Ilmatorjunta

Kyllä kai sillä hiukan pidemmälle yltää. 25km vaakaan ja 10km pystyyn lienevät yleisiä olettamia perus-Amraamin osalta. ER olisi sitten suuruusluokissa 40km vaakaan ja 16-17km pystyyn

Tai käytännössä voisi sanoa, että se mitä perusmalli kantaa maksimissaan, niin sen ER yltää NOE:na.
 
Tai käytännössä voisi sanoa, että se mitä perusmalli kantaa maksimissaan, niin sen ER yltää NOE:na.

Ulottuvuuksien vatvominen on yleensäkin sikäli turhaa hommaa että muuttujia on paljon ja luvut parhaimmillaankin vain suuntaa antavia.
 
Paitsi että rahat ei riitä?

Jos Aster 30 saadaan näppärästi mukaan NASAMS-järjestelmään (ts. uusi lavetti riittää), niin mikä ettei? Ohjus lienee kalliimpi kuin AMRAAM-ER, mutta ulottuvuuskin olisi eri luokkaa. Toteutuva tilanne tietysti riippuu monesta asiasta, kuten muista ilmatorjunnan hankinnoista ja lisärahoitusten toteutumisasteesta.
 
Siivet lehden toimitus on tehnyt selvityksen mahdollisista korkeatorjuntajärjestelmistä Suomen tietopyyntöihin liittyen. Mahdollisiksi vaihtoehdoiksi on listattu:

Aegis Ashore
Arrow
David’s sling
MEADS
Patriot
SAMP/T
THAAD

Toi Aegis olis kyllä kova... :unsure::oops:

Oliko noi jotain huumoria vai tosissaan kirjoitettuja? Aprillipäivään kun on vielä pitkästi matkaa...
 
Jos Aster 30 saadaan näppärästi mukaan NASAMS-järjestelmään (ts. uusi lavetti riittää), niin mikä ettei? Ohjus lienee kalliimpi kuin AMRAAM-ER, mutta ulottuvuuskin olisi eri luokkaa. Toteutuva tilanne tietysti riippuu monesta asiasta, kuten muista ilmatorjunnan hankinnoista ja lisärahoitusten toteutumisasteesta.

Laitoin varmuudeksi kysymysmerkin. SAMP/T on varmaan listatuista järjestelmistä realistisin. Halutaankohan nyt miten laajaan käyttöön tuota korkemmalta torjuvaa puikkoa? Riittäisikö muutama lisälavetti pk-seudulle vai halutaanko niitä kaikille kahdeksalle patterille?
 
Eikös A ja B malleista ala aika kohta jo jättämään. Ikää rupeaa olemaan jo aika tavalla. C mallia ei ole hankittu mitenkään isoa määrää kun ottetaan huomioon kuinka monelta alustalta sitä aiotaan ampua. Sen puolesta D malli voipi tulla ensi vuosikymmenellä ajankohtaiseksi. Riippuen toki siitä, että mikä konemalli valitaan. Toivon mukaan vähän himmaillaan hankitojen kanssa siksi aikaa kun ilmavoimien kone malli selviää.

Aika näyttää, mitä vanhoille ohjuksille tapahtuu. Saattaa käydä niinkin, että AIM-120B jatkaa NASAMS:ssa eräänlaisena "bulkkitavarana", vaikka Hornetista aika jättää. AIM-120B lienee 2030-luvullakin ihan kurantti lennokkeja, risteilyohjuksia, liitopommeja ja vanhempia/halvempia miehitettyjä ilma-aluksia vastaan, vaikka uusimmat ELSO-laitteistot aiheuttaisivatkin ongelmia.

Sitä en kylläkään tiedä, saako AIM-120B:lle tukea tulevaisuudessa, mikä olisi edellytys käytön merkittävälle pitkittämiselle. Ikivanhoihin Sidewindereihin valmistetaan edelleen komponentteja, mikä on aika vahva indikaattori, mutta ei tietystikään takaa mitään.
 
Laitoin varmuudeksi kysymysmerkin. SAMP/T on varmaan listatuista järjestelmistä realistisin. Halutaankohan nyt miten laajaan käyttöön tuota korkemmalta torjuvaa puikkoa? Riittäisikö muutama lisälavetti pk-seudulle vai halutaanko niitä kaikille kahdeksalle patterille?

Jokin järkevä minimihankintamäärä on olemassa, ja uskon vahvasti, että se ei ole "muutama lisälavetti pääkaupunkiseudulla". Ennemmin ehkäpä satakunta ohjusta ja kymmenkunta ohjuslaukaisinta, mahdollisesti vielä pari [NASAMS:n] tutkaa ja johtokeskusta lisää, kun ohjuslavettienkin määrä kasvaa.
 
Jokin järkevä minimihankintamäärä on olemassa, ja uskon vahvasti, että se ei ole "muutama lisälavetti pääkaupunkiseudulla". Ennemmin ehkäpä satakunta ohjusta ja kymmenkunta ohjuslaukaisinta, mahdollisesti vielä pari [NASAMS:n] tutkaa ja johtokeskusta lisää, kun ohjuslavettienkin määrä kasvaa.

AMRAAM-ER:n todennäköisyys taitaa kasvaa samaa tahtia kuin kunnianhimo kasvaa.
 
AMRAAM-ER:n todennäköisyys taitaa kasvaa samaa tahtia kuin kunnianhimo kasvaa.

Saattaa olla. Mutta kun tietää, ettei se Aster 30 ilmaiseksi integroidu järjestelmään lavetteineen päivineen, niin ihan pienen määrän perässä juokseminen ei oikein houkuttele.

Mitäköhän Aster 30 maksaa? Vähän isommat, mutta karkeasti saman suorituskykyluokan, amerikkalaisohjukset maksavat ilmeisesti n. 3-4 miljoonaa dollaria kappale. Olisiko neljä miljoonaa euroa hyvä arvio Asterille?

Korealle 17 kpl SM-2 Block IIIB, arvio 65 miljoonaa dollaria (MDE 60 miljoonaa). Australialle 80 kpl SM-2 Block IIIB + muuta materiaalia, arvio 301 miljoonaa dollaria (MDE 216 miljoonaa).

http://www.dsca.mil/major-arms-sales/republic-korea-sm-2-block-iiib-standard-missiles-and-containers
http://www.dsca.mil/major-arms-sales/australia-sm-2-block-iiib-standard-missiles-0

Mitä lie sitten ohjuslaukaisin maksanee? Miljoonalla saanee hyvän sotilaskäyttöön suunnitellun kuorma-auton. Elektroniikkaan pari miljoonaa ja saman verran mekaaniseen laitteistoon? Ollaan viidessä miljoonassa.

Noilla kaavoilla sata ohjusta ja kymmenen laukaisinta saisi 450 miljoonalla. Lisätään päälle integraatiokuluja 50 miljoonaa euroa, niin ollaan puolessa miljardissa eurossa, joka on mukava tasasumma. Toki sikäli kuin AMRAAM-ER:ää saa puoleen hintaan suhteessa Asteriin, niin paneehan se miettimään homman järkevyyttä.
 
Mitäköhän Aster 30 maksaa? Vähän isommat, mutta karkeasti saman suorituskykyluokan, amerikkalaisohjukset maksavat ilmeisesti n. 3-4 miljoonaa dollaria kappale. Olisiko neljä miljoonaa euroa hyvä arvio Asterille?

Silloin kun Asteria tai siis SAMP/T järjestelmää harkittiin, niin yhdeksi NASAMS järjestelmän eduksi laskettiin nimenomaan ohjusten hinta. Ja taisi nimenomaan tuo 3-4 miljoonaa tulla mainituksi samalla.
 
Ruotsista vuodetut tiedot tarjonevat tuoreimmat tiedot Aster-30 paketin hinnasta. Jotain 850 miljoonaa euroa se tarjous(4 yksikköä+150 ohjusta?) taisi olla, siitä jos tiputetaan ohjusten lukumäärää niin aletaan lähestyä Suomelle mahdollista hintaa. Nämä siis hyvin karkeita heittoja toki saa korjata jos on parempaa tietoa.
 
Viimeksi muokattu:
Oliko noi jotain huumoria vai tosissaan kirjoitettuja? Aprillipäivään kun on vielä pitkästi matkaa...

Daavidin linkoa eli Stunneria ollaan oltu naittamassa NASAMS järjestelmään ulkomaisissa julkaisuissa, sen hankintaa olen itse spekuloinut jo vuosia.


The Stunner acquires information from onboard sensors and off-board sensors such as radars of national airspace control, to get a missile warning. The Battle Management and Control (BMC) feature of the system maintains data from all the sources.

The missile works with existing sensors, missile launchers and the Battle Management Systems (BMS). Stunner can be incorporated into integrated air defence missile systems. It can be used under many scenarios as it is can work with several ground, naval and aerial platforms. This ability makes Stunner a multimission and multiplatform interceptor.
The Stunner can also be deployed from existing rail launchers and canister launchers.

https://www.army-technology.com/projects/stunner-terminal-missile-defence-interceptor-israel/
 
Laitoin varmuudeksi kysymysmerkin. SAMP/T on varmaan listatuista järjestelmistä realistisin. Halutaankohan nyt miten laajaan käyttöön tuota korkemmalta torjuvaa puikkoa? Riittäisikö muutama lisälavetti pk-seudulle vai halutaanko niitä kaikille kahdeksalle patterille?

Kunnianhimon asteet voisivat olla jotain tällaista....

1.) 1 yksikkö pk-seudulle
2.) + 1 yksikkö vahvennussatamaan (Pori? Rauma?)
3.) + 1 yksikkö kenttäarmeijan tueksi - mahdollistaa lisäksi ilmapuolustuksen aloittamisen idempää - tappioiden tuottaminen
4.) + 1 yksikkö ilmavoimien yhden päätukikohdan suojaksi.

Mitä tarkoitan sanoa, on, että jo kahden yksikön hankkiminen tekee vihollisen toiminnasta paljon hankalampaa sillä toinen yksikkö voi sijaita monessa eri käyttökohteessa siinä missä yksi yksikkö mitä todennäköisemmin olisi pk-seudun ilmapuolustuksen tukena. Kahdesta yksiköstä eteenpäin toki joka ikinen hankittu yksikkö on eteenpäin ilmapuolustuskyvyssä mutta suurin harppaus on nähdäkseni nimenomaan kahden yksikön kohdalla.

Jos yksikköjä olisi nuo mainitut neljä, muodostuu (teoreettisella) maksimikantamalla esim. David's Slingillä kattavuus jo aika hyväksi eteläisessä Suomessa (yksikkö Haminassa, Helsingissä, Porissa ja Siilinjärvellä), varsinkin kun otetaan huomioon mitä todennäköisimmät mahdollisuudet ulkopuoliseen maalinosoitukseen järjestelmän elinkaaren aikana (AEW, passiiviset maasensorit, hävittäjien tutkat ym.). Käytännössähän niin sensori- kuin fyysistä kantamaa rajoittavat mitä erilaisimmat jutut, aivan kuten Venäjän superohjuksilla (tm).

https://www.freemaptools.com/radius...0349614|21.77695542173592|160|00FF00|1|FFFFFF

Jo kahdella yksiköllä, joista toinen olisi teoreettisesti kenttäarmeijan suojana jossain Haminan tienoilla ilmapuolustuksen ulottuvuus itään päin kasvaisi hyvin verrattuna hävittäjätorjuntaan, joka tuskin voisi ulottua Karjalan kannaksen ja Suomenlahden suuntaan vihollisen ilmapuolustuksen vahvuuden vuoksi. Jo pelkällä olemassaolollaan vihollisen pitäisi ottaa tämä uhka huomioon mikä vaikuttaisi mm. lentoprofiileihin, lähestymisreitteihin ym.
 
Viimeksi muokattu:
Jokin järkevä minimihankintamäärä on olemassa, ja uskon vahvasti, että se ei ole "muutama lisälavetti pääkaupunkiseudulla". Ennemmin ehkäpä satakunta ohjusta ja kymmenkunta ohjuslaukaisinta, mahdollisesti vielä pari [NASAMS:n] tutkaa ja johtokeskusta lisää, kun ohjuslavettienkin määrä kasvaa.
Nasamsin tutka taitaa olla vain kantamaltaan turhan köykäinen pidempikantamaisten ohjusten kaveriksi.
 
Back
Top