Mikä lentää kovaa ja korkealla (ja sellaisella kuormalla jolla on jotain merkitystä)?

 

[SJ]

Mikä lentää kovaa ja korkealla (ja sellaisella kuormalla jolla on jotain merkitystä)?

Backfire tulee mieleen. SU-34 kuljettaa lastinsa ulkoisesti, joten sen kuorma on vissiin merkityksetön tässä kontekstissa? Mikä sitten lienee erillaisten "risteilyohjusten" lentoprofiili, jos noita siis voi kutsua risteilyohjuksiksi, kun itse käsitän asian siten että risteilyohjus lentäisi matalalla koettaen kiertaa vihollisen puolustuksen mahdollisuuksien mukaan. Naapurissa taas on toisenlainen lähestymistapa ja heidän ohjukset lentävät kovaa ja koettavat päästä puolustuksen läpi nopeutta käyttäen.

 

[Lurker]

Backfire tulee mieleen. SU-34 kuljettaa lastinsa ulkoisesti, joten sen kuorma on vissiin merkityksetön tässä kontekstissa? Mikä sitten lienee erillaisten "risteilyohjusten" lentoprofiili, jos noita siis voi kutsua risteilyohjuksiksi, kun itse käsitän asian siten että risteilyohjus lentäisi matalalla koettaen kiertaa vihollisen puolustuksen mahdollisuuksien mukaan. Naapurissa taas on toisenlainen lähestymistapa ja heidän ohjukset lentävät kovaa ja koettavat päästä puolustuksen läpi nopeutta käyttäen.

Kuorma ei suinkaan ole lentokoneessa merkityksetön, varsinkin kun se kuljetetaan ulkoisesti. Kaikki suoritusarvot mitä valmistajat ilmoittavat mitataan sileällä ja kevyellä koneella. Kun koneeseen laitetaan kuormaa sen suurin nopeus, korkeus, G-arvo, alpha, polttoaineen kulutus ja suurin lentomatka ovat jotain aivan muuta kuin sileällä koneella. Koneen rungon rajoitusten lisäksi eri aseet voivat asettaa erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi jotain asetta laukaistaessa tai kuljetettaessa koneen nopeus on oltava välillä 0.4M-0.8M tai tietyllä kuormalla konetta saa kääntää vain kolmen geen kurvaa.

Lakikorkeus on siis ylin korkeus jota sileä kone voi lentää suoraan menettämättä korkeuttaan (oikeasti tälle on hieman tarkempi määritelmä). Täten kone menettää korkeuttaan käännöksessä. Toisin sanoen tyhjäkään kone taistelualueella ei voi lentää lakikorkeudellaan. Sitten kun lisätään vielä asekuorma ollaan huomattavasti alempana ja kaukana myös huippunopeudesta. Vähän kuin henkilöauto joka kulkee kuskin voimin kesällä alamäkeen 200kmh mutta 5-henkinen perhe kyydissä, suksiboksi katolla, takakontti täynnä kaljaa ja eurowagon perässä se ei enää kuljekaan ihan yhtä lujaa ja soppaakin palaa enemmän.

 

[SJ]

Kuorma ei suinkaan ole lentokoneessa merkityksetön, varsinkin kun se kuljetetaan ulkoisesti. Kaikki suoritusarvot mitä valmistajat ilmoittavat mitataan sileällä ja kevyellä koneella. Kun koneeseen laitetaan kuormaa sen suurin nopeus, korkeus, G-arvo, alpha, polttoaineen kulutus ja suurin lentomatka ovat jotain aivan muuta kuin sileällä koneella. Koneen rungon rajoitusten lisäksi eri aseet voivat asettaa erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi jotain asetta laukaistaessa tai kuljetettaessa koneen nopeus on oltava välillä 0.4M-0.8M tai tietyllä kuormalla konetta saa kääntää vain kolmen geen kurvaa.

Lakikorkeus on siis ylin korkeus jota sileä kone voi lentää suoraan menettämättä korkeuttaan (oikeasti tälle on hieman tarkempi määritelmä). Täten kone menettää korkeuttaan käännöksessä. Toisin sanoen tyhjäkään kone taistelualueella ei voi lentää lakikorkeudellaan. Sitten kun lisätään vielä asekuorma ollaan huomattavasti alempana ja kaukana myös huippunopeudesta. Vähän kuin henkilöauto joka kulkee kuskin voimin kesällä alamäkeen 200kmh mutta 5-henkinen perhe kyydissä, suksiboksi katolla, takakontti täynnä kaljaa ja eurowagon perässä se ei enää kuljekaan ihan yhtä lujaa ja soppaakin palaa enemmän.

Juuri tätä minä tarkoitinkin. SU-34 kykenee lentämään kovaa ja korkealla, mutta ei samalla kantaen "merkityksellistä" kuormaa. Siksi sen kuorma on tässä kontekstissa "merkityksetön".

 

[Huhta]

Mikä on se maalityyppi mitä vastaan ER ei riitä?

Tutkavalvontalentokoneet voivat olla vaikeita napsittavia? Eivät luultavasti tule kantamalle lainkaan. Isompi ohjuskalusto pakottaisi vihollisen pitämään tutkavalvontalentokoneet kauempana meikäläisestä ilmatorjunnasta ja heikentäisi siten niiden tehokkuutta. Tai vaihtoehtoisesti vihollinen joutuisi ottamaan riskin, että meidän ilmatorjuntamme pudottaa sellaisen.

Mikä lentää kovaa ja korkealla (ja sellaisella kuormalla jolla on jotain merkitystä)?

Tiedustelulentokone? Ei tarvita pommeja, ei välttämättä juuri ohjuksiakaan. Yksi ainoa tiedustelusäiliö ei vaikuttane kohtuuttomasti nopeuteen tai korkeuteen?

 

[Lurker]

Tutkavalvontalentokoneet voivat olla vaikeita napsittavia? Eivät luultavasti tule kantamalle lainkaan. Isompi ohjuskalusto pakottaisi vihollisen pitämään tutkavalvontalentokoneet kauempana meikäläisestä ilmatorjunnasta ja heikentäisi siten niiden tehokkuutta. Tai vaihtoehtoisesti vihollinen joutuisi ottamaan riskin, että meidän ilmatorjuntamme pudottaa sellaisen.

Käytännössä ainoat "AWACS-killer" kokoluokan ilmatorjuntaohjukset tulevat idästä.

Tiedustelulentokone? Ei tarvita pommeja, ei välttämättä juuri ohjuksiakaan. Yksi ainoa tiedustelusäiliö ei vaikuttane kohtuuttomasti nopeuteen tai korkeuteen?

Ei vaikuta ei. Pohditaanpas vähän tätä. Kyseeseen tulisi esimerkiksi Su-35 varustettuna tiedustelusäiliöllä. Wiki sanoo että sen lakikorkeus on 18 km jolloin voidaan olettaa että muutama kilometri tästä alaspäin koneella voidaan jo vähän kääntyäkin jotta tiedustelutehtävä voidaan suorittaa ja että kone voi myös paeta Ilmavoimien hävittäjiltä. Oletetaan vielä että Ivan on rohkea ja on todellakin aseistamattomalla koneella liikenteessä ja että se lentäisi juuri ER:n kantaman rajoilla tai yläpuolella. Mitä tietoa se sieltä saa?

Kuvaustiedustelun hyöty on rajallinen. Suomessa on pilvistä yli 70% päivistä ja kuvaus tuollaiselta korkeudelta vaatii pilvettömän kelin.

Elektroninen tiedustelu onnistuu radiohorisontin puitteissa, sitä varten ei tarvitse edes lentää Suomen alueelle.

SAR-tutkailu on yksi mahdollisuus. Sitäkin voi suorittaa varsin kaukaa. Onko panos/tuotos -suhde tämän toiminnallisuuden rajoittamiseksi yhden konetyypin osalta sitten kohdillaan?

 

[min3mat]

Ilmatorjuntakyvyn kohtalaisuus on suhteellista. Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas. Suomen ilmatorjuntaa on joskus verrattu muihin Pohjoismaihin, ja onhan se vahva niihin nähden, mutta en tiedä, ovatko muut pohjoismaat parhaita mahdollisia verrokkeja. Meidän turvallisuustilanteemme ja puolustusratkaisumme on eri.

Suomen ilmatorjunta on pelkästään määrällisesti suurempi kuin muiden pohjoismaiden yhteenlaskettuna. Laadullisesti se on huomattavasti parempi

Mikä lentää kovaa ja korkealla (ja sellaisella kuormalla jolla on jotain merkitystä)?

Pommikoneista ainakin Tu-22, Tu-95 ja Tu-160. Käytettiin mm. Georgiassa jossa yksi ammuttiin alas, sekä syyriassa ollut useamman kertaa uutisissa. Näitä on arvioitu olevan käytössä yhteensä noin 50-70kpl. ilmasta laukaistuja risteilyohjuksia on laskettu olevan noin viitisensataa, joista osa on varustettu lentotukialuksia vastaan esim. tutkasäteilyyn hakeutuvilla kärjillä.

Lisäksi naapurilta löytyy paljon tiedustelukalustoa, MiG-25 / Tu-22 tiedusteluversiot ovat tiedettävästi vielä käytössä ja lentoprofiilit sitä luokkaa etteivät ole nykyisen ilmatorjuntakaluston vaikutuspiirissä.

Backfire tulee mieleen. SU-34 kuljettaa lastinsa ulkoisesti, joten sen kuorma on vissiin merkityksetön tässä kontekstissa? Mikä sitten lienee erillaisten "risteilyohjusten" lentoprofiili, jos noita siis voi kutsua risteilyohjuksiksi, kun itse käsitän asian siten että risteilyohjus lentäisi matalalla koettaen kiertaa vihollisen puolustuksen mahdollisuuksien mukaan. Naapurissa taas on toisenlainen lähestymistapa ja heidän ohjukset lentävät kovaa ja koettavat päästä puolustuksen läpi nopeutta käyttäen.

Naapurin Tykistoohjuksien ja rakettien lentoprofiili on pitkälti sateenkaarta muistuttava. Torjunta on ongelmallista koska reaktioaikaa ei välttämättä ole paljoakaan, ja nopeudet ovat massiivisia (yli kuusinkertaisia äänennopeuksia). Esim jenkkien ensimmäisen persianlahden aikana yritettiin torjua n. 50 irakilaista scud-kopiota 72 patriot PAC 1-laukauksella. Vanhempi Bush aikoinaan ilmoitti torjuntaprosentin olleen sata, mutta myöhemmissä tutkimuksissa pystyttiin vahvistamaan vain yksi onnistunut torjunta, joka käytännössä hajosi kahteen osaan ja osui silti maalialueelle. Tiedettävästi myös yksi patriot-ohjus osui lentoreitillään kerrostaloon. Myöhemmin kun PAC 2 ohjuksia saatiin valmistettua, torjuntaprosentit lähtivät hyvään nousuun.

Suomen kalustosta BUK oli aikoinaan suunniteltu naton vastaavia maaleja vastaan (mm. lance ja tomahawk), mutta on nyttemmin pois käytöstä. Torjumiseen tarvitaan ohjukselta ulottuvuutta, esim patriotin kohdalla torjuntaan persianlahdella oli aikaa luokkaa ylioptimistisissa tilanteissa kymmenisen sekunttia siitä kun kohdetta vastaan pystytään ampumaan siihen hetkeen kun se osuu maaliinsa. Lisäksi tarvitaan suurta liikehtimiskykyä (30+g), erittäin nopeaa (automaattista) tulitoimintaa ja useita muita ominaisuuksia, joista en ole varma pystyykö nasams edes er-ohjuksien kanssa saavuttamaan.

 

[Huhta]

Käytännössä ainoat "AWACS-killer" kokoluokan ilmatorjuntaohjukset tulevat idästä.

Stunnerille luvataan aika paljon kantamaa, sikäli kuin juutalaisten mainospuheisiin voi luottaa. Kineettiseen energiaan luottava ohjus ei toki ole ihanteellinen noin isoja maaleja vastaan, mutta ohjuksen hakeutumistavan pitäisi mahdollistaa osumat valittuihin kohtiin maalissa, esim. moottoreihin, ohjaamoon tai sivuperäsimeen. Yksikin osunut ohjus aiheuttaisi mission killin, useampi hyvin mahdollisesti koneen putoamisen.

Ei vaikuta ei. Pohditaanpas vähän tätä. Kyseeseen tulisi esimerkiksi Su-35 varustettuna tiedustelusäiliöllä. Wiki sanoo että sen lakikorkeus on 18 km jolloin voidaan olettaa että muutama kilometri tästä alaspäin koneella voidaan jo vähän kääntyäkin jotta tiedustelutehtävä voidaan suorittaa ja että kone voi myös paeta Ilmavoimien hävittäjiltä. Oletetaan vielä että Ivan on rohkea ja on todellakin aseistamattomalla koneella liikenteessä ja että se lentäisi juuri ER:n kantaman rajoilla tai yläpuolella. Mitä tietoa se sieltä saa?

Kuvaustiedustelun hyöty on rajallinen. Suomessa on pilvistä yli 70% päivistä ja kuvaus tuollaiselta korkeudelta vaatii pilvettömän kelin.

Elektroninen tiedustelu onnistuu radiohorisontin puitteissa, sitä varten ei tarvitse edes lentää Suomen alueelle.

SAR-tutkailu on yksi mahdollisuus. Sitäkin voi suorittaa varsin kaukaa. Onko panos/tuotos -suhde tämän toiminnallisuuden rajoittamiseksi yhden konetyypin osalta sitten kohdillaan?

Käsittääkseni moderneilla kuvauslaitteistoilla saadaan varsin hyvää materiaalia pitkienkin matkojen päästä. Perustin aikanaan ketjun aiheesta, siellä on mm. yksi yli 100 kilometrin päästä napattu kuva. Tulevaisuudessa tämä arvatenkin paranee entisestään. Sääolosuhteet asettavat rajoitteensa, mutta sinun argumenttisi kääntäen, melkein 30 prosenttia ajasta kuvaustiedustelu on varsin realistista.

Tehtävän taktisen toteutuksen osalta ajattelin, että kuvausta ei suoriteta lentämällä NASAMS-lavetin ylitse, vaan vaakasuunnassa useiden kymmenien kilometrien päästä (sanotaan ~50 kilometriä) ja pystysuunnassa mahdollisimman korkealta (sanotaan 10-15 kilometriä). Tehtävä tapahtuu siis raja-alueen liepeillä, ei syvällä Suomen ilmatilassa. Itse tiedustelukonetta voidaan tukea esimerkiksi pienellä hävittäjäosastolla sekä tutkavalvontalentokoneella, periaatteena keskeyttää tehtävä, jos suomalaisia torjuntahävittäjiä kohdataan. Tarvittaessa hävittäjäosasto suojaa aseettoman tiedustelukoneen paon.

AMRAAM-ER:n kantamasta on vaikea saada täsmällistä tietoa, mutta epäilisin, ettei ohjuksen kyky noin kaukana ja korkealla lavetista lentäviä maaleja vastaan ole kovin hyvä. Ohjus saattaisi ehkä tavoittaa maalin ihanneolosuhteissa, mutta jos maali vaihtaa suuntaansa kesken AMRAAM-ER:n lennon ja/tai tekee väistöliikkeitä torjunnan loppuvaiheessa, epäilen ohjuksen kineettisen energian riittävyyttä maalin tavoittamiseksi. Tilanne ei olisi ihanteellinen monelle muullekaan ohjukselle, mutta uskoisin silti esimerkiksi Aster 30:n olevan selkeästi parempi tuossa tilanteessa, SkyCeptorista (/Stunnerista) puhumattakaan.

 

[SJ]

Naapurin Tykistoohjuksien ja rakettien lentoprofiili on pitkälti sateenkaarta muistuttava. Torjunta on ongelmallista koska reaktioaikaa ei välttämättä ole paljoakaan, ja nopeudet ovat massiivisia (yli kuusinkertaisia äänennopeuksia). Esim jenkkien ensimmäisen persianlahden aikana yritettiin torjua n. 50 irakilaista scud-kopiota 72 patriot PAC 1-laukauksella. Vanhempi Bush aikoinaan ilmoitti torjuntaprosentin olleen sata, mutta myöhemmissä tutkimuksissa pystyttiin vahvistamaan vain yksi onnistunut torjunta, joka käytännössä hajosi kahteen osaan ja osui silti maalialueelle. Tiedettävästi myös yksi patriot-ohjus osui lentoreitillään kerrostaloon. Myöhemmin kun PAC 2 ohjuksia saatiin valmistettua, torjuntaprosentit lähtivät hyvään nousuun.

Suomen kalustosta BUK oli aikoinaan suunniteltu naton vastaavia maaleja vastaan (mm. lance ja tomahawk), mutta on nyttemmin pois käytöstä. Torjumiseen tarvitaan ohjukselta ulottuvuutta, esim patriotin kohdalla torjuntaan persianlahdella oli aikaa luokkaa ylioptimistisissa tilanteissa kymmenisen sekunttia siitä kun kohdetta vastaan pystytään ampumaan siihen hetkeen kun se osuu maaliinsa. Lisäksi tarvitaan suurta liikehtimiskykyä (30+g), erittäin nopeaa (automaattista) tulitoimintaa ja useita muita ominaisuuksia, joista en ole varma pystyykö nasams edes er-ohjuksien kanssa saavuttamaan.

En puhunut tykistöohjuksista, enkä muutenkaan ballististen maalien torjunnasta. Noista on ollut jo ihan tarpeeksi puhetta tässä vuosien varrella.

 

[Umkhonto]

Suomen ilmatorjunta on pelkästään määrällisesti suurempi kuin muiden pohjoismaiden yhteenlaskettuna. Laadullisesti se on huomattavasti parempi.

Suurempi ehkä, parempi ehkä. Mutta onko riittävä?

 

[min3mat]

En puhunut tykistöohjuksista, enkä muutenkaan ballististen maalien torjunnasta. Noista on ollut jo ihan tarpeeksi puhetta tässä vuosien varrella.

Hups. Ilmalaukaistujen risteilyohjusten kohdalla lentoprofiili on tietääkseni samaa luokkaa kuin tomahawkeilla. Ainakin Syyriassa käytetyistä on mm. liveleakissa videokuvaa kun yksi lentää iranissa matalalla

Suurempi ehkä, parempi ehkä. Mutta onko riittävä?

Riittävä määrä on erittäin suhteellinen käsite. 1-2ms välisenä rauhan aikana Tanska laski että koko maan ilmatorjuntaan ei tarvita kymmentä patteria enempää ilmatorjuntaa samaan aikaan kun Italiassa laskettiin pelkästään Rooman suojaamiseen tarvittavan joitain tuhansia pattereita. Venäjä on sen kokoluokan uhka Suomelle ettei riittävää kalustomäärää/suorituskykyä voida sen torjumiseen hankkia romuttamatta valtiontaloutta ja siirtymättä P-koreamaiseen valtiojärjestelyyn jossa 20+% väestöstä on armeijan leivissä. Omasta näkökulmastani nykyisessä maailmantilanteessa riittää että Suomi on muita lähellä olevia suupaloja oleellisesti karvaampi ja vaikeampi niellä, mutta parantamisen varaa on vielä paljon. Esim. Ito 90:ä olisi aikoinaan pitänyt hankkia koko suunniteltu määrä (~50) sekä pari patteria bukkia muistuttavaa järjestelmää. Ongelmana jälkimmäisessä on vaan se, ettei länsimailla ole tarjolla eikä edes kehitteillä mitään vastaavaa, niitä löytyy tällä hetkellä tietääkseni ainoastaan Venäjältä, Kiinasta ja pienemmässä määrin Israelista.