Ilmatorjunta

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Ylärivin tötteröitä oli tosiaan hiukan ( 20 cm? ) jatkettu. Ja miljardihankkeesta tässä ei taatusti puhuta. Senkin puoleen AMRAAM-ER vaikuttaisi erinomaiselle ratkaisulle kun "infra" olisi pääosin valmiina olemassa.

Onkohan tuolle jokin syy, että vain yläriviä on pidennetty? Olisiko kuusi raskasta ohjusta ja pidemmät kanisterit liikaa tekniikalle, kuten @Jouni pohti.

Toki tuollakin saadaan kolme raskaampaa ja kolme kevyempää ohjusta lavetille, että ei kai sekään huono ole... koko valikoima kun ei kuitenkaan voi olla raskasta ohjusta.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onkohan tuolle jokin syy, että vain yläriviä on pidennetty? Olisiko kuusi raskasta ohjusta ja pidemmät kanisterit liikaa tekniikalle, kuten @Jouni pohti.
Sehän saattaa olla yksistään se, että alusta ei mahdu kääntymään jos alemmat on jatkettuja. Siis että ottaisi kiinni noihin kuvassa näkyviin jalkoihin tai ehkä kuorma-auton hyttiin.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Sehän saattaa olla yksistään se, että alusta ei mahdu kääntymään jos alemmat on jatkettuja. Siis että ottaisi kiinni noihin kuvassa näkyviin jalkoihin tai ehkä kuorma-auton hyttiin.
Jatkot ovat etupäässä joten ei siellä ahdasta tule. Poikkeuksena ehkä laakatuli? Lavetti myös lasketaan maahan tulitoimintaa varten joten autoonkaan ei törmätä. Se on varmaan hyvä selitys että kolme on riittävästi. Ja voi painokin olla olennainen asia vaikka tuntuukin äkkiseltään erikoiselle ja epätodennäköiselle murheelle.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Onko tuo julkinen tieto? Kuulostaa pienelle määrälle kun laveteille kuitenkin meni kerralla yli sata ohjusta. Olisin olettanut että ainakin kaksi täyttöä olisi hankittu.
Siprin arvio on 300. Tämän he tosin itsekin myöntävät arvioksi, ja lukema kuulostaa yllättävänkin suurelta. Foorumilla puolestaan on arvioitu, että määrä saattaisi olla alhaisempikin, parin sadan luokkaa.

 

Rannari

Ylipäällikkö
Siprin arvio on 300. Tämän he tosin itsekin myöntävät arvioksi, ja lukema kuulostaa yllättävänkin suurelta. Foorumilla puolestaan on arvioitu, että määrä saattaisi olla alhaisempikin, parin sadan luokkaa.

Tuolla on näköjään jo hyvissä ajoin kauhisteltu tulevaa F-35 - hankintaa :D
 

Benelli

Ylipäällikkö
....mutta varsin miehekkäälle.

"Tänään suoritamme lähitorjunta-ammunnat amraamilla. Vihollisen tiedusteluryhmä on päässyt tuonne ratavallille asemiin. Möttönen! Törsäyttäkääpä ne taivaan tuuliin suorasuuntauksella." :D
Maalinosoitusta/tulenjohtoa voisi kylläkin harjoitella myös vaakatasossa koska lämppärit ja IT-miehillä ei välttämättä ole hirveästi kovin hyviä valonvahvistimia.
 

Old Boy

Kenraali
Maalinosoitusta/tulenjohtoa voisi kylläkin harjoitella myös vaakatasossa koska lämppärit ja IT-miehillä ei välttämättä ole hirveästi kovin hyviä valonvahvistimia
Israelissa on jo suoritettu "onnistunut" pinta-ammunta ilmatorjuntaohjuksella. Patriot-patterin tulenjohtotutka lukittui vahingossa korkeaan asuinkerrostaloon. Palestiinalaisten ampumat maalit tulee suhteellisen läheltä joten tulenjohdolla ei ole kun minimaalisesti reagointiaikaa eikä tällainen harhamaali tullut mieleen. Osumahan siitä seurasi mutta ei henkilövahinkoja. Siviilikatselijat oli pommisuojassa eikä Israelin armeija koskaan virallisesti myöntänyt harhalaukausta, vaan romut vietiin pikaisesti pois näkyvistä.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Laakatuli u say??

 

Umkhonto

Kenraali
....mutta varsin miehekkäälle.

"Tänään suoritamme lähitorjunta-ammunnat amraamilla. Vihollisen tiedusteluryhmä on päässyt tuonne ratavallille asemiin. Möttönen! Törsäyttäkääpä ne taivaan tuuliin suorasuuntauksella." :D
Njoo, mutta lyhyen kantaman IT:n puikoissa on varsin vaatimattomat taistelulataukset ja ajomoottorit. Suora-ammunta MLRS:llä olisi ehkä jonkin verran visuaalisempi tapahtuma. ;)

30153
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Onko tuo julkinen tieto? Kuulostaa pienelle määrälle kun laveteille kuitenkin meni kerralla yli sata ohjusta. Olisin olettanut että ainakin kaksi täyttöä olisi hankittu.
Ei, vaan salainen ;). Vuosin sen nyt kaikille täällä tarkoituksella. No ei vaan, olisiko jossain it-seminaarin muistiossa tms. vilahtanut. Muistiin on tällainen luku syöpynyt vuosien varrelta.
 

EK

Kenraali
....mutta varsin miehekkäälle.

"Tänään suoritamme lähitorjunta-ammunnat amraamilla. Vihollisen tiedusteluryhmä on päässyt tuonne ratavallille asemiin. Möttönen! Törsäyttäkääpä ne taivaan tuuliin suorasuuntauksella." :D
"HUOMIO!
PARVI A2-KELTAISEN RYNNÄKKÖKONEITA ON MURTAUTUNUT LINJOJEMME LÄPI JA RYHMITTYNYT PUOLUSTUSASEMIIN MÄEN RINTEESEEN KÄTENIOSOITTAMASSASUUNNASSA! TUHOATTE VIHOLLISOSASTON SUORASUUNTAUSTULELLA!
TOIMIKAA!"
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Kannattaa huomioida miten AMRAAM-ER korreloi julkisesti esitettyjen suorituskykyvaatimusten osalta (maks.ulottuvuus ja korkeus):
Pyynnössä ei ole eritelty haettavaa ratkaisua, mutta käytännössä siihen sisältyy uusien ilmatorjuntaohjusten hankkiminen. Ne halutaan mieluusti liittää osaksi ilmatorjunnan nykyistä Nasams-järjestelmää.

Ilmatorjunnan tarkastajan, eversti Sami-Antti Takamaan mukaan torjuntakyvyn parantamisessa puhutaan noin 8–15 kilometrin korkeudesta. Kohteena ovat vastustajan ilma-alukset, esimerkiksi hävittäjä-pommittajat ja pommittajat.
Jos julkisia lähteitä käytetään niin, niiden mukaan ER-versio lisää keskimäärin NASAMS II järjestelmän maksimietäisyyttä 50% ja maksimitorjuntakorkeutta 70%. Yksinkertaisesti laskettuna jos AMRAAMin nykyiset arvot ovat etäisyydessä n. 25 km ja korkeudessa n. 10 km, se tekisi kantamalisänä 12,5 km ja korkeuslisänä 7 km. Ulottumat kasvaisivat siis etäisyydessä (korkeus tuntematon) 37,5 km ja korkeusulottumassa 17 km. Paperilla uudet ohjukset kykenisivät optimaalisissa olosuhteissa torjumaan TU-160 pommittajan ja hävittäjien kaltaiset maalit. Joissain lähteissä AMRAAM-ER:le on esitetty myös korkeusulottumaa 13,7 km ja hieman alle 50 km torjuntaetäisyyttä.

Käytäntö on sitten usein hieman eri asia. Alue jolla AMRAAM-ER kykenisi torjumaan 12-15 km korkeudella lentäviä lentokoneita olisi joka tapauksessa melko pieni. Tämä on puhtaasti maalaisjärjellä ymmärrettävissä siten että ohjusten ulottumaprofiili on jonkinlainen puolipallo lähtöpisteen ollessa keskellä ja maassa. Maksimikorkeutta ei siis missään tapauksessa saavuteta lähellekkään maksimaalisella, horisontaalisella ulottumalla. Pikemminkin hyvin lähellä laukaisualustoja. Viisaammat voivat korjata tämän jos olen väärässä. Joku viitseliäs ja fiksu voi myös laskea kuinka paljon ohjusten maksimaalinen torjuntatilavuus kasvaisi.

Maksimaalinen korkeusulottuma ja samalla tietysti vaakaulottuma pienenevät entisestään jos/kun maali liikehtii ja ohjus joutuu muuttelemaan kurssiaan. AMRAAM-ER:n kantama vaakasuunnassa kasvaisi nykyisestä varsin vaatimattomasti, suunnilleen samaan mitä se oli 1990-luvulla Buk M1-kalustolla (35 km). Tosin Buk kykeni AMRAAM-ER:ä korkeampiin torjuntoihin (n. 20 km), koska järjestelmä oli suunniteltu torjumaan myös ballistisia ohjuksia. Buk M1 valvontatutka kykeni mittaamaan myös paljon kauemmaksi, 160 km etäisyydelle ja yli 20 km korkeudelle, vaikka se olisikin MPQ-64F1 Sentineliä vanhanaikaisempi. Toki patterit voidaan taktisesti sijoittaa nyt fiksummin ja verkottaa älykkäästi, joten se lisää NASAMSin ulottumaa ja tst-kestävyyttä selvästi. Se tosin vaatii enemmän kalustoa.

Eräs tärkeä pointti ilmatorjunnan osalta tuossa korkeatorjuntahankkeessa torjuttavien alueiden laajuuden lisäksi on se, että halutaanko ilmatorjuntajärjestelmältä kykyä vapauttaa hävittäjätorjunnan vastuuta tietyssä tai tietyissä paikoissa? Nykyisellään Hornetit huolehtivat korkealla lentävien kohteiden torjumisesta ja NASAMS matala- ja keskikorkeuksien torjunnasta painopisteissä (esim. pk-seutu). Nykyiselläänkin ilmatorjunta toimii pelotteena vihollisen lentokoneille alle 10 km korkeudella ja samalla pakottaa lentämään korkeammalla. Siten maalit(pl. ohjukset) havaitaan kauempaa tutkilla ja torjunnalle voidaan antaa aikaa reagoida sekä jakaa maaleja hävittäjien kanssa. NASAMS hoitaa myös matalalla lentävien risteilyohjusten torjunnan varsin tehokkaasti. Jos esimerkiksi pk-seutua pitää pystyä puolustamaan jossain määrin ilman ilmavoimia ja ylläpitää torjuntakykyä pitkän aikaa, on siihen oltava kuitenkin suorituskykyisempi ohjusjärjestelmä jolla on kantamaa selvästi enemmän korkeudessa ja etäisyydessä.

Siteeraan itsensä Ahti Lapin kirjoitusta Suomen Sotilaassa, joitakin vuosia takaperin. Hän oli tehnyt varsin ansiokasta tutkimusta aikaisemmista konflikteista ja perusteli niiden kokemuksilla korkeatorjuntakykyä ja ilmatorjunnan tarpeellisuutta. Lapin mukaan Irakin sodassa 2003 USA:n hävittäjien ja pommittajien täsmä-aseiden keskimääräinen laukaisuetäisyys maaleista oli 42 km eli periaatteessa horisontin takaa. Se tarkoittaa Buk M2 järjestelmän maksimietäisyyttä. Vaikka Lappi on omanlaisensa yksinäinen soturi ja ilmavoimien arkkivihollinen loppuun saakka, oli joissakin hänen perusteissaan myös realismia. Ohjustorjunta tulee olemaan ilmatorjunnan päätehtäviä tulevaisuudessa ja jo nyt. Ballististen ohjusten lisäksi taktiset ohjukset kehittyvät yhä nopeammiksi ja ketterimmiksi. Niitä varten pitää löytyä kantamaa ja torjunta-ohjusten pitää olla nopeita ja liikehtimiskykyisiä sekä tarkkoja. Myös it-järjestelmien pitää reagoida nopeasti ja tarvittaessa automaattisesti.

Jos ilmatorjunnalle haetaan todellista lisäkantamaa pääkaupunkiseudulla, tarvitaan joko lisää NASAMS II/III järjestelmiä JA ER-ohjuksia tai pidemmän kantaman suorituskykyisempi järjestelmä. Nykyiset patterit eivät riitä, koska ER-ohjusten ulottumalisä on varsin marginaalinen uusien ja nopeasti liikkuvien ohjusten torjuntaan. Lisätehoa toisi myös JLENS-sensorijärjestelmä, jolla katveissa lentäviä ohjuksia voitaisiin havaita ja seurata tarkasti. Se tietysti ratkaisee, että missä on painopiste ja kumpi vaihtoehto on kustannustehokkaampi. Selvää on sekin että stand-off ohjukset tai risteilyohjukset voidaan laukaista kiinteisiin kohteisiin satojen tai tuhansien kilometrien päästä, eikä niitä kantavia koneita saada niin kaukaa alas. Tärkeää on että ohjuksia voidaan torjua kohteiden lähellä tehokkaasti, 2-3 eri kerroksella ja vaikeuttaa vihollisen lyhyen kantaman, ilmasta laukaistavien aseiden käyttöä.
https://www.army-technology.com/news/raytheon-testing-amraam-er-missile/
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Ilmatorjunta ei suojaa mitään eikä ketään. IT tuottaa tappioita ilmaviholliselle.
 
Top