Ilmatorjunta

[Raveni]

Olen itse taipuvainen ajattelmaan, että maalit ovat niin erilaiset, että ei voida sanoa onko pac3:n kantama lentokoneeseen yhtään sen suurempi. Ballistisen maalin torjunnasta tekee hankalaa sen nopeus. Tarvitaan melkeimpä tieto laukaisusta jotta torjunta voisi onnistua. Lentokone ei ole lähellekään niin nopea mutaa sillä on taas sitten muista vastakeinoja käytössä.

 

[Leaderwolf]

Suurin osa arvioista antaa PAC-2 torjuntaetäisyydeksi lentokoneita vastaan 150km.

 

[SJ]

Suurin osa arvioista antaa PAC-2 torjuntaetäisyydeksi lentokoneita vastaan 150km.

Optimitilanteessa, eli kun maali ei saa varoitusta tai muuten väistele huomattavasti. SAMP-T:n kantamaksi jossakin oli mainittu 120 km maksimissaan, 80 kilsaa hävittäjäkonetta vastaan.

 

[Lurker]

Optimitilanteessa, eli kun maali ei saa varoitusta tai muuten väistele huomattavasti. SAMP-T:n kantamaksi jossakin oli mainittu 120 km maksimissaan, 80 kilsaa hävittäjäkonetta vastaan.

Ja matalalla lentävää hävittäjää vastaan se voi olla vaikka 40km ja matalalla mutkittelevaa ja häiritsevää hävittäjää vastaan vaikka 20 kilsaa. Vastaavasti ballistisella radalla saatettaisiin päästä parin sadan kilsan päähän...

Tämä osoituksena että tämä kantamakeskustelu on yhyä hyödyllistä kuin katuautojen huippunopeusvertailu. Sopii lasten leikkeihin, aikuiset ymmärtävät jo pysyä erossa.

 

[ctg]

ZSU-23-4M4 Shilka-M4 http://www.vitalykuzmin.net/Military/ARMY-2017-Demonstration-p2/

Milloin shilka on saanut strela päivityksen? Vai näenkö väärin ja tuo remote torni ei ole olkapää ohjustin viritys?

 

[Old Boy]

Milloin Shilka on saanut strela päivityksen? Vai näenkö väärin ja tuo remote torni ei ole olkapää ohjustin viritys?

Ihan oikein näit! Venäjän viimeinen Shilka variantti ZSU 23-4 M5 oli varustettu kahdella Igla -ohjuksella. Joskus viime vuosituhannen lopulta peräisin ja Venäjällä jo pois käytöstä.
Tässä kaukaa otettu ei niin kovin hyvä kuva, jossa näkyy sama vaunu toiselta puolelta.

.

 

[kimmo.j]

Ihan oikein näit! Venäjän viimeinen Shilka variantti ZSU 23-4 M5 oli varustettu kahdella Igla -ohjuksella. Joskus viime vuosituhannen lopulta peräisin ja Venäjällä jo pois käytöstä.
Tässä kaukaa otettu ei niin kovin hyvä kuva, jossa näkyy sama vaunu toiselta puolelta.

Katso liite: 16364 .

Jotenkin kuvista saa käsityksen, että vaunu on vielä kaytössä.

 

[Old Boy]

Jotenkin kuvista saa käsityksen, että vaunu on vielä kaytössä.

Mun postaama kuva on itse otettu puolitoista viikkoa sitten Venäjän PV:n vuotuisessa Army Day 2017 näytöksessä Moskovan länsipuolella Kubinkassa. Venälänen militarian ammattikuvaaja Vitaly Kuzmin on päässyt samassa tilaisuudessa aika paljon paremmille kuvausmestoille. Komean näköistähän Shilkalla ampuminen on, mutta valitettavasti siitä ottamani video ei näytä oikein miltään. Perinnekalustoa siis kuitenkin.

 

[John Hilly]

Tässä seikkaperäinen juttu BUK-M1 järjestelmän vaiheista Suomessa. Viimeinen luku on sitten tuttua "matkasaarnaaja" Lappia tyypillisimmillään.

 

[Sardaukar]

Ahti "Ilmavoimien syöjä" Lappi on kyllä melko veijari.

 

[magitsu]

Bugin osalta on luultavasti teknisesti oikeassa. Suurimpia syitä päivittämättömyyteen oli varmasti halu siirtyä pois itäkalustosta. Luottamus toimittajaan oli menetetty huolimatta oliko yksittäistä bugia tai ei.

 

[Jukkis]

Bugin osalta on luultavasti teknisesti oikeassa. Suurimpia syitä päivittämättömyyteen oli varmasti halu siirtyä pois itäkalustosta. Luottamus toimittajaan oli menetetty huolimatta oliko yksittäistä bugia tai ei.

Olen ns. hevosen suusta ymmärtänyt että "bugi" oli todellinen, ja se olisi voitu ehkä kiertää mutta samalla olisi menetetty valmistajan tuki koko järjestelmälle. Jolloinka tehtiin niin tai näin BUK ei olisi voinut jatkaa meillä uskottavana taistelukelpoisena järjestelmänä. Se legendaarinen ABM-kykykin oli vähän niin ja näin, kun ei meillä ole eikä ollutkaan sellaista ennakkovaroituskykyä että etenkään keskitettyihin hyökkäyksiin olisi voitu reagoida tehokkaasti.

 

[Rannari]

Kun sille tielle lähdettiin niin laitetaan kokoelmista lehtileikkeet yms. myös Bukiin liittyen.

 

[Einomies1]

Tässä seikkaperäinen juttu BUK-M1 järjestelmän vaiheista Suomessa. Viimeinen luku on sitten tuttua "matkasaarnaaja" Lappia tyypillisimmillään.

Katso liite: 16395 Katso liite: 16396

Katso liite: 16397

Papan oma lapsi....

Sitä Lappi ei ole koskaan kertonut että minkälainen määrä ABM-kykyisiä järjestelmiä ja ohjuksia pitäisi hankkia hänen mielestään korvaamaan ilmavoimien suorituskykyä. Aikaisemmin BUK M1 vastasi vain pääkaupungin puolustamisesta ja muu maa oli sitten hävittäjien ja lyhyen kantaman it:n varassa.

Jos ABM kyky teoriassa hankittaisiin niin sehän todennäköisesti rajoittuisi vain Helsingin alueelle ja muut kaupungit tärkeine alueineen olisivat yhä heikommilla koska hävittäjiä olisi vähemmän. Tuskin edes Lappi haaveilee epärealistisesti siitä että meillä olisi ennakkovaroitustutkia, torjuntakeskuksia ja ohjuspattereita ympäri maata.

Tällä hetkellä ilmavoimat vastaa koko maan ilmapuolustuksesta, ei vain jonkun tietyn alueen. Jos tässä tehtäisiin muutos suorituskyvyn kohdentamisessa, koko maanpuolustuksen periaate suomen puolustamisesta pitäisi miettiä uudelleen. Se vaatisi poliittisen päätöksen.
Ilmapuolustus on muutakin kuin ohjustorjuntaa, se on alueen hallintaa ja hyökkääjän ilmaheruuden kiistämistä!

 

[Nhhk]

Jos ABM kyky teoriassa hankittaisiin niin sehän todennäköisesti rajoittuisi vain Helsingin alueelle ja muut kaupungit tärkeine alueineen olisivat yhä heikommilla koska hävittäjiä olisi vähemmän. Tuskin edes Lappi haaveilee epärealistisesti siitä että meillä olisi ennakkovaroitustutkia, torjuntakeskuksia ja ohjuspattereita ympäri maata.

Kuinkas monta ennakkovaroitustutkaa pitäisi olla enemmän jos esim haluttaisiin torjua muutakin kuin helsinginaluetta, itse veikkaisin että ennakkovaroitustutkia ei tarvittaisi juurikaan enempää, muuten kyllä pääpiirteittäin samaa mieltä

 

[Gyllis1]

Papan oma lapsi....

Sitä Lappi ei ole koskaan kertonut että minkälainen määrä ABM-kykyisiä järjestelmiä ja ohjuksia pitäisi hankkia hänen mielestään korvaamaan ilmavoimien suorituskykyä. Aikaisemmin BUK M1 vastasi vain pääkaupungin puolustamisesta ja muu maa oli sitten hävittäjien ja lyhyen kantaman it:n varassa.

Jos ABM kyky teoriassa hankittaisiin niin sehän todennäköisesti rajoittuisi vain Helsingin alueelle ja muut kaupungit tärkeine alueineen olisivat yhä heikommilla koska hävittäjiä olisi vähemmän. Tuskin edes Lappi haaveilee epärealistisesti siitä että meillä olisi ennakkovaroitustutkia, torjuntakeskuksia ja ohjuspattereita ympäri maata.

Tällä hetkellä ilmavoimat vastaa koko maan ilmapuolustuksesta, ei vain jonkun tietyn alueen. Jos tässä tehtäisiin muutos suorituskyvyn kohdentamisessa, koko maanpuolustuksen periaate suomen puolustamisesta pitäisi miettiä uudelleen. Se vaatisi poliittisen päätöksen.
Ilmapuolustus on muutakin kuin ohjustorjuntaa, se on alueen hallintaa ja hyökkääjän ilmaheruuden kiistämistä!

Puolalaiset taisivat juuri tehdä Patrioteista esisopimuksen. Muistaakseni 8 patteria ja karvan alle 8 miljardia.

Ei tarvi enää meidän budjetilla montaa hävittäjää hankkia..

 

[Huhta]

@Jukkis @Einomies1

Huomautettakoon sen verran, ettei ennakkovaroitus ballistisista ohjuksista vaadi mitään täyttä settiä satellitteineen, Aegis-aluksineen ja massiivisine kaukovalvontatutkakomplekseineen. Uudet KEVA-tutkat (GroundMasterit) ovat valmistajan mukaan kykeneviä havainnoimaan lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia (yhteiskäsite TBM)*. Myös Suomen ilmavoimat on vahvistanut, että valvontajärjestelmillämme on kyky havaita pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusten laukaisuja, mikä viittaa siihen, että myös ballistisia ohjuksia pystytään havainnoimaan - raskas ilmatorjuntaohjushan (40N6) muistuttaa lyhyehkön kantaman ballistista ohjusta sekä nopeutensa että lentoratansa puolesta.

*Saattaa myös olla, että valmistaja on tarkoittanut TBM-akronyymillä taktista ballistista ohjusta. Joka tapauksessa Iskanderit ja kumppanit pitäisi pystyä havaitsemaan.

 

[Huhta]

Torjuntajärjestelmät ovat sitten asia erikseen. Kalliita ovat, pirulaiset, ja PV:lta löytyy monta muutakin rahareikää...

BUK:n heikkouksia ajatellen olisi mielenkiintoista tietää, mistä todella oli kyse. Oliko järjestelmässä kirjaimellisesti punainen nappi, jonka aktivoimalla kaikki toiminta olisi pysähtynyt ja vehkeet sammuneet, vai oliko kyse valmistajamaan tietämyksestä järjestelmän toiminnasta ja sitä myöten tehokkaimmista häirintämetodeista?

Mikäli kyse oli jälkimmäisestä, niin olisi ollut kiinnostava ajatus päivittää BUK:ia sen verran, että järjestelmää olisi ylläpidetty NASAMS:n rinnalla pelkkänä ABM-järjestelmänä. Lähestyvä ballistinen ohjus tuskin omaa kovin merkittäviä ELSO-kykyjä, joten jos ilmatila olisi pidetty puhtaana ELSO-koneista muilla keinoin (NASAMS ja torjuntahävittäjät), niin BUK olisi voinut toimia kohtuullisesti ohjustorjunnassa.

Tietysti kyse oli raskaasta (ja oletettavasti kalliista) sekä vanhasta järjestelmästä, joten on kyseenalaista, miten hyvä torjuntakyky sillä olisi ollut esimerkiksi Iskanderia vastaan. Varmaa ei ole sekään, olisiko Venäjä edes myynyt hyvää päivitystä järjestelmälle ja tehnyt meidän kannaltamme edullista kauppaa.

 

[magitsu]

Kun sille tielle lähdettiin niin laitetaan kokoelmista lehtileikkeet yms. myös Bukiin liittyen.

Tässä puhutteleva lainaus. Pätisi edelleen ainakin ABM:n kohdalla.

 

[Old Boy]

Kun sille tielle lähdettiin niin laitetaan kokoelmista lehtileikkeet yms. myös Bukiin liittyen.

Kuinka moni mahtoi nuo lukea? Alussa oli virheitä sisältävä ja asiantuntematon artikkeli ekan Gulf -sodan ajoilta, joka mainiosti sopisi nykyhesariin. Nliiton siellä käytetty arsenaali oli tietysti voimaton, kun vastassa oli koko läntinen maailma. Samaa kalustoa oli meillä, mutta mahdollisen vastustajan kyvykkyys ei lähimainkaan samaa tasoa. Etenkään artikkelin kirjoittamisen aikoihin, kun Nliitto oli juuri hajonnut. Hawk ohjus mainitaan brittiläiseksi ym. Väitettiin myös, että vasta silloisten SA-3 ohjusten kauppaneuvotteluissa suomalaisille selvisi tämän mallin olemassaolo. Ikäänkuin kauppaa tekemään olisi lähetetty lauma idiootteja. Mahtoi seurata kovaäänisiä kahvipöytäkeskusteluja it-joukoissa....

SA-3 ohjuksen tekniikka tiedettiin vanhaksi jo niiden meille saapuessa 1980, mutta ei Nliitosta sopivampaakaan ollut saatavissa. Leikkeissä onkin erittäin hyvä katsaus 1900 -luvun lopun itäohjuksiin. Lännestähän eivät it-miehet päässeet ostamaan, sillä Ilmavoimien ennennäkemätön julkisuuskampanja oli juuri ohjusneuvottelujen aikaan siivittänyt Hawk -kaupat onnistuneeseen läpimenoon. Enää sellainen ei olisi mahdollista, sillä nyt oli neukuillakin käyttökelpoista myytävää. Loppuosasta löytyy laaja kattaus BUK -hankinnan kiemuroista sekä lopussa vielä keskustelua
niiden mahdollisesta modernisoinnista. Hauska oli huomata, että Suomen Sotilaan linjakin oli toinen, kun Ahti Lappi ei vielä kuulunut toimitukseen. Toki lehden mielipiteen pitääkin muuttua, jos asiantuntemus lisääntyy. Ahti Lappihan on forumilla lytätty kerran toisensa jälkeen ainoana perusteena miehen ikävuodet. Ikäänkuin meidän vanhempien kaikki viisaus ja osaaminen katoaisi taivaan tuuliin, kun virkatakki riisutaan viimeisen kerran....