Ilmatorjunta

Kuinka moni mahtoi nuo lukea? Alussa oli virheitä sisältävä ja asiantuntematon artikkeli ekan Gulf -sodan ajoilta, joka mainiosti sopisi nykyhesariin. Nliiton siellä käytetty arsenaali oli tietysti voimaton, kun vastassa oli koko läntinen maailma. Samaa kalustoa oli meillä, mutta mahdollisen vastustajan kyvykkyys ei lähimainkaan samaa tasoa. Etenkään artikkelin kirjoittamisen aikoihin, kun Nliitto oli juuri hajonnut. Hawk ohjus mainitaan brittiläiseksi ym. Väitettiin myös, että vasta silloisten SA-3 ohjusten kauppaneuvotteluissa suomalaisille selvisi tämän mallin olemassaolo. Ikäänkuin kauppaa tekemään olisi lähetetty lauma idiootteja. Mahtoi seurata kovaäänisiä kahvipöytäkeskusteluja it-joukoissa....

SA-3 ohjuksen tekniikka tiedettiin vanhaksi jo niiden meille saapuessa 1980, mutta ei Nliitosta sopivampaakaan ollut saatavissa. Leikkeissä onkin erittäin hyvä katsaus 1900 -luvun lopun itäohjuksiin. Lännestähän eivät it-miehet päässeet ostamaan, sillä Ilmavoimien ennennäkemätön julkisuuskampanja oli juuri ohjusneuvottelujen aikaan siivittänyt Hawk -kaupat onnistuneeseen läpimenoon. Enää sellainen ei olisi mahdollista, sillä nyt oli neukuillakin käyttökelpoista myytävää. Loppuosasta löytyy laaja kattaus BUK -hankinnan kiemuroista sekä lopussa vielä keskustelua
niiden mahdollisesta modernisoinnista. Hauska oli huomata, että Suomen Sotilaan linjakin oli toinen, kun Ahti Lappi ei vielä kuulunut toimituksen. Toki lehden mielipiteen pitääkin muuttua, jos asiantuntemus lisääntyy. Ahti Lappihan on forumilla lytätty kerran toisensa jälkeen ainoana perusteena miehen ikävuodet. Ikäänkuin meidän vanhempien kaikki viisaus ja osaaminen katoaisi taivaan tuulin, kun virkatakki riisutaan viimeisen kerran....

Se ensimmäinen juttu oli näön perusteella Turun Sanomista. Aina ei voi onnistua :)

Buk on yksi paljon esillä ollut hanke siinä kuin NASAMS ja MLRS sekä Hornet. Lehtijutut jauhavat sivutolkulla yhtä ja samaa.
 
Onhan siinä toki mietittävää kun huomaa artikkeleista silloin puhutun monista samoista järjestelmistä kuin nyt. Eli "miljardin markan per patteri" S-300 oli vaihtoehto halvemmalle Bukille. Patriot oli näitä vanhempi. Nasamsin ykkösversio esiintyi jo hieman eri nimellä... tosin osa noista ei ole kuin vähän yli 10v. vanhoja skanneja.
 
@Rannari aika mielenkiintoista tuo internetiä edeltänyt aikakausi. Tietoa suomalaisen BUK-patterin kokoonpanosta ei ole ollut helposti noukittavissa missään, vaikka siitä hankinnan aikoihin näköjään selkeästi julkisuudessakin on kerrottu (esim. sivu15 lehtileike). En edes muista missä itse ekan kerran siihen törmäsin.

Eli 3+3 (laukaisulavetti+lataus/laukaisulavetti), normi BUK-patteri 6+3
 
@Rannari aika mielenkiintoista tuo internetiä edeltänyt aikakausi. Tietoa suomalaisen BUK-patterin kokoonpanosta ei ole ollut helposti noukittavissa missään, vaikka siitä hankinnan aikoihin näköjään selkeästi julkisuudessakin on kerrottu (esim. sivu15 lehtileike). En edes muista missä itse ekan kerran siihen törmäsin.

Eli 3+3 (laukaisulavetti+lataus/laukaisulavetti), normi BUK-patteri 6+3

Suomessa pattereilla on taipumus kutistua. Lienee kustannuskysymys.
 
Onhan siinä toki mietittävää kun huomaa artikkeleista silloin puhutun monista samoista järjestelmistä kuin nyt. Eli "miljardin markan per patteri" S-300 oli vaihtoehto halvemmalle Bukille. Patriot oli näitä vanhempi. Nasamsin ykkösversio esiintyi jo hieman eri nimellä... tosin osa noista ei ole kuin vähän yli 10v. vanhoja skanneja.

Se on sääli että lähdetiedot oli merkitty kääntöpuolelle. Ei ollut mitään mahdollisuuksia tehdä kaksipuolista skannausta joten lehti ja tarkka ajankohta jäävät arvailujen varaan. Aika hyvin nuo tosin saa harukoitua.
 
@Jukkis @Einomies1

Huomautettakoon sen verran, ettei ennakkovaroitus ballistisista ohjuksista vaadi mitään täyttä settiä satellitteineen, Aegis-aluksineen ja massiivisine kaukovalvontatutkakomplekseineen. Uudet KEVA-tutkat (GroundMasterit) ovat valmistajan mukaan kykeneviä havainnoimaan lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia (yhteiskäsite TBM)*. Myös Suomen ilmavoimat on vahvistanut, että valvontajärjestelmillämme on kyky havaita pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusten laukaisuja, mikä viittaa siihen, että myös ballistisia ohjuksia pystytään havainnoimaan - raskas ilmatorjuntaohjushan (40N6) muistuttaa lyhyehkön kantaman ballistista ohjusta sekä nopeutensa että lentoratansa puolesta.

*Saattaa myös olla, että valmistaja on tarkoittanut TBM-akronyymillä taktista ballistista ohjusta. Joka tapauksessa Iskanderit ja kumppanit pitäisi pystyä havaitsemaan.
Ok. Sitten ei tarvita kuin ne maalinosoitustutkat johtokeskuksineen ja ohjuslavetit.....ja ohjuksia.

Sitten niihin Iskandereihin, Iskander (SS-26 Stone) prikaati kykenee laukaisemaan kerralla 48 ohjusta. Toki todennäköisesti eri maaleihin mutta haluttaessa raunioittaa vakavasti tavanomaisilla hakupäillä Hki-Vantaa tai eduskuntatalo-kompleksi, tuota ryöppyä ei torjuta millään yhdellä patterilla tai yhdellä järjestelmällä. Jotta torjuntaprosentti uusimpia ohjuksia olisi jotenkin mielekästä, eli yli 50% niin kapasiteettia pitäisi olla melko rajusti ja keskitetysti koska todellakaan millään ohjuksella ei ole 1/1 tai 100% torjuntakykyä! Jos yli 50% ei päästä, ei ole mielekästä rakentaa miljardeilla pelkkää ohjustorjuntaa jolla on 0% vaikutus vastapuolen hyökkäyskynnykseen ja tappioihin. Ohjukset eivät pelkää kuten ei Lapin jankkaamat "robotit". Pelkällä ohjustorjunnalla ei luoda tappiota hyökkääjälle.

Kuten sanoin aikaisemmin, nykyisellä maanpuolustusdoktriinilla, puolustamme koko maata eikä vain yhtä kaupunkia.
Lapin ajatusmallilla, joka on kylmän sodan ajoilta, panostaisimme käytännössä pääkaupunkiseudun puolustamiseen useita miljardeja ja muu maa saisi yhdessä maavoimien ja merivoimien kanssa tukea siltä puolikkaalta lennostolta (12-15 hävittäjää= operatiivinen vahvuus korkeintaan puolet tästä). Lisäksi ohjustorjuntajärjestelmiä ei siirrellä maajoukkojen tueksi jos ne on suunniteltu suojaavan tärkeitä kaupunkeja/kohteita strategisesti tärkeissä paikoissa.

Ennakkovaroituksesta sitten sen verran että ottaen huomion tämän realiteetin: Even without leaving garrison, Iskander-M missiles in Western Russia can reach southern Finland, Estonia, Latvia, Lithuania, northern Belarus, southeastern Ukraine, Crimea, northeastern Turkey, Georgia, Armenia, and Azerbaijan with their 500-km range. Iskander-M in Kaliningrad allows coverage of targets in southern Sweden, Poland, northwestern Ukraine, and most of Belarus. Add a brigade at Kursk and Russian missiles cover most of Ukraine including Kyiv. https://russiandefpolicy.blog/category/ground-troops/page/2/.
Iskander-M kantama on 500-800 km arvioiden mukaan ja nopeus monta kertaa mach. Se tarkoittaisi sitä että onnistunut ohjustorjunta ja nykymaailman nopea reagointi vaatisivat että se miljardiluokan järjestelmä olisi ainakin osittain 24/7 valmiudessa. Se ei paljon auta jos maalinosoitustutkan ja ohjuslavettien miehitys hoidetaan "kotivaralta".
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ok. Sitten ei tarvita kuin ne maalinosoitustutkat johtokeskuksineen ja ohjuslavetit.....ja ohjuksia.

Sitten niihin Iskandereihin, Iskander (SS-26 Stone) prikaati kykenee laukaisemaan kerralla 48 ohjusta. Toki todennäköisesti eri maaleihin mutta haluttaessa raunioittaa vakavasti tavanomaisilla hakupäillä Hki-Vantaa tai eduskuntatalo-kompleksi, tuota ryöppyä ei torjuta millään yhdellä patterilla tai yhdellä järjestelmällä. Jotta torjuntaprosentti uusimpia ohjuksia olisi jotenkin mielekästä, eli yli 50% niin kapasiteettia pitäisi olla melko rajusti ja keskitetysti koska todellakaan millään ohjuksella ei ole 1/1 tai 100% torjuntakykyä! Jos yli 50% ei päästä, ei ole mielekästä rakentaa miljardeilla pelkkää ohjustorjuntaa jolla on 0% vaikutus vastapuolen hyökkäyskynnykseen ja tappioihin. Ohjukset eivät pelkää kuten ei Lapin jankkaamat "robotit". Pelkällä ohjustorjunnalla ei luoda tappiota hyökkääjälle.

Kuten sanoin aikaisemmin, nykyisellä maanpuolustusdoktriinilla, puolustamme koko maata eikä vain yhtä kaupunkia.
Lapin ajatusmallilla, joka on kylmän sodan ajoilta, panostaisimme käytännössä pääkaupunkiseudun puolustamiseen useita miljardeja ja muu maa saisi yhdessä maavoimien ja merivoimien kanssa tukea siltä puolikkaalta lennostolta (12-15 hävittäjää= operatiivinen vahvuus korkeintaan puolet tästä). Lisäksi ohjustorjuntajärjestelmiä ei siirrellä maajoukkojen tueksi jos ne on suunniteltu suojaavan tärkeitä kaupunkeja/kohteita strategisesti tärkeissä paikoissa.

Ei kai tässä kukaan ole asettanut ilmatorjuntaa ja HX:ää vastakkain? Lappi korkeintaan. Kuten kirjoitin, niin torjunta on kallista ja rahareikiä on muitakin. Ei oikein pienen maan hommaa isoa naapuria vastaan.

Toisaalta pienelläkin kyvyllä voidaan suojata tiettyjä kohteita/alueita. Jos vihollisella on 100 Iskanderia (hypoteettinen määrä), ja meillä on kyky torjua 50 Helsinkiin ammuttua ohjusta, niin voi hyvin olla, että vihollinen katsoo paremmaksi ampua ohjuksensa muihin kohteisiin, joissa ei tarvitse tuhlata ohjuksia torjunnan kyllästämiseksi.

Ennakkovaroituksesta sitten sen verran että ottaen huomion tämän realiteetin: Even without leaving garrison, Iskander-M missiles in Western Russia can reach southern Finland, Estonia, Latvia, Lithuania, northern Belarus, southeastern Ukraine, Crimea, northeastern Turkey, Georgia, Armenia, and Azerbaijan with their 500-km range. Iskander-M in Kaliningrad allows coverage of targets in southern Sweden, Poland, northwestern Ukraine, and most of Belarus. Add a brigade at Kursk and Russian missiles cover most of Ukraine including Kyiv. https://russiandefpolicy.blog/category/ground-troops/page/2/.
Iskander-M kantama on 500-800 km arvioiden mukaan ja nopeus monta kertaa mach. Se tarkoittaisi sitä että onnistunut ohjustorjunta ja nykymaailman nopea reagointi vaatisivat että se miljardiluokan järjestelmä olisi ainakin osittain 24/7 valmiudessa. Se ei paljon auta jos maalinosoitustutkan ja ohjuslavettien miehitys hoidetaan "kotivaralta".

IT-ohjusjärjestelmäthän ovat tässä suhteessa erittäin anteliaita, massiivista torjuntakykyä voidaan käyttää minimimiehityksellä. Kun lavetit, tutka, johtokeskus ym. on sijoitettu valvotulle alueelle (ts. erikoisjoukkouhkaa ei ole) sekä datayhteydet ja sähkönsaanti on varmistettu, niin sen jälkeen riittää yksi tai kaksi napinpainajaa johtokeskukseen.

Nippelitietona: Jotkin järjestelmät kykenevät toimimaan jopa täysin ilman miehitystä. Kuwaitin miehityksen yhteydessä kuwaitilainen Hawk-patteristo oli asetettu toimimaan automaattisesti amerikkalaisten contractorien paettua. Toki tällainen on tehotonta käyttöä, ja rauhan aikana en haluaisi antaa torjuntapäätöstä tietokoneen tehtäväksi - uusi MH17 ei paljoa houkuttele.
 
Muutama esimerkki ballististen ohjusten torjuntajärjestelmistä. UAE hankki kaksi THAAD-patteria noin 5 mrd $ (toimitussisältö 12 laukaisulaitetta, 2 TPY-2 tutkaa, noin 200 ohjusta yms.). SM-3 ohjukset kustantavat välillä 10-20 milj $ (riippuen mallista) ja THAAD noin 10 milj $ paikkeilla. TPY-2 tutka jota jenkit käyttää pääasiallisena liikkuvana ennakkovaroitusjärjestelmänään kustantaa hiukan vajaat 200 milj $ (tuotantomäärät muutamia kappaleita). Patriot PAC-3 on jossain 3-5 milj $ paikkeilla. (luvut otettu virallisista jenkkien budjetti asiakirjoista)

Toki THAAD on meidän näkökulmasta turhan raskas ja ei niin kovin monikäyttöinen, mutta yllä olevat summat kuvastavat BMD järjestelmien kustannuksia.

Pelkkä ilmatorjuntajärjestelmä (SAMPT, Patriot) ei riitä vaan se pitää liittää ennakkovaroitusjärjestelmään. Ennakkovaroitusjärjestelmä ei tarvitse olla mikään kaikennäkevä satelliittiverkko vaan siihen riittää BMD kyvyn omaava tutka. Näitä tutkia ovat esim. yllä mainittu TPY-2 tai vaikka muutamilla euroopan laivastoilla käytössä oleva modifioitu SMART-L tutka.

Ennakkovaroitustutkalla saadaan siis havainto laukaisusta ja lentoradan perusteella voidaan laskea arvioitu maalialue. Tämän perusteella sitten varoitetaan torjuntajärjestelmää sekä muita arvioidulla maalialueella. Varoituksen saatuaan torjuntajärjestelmä on täydessä valmiudessa torjumaan maalit kun ne saapuvat kantamalle. Kantama jää jonnekin 30 km paikkeille jos pattereita on vain yksi. Ilman ennakkovaroitusta saatetaan puhua pahimmillaan vain vajaasta 10 km. Ilman varoitusta torjunta ei tule onnistumaan kaikissa tilanteissa jos aikaa torjuntaan on <30 sekuntia, ehkä jopa luokkaa <10 s.

Minkälainen torjuntajärjestelmä sitten voisi olla minimissään, niin omasta mielestäni kokonaisuus voisi olla seuraavan lainen.
-2 (mieluummin 3) ennakkovaroitustutkaa. Yhdellä ei voida järjestää ajallisesti tarpeeksi kattavaa valvontaa
-2 torjuntapatteria. SAMPT/Patriot
-50 kpl torjuntaohjuksia (ASTER 30/PAC-3)

Tuolla saataisiin kahteen kohteeseen (PK-seutu/ILMAV) korkeatorjuntakykyä parannettua sekä toteutettua rajoitettu BMD-kyky. Kustannukset olisivat >1 mrd € ja kun miettii että siltikin lähes kaikki Ilmavoimien tukikohdat (sekä monta muuta kohdetta) jää suojaamatta niin itse ainakin keksisin summalle parempaakin käyttöä.
 
Saabi on kehittänyt uuden ASRAD version

Onko se ero Suomeen malliin että tällä on NG versio?

Saab to unveil MSHORAD system at DSEI

The 3D short range Giraffe 1X provides 360º surveillance coverage at a range of 75 km, generating data to a C2 communication system for swift analysis and action coordination. With an effective intercept range of 9 km, the high precision RBS 70 NG RWS, with its multiple missile launcher, ensures coverage from ground level up to an altitude of 5 km, launching unjammable, laser-guided missiles with a high hit probability. Together as MSHORAD, the solution gives forces the ability to see and counter multiple threats while defending nearby joint forces.

20170907-en-2662518-1-696x385.jpg


http://defence-blog.com/army/saab-to-unveil-mshorad-system-at-dsei.html
 
Saabi on kehittänyt uuden ASRAD version

Onko se ero Suomeen malliin että tällä on NG versio?

Saab to unveil MSHORAD system at DSEI

The 3D short range Giraffe 1X provides 360º surveillance coverage at a range of 75 km, generating data to a C2 communication system for swift analysis and action coordination. With an effective intercept range of 9 km, the high precision RBS 70 NG RWS, with its multiple missile launcher, ensures coverage from ground level up to an altitude of 5 km, launching unjammable, laser-guided missiles with a high hit probability. Together as MSHORAD, the solution gives forces the ability to see and counter multiple threats while defending nearby joint forces.

20170907-en-2662518-1-696x385.jpg


http://defence-blog.com/army/saab-to-unveil-mshorad-system-at-dsei.html

Näyttää kamalan matalilta nuo tutkan ja ohjusten sijoitukset... Säteenseuraaja-ohjus olisi hyvä saada mahdollisimman korkealle. Myös ampumavalmiita ohjuksia on vain kolme, mikä on kohtuullisen vähän nykypäivän mittapuulla: Jo Stingerin istuttavalla ampumajalustalla voi olla kaksi ampumavalmista ohjusta, nykyinen ASRAD-R kantaa neljä ampumavalmista ohjusta ja Crotale peräti kahdeksan.

Tutkan sijoittaminen erikseen on mielestäni vähän kyseenalaista, vaikka teoriassa ajatus lieneekin, että yksi tutka-/johtoajoneuvo palvelee useampaa ohjuslavettia. Tutkavuorottelua ajatellen tutkia tarvitaan joka tapauksessa useita, joten säästöä ei välttämättä tule paljoa verrattuna siihen, että jokaisessa ampumalavetissa olisi tutka, ellei ampumalavetteja ole sitten varaa ostaa tyyliin kymmenen per prikaati.
 
Olen ns. hevosen suusta ymmärtänyt että "bugi" oli todellinen, ja se olisi voitu ehkä kiertää mutta samalla olisi menetetty valmistajan tuki koko järjestelmälle. Jolloinka tehtiin niin tai näin BUK ei olisi voinut jatkaa meillä uskottavana taistelukelpoisena järjestelmänä. Se legendaarinen ABM-kykykin oli vähän niin ja näin, kun ei meillä ole eikä ollutkaan sellaista ennakkovaroituskykyä että etenkään keskitettyihin hyökkäyksiin olisi voitu reagoida tehokkaasti.

Itse en pidä tätä kovin uskottavana koska kyseinen järjestelmä on ollut käytössä ties kuinka pitkään, ei pelkästään Suomessa vaan myös monessa muussa maassa. yhdessä näistä se joutui myös tositoimiin samaa vastustajaa ja omaa valmistajaansa vastaan, saaden useita onnistuneita pudotuksia lähes viikon sisällä. Eli vaihtoehtoina on luottaa suomen kuvalehden lähteettömään artikkeliin tai todistettuihin pudotuksiin venäläiskoneita vastaan.

ABM-kyvystä olen kyllä samaa mieltä ettei bukilla niitä torjunta monestakaan syystä. Sen sijaan realistisempaa on esim mahdollisuus pudottaa sitä kohti tai sen torjunta-alueella olevaa kohdetta päin koneesta laukaistu täsmäohjus (esim. kh-29 tai 31) joka on teoriassa mahdollista myös muilla suomeen hankituilla järjestelmillä, mutta realistisemmin buk pystyi tähän huomattavasti paremmin.

SA-3 ohjuksen tekniikka tiedettiin vanhaksi jo niiden meille saapuessa 1980, mutta ei Nliitosta sopivampaakaan ollut saatavissa. Leikkeissä onkin erittäin hyvä katsaus 1900 -luvun lopun itäohjuksiin. Lännestähän eivät it-miehet päässeet ostamaan, sillä Ilmavoimien ennennäkemätön julkisuuskampanja oli juuri ohjusneuvottelujen aikaan siivittänyt Hawk -kaupat onnistuneeseen läpimenoon.

S-125M1 joka Suomeen hankittiin v. 1980 oli itseasiassa saatu valmiiksi neuvostoliitossa noin vuonna 1977, joten kyseessä oli (silloin) maailmanluokalla lähes modernein mahdollinen aluetorjuntajärjestelmä. Läntiset vaihtoehdot tuohon aikaan olivat lähinnä brittien kivikautinen bloodhound (testattiin, Ruotsi hankki mutta pyristeli nopeasti eroon) tai fasistikapitalistien murhaohjus hawk, joka oli suorituskyvyltään about samaa luokkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai tässä kukaan ole asettanut ilmatorjuntaa ja HX:ää vastakkain? Lappi korkeintaan. Kuten kirjoitin, niin torjunta on kallista ja rahareikiä on muitakin. Ei oikein pienen maan hommaa isoa naapuria vastaan.
Tuo kaneetti ei ollut tarkoitettu sinulle vaan yleisesti. Sorry jos ymmärsit tuon kritiikkinä. Se kritiikki kohdistui vain ja ainoastaan Lappiin.
Toki tällainen on tehotonta käyttöä, ja rauhan aikana en haluaisi antaa torjuntapäätöstä tietokoneen tehtäväksi - uusi MH17 ei paljoa houkuttele.
MH 17 ammuttiin alas vanhalla Bukilla enkä tiedä sen automaation tasosta. Kapinallisethan luulivat ampuvansa Ukrainan kuljetuskonetta joten kyseessä oli siten tietoinen päätös eikä välttämättä mikään automaattitoiminta. Tästä BUK M1 automaatiosta olisi kiva tietää lisää.
Näyttää kamalan matalilta nuo tutkan ja ohjusten sijoitukset... Säteenseuraaja-ohjus olisi hyvä saada mahdollisimman korkealle. Myös ampumavalmiita ohjuksia on vain kolme, mikä on kohtuullisen vähän nykypäivän mittapuulla: Jo Stingerin istuttavalla ampumajalustalla voi olla kaksi ampumavalmista ohjusta, nykyinen ASRAD-R kantaa neljä ampumavalmista ohjusta ja Crotale peräti kahdeksan.
Korkeammalla se RBS lavetti on tuossa auton katolla kuin MANPADissä. Tuskin on mikään ongelma. Mitä korkeampi tötterö on, sen korkeammalla on painopiste ajoneuvossa eikä sillä voi ajella kovin pahoihin paikkoihin. Samaten korkeus voi olla ongelmakin jos paksut oksat ja puut raapii lavettia. Tuo malli on tarkoitettu ilmiselvästi hyvään taktiseen maastoliikkuvuuteen.

3 Ohjusta ei ole paljon mutta ei tuolla voi ampuakaan kuin 1 maalia kerrallaan. Vähäistä ohjusmäärää kompensoi huomattavan nopea lataus verrattuna Crotaleen. En näe tässä ongelmaa.

Tutkan sijoittaminen erikseen on mielestäni vähän kyseenalaista, vaikka teoriassa ajatus lieneekin, että yksi tutka-/johtoajoneuvo palvelee useampaa ohjuslavettia. Tutkavuorottelua ajatellen tutkia tarvitaan joka tapauksessa useita, joten säästöä ei välttämättä tule paljoa verrattuna siihen, että jokaisessa ampumalavetissa olisi tutka, ellei ampumalavetteja ole sitten varaa ostaa tyyliin kymmenen per prikaati.
Jos tarkoitus on sijoittaa nuo osat pieniin, hyvän maastoliikkuvuuden omaaviin ajoneuvoihin niin tutka keskuksineen ei mahdu samaan autoon. Vaihtoehto on sitten hankkia niitä ITO-05 Unimog - alustoilla. Tämä konsepti on sitten eri juttu.

RBS NG + Bolide on saanut 1 km lisää kantamaa, huomaan.
 
Korkeammalla se RBS lavetti on tuossa auton katolla kuin MANPADissä. Tuskin on mikään ongelma. Mitä korkeampi tötterö on, sen korkeammalla on painopiste ajoneuvossa eikä sillä voi ajella kovin pahoihin paikkoihin. Samaten korkeus voi olla ongelmakin jos paksut oksat ja puut raapii lavettia. Tuo malli on tarkoitettu ilmiselvästi hyvään taktiseen maastoliikkuvuuteen.

Pyöräajoneuvolla ei missään tapauksessa ajeta kovin pahaan paikkaan, ja se on ongelma, jota voidaan kompensoida korkeammalla ohjusten/laserin sijoituksella. MANPADS-lavetti taas voidaan kantaa viimeiset kymmenet/sadat metrit sellaisenkin kallion päälle, johon ei millään ajoneuvolla ole asiaa, tai rakennetulla alueella esimerkiksi kerrostalon katolle.

3 Ohjusta ei ole paljon mutta ei tuolla voi ampuakaan kuin 1 maalia kerrallaan. Vähäistä ohjusmäärää kompensoi huomattavan nopea lataus verrattuna Crotaleen. En näe tässä ongelmaa.

Lähinnä tarkoitin, että mitä iloa on sitoa kallis panssariajoneuvo ohjuslavetin alustaksi, kun torjuntakyky ei kuitenkaan ole paljoakaan suurempi kuin mieskuljetteisella ampumalavetilla?

Kuten edellä totesin, mieskuljetteisen lavetin saa käytännössä aina yhtä hyvään tai parempaan ampuma-asemaan. Lisäksi mieskuljetteinen lavetti on vaikeammin havaittava kuin kokonainen ajoneuvo. Jossakin aavikolla tilanne voisi olla toinen, kun ei ole mitään korkeampaa maastonkohtaa, johon ajoneuvolla ei pääsisi. Suomen olosuhteet suosivat silti nähdäkseni mieskuljetteista ampumalavettia.

Hinnan puolesta panssaroitu pyöräajoneuvo taas on kallis alusta: Iveco LMV:n (Saabin kuvissa) tai esim. RG-32:n hinnalla saanee pari-kolme mieskuljetteista laukaisulaitetta sen yhden ajoneuvoon kiinnitetyn lisäksi. Laukaisuvalmiita ohjuksia voi tällöin olla yhtä paljon tai jopa enemmän kuin ajoneuvolavetilla, samalla kun mieskuljetteiset ohjuslavetit voidaan hajauttaa useampaan tuliasemaan. Aikaisemmin ajoneuvolavetilla sensoreineen oli ehkä helpompi pitää maali piikillä, mutta RBS-70 NG lisää mieskuljetteiseen lavettiin auto-tracker-ominaisuuden helpottamaan ampujan työtä ja kasvattamaan ohjuksen osumatodennäköisyyttä. (Tai jos ei ole pakko saada säteenseuraajaa, vaan Stinger tms. infrapunahakuinen ohjus kelpaa, niin tällöin ei edes tarvitse murehtia maalin piikillä pitämistä.)

Hyökkäyksessä ajoneuvoalustaisista ohjuksista voi kyllä nähdä selkeää hyötyä. Pysytään mukana liikkeessä, ja hyökkäävää kärkeä suojattaessa ajoneuvon panssarointikin voi osoittautua hyödylliseksi.

Jos tarkoitus on sijoittaa nuo osat pieniin, hyvän maastoliikkuvuuden omaaviin ajoneuvoihin niin tutka keskuksineen ei mahdu samaan autoon. Vaihtoehto on sitten hankkia niitä ITO-05 Unimog - alustoilla. Tämä konsepti on sitten eri juttu.

Iveco LMV ja Unimog eivät eroa maastoliikkuvuudeltaan järin paljoa. En hämmästyisi, mikäli Unimog olisi jopa parempi tässä suhteessa.

ASRAD-R:n pyöräalustana toimii Suomessa Mercedes-Benz Unimog 5000 L/38 4x4. Pituudessa ei ole mainittavaa eroa, molemmat ovat n. 5,5-6,0 metrissä. Unimog on kyllä jonkin verran korkeampi, Iveco LMV:n korkeus noiden härpäkkeiden kanssa on ehkä 2,5 metriä, kun taas Unimogilla rikotaan kolme metriä jopa masto taitettuna. Maavarassa Unimogilla on selkeä etu puolellaan, Unimogin maavara (alustan alhaisimmasta kohdasta mitattuna) on lähempänä puolta metriä, kun taas Iveco LMV jää n. 35 senttimetriin.

Masto taitettuna Unimogin painopistekään tuskin on mitenkään ongelmallinen, kun Unimog on kuitenkin vajaa parikymmentä senttimetriä leveämpi kuin LMV.

https://upload.wikimedia.org/wikipe...raati_2014_062_Karjalan_prikaati_ItO_2005.JPG
 
Pyöräajoneuvolla ei missään tapauksessa ajeta kovin pahaan paikkaan, ja se on ongelma, jota voidaan kompensoida korkeammalla ohjusten/laserin sijoituksella. MANPADS-lavetti taas voidaan kantaa viimeiset kymmenet/sadat metrit sellaisenkin kallion päälle, johon ei millään ajoneuvolla ole asiaa, tai rakennetulla alueella esimerkiksi kerrostalon katolle.
Kyllä niillä pääsee aika pahaan paikkaan jos on kanttia ja taitoa ajaa. Jälkimmäistä vaaditaan varsinkin että päästään sieltä pois.

MANPAD on hyvä silloin kun puolustetaan aluetta tai kohdetta. Liikkeellä olevaa kolonnaa suojataan nykyään kuorma-autossa olevalla Sergeillä joten aika paljon parempi ja nopeampi vaihtoehto on tuollainen järjestelmä jossa on nopeasti ammuttava ohjus ja mukana oma valvontatutka joka kykenee mittaamaan ajossa. Näin joukolla on jatkuva varoituskyky liikkeessä ja kyky antaa ennakkotieto lähestyvästä ilmauhkasta.

Jos kolonnan yllättää tst-hekot niin siinä ei keretä siirtelemään mitään PADeja asemiin kallioille vaan tulta pitää saada heti kohti. Tämä Saabin sovellus olisi eto lisä nykyisille Sergeille koska kantamaa tulee lisää ja samalla liikkeessä mittaava tutka. Muut vaihtoehdot olisi tuo ASRAD-R tai AVENGER.
Lähinnä tarkoitin, että mitä iloa on sitoa kallis panssariajoneuvo ohjuslavetin alustaksi, kun torjuntakyky ei kuitenkaan ole paljoakaan suurempi kuin mieskuljetteisella ampumalavetilla?

Kuten edellä totesin, mieskuljetteisen lavetin saa käytännössä aina yhtä hyvään tai parempaan ampuma-asemaan. Lisäksi mieskuljetteinen lavetti on vaikeammin havaittava kuin kokonainen ajoneuvo. Jossakin aavikolla tilanne voisi olla toinen, kun ei ole mitään korkeampaa maastonkohtaa, johon ajoneuvolla ei pääsisi. Suomen olosuhteet suosivat silti nähdäkseni mieskuljetteista ampumalavettia.
Lue edellämainittu kommentti, aina ei ole aikaa hakea sitä hyvää ampumapaikkaa. Ajoneuvosijoitteinen on nopeammin tulivalmis ja sillä on oma tutka mukana. MANPAD ei yksin pysty kovin hyvään torjuntaan varsinkaan nopeita kohteita vastaan jos ampuja ei saa maalitietoa ajoissa. Siinä ampuja ei kerkeä mukaan ajoissa eikä pysty hyvin vahtimaan 360 asteen sektoria. Siksi ITO-05M on mukana ASRADissa koska autossa on tutka. MANPADit vaativat meillä muutenkin Giraffet antamaan maalitietoa.

Aikaisemmin ajoneuvolavetilla sensoreineen oli ehkä helpompi pitää maali piikillä, mutta RBS-70 NG lisää mieskuljetteiseen lavettiin auto-tracker-ominaisuuden helpottamaan ampujan työtä ja kasvattamaan ohjuksen osumatodennäköisyyttä. (Tai jos ei ole pakko saada säteenseuraajaa, vaan Stinger tms. infrapunahakuinen ohjus kelpaa, niin tällöin ei edes tarvitse murehtia maalin piikillä pitämistä.)
Jos tuo Saabin uusi järjestelmä on pätevä, siinä on sähköinen ohjaus ja ehkä jopa automaattinen seuranta lavetissa. Laukaisun ja osuman jälkeen lavetti voi kääntyä automaattisesti heti seuraamaan uutta uhkaa ja ampumaan näin 3 ohjusta peräkkäin ilman lataamista ja uuden maalin hakemista. Tämä nopeuttaa torjuntaa huomattavasti.

Iveco LMV ja Unimog eivät eroa maastoliikkuvuudeltaan järin paljoa. En hämmästyisi, mikäli Unimog olisi jopa parempi tässä suhteessa.
Mitä tällä on merkitystä? Nuo pyörä-alustat on joka tapauksessa halpoja vs. telakoneeseen. En tiedä kumpi on järjestelmänä kokonaisuudessa pätevämpi ASRAD vai tuo Saabin oma. Molemmissa on varmaan etunsa.
 
Kyllä niillä pääsee aika pahaan paikkaan jos on kanttia ja taitoa ajaa. Jälkimmäistä vaaditaan varsinkin että päästään sieltä pois.

Umpimetsään ehkä. Toinen asia on sitten, löytääkö sieltä umpimetsästä tuliasemaa...

Enemmän olen huolissani nimenomaan korkeille paikoille pääsemisestä. Rakennusten katot ovat käytännössä pois laskuista ajoneuvoasenteisilla järjestelmillä. Luonnon kalliotkin ovat välillä aika viheliäisiä jyrkkyytensä puolesta, ja pitokin voi olla heikko.

MANPAD on hyvä silloin kun puolustetaan aluetta tai kohdetta. Liikkeellä olevaa kolonnaa suojataan nykyään kuorma-autossa olevalla Sergeillä joten aika paljon parempi ja nopeampi vaihtoehto on tuollainen järjestelmä jossa on nopeasti ammuttava ohjus ja mukana oma valvontatutka joka kykenee mittaamaan ajossa. Näin joukolla on jatkuva varoituskyky liikkeessä ja kyky antaa ennakkotieto lähestyvästä ilmauhkasta.

Liikkeellä olevaa marssiosastoa voidaan sen mukana kulkevan it:n lisäksi/sijaan suojata myös millä hyvänsä marssireitin varrelle sijoitetulla ilmatorjunnalla. Olkapääohjusten käyttö marssireitin hyökkäykselle alttiiden kohtien suojaamiseksi ei liene tuntematonta Suomessakaan.

Jos kolonnan yllättää tst-hekot niin siinä ei keretä siirtelemään mitään PADeja asemiin kallioille vaan tulta pitää saada heti kohti. Tämä Saabin sovellus olisi eto lisä nykyisille Sergeille koska kantamaa tulee lisää ja samalla liikkeessä mittaava tutka. Muut vaihtoehdot olisi tuo ASRAD-R tai AVENGER.

Tutka kulkee erikseen ja se on asennettu matalalle (toisin kuin Giraffen masto): On epäilyttävää, minkä tason tilannekuvaa sillä saadaan aikaiseksi. Jos tutka liikkuu muun marssiosaston mukana, niin se on luultavasti jatkuvasti enemmän tai vähemmän epäedullisessa asemassa (ts. puiden reunustamassa kusirännissä, muualla kuin korkeassa maastonkohdassa jne.). Tuollaisessa tilanteessa jää helposti sen verran katveita, että havainnointikyky helikoptereita ja muita hyvin matalalla lentäviä kohteita vastaan on heikko.

Lue edellämainittu kommentti, aina ei ole aikaa hakea sitä hyvää ampumapaikkaa. Ajoneuvosijoitteinen on nopeammin tulivalmis ja sillä on oma tutka mukana. MANPAD ei yksin pysty kovin hyvään torjuntaan varsinkaan nopeita kohteita vastaan jos ampuja ei saa maalitietoa ajoissa. Siinä ampuja ei kerkeä mukaan ajoissa eikä pysty hyvin vahtimaan 360 asteen sektoria. Siksi ITO-05M on mukana ASRADissa koska autossa on tutka. MANPADit vaativat meillä muutenkin Giraffet antamaan maalitietoa.

Ainoa vaihtoehto ei ole kuljettaa ilmatorjuntaa marssiosaston mukana. Ilmatorjunta voidaan myös tuoda marssiosaston reitille.

Kuten itsekin kirjoitat, meillä on käytettävissä tutkia ilmatilannekuvan luomiseksi rintamajoukkojen yläpuolelta. Jos tällöin ei jää edes muutaman kymmenen sekunnin varoitusaikaa, niin jokin on mennyt pieleen.

Ja BTW: mieskuljetteisia lavetteja käytetään ilmankin ASRAD-R:ää. Meillä on sellainen organisaatio kuin ilmatorjuntaohjuspatteri (05M), johon kuuluu yhdeksän mieskuljetteista laukaisulavettia eikä yhtäkään ASRAD-R:ää.

Jos tuo Saabin uusi järjestelmä on pätevä, siinä on sähköinen ohjaus ja ehkä jopa automaattinen seuranta lavetissa. Laukaisun ja osuman jälkeen lavetti voi kääntyä automaattisesti heti seuraamaan uutta uhkaa ja ampumaan näin 3 ohjusta peräkkäin ilman lataamista ja uuden maalin hakemista. Tämä nopeuttaa torjuntaa huomattavasti.

Todennäköisesti noin. Niin tai näin, torjuntaa nopeuttaisi vielä enemmän ammu-ja-unohda ohjuksen käyttäminen. Boliden lentoaika 5 kilometriin on nimittäin ilmoitettu Wikipediassa 12 sekunniksi, ja laukaisijan pitää saattaa ohjus maaliin asti. Jos halutaan todellista nopeutta ja monimaalitorjuntakykyä, niin tarvitaan vaikka se Avenger.

Mitä tällä on merkitystä? Nuo pyörä-alustat on joka tapauksessa halpoja vs. telakoneeseen. En tiedä kumpi on järjestelmänä kokonaisuudessa pätevämpi ASRAD vai tuo Saabin oma. Molemmissa on varmaan etunsa.

Mitä väliä? Väitit aiemmin, että jos halutaan hyvän maastoliikkuvuuden omaavia pieniä ajoneuvoja, niin tutkaa ei voida sijoittaa samaan kuin ohjuksia. Todellisuudessa Unimog ja LMV ovat melko lailla saman kokoluokan ajoneuvoja, ja Unimogiin on sijoitettu sekä tutka että ohjukset.

Jos tarkoitus on sijoittaa nuo osat pieniin, hyvän maastoliikkuvuuden omaaviin ajoneuvoihin niin tutka keskuksineen ei mahdu samaan autoon. Vaihtoehto on sitten hankkia niitä ITO-05 Unimog - alustoilla. Tämä konsepti on sitten eri juttu.
 
Liikkeellä olevaa marssiosastoa voidaan sen mukana kulkevan it:n lisäksi/sijaan suojata myös millä hyvänsä marssireitin varrelle sijoitetulla ilmatorjunnalla. Olkapääohjusten käyttö marssireitin hyökkäykselle alttiiden kohtien suojaamiseksi ei liene tuntematonta Suomessakaan.
Voidaan mutta se vaatii paljon ohjuksia koska kantama on pieni eikä meille ole hankittu niitä Stingereitä tuohon riittävästi. Miten tuo siirtyminen hoidettaisiin esim. 100 km moottorimarssilla? Eka ohjuspartio menee ensin paikkaan x ja seuraava paikkaan y. Kolonnan liikkuessa niiden pitää porhaltaa kiireellä vuorotahtiin tai optimaallisesti niin että suojaa on jatkuvasti. Mieti nyt miten tuota hommaa pyöritetään käytännössä! Ei onnistu järkevästi sanon minä, vaatii liikaa resursseja ja liian paljon liikkuvia osia. Keep it simple! Ennemmin pari ohjusjärjestelmää keulalle ja perään+ ne Sergeit ja loput ollaan tilannekuvan varassa.

Tutka kulkee erikseen ja se on asennettu matalalle (toisin kuin Giraffen masto): On epäilyttävää, minkä tason tilannekuvaa sillä saadaan aikaiseksi. Jos tutka liikkuu muun marssiosaston mukana, niin se on luultavasti jatkuvasti enemmän tai vähemmän epäedullisessa asemassa (ts. puiden reunustamassa kusirännissä, muualla kuin korkeassa maastonkohdassa jne.). Tuollaisessa tilanteessa jää helposti sen verran katveita, että havainnointikyky helikoptereita ja muita hyvin matalalla lentäviä kohteita vastaan on heikko.
Ehkä on ongelma, ehkä ei. Ei se Crotalen tai ASRADin tutka ole olennaisesti korkeammalla. Parempi tuota sinun kaavailemaasi höntyilyä on tehdä noilla ajoneuvoilla joissa on sääsuoja ja tilannekuvan kannalta olennaiset viestimet näyttöineen paremmin käytettävissä kuin pistää ohjuspartio kuorma-autojen kyydissä tien mutkaan.

Toki onhan meillä ne skootterit joissa on nuo näytöt joten voisivat sopia jotenkin tuohon. Vittumaista se on sateessa ja talvipakkasella eikä taida oikein näytön lukeminen onnistua hyvin vauhdissa maastoskootterissa.

Kuten itsekin kirjoitat, meillä on käytettävissä tutkia ilmatilannekuvan luomiseksi rintamajoukkojen yläpuolelta. Jos tällöin ei jää edes muutaman kymmenen sekunnin varoitusaikaa, niin jokin on mennyt pieleen.
Sodassa usein asiat menevät vikaan ja siihen kannattaa varautua. Alueen tutkat saattavat joutua vuorotteluun tai vaihtaa paikkaa / sulkea itsensä suojaamiseksi laitteiston, silloin ei välttämättä saada kunnollista varoitusta jos vihollisella on hönkä päällä ilmassa.
Ja BTW: mieskuljetteisia lavetteja käytetään ilmankin ASRAD-R:ää. Meillä on sellainen organisaatio kuin ilmatorjuntaohjuspatteri (05M), johon kuuluu yhdeksän mieskuljetteista laukaisulavettia eikä yhtäkään ASRAD-R:ää.
Tiedän, mutta nekin tarvitsevat sen tiedon tutkilta mitä liikkuu ja missä.
Todennäköisesti noin. Niin tai näin, torjuntaa nopeuttaisi vielä enemmän ammu-ja-unohda ohjuksen käyttäminen. Boliden lentoaika 5 kilometriin on nimittäin ilmoitettu Wikipediassa 12 sekunniksi, ja laukaisijan pitää saattaa ohjus maaliin asti. Jos halutaan todellista nopeutta ja monimaalitorjuntakykyä, niin tarvitaan vaikka se Avenger.
EI huono minusta tuo Avenger, varsinkin kun löytyy jo se FIM-92 arsenaalista.

Mitä väliä? Väitit aiemmin, että jos halutaan hyvän maastoliikkuvuuden omaavia pieniä ajoneuvoja, niin tutkaa ei voida sijoittaa samaan kuin ohjuksia. Todellisuudessa Unimog ja LMV ovat melko lailla saman kokoluokan ajoneuvoja, ja Unimogiin on sijoitettu sekä tutka että ohjukset.
"Halutaan" ja "tarkoitus "on eri asia. En tiedä mitä Saab tuolla konseptillaan tavoittelee. Jos katsot ITO-05 ja tuota Saabin tutkaa, niin kummalla on painopiste korkeammalla? Kumpi menee matalammalta?
 
Back
Top